FI56973B - Foerfarande foer kontinuerlig framstaellning av aminoplastloesningar - Google Patents

Description

RSF^l ΓβΊ fl1vKUOLUTU8JULKAI8U r r a n ^ flgT» LBJ (") utlAggningsskrift bby/3 C (45) Patentti myönnetty 1C 05 1930 Patent meddelat ’ (51) Kv.lk.'/Int.CI.* C 08 G 12/10 SUOM I — FI N LAN D (21) Pwenttlhtkemu* — PtttnttiM&knlng ^3^/72 (22) H»k«ml*p»lvi— Amfiknlngsdag 17.02.72 (23) Alkupa]vi — Glltighatsdif 17*02.72 (41) Tullut lulkbekri — Bllvlt offantllf 03.09-72

Patentti· ja rekisterihallitu· .... ......... . . .... .

M . ' , (44) NihUvaktlpanonj»kuuLlutkalnin pvm. —

Patent- OCR registantyralaan Aniökan utlagd och utl.skrfftan publkarad 31.01.80 (32)(33)(31) Pyydetty atuoikau* —Btfird prloritet 02.03*71

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 210975^.1 (71) Badische Anilin- & Soda-Fabrik Aktiengesellschaft, 6700 Ludwigshafen,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Friedrich Brunnmueller, Ludwigshafen, Hermann Schatz, Neustadt,

Johann Mayer, Ludwigshafen, Otto Grabowsky, Limburgerhof, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) 0y Roister Ab (5M Menetelmä aminomuoviliuosten yhtäjaksoiseksi valmistamiseksi - Förfarande för kontinuerlig framställning av aminoplastlösningar

Keksinnön kohteena on menetelmä aminomuoviliuosten yhtäjaksoiseksi valmistamiseksi formaldehydistä ja aminomuoveja muodostavista aineista, erityisesti virtsa-aineesta vähintäin kolmessa perättäisessä sekoitussäiliössä korotetussa lämpötilassa ja muuttaen useampaan kertaan reaktiokomponenttien keskinäistä moo-lisuhdetta.

Tunnetuissa ei-jatkuvissa menetelmissä aminomuoviliuosten valmistamiseksi tapahtuu reaktio yksittäisissä reaktioastioissa esim. sekoitussäiliöissä, joissa reagoivat aineet, formaldehydi ja esim. virtsa-aine vesipitoisessa liuoksessa kondensoidaan ensin emäksisessä reaktioväliaineessa ja sitten happamaksi tekemisen jälkeen happamassa reaktioväliaineessa hartsiliuokseksi. Yleensä seuraa kondensoitumisen jälkeen pH:n nostaminen neutraalille tai heikosti emäksiselle alueelle emästä lisäämällä.

Tunnetuissa yhtäjaksoisissa valmistusmenetelmissä käytetään useimmiten putkimaisia reaktoreita, joissa kondensoituminen tapahtuu ilman jälkisekoittu-mista, ts. suureksi osaksi laminaarisesti virtaavasaa väliaineessa. Kirjallisuudessa jopa väitetään, että teknillisesti käyttökelpoisen lopputuotteen valmistamiseksi täytyisi ehdottomasti varata riittävän pitkä reaktioaika ilman jäl- ) 2 3G973 kisekoittumista. Oleellista olisi tällöin,että reaktiosekoituksen pH tämän luulotellusta ratkaisevan kondensoitumisvaiheen aikana laskisi vähitellen, ts. suureksi osaksi lineaarisesti korkeammasta arvosta useampia yksikköjä alempaan arvoon.

Samalla voidaan tällöin vastaavasti lämmittämällä aikaansaada putkijär jestelmän toisiaan seuraavissa osissa erilaisia vapaavalintaisia lämpötilaporrastuksia.

Erään toisen jatkuvan menetelmän mukaisesti lämmitetään reagoivat aineet ensin erikseen ja yhdistetään sitten samanaikaisesti happaman tai emäksisen katalyytin kanssa ruiskutussäiliössä; tässä alkava lähinnä osittainen kondensoituminen saatetaan loppuun toisessa astiassa.

