FI57178C - Luftkonditioneringsenhet - Google Patents

Description

R3BFH [B] (11)KUULUTUSJULKAISU C η Λ Π O

l J ' * UTLÄGGN I NGSSKRIFT ’ ΛΟ J*3yK c patentti ay5an>· tty 10 06 1930

Patent meJuelnt ^ T ^ (51) Kv.ik.'/intci.* Ϊ 24· Ϊ 1/00 SUOMI — FINLAND (21) '’«•"«••'»k·"»·» — Pit«n«n.6knini 2308/74 (22) Hkkamltpllvi —AnaBtolnfidti 01.08.74 (23) Alku pilvi—GHtifh«ta4«| 01.08.74 (41) Tullut JulkiHltti — Bllvlt offtntlig 03.02.75

Patentti· ja rekisterihallitus (44) NthUvlkiiptnon j> kuuLiulluitun pvm. —

Patent· och ragisterstyrelsan Amöku utiagd och uti.skrifwn pubiictrad 29.02.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prtoritet 02.08.73 usa(us) 385023 (71) Carrier Corporation, Carrier Tower, P.0. Box 1000, Syracuse,

New York 13201, USA(US) (72) Arthur E. Arledge, Jr., Cazenovia, New York, USA(US) (74) Oy Roister Ab (54) Ilmastointiyksikko - Luftkonditioneringsenhet

Keksinnön kohteena on ilmastointiyksikko, jota käytetään syöttämään ilmastoitua ilmaa ilmastoitavaan tilaan ja joka käsittää koteloon sovitetun sekoitus-kairmian, varastosäiliön, joka on yhteydessä primääri-llmalähteeseen ja johon on kytketty suutinlaitteet kotelossa olevan primääri-ilman poistamiseksi, ensimmäisen läimönvaihtolaitteen, joka on yhteydessä suhteellisen kylmän läirmönvaihto-aineen lähteeseen ja on sovitettu ensimmäiseen virtaussolaan, joka en tarkoitettu ilmastoitavasta tilasta kotelon sekoituskairmioon primääri-ilman poistumisen johdosta sisääntulevaa ilmaa varten, toisen lännönvaihtolaitteen, joka on yhteydessä suhteellisen lämpimän lamnönvailitoaineen lähteeseen ja on sovitettu toiseen virtaussolaan, joka en tarkoitettu ilmastoitavasta tilasta kotelon sekoitus-kammioon primääri-ilman poistumisen vaikutuksesta sisääntulevaa ilmaa varten, jolloin molemmat läimönvaihtolaitteet sijaitsevat toisistaan erillään niin, että niiden väliin muodostuu kolmas virtaussola, joka en tarkoitettu sellaista ilmaa varten, joka työntyy sekoituskairmioon ilmastoitavasta tilasta sekä ensimmäisen ja toisen virtaussolan ympäristöstä, ja kaksi läppäyksikköä, joista kumpikin on yhdistetty lämmönvaihtolaitteeseen ohjaamaan selektiivisesti sisääntulevaa ilmaa ensimmäisen tai toisen virtaussolan kautta, jolloin läppäyksikköihin voidaan vaikuttaa yhteisellä asentolaitteella, jonka vaikutuspaine on säädettävissä termostaattilaitteella, joka tunnustelee ilmastoitavan tilan länpötilaa, jolloin 2 57178 läppäyksiköt ovat tuetut sekä asentolaitteen avulla siten kääntyvät, että ne siinä pääteasennossa, jossa ne avaavat ensimmäisen tai toisen virtaussolan, samanaikaisesti sulkevat kolmannen virtaussolan.

Alan asiantuntijat ovat varmasti hyvin perillä induktiotyyppisistä ilmastoin-tiyksiköistä. Mäihin kuuluu nimittäin yleensä kotelo, jossa on ilman varastotila , joka an liitetty primääri-ilmalähteeseen. Primääri-ilma syötetään tietyltä keskusasemalta suhteellisen suurella nopeudella ja korkealla staattisella paineella. Primääri-ilma “puretaan" varastosäiliöstä suuttimilla, ja ilmastoitavasta tilasta syötetään samanaikaisesti ilmastointiyksikön sekoituskartmioon ilmaa, jota nimitetään yleisesti sekundääri- tai apuilmaksi. Tavallisesti länmönvaihdin, joka on yhdistetty joko suhteellisen kylmää tai suhteellisen lämmintä lämmönvaihtoainetta sisältävään säiliöön, määrää po. yksikön sekoituskairmioon syötettävän apuilman tulon. Primääri-ilma- ja apuilmavirrat sekoittuvat kammiossa, josta ne syötetään edelleen ilmastointilaitteen hoitamaan tilaan halutun ilmastointilämpötilan aikaansaamiseksi.

