FI57175C - Anordning vid dubbelverkande axial- och radiallager foeretraedesvis foer malapparater av skivtyp - Google Patents

Description

—' Γ,Ι KUULUTUSJULKAISU c n e

Vfitv M (,1> utlAggnincsskiuft 3 /· ra jBgjft C Patentti ssySnn·?1ty 10 06 1930 ’ ^ (51) Kv.ik.»/iBt.ci.' F 16 C 25/00 SUOMI — FINLAND (21) P«#nttlh«k*mu« — PKtntansdknfnc 2952/71 (22) Hakamitpilvi — An*eknlnj*d»f 20.10.71 (23) AlkupUri—Giltl(h«tsda( 20.10.71 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offtntllg 27 OU 72 PMMtlt j. r.kl«.ril»lMtU. (44) NUKMkilpamM J. ka.MiilInlNii pm.—

Patent- och regl*ter*tyr*lt*n AnsSkin utlagd och uttakrifMn pubi k· rad 29.02.80 (32)(33)(31) Pyy»1·»/ «tuolkuu»—8«|lrd prioritut 26.10.70

Ruotsi-Sverige(SE) lUl+36/70 (71) Defibrator Aktiebolag, Sandhamnsgatan 8l, Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Johan Gunnar Inge Johansson, Täby, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Järjestely kaksitoimisissa akseli- ja säteettäislaakereissa erityisesti levytyyppisiin jauhamiin - Anordning vid dubbelverkande axial- och ra-diallager, företrädesvis för malapparater av skivtyp Tämä keksintö kohdistuu kaksltolmlseen akseli- ja säteettäislaakeriin, joka muodostuu kahdesta puollkkaastaf joista kumpikin muovostuu uikorenkaasta, sisärenkaasta ja mahdollisesti näitten väliin sovitetusta rullaosasta, jolloin molempien ulkorenkaitten välissä sijaitsevaan laakerikotelo-osaan on sovitettu yksi tai useampia elimiä, jotka aikaansaavat akselin suuntaisen sisäisen paineen ulkorenkaita vasten laakerivälyksen poistamiseksi näissä molemmissa 1aakerinpuolikkaissa.

Tämä keksintö on kehitetty lähinnä käytettäväksi jauhantalaitteissa, kuten esim· kuituhajoittimissa, raffinointilaitteissa, erityisesti ligniinisel-luloosapitoisten aineitten käsittelyyn ja sitä tullaan seuraavassa havainnollistamaan tällaisen yhteydessä, vaikkakaan se ei ole rajoitettu tällaisiin laitteisiin. Tavanomainen tyyppi jauhinlaitteita sisältää kaksi toistensa suhteen pyöritettävissä olevaa jauhinlevyä, joista ainakin toinen sijaitsee pyörivällä, vähintäin yhden yhdistetyn akseli- ja säteettäislaakerin kannattaman akselin päällä, jolloin tämä levy sovitetaan toista vasten käyttäen akselin suuntaista, tämän yhdistetyn akseli- ja säteettäislaakerin yli siirrettyä säädettävää jauhantavoim&a.