"Ranskalaisesta patenttijulkaisusta 1 137 3^2 tunnetaan edelleen konden-saatiomenetelmä, joka suoritetaan käyttäen sekoitussäiliösarjaa, jossa toiseen tai sitä seuraavaan sekoitussäiliöön lisätään happoa katalysaattoriksi ja liuos neutralisoidaan viimeisessä sekoitussäiliössä. Tästä työskentelytavasta on se haitta, että siinä kohdassa, jossa happo tulee toiseen sekoitussäiliöön, saattaa esiintyä kuortumia ja että edelleen näin ilman pH-arvon ja moolisuhteen eri säiliöissä tapahtuvaa ohjausta valmistetuilla hartseilla on pienempi varastointi-pysyvyys."

Tunnetuilla jatkuvilla menetelmillä on erilaisia haittoja. Putkimaisten reaktioastioiden käyttö ilman jälkisekoittumista aiheuttaa helposti reaktoreissa kuoren muodostumista tai tukkeutumista, niin että aikaavievä ja kallis mekaaninen puhdistus on ehtimiseen tarpeen. Toinen haitta on eri läpivirtausnopeuksien säätö-mahdollisuuksien puute. Erittäin haitallisesti vaikuttaa näissä järjestelmissä äkillinen energiansaannin katkos tai jonkun reaktiokomponentin poisjääminen, koska tämän johdosta suuret määrät reaktiivisia liuoksia on eristettyinä, jolloin koko laitoksen tuotanto saattaa pysähtyä.

Tästä syystä oli tarpeen kehittää menetelmä, jolla yksinkertaisella tavalla voidaan valmistaa aminomuoviliuoksia, ilman että edellä kuvattuja haittoja esiintyy.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että reaktio saatetaan tapahtumaan vähintäin kolmessa perättäisessä sekoitussäiliössä jälkisekoittaen liuosta, jolloin lisättävät määrät katalyyttisekoitusta ja aminomuoveja muodostavia aineita, joiden pääosa sekoittamisen jälkeen formaldehydiliuoksen kanssa johdetaan ensimmäiseen sekoitussäiliöön ja loput tarvittavasta määrästä annostellaan vähintäin yhtenä lisäosana johonkin sekoitussäiliöön, valitaan niin, että ensiamäisessä sekoitussäiliössä formaldehydin moolisuhde virtsa-aineeseen pidetään välillä 2,1-3, ja pH-arvo välillä 5,5~7,5 seuraavassa sekoitussäiliössä tai seuraavissa sekoi-tussäiliöissä pidetään formaldehydin moolisuhde virtsa-aineeseen välillä 1,6-2,6, edullisesti 1,8-2,1, ja pH-arvon annetaan laskea välille U-6 ja viimeisessä sekoitussäiliössä formaldehydin moolisuhde virtsa-aineeseen välillä l,U-2,2, ja pH-arvo välillä 5,5-7,5.

5 56973

Virtsa-ainetta käytetään yleensä 50-90 96:sinä vesiliuoksina. Edullisesti käytetään välittömästi vesiliuosta sellaisena kuin se saadaan virtsa-aine-synteesistä. Voidaan kuitenkin käyttää virtsa-aineen tai muun aminomuovia muodostavan aineen liuosta vesipitoisessa formaldehydiliuoksessa, joka on neutraali tai lievästi hapan pH-arvoltaan.

Formaldehydiä käytetään tavallisessa kaupallisessa muodossa 50-49 Assina liuoksina. Voidaan kuitenkin lähteä myös formaldehydin ja esim* virtsa-ainedn esikondensaatin, joka sisältää ylimäärän formaldehydiä ja jota saadaan absorboimalla formaldehydi-kaasua vesipitoiseen virtsa-aineliuokseen, vesipitoisista liuoksista, tai virtsa-aineen ja formaldehydin esikondensaatista.

Emäksisenä aineosana katalyyttiliuoksessa käytetään ammoniakkia tai amiinia tai kummankin sekoituksia, jolloin kuitenkin ammoniakki on edullinen. Amiineina tulevat kysymykseen pienimolekyyliset yhden- ja useampiarvoiset al-kyyliamiinit ja hydroksyylialkyyliamiinit. Erityisesti mainittakoot: metyyli-amiini, etyyliamiini, mono-, di- tai trietanoliamiini tai etyleenidiamiini.

