FI57161C - Foerfarande foer framstaellning av ett taecke foer vaermeisolation - Google Patents

Description

ΙΓΤ^—-1 Γ1 .... KUULUTUSJULKAISU c ΠΛΖΑ

Wa [b] (11>utläggningsskiuft 57161 C (45) Pate;·.Ui 10 C6 1900 ^ ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* E 04 B 1/78 SUOMI — FINLAND (21) P«.n«lh.k.mu.-PMMtaMaknlng 780877 (22) Htkamispilvi — Antdknlnpdag 21.03 <78 (23) Alkuptlvft—Glltlghettdig 21.03.78 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt affmtllg 22.09.79

Patentti· ja rakistarihallltu· .... ... . . .....

_ ' . (44) Nlhttvlkslptnon )· kuuLjulktlwn pvm. —

Patent- och reglsteratyrelaen Antöfcan utlagd och uti.ikriftan pubi kand 29.02.80

(32)(33)(31) Pjrjfdattjr stuoikaui—Baglrd prtorltaC

(71)(72) Heikki Samuli Suominen, Petsamonkatu lU, 33500 Tampere 50,

Suomi-Finland(FI) (71*) Tampereen Patenttitoimisto ,, (5^) Menetelmä lämmöneristysverhon valmistamiseksi - Förfarande för framställning av ett täcke för värmeisolation

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannossa lähemmin määriteltyä tyyppiä olevaa menetelmää lämmöneristysverhon valmistamiseksi ohuesta, taipuisasta aineesta, kuten esim. muovikalvosta, paperista tai vastaavasta.

Aikaisemmin on tunnettu menetelmä, jonka mukaan letkumaisesta aihiosta valmistetaan mainitunlaista verhoa kelaamalla letku-aihiota suljetulle, kiertävälle radalle, jolloin samalla aihio-letkun toinen pinta varustetaan pitkittäisellä jatkuvalla liima-kaistalla, joten täten päällekkäin kelatut kerrokset tarttuvat yhteen ja kun kerroksia on kelattu riittävä määrä, leikataan saatu aihio poikki yhdestä tai useammasta kohdasta, jonka jälkeen saadut osat ylimmästä ja alimmasta kerroksesta poikkileikkaus-suunnassa erilleenvetämällä saadaan venytettyä yhtenäiseksi verho-maiseksi elementiksi, joka käsittää lukuisia, päällekkäisiä, pituussuuntaisia onteloita, jotka ovat mainitulla liimasaumalla kiinni toisissaan. Onteloiden sisältämän ilman eristysvaikutuksen 571 61 2 johdosta saatu elementti on suhteellisen hyvä lämmöneristin, jota voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen, kuten mm. kasvihuoneiden lämmöneristysverhona. Eräänä hyvänä puolena siinä on rakenteen keveys sekä lisäksi kokoonpantavuus. Se voidaan helposti esim. kuljetusta varten latistaa kokoon ja jälleen avata tarvittaessa.

Mainitulla tavalla aikaansaadulla lämmöneristysverholla on kuitenkin epäkohtana se, että sen valmistus tulee melko kalliiksi, koska suhteellisen pienihalkaisijäinen letkuaihio on valmistuskustannuksiltaan kallista. Lisäksi myös ko. menetelmän mukainen saumaus tulee verraten kalliiksi. Edelleen ei myöskään aikaansaatu verho ole lämmöneristyskyvyltään vielä riittävä. Se saattaa käytössä litistyä sivuilta, niin että ilmaväli kapenee, jolloin eristyskyky pienenee oleellisesti.

Tämän keksinnön tarkoituksena on * aikaansaada uusi ja tehokkaampi tapa lämmöneristysverhon valmistamiseksi, jolloin aikaansaatu tuote tulee aikaisempaan nähden huomattavasti edullisemmaksi ja lämmöneristyskyvyltään paljon paremmaksi.

Keksinnölle on tunnusomaista pääasiassa se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Eräs keksinnön suoritusmuoto on lähemmin havainnollistettu seu-raavassa selityksessä viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän sovellutukseen käytettävää laitetta kaaviomaisesti sivulta katsottuna, kuva 2 esittää poikkileikkauskuvantoa keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetusta verhoelementistä, sen muutamasta päällekkäisestä kerroksesta, liimakaistoilla varustettuna, kuva 3 esittää poikkileikkauskuvantoa verhoelementistä hieman avattuna, kuva 4 esittää poikkileikkauskuvantoa täysin avatusta verho-elementistä, 3 57161 kuva 5 esittää poikkileikkauskuvantoa elementtiaihiokaistoista, jotka antavat useampia vierekkäisiä ontelolta käsittävän verhoelementin, kuva 6 esittää samaa liitettynä ja hieman avattuna, kuva 7 esittää samaa täysin avattuna , kuva 8 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisesta verho- elementistä , jossa on useita vierekkäisiä ontelorivejä, kuva 9 esittää samaa leikattuna vierekkäisiksi, erillisiksi verhoelementeiksi.

Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen voidaan käyttää laitetta, joka on kaaviomaisesti esitetty kuvassa 1. Siinä on osa 1 verraten suurihalkaisijäinen kela tai rumpu, jota kierretään sopivimmin koneellisesti nuolen suuntaan, jolloin rummun päälle kelataan yhtä tai useampaa aihiorainaa 2, 3 keloilta 4 ja 5· Aihiorainat varustetaan useammalla vierekkäisellä liimakaistalla pituussuunnassa jatkuvasti siten, että kaistat ovat toisistaan määräetäisyydellä ja aina kahden päällekkäisen rainan liima-kaistat ovat toisiinsa nähden lomittain·. Liimaus tapahtuu rai-nojen kulkiessa liimauslaitteiden 6 ja 7 kautta, joissa olevat liimaustelat ja -kiekot levittävät liimakaistat rainalle määrä-levyisenä ja määrävälein. Aihiorainat liimautuvat tällöin yhteen päällekkäisiksi kerroksiksi kelalle tai sentapaiselle suljetulle radalle siten, että saadaan lukuisia päällekkäisiä kerroksia, joissa on liimasaumojen välissä pitkittäisiä ontelolta. Kun riittävä määrä kerroksia on saatu kelatuksi, katkaistaan kelattu ainerainakerros yhdellä tai useammalla säteittäisellä leikkauksella, jolloin kelan päältä purettu rainapinkka suoristetaan ja kun se vedetään säteissuunnassa auki, avautuvat rainakerrosten väliin jääneet ontelot, jolloin saadaan kuvien 4, 7 ja 8 mukaisia verhoelementtejä sen mukaan miten aihiorainat ja niiden liimakaistat on järjestetty. Liimakaistat voidaan panna myös vain joka toiseen rainaan, jolloin ne tulevat rainan molemmille puolille. Tällöin näiden rainojen väliset rainat ovat ilman liimakaistoj a.

4 571 61

Kuvan 2 mukaisesti voidaan kelalle 1 syöttää aihiokeloilta 4 ja 5 aihiorainoja 2 ja 3*. jolloin kumpikin aihioraina varustetaan alapuolelle tulevilla liimakaistoilla 8 ja 9. Kapeammat kaistat 8 tulevat kaistojen 2 vasempaan alareunaan ja kaistojen 3 "oikeaan alareunaan ja leveämmät kaistat 9 kummassakin kaistassa noin i kolmanneksen kaistan leveydestä oikeasta tai vastaavasti.vasemmasta reunasta lukien. Täten saadaan muodostetuksi kaksi vierekkäistä onteloriviä käsittävä verho, kun tuote puretaan kelaus-laitteelta ja leikataan poikki sekä suoristetaan ja vedetään auki (kuvat 3 ja 4)·

Aihiorainaa voidaan luonnollisesti syöttää yhdeltäkin kelalta useampia, edellyttäen, että sille on yhtäaikaa kelattu useampikerroksinen raina. Tällöin kukin raina menee luonnollisesti oman liimauslaitteensa kautta.

Kuvien 5> 6, 7 mukaisesti voidaan aihiorainojen leveyttä lisäämällä ja/tai kiinnityskaistojen jakoväliä kaventamalla saada muodostetuksi verhoelementti, jossa on useampia rinnakkaisia ontelorivejä, jotka liittyvät toisiinsa. Tässä tapauksessa on joka toisessa rainassa 2 kolme liimakaistaa ja niiden välisissä rainoissa 3 kaksi liimakaistaa, jolloin kapeat reunaliimakais-tat 8 tulevat vain rainoihin 2. Saadulla kolminkertaisella verhoelementillä on etuna edelliseen nähden se, että se on lämmöneristyskyvyltään huomattavasti parempi kuin kuvissa 2, 3 ja 4 esitetty. Luonnollisesti etu on vieB suurempi verrattuna aikaisemmin tunnettuun, letkuaihioista valmistettuun verho-elementtiin.

Kuvassa 8 esitetty verhoelementti on valmistettu käyttäen vielä useampia pitkittäisiä liimakaistoja, jolloin voidaan säädä hyvin monionteloinen verho, jolla on entistä parempi lämmöneristys-kyky. Tällaisessa monionteloisessa lämmöneristysverhossa on ilmeisesti edullista tehdä verho hyvin ohuesta kalvosta, jotta raaka-ainekustannus pysyisi edullisena. Tällöin saattaisi olla edullista käyttää sellaisia aihiorainoja, joissa reunaosat ovat paksumpaa ainetta ja keskiosat ohuempaa. Täten saadaan verhon ulommaiset kerrokset lujemmiksi ja kestävämmiksi ulkoisia rasituksia vastaan.