2 57175

On tunnettua, että yhdistetyssä akseli- ja säteettäislaakereissa kyseiset elimet muodostetaan jousiksi, jotka ovat siten esijännitettyjä, että ne jatkuvasti aikaansaavat akselin suuntaisen sisäisen paineen, joka pakoittaa tämän laakerin molemmat puoliskot toisistaan päin eroon kehittäen tällöin säteettäi-sen paineosuuden. Tämän elimen tarkoituksena on poistaa laakerivälyksen vaikutus laakerin pyörivien ja paikallaan pysyvien osien välissä, mikä muutoin aiheuttaisi sen, että akseli ja täten pyörivä jauhinlevy, erityisesti mikäli viimemainitussa esiintyyepätasapainoa joutuu alttiiksi haitallisille värähtelyille, kun tämä akselin suuntaan vaikuttava jauhinvoima akselin pyörimisen aikana putoaa tietyn arvon alapuolelle tai mahdollisesti kokonaan lakkaa. Lyhyempiä tai pitempiä käyttötilanteita tätä tyyppiä esiintyy jatkuvasti jauhin-laitteessa ja nämä siihen liittyvine tärinöineen omaavat haitallisen vaikutuksen tähän jauhantalaitteeseen. Kun päinvastoin jauhantapainetta jauhettavan aineen tuonnin aikana siirretään servomoottorista tämän laakerin toisen puolis-kan kautta rakoon jauhinlevyjen välissä häviää jälleen laakerivälys· Nyt osoittautuu, että akselin suuntainen paine näistä jousista kehittää ylimääräistä kuormitusta tähän laakeriin, mikä aikaansaa sen, että jauhantapainetta ja täten myös jauhantakapasiteettia täytyy oleellisesti alentaa jotta ei laakerin elinaikaa huomattavassa määrin alennettaisi* Toisena vaihtoehtpna on lisätä laakerin pintoja niin että pienennettäisiin, nykyisiä ominaisia laakerikuormi-tuksia, mikä kuitenkin tila- ja kustannusnäkökohtia ajatellen tuo mukanaan suuria haittapuolia. Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa nämä haittapuolet siten, että tähän laakeriin mukaan rakennetut elimet suorittavat tehtävänsä ja poistavat laakerivälyksen kun tähän laakeriin vaikuttava akselin suuntainen paine kuten esim. jauhantapaine on riittämätön tätä tarkoitusta varten, mutta jotka kuormituksen suhteen vapautuvat kun tätä sisäistä laakeripainetta ei enää tarvita. Tämä saavutetaan oleellisesti siten, että tämä elin on järjestetty tietyn painekammion välityksellä paineaineen vaikutuksen alaiseksi siten, että tämä mainittu sisäinen paine alenee kun ulkoapäin laakeriin kohdistettu akseli-paine kohoaa.

Esimerkkinä jauhinlaitteesta, joissa tätä keksintöä erityisen edullisesti voidaan soveltaa voidaan viitata suomalaiseen patenttihakemukseen 1745/69* jonka mukaan tämän pyöritettävän levyn sovitus toista levyä vasten tapahtuu kaksitoimisen hydraulisen servomoottorin avulla, jolloin tämä servomoottori on varustettu kahdella painekammiolla, jotka aikaansaavat akselin suuntaisen paineen tähän pyöritettävään akseliin vastakkaisiin päinvastaisiin suuntiin, ja siirretään tämä jauhantalevyyn laakerinkautta. Erään erityisen suoritusmuodon mukaan vaikutetaan tähän pyöritettävään akseliin Uidella servomoottorilla jotta aikaansaataisiin jauhantapaine molempien jauhinlevyjen väliin.

Näitä ja muita ominaisuuksia täseä keksinnössä tullaan nyt lähemmin kuvaamaan oheisten piirustusten yhteydessä, joissa esimerkkinä esitetään eräs suo-ristusmuoto.

3 57175

Kuvio 1 esittää tämän keksinnön mukaisella laakerilla varustetun jauhan-talaitteen pystysuorana pitkittäisleikkauksena, jolloin suurempaan mittakaavaan esitetty kuvio esittää myös ohjausventtiiliä tämän paineaineen ohjaamista varten tässä jauhantalaitteessa oleviin erilaisiin painekammioihin.

Kuvio 2 esittää kuviossa 1 vasemmalla päin eli tässä yhteydessä etummaiseksi pääksi kutsuttuun päähän sijoitetun tämän keksinnön mukaan aikaansaadun akseli- ja säteettäislaakerin samana leikkauksena mutta suurempaan mittakaavaan.

Kuvio 3 esittää erästä osaa tästä laakerista vielä suurempaan mittakaavaan.

