FI56989C - Anordning foer reglering av banors lopp - Google Patents

Description

-Ί r , KUULUTUSJULKAISU γλλλλ LBJ ί11) uTLAGGNINGSSKRIFT 0^303 C (45) Patentti nySrirv'tty !2 ;5 -930 Patent aeddelat ' (51) Kv.lk.*/lnt,CI.* D 21 P 1/42 SUOMI —FINLAND (21) PM«nttlh«k*mu* — Ptuncanseknlng 2711/jk (22) Hikemlipllvl —Anrtknlnpdtf 17.09-71* (23) Alku pilvi — GHtl(h«tsdtg 17 · 09· 7^ (41) Tullut julklMk*l — Bllvit offantllg 19· 03.75

Patentti-ja rekisterihallitus .... , .. , , . ,.,,, _ . , . (44) Nlhtivikilpanon a kuuL|ulkaUun pvm. — οη ηΊ οπ

Patent- oeh registerstyrelsan v ’ Antitkin utitgd och uti.*kriftm pubikarad 31.01. Ö0 (32)(33)(31) Pyydetty *tuoik*u*—Begird prlorltat 18.09· 73

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 23^6821.5-22 (71) J.M. Voith G.m.b.H., Heidenheim/Brenz, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Gerd Russmann, Heidenheim, Hans Fauser, Heidenheim, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7M Oy Kolster Ab (5*0 Laite ratojen liikkeen säätämiseksi - Anordning för regiering av banors lopp

Keksintö koskee laitetta ratojen, etenkin viirojen, huopien tms. liikkeen säätämiseksi radan reunan tuntoelimen eli anturin avulla, jona toimii nestesuihku, joka tulee ulos suuttimesta ja menee vastaanottosuuttimeen, joka muuntaa nestesuihkun virtausenergian staattiseksi paineeksi*

Saksalaisesta patentista 747 717 on tunnettu kaksituntoeliminen laite, jossa vastaanottosuuttimeen pääsevä neste johdetaan vaa'an toiseen vaakakuppiin. Tähän vaakaan on kiinteästi liitetty kaksi suihkutuseuutinta, joista aina vaa'an asennon mukaan toinen suihkuttaa siipipyörään tämän kiertämiseksi. Siipi-pyörän pyöriessä siirretään viiranjohtotelaa* Tämä tunnettu laite on sangen monimutkainen ja häiriöaltis ja vaatii etenkin leveissä koneissa hyvin pitkät yhdys-johdot vastaanottosuuttimista vaakaan. Tämän johdosta säätö on sangen hidas, minkä vuoksi sitä el voida käyttää nopeakäyntislssä koneissa.

Saksalaisesta patentista 1008 106 on tunnettu toinen kuvatunlainen laite, jossa on radan toiselle sivulle järjestetty kaksi nestesuihkuilla toimivaa anturia, jotka on sijoitettu yhteiseen rakenneosaan. Jos radan reuna sijaitsee näiden molempien nestesuihkujen välissä, niin silloin ei tapahdu säätöä. Vasta kun molemmat suihkut on keskeytetty tai päästetty virtaamaan vapaasti, säädetään 2 56989 radan liikettä. Tämän johdosta rata voi molempien suihkujen keskinäistä etäisyyttä vastaavasti liikkua edestakaisin. Lyhyiden ja hyvin nopeakäyntisten viirojen kohdalla ei tätä säätämätöntä edestakaisliikettä voida suvaita. Tätä ei kuitenkaan voida poistaa tällä tunnetulla laitteella.

Saksalaisesta patentista 960 956 on tosin tunnettu laite, joka tunnustelee mekaanisesti radan reunaa ja siten ainakin teoreettisesti kykenee välittömästi säätämään pois jokaisen poikkeaman. Mutta tätäkään laitetta ei voida käyttää nopeakäyntisissä viiroissa tms.f sillä rata kuuluu hyvin, voimakkaasti suurissa nopeuksissa tuntoelimen mekaanisen hankauksen johdosta.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan edellä mainitunlainen laite, joka kykenee tarkasti ohjaamaan hyvin nopeakäyntisiäkin ratoja ilman että tällöin esiintyy osoitettuja epäkohtia.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että ulostulosuutin ja vastaanottosuutin on kiinnitetty yhteiseen, radan kulkusuuntaan nähden poi-kittaisesti liikkuvaan pitimeen, johon vastaanottosuuttimessa synnytetty paine sekä tätä vastustava palautusjousi vaikuttavat.