Happoina käytetään epäorgaanisia tai orgaanisia happoja, joiden pE-arvo on alle 4,0, kuten kloorivetyhappoa, rikkihappoa, typpihappoa, fosforihappoa, etikkahappoa, kloorietikkahappoa, oksaalihappoa, maleiinihappoa ja varsinkin muurahaishappoa tai sen happamia suoloja.

Emäksen ja hapon sekoitus lisätään edullisesti vesiliuoksen muodossa, jolloin käytetään huomattavaa ylimäärää amiinia, joka valitaan kulloisenkin pääkomponenttien moolisuhteen ja keskimääräisen säiliösarjassa viipymisajan mukaan niin, että suhde valita amiinia: valita happoa on väliltä 10-150, edullisesti 15-100.

Reaktio saatetaan tapahtumaan liuoksen kiehumislämpötilaeea tai lähellä kiehumislämpötilassa, ts. n. 90:nen ja 105°C:een välillä.

Sekoitussäiliösarjassa käytetään tavallisen rakenteen mukaisia sekoi-tuesäiliöitä. Edullisesti käytetään samankokoisia sekoitussäiliöitä, kuitenkin voidaan viipymisajan pidentämiseksi joku säiliöistä, erityisesti toinen sekoi-tuseäiliö, valita muita suuremmaksi. On teknillisesti edullista, jos tässä tapauksessa toinen sekoitussäiliö jaetaan kahdeksi sekoitussäiliöksi, niin että sarjaan edullisesti kuuluu neljä sekoitussäiliötä tai erityisen edullisessa sovellutuksessa viisi samanlaista sekoitussäiliötä.

Sekoitussäiliöt sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti porrastetusti peräkkäin niin, että liuos virtaa ylijuoksua pitkin painovoiman vaikutuksesta ensimmäisestä säiliöstä toiseen ja niin edelleen. Erityisen edullisesti on osoittautunut, että ylijuoksu aina seuraavaan säiliöön, niin että tapahtuu täydellinen ja yhtäläinen jälkisekoittuminen säiliön sisällön kanssa.

4 56373

Yksityiskohdittain menetellään keksinnön mukaisen reaktion suhteen niin, että reagoivien aineiden, formaldehydin ja esim. virtsa-aineen vesipitoiset liuokset sekoitetaan sekoitus%ryöhykkeessä katalyyttiliuokseen ja johdetaan sekoitus välittömästi sekoitussäiliösarjan ensimmäiseen reaktoriin. Esilämmittämänä yksittäisiä liuoksia n. 50-60°C:seen päästään siihen, että jo ensimmäisessä reaktiosäiliössä lämpötila asettuu n. 95°C:seen, niin että seuraavassa sekoitussäiliöissä heikosti eksotermisen reaktion vaikutuksesta saavutetaan kiehumapiste ja pysytetään se ilman ulkopuolelta tuotavaa energiaa.

Aminomuovia muodostavaa ainetta annostellaan tällöin vähintäin kahdessa, edullisesti kolmessa tai neljässä osassa eri sekoitussäiliöihin. Tällöin tulisi neljässä sekoitussäiliössä ylläpitää seuraavia formaldehydin ja aminomuovia muodostavan aineen, erityisesti virtsa-aineen välisiä moolisuhteita.

Sekoitussäiliö 1: moolisuhde fa : va « 2,1-3, edullisesti 2,1-2,5$

Sekoitussäiliö 2: moolisuhde fa : va « 1,8-2,6, edullisesti 1,9-2,4;

Sekoitussäiliö 3: moolisuhde fa : va 1,6-2,4, edullisesti 1,7-2,2;

Sekoitussäiliö 4: moolisuhde fa r?va = 1,4-2,2, edullisesti 1,3-2,1.