Kuvio 4 esittää kuviossa 1 oikeassa päässä jota tässä yhteydessä myäv kutsutaan taaemmaksi pääksi sijaitsevan akseli- ja säteettäislaakerin samassa 1 eikkauskuvannossa mutta suurempaan mittakaavaan.

Kuvio 3 esittää kaaviota.

Kuviossa 1 tarkoittaa viitenumero 10 laitteen jalustaa, johon on laakeroitu akseli 12 kahteen kaksitoimiseen akseli- ja säteettäislaakeriin 14 ja 16. Tämä akseli 12 on oikeanpuoleisesta päästään varustettu kytkettäväksi yhteen kuviossa esittämättä jätetyn käyttömoottorin kanssa. Tämä akseli kannattaa jauhinlevyä 1Θ ja on tämän kanssa yhdessä siirrettävissä akselin suuntaan tiettyyn kiinteään jauhinlevyyn 20 verrattuna. Näitä jauhinlevyjä 18 ja 20 ympäröi jauhinkotelo 22 ja jauhintavara tulee sisään tämän akselin yhpärille järjestetyn samakeskisen kanavan 24 kautta, joka on voitu varustaa kuljettimella 26, ja jauhettava tavara kulkeutuu sitten ulospäin ja joutuu jauhinpintojen työstä-mäksi, jotka on muotoiltu näitten jauhinlevyjen toisiansa kohden käännetyiltä pinnoilta sinänsä tunnettuun tapaan, jota tämän johdosta ei lähemmin tarvitse yksityiskohtaisesti kuvata. Etummaisen laakerin 14 vieressä on akselin 12 kanssa samakeekisesti sovitettu servomoottori, jota yleisesti osoitetaan viitenumerolla 28. Tämä servomoottori muodostuu männästä 30» joka on akselin suuntaan siirrettävissä mutta ei ole pyöritettävissä tietyssä kiinteässä vaipassa 32. Molemmin puolin tämän männän keskeistä lalpaa 54 on tähän vaippaan 32 sovitettu painekammio paineainetta varten näiden ollessa varustettu merkinnöillä B ja A ja jotka ovat yhteydessä painelähteen kanssa, kuten alempana tullaan lähemmin kuvaamaan. Tämä mäntä 30 on kytketty yhteen sisemmän mutta pyörimättömän laakerikotelon 36 kanssa laakeria 14 varten ja on yhdessä tämän kotelon kanssa siirrettävissä akselin suuntaan kiinteään servomoottorin vaippaan 32 verrattuna ja samoin tämfiä jatkeen muodostavaan ulompaan laakerikoteloon 33 verrattuna.

Laakeri 14 (katso erityisesti kuvioita 2 ja 5) muodostuu kahdesta puoliskosta, joista toinen sisältää sisärenkaan 38, joka on kiinnitetty akseliin 12, ulkorenkaan 40 joka on leikkauksena T-muotoisen paikallaan pysyvän rengas-osan 42 kannattama, sekä näitten molempien renkaitten väliin järjestetyt kar-tiomaiset rullat 44» jotka ovat yhteistoiminnassa kartiomaisten rullapintojen 4 571 75 kanssa näissä molemmissa renkaissa. Samalla tavoin muodostuu toinen puolisko tästä laakerista tähän akseliin kiinnitetystä sisärenkaasta 46, ulkorenkaasta 48 ja kartiomaisista rullista 50. Tämän laakerin molemmat puoliskot pystyvät siirtämään yhdessä säteen suuntaisen kuormituksen akselista 12 tähän kiinteään jalustaan· Koska nämä laakeripueliskot ovat peilikuvia voivat ne täten siirtää akselin suuntaista painetta servomoottorista 28 jauhinlevyyn 18 sisäisesti vastakkaisissa suunnissa.