Palautusjousi on tällöin niin sovitettu tai viritetty vastaanottosuutti-messa synnytettyyn paineeseen, että radan leikatessa nestesuihkua osasuihkun synnyttämä paine pitää palautusjousen vetovoiman kanssa pitimen suorassa. Joe rata siirtyy nyt tästä tasapainoasennosta suihkun suuntaan, niin silloin suihkua peitetään enemmän, minkä johdosta paine samanaikaisesti laskee* Palautus-jousi vetää sen vuoksi pidintä molempine suuttimineen niin pitkälle ulospäin kunnes jälleen on saavutettu voimien tasapainotila.

Jos rata sitä vastoin siirtyy nestesuihkusta poispäin, niin silloin suih-kuu menee täydellisenä vastaanottosuuttimeen, minkä johdosta paine kohoaa.

Tämän johdosta painetaan pidintä palautusjousen voimaa vastaan radan suuntaan kunnes nestesuihku koskettaa jälleen rataa ja saavutetaan kääntövipuun vaikuttavien voimien tasapaino. Sadan (poikittaisen) liikkeen säätämiseen voidaan keksinnön mukaan käyttää joko muuttuvaa painetta tai pitimen iskua eli käänty-mää.

Tällä laitteella saadaan säätö, jonka säädettävä suure on verrannollinen radan liikkeeseen. Toisin sanoen mitä suurempi radan liike on, sitä suurempi on myös rataan vaikuttava palautussuure. Tunnetuilla rataa säästävillä säätölaitteilla, joissa ei tapahdu minkäänlaista radan mekaanista tunnustelua, ei voida päästä tällaiseen säätöön.

Keksinnön kolme suoritusesimerkkiä on esitetty piirustuksessa, jossa kuvio 1 esittää liikkuvan radan tuntolaitetta eli anturia, jossa on ulostulo-suutin ja vastaanottosuutin, jotka on kiinnitetty yhteiseen kääntövipuun, kuvio 2 esittää periaatekaavion säätölaitteesta, joka käyttää anturissa tapahtuvia paineenmuutoksia viiran liikettä ohjaavan viiranjohtotelan säätämiseen, ja kuvio 5 esittää periaatekaavion toisesta säätölaitteesta, joka käyttää kääntö-vivun kääntymää viiranjohtotelan säätämiseen.

5 56983

Kuviossa 1 on numerolla 1 merkitty viirayata jonka reunan viereen on asetettu anturi. Anturissa on veden ulostulosuutin 2, joka on asetettu veden syöt-töputken 3 päähän ja josta lähtee vesisuihku 4 pystysuorasti alaspäin. Vesisuihku 4 menee ulostulosuuttimen 2 alapuolelle asetettuun vastaanottosuuttimeen 3· joka sijaitsee johdon 6 toisessa päässä·» Johdon 6 toinen pää on liitetty paine-rasiaan 7* Palnerasia 7 tukeutuu kiinteään seinään Θ ja vaikuttaa kääntövipuun 9, johon ulostulosuutin 2 ja vastaanottosuutin 5 on kiinteästi liitetty. Kääntövipuun 9 vaikuttaa myös palautusjousi 10, joka on vetojousi ja on kiinnitetty seinään Θ säätöruuvilla 11 sen vetovoiman hienosäätämiseksi.

Kuviossa 2 on esitetty suoritusesimerkki, jossa syötetään anturissa viiran liikkuessa syntyvät paineenmuutokset säätölaitteeseen. Paine muunnetaan paineenmittauselimessä 12 normitetuksi signaaliarvoksi ja syötetään sitten sää-timeen. Tämän säätimen lähtösignaall vaikuttaa paikoituselimeen 14, joka puolestaan säädettävää suuretta vastaavasti paineistaa toimisylinterin 13 toisen puolen. Toimisylinteri siirtää viiranjohtotelaa 16, joka ohjaa viiran liikettä. Viiranjohtotelan 16 siirtymä syötetään myös toimisylinterlin liitetyn vivun 17 välityksellä takaisin paikoituselimeen 14, niin että on saatu säätöpiirin takaisinkytkentä.

Kuvion 3 suoritusesimerkissä on tuntolaitteen eli anturin kääntövipua 9 pidennetty (tukipisteestä alaspäin. Tämä kääntövivun 9 pidennyeosa 9' on liitetty säätöventtiiliin 18, jossa on kaksi tulojohtoa 19 ja 20 ja yksi poisto-johto 21. Viiranjohtotelaa 16 ohjataan tässä ilmasylinterlllä 22, johon on liitetty kaksi ilmansyöttöjohtoa 24 ja 23, jotka kumpikin on johdettu ilmatehon-vahvistimen 23 kautta. Kumpaankin ilmansyöttöjohtoon on järjestetty esikuristin 26. Molemmat ilmansyöttöjohdot 24 ja 23 haarautuvat pääjohdosta 27.