Induktiotyyppisiä ilmastointiyksiköitä käytetään yleensä sellaisissa rakennuksissa, joissa on paljon erillisiä tiloja ja huoneita, esim. virastoissa, kouluissa ja sairaaloissa. Useimmilla induktiotyyppiä olevilla ilmastointiyksiköillä saadaankin so. tilaan tai huoneeseen haluttu lämpötila, ilman että rakennuksen muiden huoneiden tai tilojen lämpötila muuttuu.

Iästä syystä useimmat induktioyksiköt on tähän mennessä asennettu kaksi-putkisiin ilmastointijärjestelmiin. Tällaisten kaksiputkijärjestelmien suurimpana varjopuolena on kuitenkin se, että erillisiin induktioyksiköihin syötetty lärnmön-vaihtoaine on joko suhteellisen lämmintä tai suhteellisen kylmää. Etenkin lämpimänä vuodenaikana, esimerkiksi kesällä, jolloin lämmitystä ei yleensä ole, rakennuksen joissakin tiloissa tarvitaan kuitenkin lämmitystä, kun taas jotkut tilat edellyttävät jäähdytystä. Koska lärnmönvaihtoaineen lämpötila on po. systeemissä pääasiassa kauttaaltaan sama, joihinkin huoneisiin ei näin pystytä saamaan ao. henkilöiden toivomaa lämpötilaa.

US-patentissä 3 323 584 esitetään induktiotyyppinen ilmastointiyksikkö, joka on tarkoitettu neliputkiseen ilmastointijärjestelmään. Käytettäessä kahta läirmönvaihdinta, joista toisessa on verrattain lämmintä lämmönvaihtoainetta ja toisessa taas melko kylmää, pystytään saamaan aikaan toivotut lämpötilat laajassa skaalassa. Joitakin yksiköitä voidaan tällöin nimittäin käyttää lämmittämiseen ja joitakin taas jäähdyttämiseen. Neliputkijärjestelmällä pystytään tosin saamaan erittäin miellyttävät lämpötilaolosuhteet koko ao. rakennukseen ja myös huomioimaan asukkaiden erilaiset ilmastointitoivcmukset, mutta laitteiden korkeat asennus-ja hoitokustannukset kumoavat kuitenkin nämä edut. Melko monimutkainen läppä-tai venttiilimekanismi, joka -tarvitaan ohjaamaan selektiivisesti apuilmaa ao. lämaönvaihtokierukassa halutun lämpötilan aikaansaamiseksi, on tähän saakka varsin tuntuvasti nostanut tällaisen ilmastointijärjestelmän valmistuskustannuksia.

3 57178

Lisäksi tällöin tarvittavat läppien käyttölaitteet, esim. joko monimutkaiset pneumaattiset tai sähköllä toimivat ohjausjärjestelmät, ovat vielä lisänneet erillisten yksiköiden asennus- ja käyttökustannuksia sekä tästä johtuen myös ilrrastoin ti järjestelmän kokonaiskustannuksia.

US-patentissä 3 122 201 esitellään induktiotyyppinen ilmastointiyksikkö, jossa primääri-ilma täyttää halutun säädön mukaan palkeet, joilla säädetään ilman virtaaminen joko länmönvaihtckierukan läpi tai sen ympärillä. Tätä induktioyksikköä voidaan kuitenkin käyttää vain kaksiputkijärjestelmässä.

Edellä esitetystä johtuen nyt käsiteltävänä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on saada aikaan sellainen induktiotyyppinen ilmastointiyksikkö, jota voidaan käyttää neliputki-ilmastointijärjestelmässä.

Lisäksi keksinnöllä pyritään kehittämään induktioyksikkö, joka sopii sellaiseen neliputkijärjestelmään, jossa läppien käyttövoimana käytetään primääri-ilmaa.

Keksinnön tarkoituksena on myös kehittää vaasi menetelmä neliputki-ilmastointi järjestelmässä käytetyn induktioyksikon säätämiseksi ja ohjaamiseksi.