Claims (7)

1. 571 61 5 Kuvassa 9 on esitetty miten monionteloinen verhoelementti voidaan pitkittäisillä leikkauksilla 10 jakaa useammaksi kapeammaksi verhoksi, jossa on vähemmän ontelorivejä. Täten voidaan erittäin edullisesti valmistaa verhoelementtejä lähtemällä leveistä aihiorainoista, joita syötetään useita yht'aikaa liimaus-kelalle ja kun elementti poistetaan kelalta ja leikataan ensin poikki ja suoristetaan, voidaan siitä pitkittäisillä leikkauksilla saada hyvin nopeasti useampia kapeampia osia. Keksinnön mukaisessa menetelmässä voi aihiorainojen leveys ja paksuus samoinkuin liitossaumojen luku ja vastaavasti onteloiden luku ja koko mielivaltaisesti vaihdella. Onteloiden muotokin voi saumojen leveyden ja sijoituksen mukaan jonkin verran vaihdella. Luonnollisesti se riippuu myös aukivenytyksen suuruudesta.
2. 1. Menetelmä valinnaisesti kokoonpantavan ja levitettävän verhon valmistamiseksi, jolla verholla on lämpöä eristäviä ominaisuuksia levitettynä ollessaan, verhon leveyden ja korkeuden ollessa ennalta määrätyn ja sen käsittäessä lukuisia kokoon latistuvia ontelolta, jotka ulottuvat verhon koko leveydelle ja ovat päällekkäin verhon korkeussuunnassa sekä useita ontelolta yhdensuuntaisesti toisiinsa nähden verhon paksuuden suunnassa, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: " a. muotoiluelimen (1) päälle kelataan joukko päällekkäin asetettuja rainoja, jotka ovat taipuisaa kalvomateriaalia, muotoiluelimen ollessa kehänsä pituudelta oleellisesti ylitä suuri kuin verhon ennalta määrätty leveys tai sen kerrannainen, b. kukin raina (2, 3) saumataan viereiseen, sitä koskettavaan rainaan muovauselimen päällä usealla saumalla (8, 9), jotka ulottuvat yhdensuuntaisesti rainojen pituussuunnassa, kunkin 6 57161 sauman (9), reunasaumoja (8) lukuunottamatta, leveyden vastatessa siten muodostetun, vastaavan, kokoon latistuvan ontelon leveyttä, päällekkäisissä rainakerroksissa olevien saumojen ollessa lomittain toisiinsa nähden poikittaissuun-nassa noin puolen saumajaon verran, vastaten likimain puolta onteloiden korkeudesta verhon korkeussuunnassa mitattuna, c. kelaamista jatketaan kunnes mainitun muotoiluelimen päälle saatettujen rainojen lukumäärä antaa tulokseksi ennalta määrätyn verhon korkeuden, d. leikataan päällekkäin saatetut rainakerrokset kohtisuoraan niiden pituussuuntaan nähden, irroitetaan ja suoristetaan verhon muodostamiseksi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuina saumoina (8, 9) käytetään liima-kaistoja.
4. 3· Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainat (2, 3) syötetään samalta kelalta, johon ne on kelattu päällekkäin, syötön tapahtuessa siten, että kukin raina menee oman liimauslaitteensa (6, 7) läpi. 4« Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainojen syöttöön käytetään useampia keloja (4)5)·
5. 5· Patenttivaatimusten 2-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut liimakaistat (8, 9) saatetaan jokaisessa rainassa (2, 3) samalle puolelle toisiinsa nähden lomittain.
6. 6. Patenttivaatimusten 2-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liimakaistat saatetaan vain joka toiseen rainaar^ jolloin ne sijoitetaan siinä lomittain molemmin puolin vastakkaisille pinnoille ja jolloin joka toinen raina on ilman liimakaistoja. 7 571 61 Patentkrav;
7. 1. Förfarande för framställning av ett valfritt sammansatt-bart och utbredbart täcke, som har värmeisolerande egenskaper, när det är utbrett, varvid bredden och höjden av täckel/^örut-bestämt och det bestär av flera hoptillplattbara kaviteter, som sträcker sig över hela bredden av täcket och som är belägna pä varandra i höjdriktning av täcket samt flera kaviteter parallellt med hänsyn tili varandra i riktning av tjockleken av täcket, kännetecknat därav, att förfarandet bestär av följande skifter: a. en mängd av pä varandra placerade filmband uppvindas pä formgivningsorganet (1), vilka band är bildade av böjligt filmmaterial, medan längden av formgivningsorganets krets är väsentligen lika stor som täckets förutbestämd bredd eller dess sammansatt, b. vart och ett av banden (2, 3) sammanfogas med det när-liggande, detsamma sig rörande bandet pä formgivningsorganet med flera sömmar (8, 9), som sträcker sig parallellt i längdriktning av banden, varvid bredden av varje söm (9), oavsett kantsömmar (8), motsvarar bredden av en pä sä sättet utformad, motsvarande, hoptillplatt- - bar kavitet, varvid sömmarna vid de pä varandra sig befintliga bandskikterna är anordaade i sicksack med avseende pä varandra i tvärriktningen en halv sömfördelning mot-„ svarande ungefär hälften av kaviteters höjd i täckets höjdriktning mätt, c. uppvindningen fortsättes tills antalet av banden upp-vindade pä det sagda förmgivningsorganet ger tili i resultat en förutbestämd höjd för täcket, d. de pä varandra uppvindade bandskikterna skäres vinkel-rätt mot deras längdriktning, lösgöres och rätas ut för bildande av täcket.