Kuviossa 4 on taaemman akseli- ja säteettäislaakerin 16 yksittäisille osille annettu samat viitemerkinnät kuin kuviossa 2, mutta näitten eteen on tunnukseksi lisätty numero 1. Kyseessä olevat T-muotoinen kiinteä laakeriosa 142 on sovitettu servomoottorin 52 mäntään 54 laipan 55 avulla, joka ei ole pyöritettävissä, mutta joka pystyy liikkumaan akselin suuntaan kiinteässä vaipassa 56. Tämän servomoottorin tarvitsee olla ainoastaan yksitoiminen, se tahtoo sanoa että siinä on vain toisella puolella painekammio Bl, johon tuodaan paineainetta sen mukaan mitä käy ilmi seuraavasta.

Etummainen laakeri 14 on tämän keksinnön mukaan varustettu renkaanmuotoisella männällä 58» joka on sovitettu loveukseen 60 tässä T-muotoisessa renkaan osan 42 toisessa sivupinnassa, tämän loveuksen kuten myöskin männän ulottuessa köko tämän laakerin kehän ympäri. Tässä männässä 58 on tasainen pinta 62, joka vaikuttaa ulkorenkaan 40 vasempaan puoliskoon laakerissa 14« Tämän männän 58 takana sijaitsee painekammio AS, joka yhden tai useamman johtimen 64 välityksellä on yhteydessä paineainelähteeseen, jota tullaan kuvaamaan lähemmin alempana. Kun paineainetta syötetään kammioon AS tulee tämä mäntä 58 kehittämään paineen ulkorengasta 40 vasten ja samanaikaisesti syntyy yhtä suuri vastapaino oikeanpuoleiseen laakerinpuoliskon ulkorenkaaseen 48. Tästä kaikesta on seurauksena, että välys eri laakerinosien välillä voidaan saada jäämään pois niin että akseli 12 tulee täsmällisesti ohjatuksi säteettäissuunnassa. Kuten on esitetty kuvioissa 2 ja 3 on ulkorengas 40 varustettu suhteellisen suurella sä-teettäisellä aukolla 66 tämän laakeriosan 42 ulompaa laippaosaa kohden kun taas ulkorengas 40 on sovitettu osan 42 laippaan sen uumaosan 45 toisella puolella.

Tämä mäntä 58 voi olla varustettu joukolla akselinsuuntaisia porauksia 68, joihin on asetettu jouset 70, joilla on ainoastaan sellainen voimakkuus, että ne tämän laakerin varsinaisen asentamisen aikana takaavat sisäisen asennon eri laakerinosien kesken. Tämä mäntä 58 on nimittäin tiivistetty loveuksen 60 sylinterin muotoista pintaa vasten ja slsemmät pinnat vastaavasti 0-renkai-den 72 ja 74 avulla. Tämä laakeri 16 voi myös olla varustettu väliaineen vaikutuksen alaisella painemännällä, mutta tällaisen tarve jää pois kun, kuten nyt kyseessäolevassa tapauksessa, servomoottori 52 jatkuvasti kehittää akselin suuntaisen paineen tähän laakeriin tiettyyn määrättyyn suuntaan. Ulompien laakeri-renkaiden 140 ja 148 väliin on tämän suorltusesimerkin mukaan tähän T-muotoi-eeen rengasosaan 142 sovitettu ainoastaan tietty määrä esijännitettyjä suhteellisen heikkoja kierrejousia 70 ympäri tätä kehää kuten ylläkin.