Vielä keksinnöllä pyritään saamaan aikaan uusi läppämekanismi, jolla voidaan selektiivisesti ohjata apuilmaa, joka johdetaan induktiotyyppiseen yksikköön haluttua virtaustietä pitkin.

Näihin ja muihinkin keksinnön edellyttämiin päämääriin on päästy kehittämällä yksikkö, jolle on tunnusomaista, että yhteinen asentolaite koostuu puhallettavista palkeista, jotka en kiinteästi asennettu koteloon ja jotka on yhdistetty nivelistään, joka on sovitettu selektiivisesti vaikuttamaan kumpaankin läppäyksikköch, jotka en kääntyvästä yhdistetyt nivelistöön.

Kuvio 1 on osittain katkaistu perspektiivikuva keksinnön mukaisesta ilmastointiyksiköstä.

Kuvio 2 on kaavio kuvion 1 esittämän ilmastointiyksikön eräästä ohjauslaitteesta eli säätimestä.

Kuvio 3 on leikkaus kuvion 1 ilmastointiyks iköstä tämän ollessa ensimmäisessä toimintavaiheessaan.

Kuvio 4 vastaa muuten kuviota 3, mutta yksikkö on nyt toisessa toimintavaiheessaan ja kuvio 5 on leikkaus, jossa ilmastointiyks ikkö on kolmannessa toimintavaiheessaan.

Piirustuksissa esitetään keksinnön mukainen ilmastointiyksikkö ja eri kuvioissa käytetään niissä esiintyvistä samoista osista samoja osanumeaxdta.

Kuvio 1 esittää ilmastointilaitetta 10. Tämän rakennetyypin alan ammattimiehet tuntevat induktioyksikkönä. Ilmastointilaitteeseen kuuluu kotelo 11, jossa on varastosäiliö 14. Se on yhdistetty sopivalla putkella 15 primääri-ilmalähteeseen (ei näy kuviossa). Primääri-ilma syötetään yksikköön 10 suurella nopeudella ja korkealla staattisella paineella ja se poistuu säiliöstä 14 aukoilla 17 varustettujen suuttimien 16 kautta. Suuttimet purkavat primääri-ilman 57178 verrattain suurella nopeudella apuilman johtamiseksi ilmastoitavasta tilasta tai huoneesta yksikön sekoituskammioon 18. Apuilma tulee yksikköön tulosäleikön 12 kautta. Apu- ja primääri-ilman seos syötetään yksiköstä ilmastoitavaan tilaan poistosäleikön 13 kautta.

Yksikkö on varustettu enslnmäisellä ja toisella länmönvaihtimella 19 ja 20. Länmönvaihdin 19 on Edistetty suhteellisen kylmää läiunönvaihtoainetta sisältävään säiliöön (ei näy kuviossa), esim. suhteellisen kylmään veteen, joka syötetään lämmönvaihtimeen tuloputkea 21 pitkin. Lämmönvaihtoaine palaa säiliöön poistoputkea 22 pitkin.

Lämnönvaihdin 20 on sitävastoin yhdistetty sopivaan, suhteellisen läirmin-tä lämroönvaihtoainetta sisältävään säiliöön (ei näy kuviossa), esim. suhteellisen lämpimään veteen. Läimnönvaihtimessa 20 on tuloputki 23 ja poistoputki 24 lärnmön-vaihtoainetta varten. Kuten myöhemmin yksityiskohtaisemmin selostetaan, lärnmön-vaihdin 19 rajaa ilmastointiyksikköön tulevan apuilman ensimmäisen virtaustien tai -solan, kun sitä vastoin lämnönvaihdin 20 rajaa ko. yksikköön johdettavan ilman toisen virtaussolan. Seuraavassa selostetaan lähemmin sitä tapaa, jolla ilma johdetaan valittua virtaussolaa tai lärrmönvaihtimet 19 ja 20 sivuuttavaa, kolmatta virtaustietä pitkin.

Läpät 26 ja 27 liittyvät toiminnallisesti lämmönvaihtimiin 19 ja 20 muodostaen osan ohjauslaitteesta, jolla ilma suunnataan valitun virtaustien kautta.