Käytettäessä formaldehydin ja virta-aineen esikondensaattiliuoksia valitaan annetuista moolisuhde-rajoista edullisesti ylemmät, kun taas lisättäessä formaldehydi-liuoksia alemmat arvot ovat edullisia.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä on tärkeätä, että yksittäisissä sekoitussäiliöissä pysytetään annetut porrastetut pH-alueet, niin että aina seuraavassa sekoitussäiliöissä vallitsee selvästi alempi pH-arvo kuin edellisessä sekoitussäiliössä. Sekoitussäiliöstä toiseen ylijuokseva reaktioliuos pääsee näinollen nopean sekoittumisen ansiosta käytännössä heti reaktioväliaineeseen, jonka pH-arvo on alempi. Koska kondensoitumusreaktion nopeus kasvaa vety-ioni-väkevyyden mukana, saadaan niinmuodoin myös hyppäyksittäin suuremmat yhtenäiset ristisitoutumisnopeudet.

Kondensoituraisreaktion vaatiman pH-alueen asetus voi tapahtua yhdellä kerralla lisäämällä sopivaa katalyyttiliuosta yhdessä pääkomponenttien, formaldehydin tai formaldehydipitoisen esikondensaatin ja aminomuovia muodostavan aineen kanssa välittömästi ennen ensimmäistä sekoitussäiliötä sijoitettuun se-koitusvyöhykkeeseen. On myös mahdollista asettaa annettu pH-alue lisäämällä pH:ta säätäviä aineosia yksittäisiin sekoitussäiliöihin. pH-porrastukeen valinta määräytyy yksittäisten sekoitussäiliöiden lukumäärän ja suuruuden mukaan te. keskimääräisen viipymisajan mukaan kussakin säiliössä sekä katalyytin määrän ja kokoomuksen mukaan. Sopivalla valinnalla voidaan sentähden vaadittavat pH-alueet asettaa katalyytin kertalisäyksellä sekoitusvyöhykkeeseen ennen ensimmäistä sekoitussäiliötä.

Annostelu suoritetaan tällöin yleensä niin, että aluksi, ts. sekoitus-vyöhykkeeseen alhaisessa lämpötilassa asettuu emäksisellä alueella oleva pH-ar-vo, että ensinupäiseseä sekoitussäiliössä reaktio on neutraalista heikosti hap- 5 S6973 pamaan ja että seuraavissa sekoitussäiliöissä päästään yhä enemmän happamalla alueella oleviin pH-arvoihin. Näin voidaan sekoitussäiliösarjaan, johon kuuluu viisi yhtäsuurta sekoitussäiliötä, valita seuraavat porrastukset:

Sekoituksen lähtö-pH : 7,3 _ gf3 pH sekoitussäiliössä 1: 6,0 - 7,0 pH sekoitussäiliössä 2: 5*0 - 6,0 pH sekoitussäiliössä 2: 4*5 - 5*0 pH sekoitussäiliössä 4·. 4*0 - 4*5 pH sekoitussäiliössä 5* 6*5 - 7*5

Viipymisaika keksinnön mukaisessa menetelmässä on emäksisellä pH-alueella sekoitusvyöhykkeessä yleensä ^:n ja 25 sekunnin väliltä; senjälkeen seuraavissa muissa pH-porrastukeissa on viipymisaika yleensä n. 5-15 minuuttia.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan valmistaa 30-60 $:sia liima-liuoksia. Uudella menetelmällä valmistetuille hartsiliuoksille on tunnusomaista erittäin hyvä varastointikestävyys. Menetelmän kulku on paljon vähemmän altis häiriöille kuin tähän asti tunnetut menetelmät, sillä energiansaannin katketessa tai jonkun lähtöaineen jäädessä pois jokainen yksittäinen sekoitussäiliö voidaan heti neutraloida ja jäähdyttää. Jälkisekoittumisen ansiosta voidaan päästä 3000 käyttötuntiin pysäyttämättä kuorimuodostuman vaatiman poistamisen vuoksi. Laitteiston puhdistaminen on sitten mahdollinen muutamassa tunnissa. Edelleen voi läpimenevä ainemäärä muuttua yksinkertaisesta kolmikertaiseksi tuotteen silti säilyttäessä täydellisesti yhdenmukaisen laatunsa. Huomionarvoista on, että tässä esitetty hartsiliuosten valmistus sekoitussäiliösarjassa on mahdollinen myös pienellä henkilökunnalla. Yksi mies pystyy valvomaan ja hoitamaan kaksi linjaa.