5 57175

Kuvion 1 mukaan on ohjausventtiili 78 varustettu loveuksella, jossa toimii luisti 80. Tässä luistissa 80 on kolme laippaa 82, 84 ja 86, jotka liuku-sovitukein out yhteistoiminnassa kavennettujen osien 88 ja 90 kanssa tästä loveuksesta. Näitten kavennettujen osien välissä sijaitsee kammiot 92, 94 ja 96. Keskellä olevaan kammioon 94 päättyy johdin 98, joka on yhteydessä moottorin 99 käyttämään pumppuun 100, johon syötetään paineainetta kuten esim. öljyä astiasta 102, ja joka ylivirtaueventtiilin 104 välityksellä aikaansaa vakinaisen paineen suuruudeltaan esim. 30 kp/cm . Tähän kavennettuun osaan 88 tässä ohjausventtiilissä päättyy johto 106, joka haarajohtojen 108 ja 110 kautta on yhteydessä painekammioihin A ja AS vastaavassa servomoottorissa 28 ja laakeriin 14· Toinen johto 112 lähtee kavennetusta osasta 90 tässä ohjaus-venttiilissä ja on siinä haarajohdot 114 ja 116, jotka päättyvät servomoottorin 28 painekammioon B ja servomoottorin 52 painekammioon Bl. Molemmat sivukammiot 92 ja 96 tässä ohjausventtiilissä ovat liitetty yhteen sisäpuolleesti johdolla 118 ja poisto osalla 120, joka johtaa takaisin syöttöastiaan 102.

Tietty käeittelyohjauselin (kuvio l) sisältää hyisymuotoisen osan 122, joka on liitetty pysyvästi mäntään 30 ja seuraa täten sitä sen akselinsuuntai-sissa liikkeissä. Tässä osassa 122 on sovitettavissa akselin suuntaan sylinteri 124 käsin ruuvin 126 avulla. Tähän sylinteriin 124 on edullisimmin sovitettu mäntä 128, johon vaikuttaa painekammioisea C ja D oleva paine. Luisti 80 tässä ohjausventtiilissä pidetään jousen 130 avulla aina painettuna mäntää 128 vasten. Kun tämä viimemainittu kammio C on paineen alaisena joutuu mäntä 128 vasemman puoleiseen päätyasentoonsa tässä sylinterissä 124 kuvion 1 mukaan esittäen, tämän vastatessa jauhinlevyjen 18 ja 20 käyttöasentoa. Jos sensijaan syötetään paineainetta kammioon D asetetaan luisti 80 siten, että jauhinlevyt siirtyvät eroon toisistaan. Faineaineen tuominen kammioihin C ja D tapahtuu nelitieventtiilin avulla käyttäen tähän käsittelynappeja, joita täesä yhteydessä ei ole esitetty.

Kun ohjausventtiili 80 sijaitsee lähtöasemassaan jakautuu johtimen 98 kautta sisääntuleva paineaine edullisimndn siten, että täysi ominaispaino, se tahtoo sanoa esim. määrältään 38 kp/cm vallitsee näissä johtimissa 108 ja 110 ja täten myöskin painekammioisea A ja AS, kun taas ominaispaine on vain puolet tästä arvosta, se tahtoo sanoa 15 kp/cm johtimissa 114 ja 116 ja täten myös painekammioisea B ja Bl. Tämä ominaisero paineessa johtuu siitä, että luisti 80 joutuu sellaiseen akselinsuuntaiseen asemaan, jossa laippa 84 mahdollistaa esteettömän virtauksen kammiosta 94 johtimeen 106 kun taas se kuristaa siirtymistä kavennettuun osaan 90, joka on yhteydessä johtoon 112. Luistin 80 perus-asettelu tapahtuu ruuvin 127 avulla ja mäntä 128 joutuu yllämainittuun vasemmanpuoleiseen päätyasentoonsa kuvion 1 mukaisesti. Vaikutuksen alainen paine-pinta-ala kammiossa A servomoottorissa 28 on edullisimmin likimain puolet niin suuri kuin on yhteinen vaikuttava pinta-ala kammioissa B ja Bl ja koska 6 57175 paine vaikuttaa molemmissa viimemainituissa tapauksissa vastakkaisiin muntiin edellisen tapauksen kanssa tulee tuloksena olevasta akselin suuntaisesta paineesta akselilla 12 nollan suuruinen tai likimain nollan suuruinen. Molemmat jauhinlevyt sijaitsevat siis tällöin lähtöaeennossaan, jossa niihin ei syötetä jauhettavaa ainetta, niin että jauhinpaine saattaa esiintyä näiden välissä.