Po. ohjauslaite käsittää lisäksi puhallettavat palkeet 25. Levy 45 liittyy toiminnallisesti palkeisiin siten, että levyn asento muuttuu palkeiden ilmamäärän vaihtelun mukaan. Jöusi 46 (kuvio 3) vaikuttaa levyyn 45 palkeiden synnyttämään voimaan nähden vastakkaisesti.

Ensimmäinen niveltanko 28 on yhdistetty levyyn 45 ja liikkuu sen mukana. Toinen niveltanko 30 on sopivalla tavalla, esim. tapilla 29, liitetty niveltankoon 28. Ohjauslaitteeseen kuuluu vielä kolmas niveltanko 31, joka on yhdistetty niveltankoon 30 asianmukaisesti tapilla 47', Niveltangoissa 31 ja 30 on pitkänomainen lovi 35 ja 36.

Läppä 26 liittyy lämmönvaihtimeen 20, jonka läpi virtaa suhteellisen lämmintä lämnönvaihtoainetta. Läppä on kiinnitetty niveltankoon 49 ja suunniteltu siten, että se kääntyy pisteessä 33. Niveltangossa 49 on tappi 37, joka liikkuu nivel tangon 30 pitkänomaisessa lovessa 36.

Läppä 27 on kiinnitetty kääntyvänä niveltankoon 48 ja suunniteltu siten, että se kääntyy pisteessä 32. Niveltangossa 48 on tappi 34, joka liikkuu nivel tangon 31 pitkänomaisessa lovessa 35. Kiristys jousen 38 toinen pää <01 kiinnitetty sopivalla tavalla niveltankoon 48 ja toinen pää niveltankoon 49.

Kuviossa 2 nähdään kaaviona eräs suositeltava ohjaussysteemi, jolla säädetään puhallettavien palkeiden 25 asento.

Primääri-ilma tulee putkesta 15 suodattimen 39 kautta paineensäätimeen 40, joka pitää yllä etukäteen määrätyn muuttumattoman myötävirtapaineen putkessa olevan primääri-ilman paineen vaihteluista riippumatta. Säätimestä 40 myötävirtaan on 5 57178 järjestetty suutin 41, joka on yhdistetty termostaattiin 42. Tähän kuuluu suu tin 44, jonka päälle on sijoitettu sopivalla tavalla bi- eli kaksine tali ielementti 43. Palkeet 25 on yhdistetty suuttimen 41 ja termostaatin 42 väliin. Kun termostaatti toteaa, että huonelämpötila ylittää etukäteen säädetyn lukeman kaksimetalli-elementti 43 sulkee suuttimen 44, jolloin palkeisiin 25 menevän painesignaalin voimakkuus lisääntyy, mikä taas aiheuttaa palkeiden laajenemisen. Ja päinvastoin, kun huonelämpötila laskee etukäteen säädetyn lämpötilan alapuolelle, kaksimetalli-elementti avaa suuttimen 44, jolloin palteisiin 25 menevän painesignaalin voimakkuus vähenee, mikä taas aiheuttaa palkeiden tyhjenemisen. Seuraavassa seloste-taankin tapaa, jolla ohjauslaite toimii ja ohjaa apuilman selektiivisesti haluttua virtaustietä pitkin, jolloin ilmastoitavaan huonetilaan saadaan toivottu lämpötila.

Jäähdytysvaiheen toiminta.

Kuvio 3 esittää yksikköä jäähdytysvaiheessa. Kuten jo edellä mainittiin, termostaatin todetessa huonelämpötilan ylittävän etukäteen säädetyn arvon, palkeisiin 25 menevän primääri-ilman painesignaalin voimakkuus kasvaa, jolloin myös palkeiden täyttymisaste lisääntyy. Levy 45 kääntyy vastapäivään palteiden 25 täyttyessä. Samoin nivel tanko 28 kääntyy vastapäivään laakeritapissa 46'.

Nivel tanko 30 siirtyy tällöin vasenmalle, kuten kuviosta voidaan todeta. Samoin niveltonko 31 siirtyy vasemmalle,

Niveltangon 31 liikkuessa vasemmalle pitkänomaisen loven 35 oikea reuna koskettaa tappiin 3U, jolloin läppä 27 kääntyy myötäpäivään pisteessä 32, ts, se tulee kuvion 3 osoittamaan asentoon ja päästää yksikköön johdetun apuilman virtaamaan länmönvaihtimen kierukan 19 päälle, verrattain kylmän läirmönvaihtoaineen virratessa kierukan läpi, jolloin apuilma jäähtyy ennen kuin se sekoittuu primääri-ilmaan ja syötetään ilmastoitavaan tilaan tai huoneeseen. Kun yksikkö toimii kuvion 3 esittämällä tavalla, läppä 26 estää apuilman virtaamisen länmönvaihtimen 20 kautta, Tässä lämmönvaihtimessa virtaa tällöin suhteellisen lämmintä lärrmön-vaihtoainetta.