Esikuristimien 26 ja ilmatehonvahvistimien 23 väliin on ilmansyöttöjohtoon 24 liitetty johto 19 ja ilmansyttöjohtoon 23 johto 20. Nämä johdothan 19 ja 20 ovat yhteydessä säätöventtiiliin 18.

Säätöventtiiliin 18 kulloisenkin asennon mukaan poistuu pääjohdosta 27 ilmansyöttö johtoihin 24 ja 23 tuleva ilma poistojohdon 21 kautta. Tälläin kehittyy suljetulle puolelle paine, joka käyttää sylinteriä 22 ao. llmatehonvalmis-timen 23 välityksellä. Säätöventtiilin 18 esitetyssä keskiasennossa ilma poistuu yhdenmukaisesti molemmista johdoista, niin että tällöin ei tapahdu viiranjohtotelan 16 siirtoa.

Viiran 1 liikkuessa anturista poispäin pääsee viiran edeltäpäin leikkaamasta vesisuihkusta yhä suuremmaksi tuleva poikkileikkaus vastaanottosuutti-meen, minkä johdosta paine nousee tässä suuttimessa ja siten myös painerasi-assa. Koska ennalta on ollut tasapaino palnerasian ja jousen voiman välillä, painetaan nyt kääntövipu viiraa kohti. Vasta kun viira jousen voiman välillä, painetaan nyt kääntyvipu viiraa kohti, Vasta kun viira loikkaa jälleen suihkua ja sitä kautta alentaa painetta vastaanottosuuttimessa ja painerasiassa, syntyy 4 56983 jälleen kääntövipuun vaikuttavien voimien tasapainotila. Koska, palautus jousen voima kasvaa sen pidentyessä, täytyy myös painerasian voiman lisääntyä. Tasapainotila muodostuu sen vuoksi suihkun ollessa vähäisesti leikattu.

Anturin seurantaliikkeen aikana kasvavaa painetta käytetään kuvion 2 mukaisessa suoritusesimerkissä viiranjohtotelan siirtämiseen. Tällöin sen siirto on sitä suurempi, mitä suurempi paineen nousu on.

Kuvion 5 suoritueesimerkissä käytetään sitä vastoin kääntövivun seuranta-liikkeen aikana suorittaa iskua (kääntymäft) viiranjohtotelan siirtämiseen.

Viira palaa sen johdosta alkuasemäänsä, jolloin vesisuihku peitetään.

Paine laskee vastaanottosuuttimessa ja paineraslassa, niin että palautusjousi vetää kääntövipua takaisin kunnes jälleen esiintyy - vesisuihkun päästessä osittain virtaamaan vapaasti - voimien tasapainotila.

Claims (3)

5 SÖ989

1. Laite ratojen, etenkin viirojen, huopien tms. liikkeen säätämiseksi radan reunan tuntoelimellä,jona toimii nestesuihku, joka tulee ulos suutti-mesta ja laskee vastaanottosuuttimeen, joka muuntaa nestesuihkun virtausener-gian staattiseksi paineeksi, tunnettu siitä, että ulostulosuutin (2) ja vastaanottosuutin (5) on kiinnitetty yhteiseen, poikittaisesti radan kulku*· suuntaan nähden liikkuvaan pitimeen (9), johon vastaanottosuuttimessa (5) kehitetty paine sekä tätä vastustava palautusjousi (10) vaikuttavat.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siltä, että pidin on muodostettu kääntövivuksi (9)· 3# Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastaanottosuuttimessa (3) kehitetty paine vaikuttaa painerasiaan (7), joka on toiselta puolen kiinteästi tuettu ja toiselta puolen vaikuttaa liikkuvaan pitimeen (kääntövipuun) (9)·

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, joka on tarkoitettu johtotelan kanssa vaikuttamaan radan liikkeeseen, tunnettu siitä, että pitimeen (kääntövipuun) (9) vaikuttavan paineen muutosta käytetään johto-telan (16) siirtämiseen.

3· Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, joka on tarkoitettu johtotelan kanssa vaikuttamaan radan liikkeeseen, tunnettu siitä, että pitimen (kääntövivun) (9) siihen itseensä vaikuttaman paineen muutoksen johdosta suorittamaa iskua (kääntymää) käytetään johtotelan (16) siirtämiseen.