Tämän tulisi aikaansaamaan sen, että etummainen laakeri 14 ei joudu akselinsuun-taisen kuormituksen alaiseksi minkä johdosta mitään vastapainotta laakerin välyksiä vastaan ei voi olla olemassa. Väistämättömän epätasapainon johdosta tässä systeemissä erityisesti sen pyörivässä jauhinosassa tulee nyt tämä aiheuttamaan voimakkaan iskunmuotoisen tärinän siitä aiheutuvine haitallisine vaikutuksineen tähän laakeriin. Tämän keksinnön mukaan vaikuttaa kuitenkin tässä asennossa täysi öljynpaine laakerin 14 kammiossa AS, minkä seurauksena on, että ulommat laakerieenkaat 40 ja 48 painetaan vastaavia rullarivejä 44 ja 50 vasten ja nämä taas puolestaan vasten sisempiä renkaita 38 ja vastaavasti 46 kunnes laakerivälys on kokonaan hävinnyt.

Kuviossa 3 esitetään kaavio, jonka orrdinaatta ilmaisee paineen erilaisissa kammioissa tonneissa kun taas abskissa ilmaisee vastaavasti tonneina, kuinka nämä paineet muuttuvat kun jauhinlevyjen väliin vaikuttava Jauhinpaine kasvaa nollasta aina täyteen arvoon saakka, jonka esimerkkitapauksessa oletetaan olevan 35 tonnia. Vasemmalta päin oikealle kuviossa 1 vaikuttavat paineet (positiiviset paineet) on ilmaistuna tämän abskiesan yläpuolella ja vasemmalle päin vaikuttavat paineet (negatiiviset paineet) on esitetty sen alapuolella. Jauhinlevyjen välissä vaikuttava paine noudattaa käyrää 160, joka alkaa arvosta nolla nousten 35 toimiin· Näin tuloksena oleva k^rrä ilmaisee siis kuinka paine tässä raossa jauhinlevyjen välissä kasvaa aina sitä mukaa kun enemmän ja enemmän jauhettavaa tavaraa syötetään tähän rakoon, kunnes täysi tarkoitettu kapasiteetti on saavutettu. Sen johdosta että käsittelyelin 122, 126 ja 128 seuraa servomoottorin mäntää 30 ja täten akselia 12 tulee tämän ohjausventtii-lin 78 luisti 80 nousevan jauhintehon mukana siirtymään vasemmalle päin, joi- o loin paineaineen syöttömäärä kammioihin S ja B1 kasvaa arvosta esim. 15 kp/cm Λ aina suurimpaan arvoonsa 30 kp/cm*1 saakka. Sitä vastoin laskee paine kammioissa A ja AS arvosta 30 kp/cm arvoon nolla. Nämä painomuutokset ovat myös vastaavasti ilmaistuna kuviossa 3.

Paine kammiossa B vaihtelee täten kuvion 162 mukaan ja kammiossa A käyrän I64 mukaan ja kammiossa B1 käyrän 166 mukaan. Lähtöasennossa, jolloin abs-kiesan arvo on nolla vaikuttaa kammiossa B paine 1.62^ ja kammiossa B1 paine 1661 näiden molempien paineiden ollessa positiivisia ja täten nämä lähentävät jauhinlevyjä toisiaan kohden. Näitä molempia paineita vastustaa paine 164^ kammiossa A ja tuloksena on nollasuure käyrän 160 mukaisesti· Täyden jauhintehon näiden jauhinlevyjen välissä tapauksessa on painekäy-rä 162 saavuttanut arvon 168 esim. 22 tonnia, käyrä 164 on saavuttanut arvon 170 abskissalla, toisin sanoen nolla tonnia kun taas käyrä 166 on kasvanut 7 571 75 kohtaan 172, joka esimerkkitapauksessa on 13 tonnia. Tämä jauhinlevyjen välissä vaikuttava yhteinen paine tulee täten olemaan 22 + 0 + 13 - 35 tonnia pisteen 174 mukaisesti käyrällä 160.