Chitusvaihe

Kun huoneilman lämpötila laskee termostaattiin säädettyyn alarajaan, termostaatti reagoi tähän, ja kaksimetallielementti 43 avaa osittain suuttimen 44,jolloin palkeisiin 25 menevän primääri-ilman palnesignaali pienenee, mikä taas aiheuttaa palkeiden osittaisen tyhjentymisen. Jousi 46 kohdistaa tietyn voiman levyyn 45, joka kääntyy myötäpäivään, kun palkeet tyhjenevät. Vastaavasti niveltanko 28 liikkuu samoin myötäpäivään, jolloin nivel tangot 30 ja 31 siirtyvät oikealle, kuten kuviosta 4 voidaan todeta.

Niveltangon 30 liikkuessa oikealle pitkänomainen lovi 36 siirtyy niveltangon 49 tappiin 37, niin että tämä koskettaa po. loven vasemmanpuoleiseen reunaan. Kuitenkin jousi 38 pitää läpän 26 sulkuasennossa lämrönvaihtimeen 20 nähden, jolloin apuilman virtaaminen lämmönvaihtimen kautta estyy.

6 57178

Kun niveltenkö 31 liikkuu oikealle kuvion 1+ havainnollistamalla tavalla, siinä olevan pitkänomaisen loven asento muuttuu samanaikaisesti. Lovi ei itse asiassa kuitenkaan liiku tappiin 34 nähden, vaan tämä liikkuu lovessa jousen 38 voimasta.

Tästä jousivoimasta johtuen läppä 27 kääntyy vastapäivään tapissa 32, jolloin läppä liikkuu lämmönvaihtimeen 19 nähden sulkuasentocn ja estää ilman virtaamisen lämmönvaihtimen kautta.

Läppien sijaitessa kuvion 4 esittämällä tavalla yksikköön primääri-ilma-purkauksena tuleva ilma virtaa kolmatta virtaustietä k'J pitkin ja ohittaa näin ollen molemmat läitrnönvaihtimet.

Läitmitysvaihe

Kuvio 5 esittää yksikköä läirmitysvaiheessa. Kun huonelämpötila laskee etukäteen säädetyn arvon alapuolelle, kaksimetallielementti 43 avaa kokonaan suuttimen 44, jolloin käytännöllisesti katsoen keko palkeista 25 tuleva primääri-ilman painesignaali loppuu, ja palkeet tyhjenevät. Jousen 46 voimasta levy 45 kääntyy myötäpäivään pisteessä 46'. ifyös niveltanko 28 kääntyy samalla tavalla myötäpäivään. Niveltangan 28 kääntyessä vielä lisää myötäpäivään niveltangot 30 ja 31 kääntyvät samoin enemmän oikealle kuvion 5 esittämällä tavalla.

Tällainen liike saa aikaan sellaisen tietyn voiman kosketuspisteessä tapin 37 ja loven 36 välillä, joka voima kumoaa jousen 38 voiman ja aiheuttaa läpän kääntymisen vastapäivään pisteessä 33. Vaikkakin lovi 35 liikkuu tappiin 34 nähden, läppä 27 ei pääse enää liikkumaan, koska se on lämmönvaihtimeen 19 nähden jo sulku- tai ääriasennossaan.

Yksikköön tullut apuilroa virtaa sen vuoksi toista yirtaussolaa pitkin lämmönvaihtimen 20 rajaamana,koska läppä 26 on siirtynyt sulkuasennostaan tähän lämmönvaihtimeen nähden. Yksikköön tullut apuilma jatkaa virtaamistaan lämmönvaihtimen kautta suhteellisen lämpimän länmönvaihtoaineen virratessa tällöin lämmönvaihtimen läpi, kunnes huonelämpötila on tullut sopivan suuruiseksi. Tämän jälkeen palkeet täyttyvät edellä selostetulla tavalla, niin että yksikkö siirtyy ohitustoimiintavaiheeseen kuvion 4 mukaisesti.