Näin valmistetut liuokset voidaan alennetussa paineessa sinänsä tunnetulla taialla haihduttaa väkeviksi hartsiliuoksiksi (n. 60-75 $ kuiva-ainetta) tai kuivata ruiskutuskuivaajassa kiintohartsijauheeksi.

Esimerkki 1

Tunneittain ja jatkuvasti sekoitetaan 1400 paino-osaa vesipitoista for-maldehydiliuosta (25 Joista) 532 paino-osaan virtsa-aineliuosta (80 Riista) ja 49*4 paino-osaan vesipitoista liuosta, jossa on 10 paino-osaa ammoniakkia ja 0,25 paino-osaa muurahaishappoa, sekoitusvyöhykkeessä ja johdetaan sekoitus n. 20 sekunnin viipymisajan jälkeen ensimmäiseen säiliöön neljän reaktiosäi-liön sarjasta. Keskimäärin n. 12 minuutin viipymisajan jälkeen pääsee liuos aina seuraavaan reaktiosäiliöön.

Toiseen ja kolmanteen säiliöön annostellaan tunneittain aina 50 ja neljänteen tunneittain 184 paino-ossa virtsa-aineliuosta, Käytetyn katalyyttisekoitukeen vaikutuksesta asettuvat seuraavat pH-arvo mitattuina lasielektrodilla (kaksisauvaketju) 20°C:ssa^ 6 56973 sekoitusvyöhykkeessä pH 8,0 ensimmäisessä säiliössä pH 6,6 toisessa säiliöissä pH 5,4 kolmannessa säiliössä pH 4,5

Neljännessä reaktiosäiliössä säädetään pH arvoon 7,1 lisäämällä laimennettua natriumhydroksidiliuosta.

Lämpötila ensimmäisessä reaktiosäiliössä on 94°C, toisessa 101°C, kolmannessa 102°0 ja neljännessä 100°C.

Saatua hartsiliuosta haihdutetaan jatkuvasti alennetussa paineessa 65 pairt»-$:n hartsiväkevyyteen.

Esimerkki 2

Jatkuvasti annostellen sekoitetaan tunnissa 5835 paino-osaa vesipitoista esikondensaatti-liuosta, joka sisältää 1555 paino—osaa formaldehydiä ja 877 paino-osaa virtsa-ainetta, 550 paino-osaa virtsa-aineliuosta (90 9&:ista) ja 49 painokosaa vesipitoista liuosta, joka sisältää 9*8 paino-osaa ammoniakkia ja 1,4 paino-osaa muurahaishappoa, sekoitusvyöhykkeessä ja johdetaan heti (viipymisaika n. 7 sekuntia) ensimmäiseen säiliöön viiden reaktiosäiliön sarjasta. Liuoksen keskimääräinen viipymisaika kussakin yksittäisessä reaktiosäiliössä on n. 7 minuuttia.

Toiseen reaktiosäiliöön annostellaan tunneittain 116 ja paino-osaa, neljänteen 84,6 ja viidenteen 503 paino—osaa virtsa-aineliuosta.

Lisätyn katalyyttisekoituksen vaikutuksesta asettuvat seuraavat pH-aiv-vot, mitattuina lasielektrodilla (kaksisauvaketju) 20°C:ssa. sekoitusvyöhykkeessä pH 7,9 ensimmäisessä säiliössä pH 6,5 toisessa säiliössä pH 4,8 kolmannessa säiliössä pH 4,5 neljännessä säiliössä pH 4,2

Viidennessä reaktiosäiliössä säädetään pH välille 7,0-7,5 lisäämällä laimennettua natriumhydroksidiliuosta.

Lämpötila ensimmäisessäreaktiosäiliöissä on 97°C, toisessa 100°C, kolmannessa 101°C, neljännessä 100°C ja viidennessä 100°C.

Saatu hartsiliuos sisältää yli 50 $ kuiva-ainetta, Haihduttamalla tyhjiössä n. 60-70 #:n kuiva-ainepitoisuuteen saadaan hartsiliuos, jolla on erittäin hyvät ominaisuudet.