Lopputulos näistä toisiaan vastaan vaikuttavista paineista servomoottorin 12Θ kammioissa A ja B käyrien 164 ja 160 mukaan noudattaa käyrää 176. Yllämainitussa lähtöasennossa voittaa jauhinlevyn 18 suuntaan vaikuttava paine kammiossa A niin että tuloksena on "negatiivinen paine" pisteen 1761 mukaisesti. Kun sitten jauhin levyjä kuormitetaan ja vastaavasti ohjausventtiilin luisti 80 siirtyy vasemmalle päin kuviossa 1 kasvaa nimellinen paine kammiossa B kun taas se pienenee kammiossa A. Käyrä 176 leikkaa abskissaa kohdassa 176 ja se saavuttaa lopullisen paineensa pisteessä 168.

Paine kammiossa AS noudattaa käyrää 178 kuviossa 5» se tahtoo sanoa siinä on korkein arvo kohdassa 1781 jolloin nämä jauhinlevyt ovat kuormittamattomia, josta se sitten nousevien jauhinpainetten mukana näitten välissä laskee suuntana nolla-arvo. Akselinsuuntainen sisäinen paine laakerissa 14 pienenee täten samassa suhteessa kuin mitä jauhinpaine kasvaa ja tämän johdosta varmistetaan, että laakerivälys voidaan poistaa paineen avulla mäntäkammiossa AS aina siihen saakka, että jauhinpaineesta tulee riittävän korkea, jotta se taas puolestaan hoitaa välyksen. Samanaikaisesti ei tarvitse laakeria koskaan kuormittaa yli suurimman jauhantapaineen ja sille aikaansaadaan täten vastaavasti pitkä elinaika.

Kuvioon 3 on lopuksi vielä piirretty käyrä 180, joka ilmaisee kuormitusta oikeanpuoleisessa laakeriosassa 46, 48 ja 50 tässä laakerissa 14 ja joka täten vastaa lopputulosta servomoottorin yhteisestä painekäyrästä I76 ja laakerin sisäpuolisesta siihen kehitetystä vaihtuvasta kuormituksesta käyrän 178 mukaan. Lähtöasennossa kun jauhinlevyt ovat tyhjäkäynnillä vaikuttaa kuten näh -dään "positiivinen" kuormitus pisteessä 1801 tähän oikeanpuoleiseen laakeriosam, joka kuormitus muodostaa eroituksen kammiossa XS olevan paineen pisteen 1781 mukaisesti ja tuloksena olevan "negatiivisen" paineen kanssa kammioissa A ja B lieteen 1761 mukaan. Kun paine männässä 30 ja 34 tässä servomoottorissa 28 2 ön nollan suuruinen pisteen 176 mukaisesti on yhteinen akselinsuuntainen paine 2 laakeriosassa kasvanut tiettyyn arvoon pisteen 180 mukaisesti niin että siis jatkuvasti laakerivälys on poistettuna. Käyrä 180 päättyy luonnollisesti myös pisteeseen 168 täyden jauhintehon tapauksessa. Jos päinvastoin sisäinen laakeri-paine tässä laakerissa 14 olisi vakinainen aina tyhjäkäynnistä täyteen arvoon saakka tulisi kuormitus laakerissa 14 pisteen 166 mukaisesti olemaan hyvin paljon suurempi, sen vastatessa pistettä 1781 kehitetyn akselipainoon mukaisesti kammiossa AS, jolloin jauhinlevyjen painetta ja täten myöskin jauhantatehoa täytyy alentaa ettei tämän laakerin elinikää tarvitsisi oleellisesti huonontaa.