Nyt esitellyn keksinnön mukaista induktioyksikköä voidaan tyydyttävällä tavalla käyttää neliputkisessa ilmastointijärjestelmässä ilman kalliita ja monimutkaisia ohjaus- ja säätölaitteita, joita on tähän saakka tarvittu ohjaamaan ilma halutun virtaussolan läpi, jotta ilmastoitavaan tilaan saadaan tyydyttävät lämpötilaolosuhteet.

Vaikkakin edellä on selostettu ja havainnollistettu kuvin vain yhtä tämän keksinnön suoritus- tai rakennemuotoa, keksintö ei kuitenkaan ole rajoitettu tähän, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten suojapiirin puitteissa.

Claims (3)

7 57178

1. Ilmastointiyksikkö (10), jota käytetään syöttämään ilmastoitua ilmaa il-mastostavaan tilaan ja joka käsittää koteloon (11) sovitetun sekoituskammion (18), varastosäiliön (14), joka on yhteydessä primääri-ilmalähteeseen ja johon on kytketty suutinlaitteet (16) kotelossa olevan primääri-ilman poistamiseksi, ensimmäisen läimönvaihtolaitteen (19), joka on yhteydessä suhteellisen kyinen lämmön-vaihtoaineen (21) lähteeseen ja on sovitettu ensimmäiseen virtaussolaan, joka en tarkoitettu ilmastoitavasta tilasta kotelon (11) sekoituskanmioon (18) primääri-ilman poistumisen johdosta sisääntulevaa ilmaa varten, toisen lämnönvaihtolaitteen (20), joka on yhteydessä suhteellisen lämpimän länmönvaihtoaineen (23) lähteeseen ja on sovitettu toiseen virtaussolaan, joka on tarkoitettu ilmastoitavasta tilasta kotelon (11) sekoituskanmioon (18) primääri-ilman poistumisen vaikutuksesta sisään-tulevaa ilmaa varten, jolloin moleimat lämmänvaihtolaitteet sijaitsevat toisistaan erillään niin, että niiden väliin muodostuu kolmas virtaus sola (47), joka en tarkoitettu sellaista ilmaa varten, joka -työntyy sekoituskanmioon (18) ilmastoitavasta tilasta sekä ensimnäisen ja toisen virtaussolan ympäristöstä, ja kaksi läppä-yksikköä (26, 27) , joista kumpikin on yhdistetty läirmönvaihtolaitteeseen ohjaamaan selektiivisesti sisään tulevaa ilmaa ensimnäisen tai toisen virtaussolan kautta, jolloin läppäyksikköihin (26, 27) voidaan vaikuttaa yhteisellä asentolaitteella, jonka vaikutuspaine on säädettävissä termostaattiisitteella (40 - 44), joka tunnustelee ilmastoitavan tilan länpötilaa, jolloin läppäyksiköt (26, 27) ovat tuetut sekä asentolaitteen avulla siten kääntyvät, että ne siinä pääteasennossa, jossa ne avaavat ensimnäisen tai toisen virtaussolan, samanaikaisesti sulkevat kolmannen virtaussolan (47), tunnettu siitä, että yhteinen asento- laite koostuu puhallettavista palkeista (25), jotka on kiinteästi asennettu koteloon (11) ja jotka on yhdistetty nivelistöcn (28, 30, 31), joka an sovitettu selektiivisesti vaikuttamaan kumpaankin läppäyksikköön (26, 27), jotka on kääntyvästi yhdistetyt nivelistöön.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmastointiyksikkö, tunnettu siitä, että palkeet (25) on kytketty levyosaan (1*5), joka kannattaa nivelistöä (28, 30, 31) ja johon vaikuttaa jousilaite (46) palkeiden synnyttämän voiman suuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ilmastointiyksikkö, tunnettu siitä, että nivelisto käsittää kolme niveltankoa (28, 30, 31), joista yksi niveltenkö (30) on kytketty ensinmäiseen läppäyksikköön (26) ja toinen niveltenkö (31) on kytketty toiseen läppäyksikköön (27), jolloin kunnassakin läppäyksikössä (26, 27) on yksi tappi (34, 37), joka on yhteistoiminnassa yhden sellaisen vastaavan pitkänomaisen loven (35, 36) kanssa,jolla kumpikin yhdistävä niveltanko (30, 31) on varustettu.