Esimerkki 3

Jatkuvasti annostellen sekoitetaan tunnissa 1106 paino-osaa 70°:eista vesipitoista esikondensaattiliuosta, joka sisältää 442 paino-osaa formaldehydiä ja 221 paino-osaa virtsa-ainetta, 1060 paino-osaa formaldehydiä, 1058 paino-osaa virtsa-aineliuosta (65 75°C) ja 35 paino-osaa vesipitoista liuosta, jossa on 15,9 paino-osaa metyyliamiinia ja 0,5 paino-osaa rikkihappoa, sekoitus- 7 56973 vyöhykkeessä ja johdetaan heti ensimmäiseen säiliöön viiden reaktiosäiliön sarjasta. Sekoituksen keskimääräinen viipymisaika kussakin yhtäsuuressa reak-tiosäiliössä on n. 10 minuuttia.

Katalyyttisekoituksen laatu ja määrä antavat seuraavat pH-arvot, mitattuina lasielektrodilla 20°C:ssa.

sekoitusvyöhykkeessä pH 7*6 ensimmäisessä säiliössä pH 6,7 toisessa säiliössä pH 5*4 kolmannessa säiliössä pH 4*6 neljännessä säiliössä pH 4*4

Viidennessä reaktiosäiliössä säädetään liuoksen pH arvoon n. 7,2 lisäämällä laimennettua natriumhydroksidiliuosta.

Lämpötila ensimmäisessä reaktiosäiliössä on 95°C, toisessa 101°C, kolmannessa 103°C, neljännessä 100° ja viidennessä 100°C.

Kun yksi tilavuusosa saatua kondensaattiliuosta sekoitetaan 5 tilavuus-osaan vettä, tapahtuu 26°C:ssa faasinerottuminen. Haiduttamisen jälkeen tyhjiössä saadaan n. 63 96 kuiva-ainetta sisältävä liimahartsi, jolla on erinomaiset käyttöominaisuudet ja erittäin hyvä varastointipysyvyys.

Claims (3)

1. Menetelmä aminamuoviliuosten yhtäjaksoiseksi valmistamiseksi konden-soimalla virtsa-ainetta formaldehydin kanssa katalyyttiseoksen läsnäollessa, jossa on ammoniakkia tai amiinia ja happoa^tai sen hapanta suolaa, homogeenisessa vesiliuoksessa liuoksen kiehumislämpötilassa tai lähellä kiehumislämpötilaa sekoitussäiliöissä, tunnettu siitä, että reaktio saatetaan tapahtumaan vähintäin kolmessa perättäisessä sekoitussäiliössä jälkisekoittaen liuosta, jolloin lisättävät määrät katalyyttisekoitusta ja aminomuoveja muodostavia aineita, joiden pääosa sekoittamisen jälkeen formaldehydiliuoksen kanssa johdetaan ensimmäiseen sekoitussäiliöön ja loput tarvittavasta määrästä annostellaan vähintäin yhtenä lisäosana johonkin toiseen sekoitussäiliöön, valitaan niin, että ensinmäisessä sekoitussäiliössä formaldehydin moolisuhde virtsa-aineeseen pidetään välillä 2,1- 3, ja pH-arvo välillä 5,5~7,5 seuraavassa sekoitussäiliössä tai seuraavissa sekoitussäiliöissä pidetään formaldehydin moolisuhde virtsa-aineeseen välillä 1,6-2,6, edullisesti 1,8-2,1, ja pH-srvon annetaan laskea välille ^-6, ja viimeisessä sekoitussäiliössä formaldehydin moolisuhde virtsa-aineeseen välillä 1,1+-2,2, ja pH-arvo välillä 5,5~7,5.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktio saatetaan tapahtumaan neljässä tai viidessä peräkkäin sijoitetussa sekoitussäiliössä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttisekoituksena käytetään liuoksia, jotka sisältävät ammoniakkia tai amiineja ja happoja tai niiden happamia suoloja happojen pH-arvojen ollessa alle l+,0, jolloin ammoniakin tai amiinin moolisuhde happoon on 10-150. h. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhtaan formaldehydiliuoksen asemesta käytetään formaldehydin ja virtsa-aineen esikondensaattien (formaldehydin moolisuhde virtsa-aineeseen on vähintään 3,5:1) liuoksia.