Tämä keksintö ei luonnollisestikaan ole rajoitettu tähän esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan vaihdella laajoissa puitteissa 1Shän sisältyvän idean puitteissa.

β 57175 Täten voidaankin renkaan muotoinen mäntä 58 korvata Joukolla kannun muotoisia mäntiä, Jotka asetellaan keskenään erilaisiin kohtiin laakeriosien 42 Ja 45 kehän ympäri näiden ollessa varustettu vastaavilla akselin suuntaisilla sylinteriporauksilla. Nämä poraukset muodostavat painekammiot niiden ollessa liitettynä yhteen edullisimmin näille kaikille yhteisen Johtimen 110 välityksellä.

Claims (5)

571 75 9

1. Sovitelma kaksitoim (sessa aksiaali- ja sSteettSis 1 aa kerissa (14), joka käsittää kaksi puolikasta, joista kumpikin muodostuu ulko-renkaasta (40,48), sisärenkaasta (38,46) ja mahdollisesti niiden väliin sovitetuista vierintäe1Imistä (44,50), jolloin näiden molempien u1korenkaiden välissä sijaitsevaan 1aakerikoteloelementtiin (42) on sovitettu yksi tai useampia elimiä, jotka aikaansaavat aksiaalisen sisäisen paineen uikorenkaitä vasten laakerivälyksen poistamiseksi molemmissa 1aakerinpuo1ikkatssa, tunnettu siitä, että elin (58) on sovitettu painekammion (AS) välityksellä painevä1ia 1neen vaikutuksen alaiseksi siten, että mainittu sisäinen paine alenee, kun ulkoapäin laakeriin (14) kohdistettu aksI aa 1ipaine kasvaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että elin käsittää renkaanmuotoisen männän (58), joka on sovitettu renkaanmuotoiseen loveukseen (60) 1aakerikoteloelementissä , jonka kanssa mäntä muodostaa painekammlon (AS), joka on yhteydessä painevä1 iain e-, sopivimmin nestelähteen kanssa,

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen sovitelma, jossa ulkoapäin kohdistettu aksiaa 1ipaine on servomoottorin (28) kehittämä, jolloin tämä paine voi vaihdella alhaisen ja korkean arvon välillä, tunnettu siitä, että mäntäelimen (58) takana olevaan painekammIoon (AS) on sovitettu johdettavaksi painevä1iainet ta sellaisessa suhteessa painevä1iaineen syöttöön servomoottorin paine-kammioon (B) että paine edellisessä kasvaa kun paine jälkimmäisessä laskee ja päivastoin.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen sovitelma jauhinlaitteessa kasvis- tai sentapaista jauhlntavaraa varten , jossa on kaksi jauhin-levyä (18,20), joista ainakin toinen (18) sijaitsee pyörivällä, kak-sitoimisen aksiaali- ja säteislaakerin (14) kannattamalla akselilla (12), joka painaa levyä toista kohti servomoottorin (28) avulla, joka on kaksi toiminen ja jossa siten on kaksi painekammiota (B, A), joista toinen aikaansaa muuttuvan jauhinpaineen ja toiseen kehittyy vastakkaiseen suuntaan vaikuttava käänteisesti muuttuva vastapaine, tunnettu siitä, että laakerissa sijaitseva painekammio (AS) on kytketty yhteen servomoottorin vas tapa 1nekamm1 on (A) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siltä, että servomoottorin (28) molemmat painekammiot (B,A) ja laakerin (14) painekammio (AS) on sovitettu yhdistettäväksi akselin (12) aksiaalisen asennon vaikutuksesta käytetyn ohjausventti 11 1 n (78) vä- 10 571 75 lityksellä yhteiseen pa I nelShteeseen (100), jolloin ohjausventt1I11 saattaa servomoottorin jauh1npaIneen aikaansaavan palnekammion (B) kasvamaan samassa suhteessa kuin paine servomoottorin toisessa paInekammiossa (A) ja laakerin painekammiossa (AS) pienenee.