FI56908C - Brandalarmanlaeggning - Google Patents
Brandalarmanlaeggning Download PDFInfo
- Publication number
- FI56908C FI56908C FI1942/73A FI194273A FI56908C FI 56908 C FI56908 C FI 56908C FI 1942/73 A FI1942/73 A FI 1942/73A FI 194273 A FI194273 A FI 194273A FI 56908 C FI56908 C FI 56908C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- current
- voltage
- fire
- alarm
- signal
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G08—SIGNALLING
- G08B—SIGNALLING OR CALLING SYSTEMS; ORDER TELEGRAPHS; ALARM SYSTEMS
- G08B17/00—Fire alarms; Alarms responsive to explosion
- G08B17/10—Actuation by presence of smoke or gases, e.g. automatic alarm devices for analysing flowing fluid materials by the use of optical means
- G08B17/11—Actuation by presence of smoke or gases, e.g. automatic alarm devices for analysing flowing fluid materials by the use of optical means using an ionisation chamber for detecting smoke or gas
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Analytical Chemistry (AREA)
- Business, Economics & Management (AREA)
- Emergency Management (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Fire Alarms (AREA)
- Alarm Systems (AREA)
- Fire-Detection Mechanisms (AREA)
- Other Investigation Or Analysis Of Materials By Electrical Means (AREA)
Description
Γ- ~ΤΊ Γβ1 KUULUTUSJULKAISU <*rnAft ^ (11) UTLÄGCNINCSSKRIFT 56 908 C (45) Paten Ui ry ir.n-tty ϋ 'Λ 1920 ^ (51) Kv.ik.‘/int.ci.* G 08 B 17/00 SUOMI FINLAND (21) Pi**nttlh»k*mu* — PatMittmBkning 19^2/73 (22) Hakamitplivi — Ansöknlngtdag 15 . θ6.73 (23) AlkupUvI — Glltlgh*t*dig 15.06.73 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offmtlig 18.01.7k
Patentti· ja rekisterihän Itu· NlhUvIkilpwon |. kuuLJulkalm pvm. -
Patent· och reglsterstyrelsen Ansölun utltgd och utl.ikrtften publicarad 31.12.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prlorltet 17.07.72
Sveitsi-Schveiz(CH) 1065*+/72 (71) Cerberus AG, CH-8708 Männedorf, Sveitsi-Schveiz(CH) (72) Andreas Scheidveiler, Stäfa, Otto Meier, Herrliberg, Sveitsi-Schveiz(CH) (7¾) Berggren Oy Ab (5*0 Palohälytyslaitos - Brandalarmanläggning Tämä keksintö koskee palohälytyslaitosta, jossa on signaali-keskus jännitteen toimittamista ja hälytyksen antamista varten, johon keskukseen on johtimien kautta liitetty ainakin yksi palohäly-tin, jolla on suuri sähkövastus normaalissa tilassa ja pienempi sähkövastus hälytystapauksessa.
Kuvatunlaatuisissa palohälytyslaitoksissa sijaitsee signaa-likeskus keskeisellä paikalla, missä jatkuva valvonta on mahdollista. Tähän signaalikeskukseen on yksityiset palohälyttimet, jotka osaksi sijaitsevat etäisillä suojattavien kohteiden sijaintipaikoilla, liitetty monesti varsin pitkillä johdoilla. Esimerkkejä tällaisista palohälyttimistä ovat ionisaatiopalohälyttimet, optiset liekki- tai savuilmaisimet, lämpötilailmaisimet tai muihin palon seurausilmiöi-hin reagoivat ilmaisimet. Usein on myös useita sellaisia palohälyt-timiä rinnan yhteisten johtimien kautta liitetty signaalikeskuksen samaan sisäänmenoon.
Palon syttyessä muuttuvat palohälyttimen sähköiset ominaisuudet ja tapahtuu hyppäyksellinen vastuksen aleneminen siirryttäessä normaalitilasta hälytystilaan. Signaalikeskuksessa, josta palohälyttimet syöttöjohtimien kautta saavat käyttöjännitteensä, voidaan tässä tapauksessa virranmittauslaitteistolla todeta huomattava virran kasvu, 56908 mitä käytetään hälytyksen antamiseen.
Sama vaikutus kuin hälyttimen vastuksen alenemisella häly-tystapauksessa voi olla oikosululla pitkän syöttöjohdon päässä, nimittäin silloin, kun johtovastus on samaa suuruusluokkaa kuin hälyttimen hälytysvastus. Myös tässä tapauksessa esiintyy vastuksen aleneminen ja vastaava virran nousu, mikä signaalikeskuksessa rekisteröidään hälytyksenä, vaikka ei olekaan olemassa mitään palohälytystä vaan johto-oikosulun aiheuttama häiriö.
Tämän epäkohdan välttäminen olisi tosin ajateltavissa rakentamalla laitos siten, että palohälyttimen vastus hälytystapauksessa saa arvon, joka on lepotila-arvon ja maksimaalisen mahdollisen oiko-sulkuvastuksen välillä. Tällä menettelyllä on kuitenkin rajansa: palohälyttimen hälytysvastusta ei voida tehdä mielivaltaisen suuruiseksi, sillä sen täytyy johtojen lepovirtavalvontaa varten erota kaikkien syöttöjohtoihin rinnan kytkettyjen hälyttimien ja mahdollisesti olemassaolevan vastuksen kokonaislepovastuksesta. Usein kytketään hälytystapauksessa myös hehkulamppu hälyttäneessä hälyttimessä, jonka lampun suhteellisen pieni vastus käytännöllisesti katsoen edustaa hälyttimen hälytysvastusta.
Kun tämä nyt tulee maksimaalisen oikosulkuvastuksen, so. maksimaalisen johtovastuksen suuruusluokkaan, esiintyy mainitun epäkohdan lisäksi toinen epäkohta, nimittäin se, että kytketyn signaali-lampun käyttöjännite ja siten sen kirkkaus hyvin voimakkaasti tulee riippuvaiseksi johtovastuksesta.
Toiselta puolen ei maksimaalisesti mahdollista oikosulkuvas-tusta, so. maksimaalista johtovastusta siedettävin kustannuksin voida tehdä mielivaltaisen pieneksi. Erikoisesti suurissa palohäly-tyslaitoksissa, joissa palohälyttimet on asennettu hyvin suurille etäisyyksille signaalikeskuksesta, syntyy huomattavaa kustannusten nousua, ellei voida käyttää johtimia, joilla on pieni poikkipinta, esimerkiksi puhelinkaapelijohtimia.
Tämän keksinnön tarkoituksena on sen vuoksi välttää tunnettujen palohälytyslaitosten mainitut epäkohdat. Erityisenä päämääränä on luoda palohälytyslaitos, jossa myös suurilla johtopituuksilla suhteellisen pienillä johdinpoikkipinnoilla hälyttävä palohälytin varmuudella voidaan erottaa johto-oikosulusta. Edelleen on keksinnön tarkoituksena täydellinen johdotuksen valvonta palohälytyslaitok-sessa hälytinsilmukan viimeiseen hälyttimeen saakka ja häiriöilmoi-tuksen laukaisu oikosulun tai johdinkatkeaman tapahtuessa myös palo-hälytyslaitoksissa, joissa on hyvin pitkät johtopituudet. Keksinnöt- 3 56908 lä vielä ratkaistu tehtävä on luoda hälytyksen osoituslampulla varustettu palohälytin, joka hälytystapauksessa saa johtopituudesta lähes riippumattoman jännitteen. Keksinnölle on tunnusomaista se, että sig-naalikeskus hälytystapauksessa rajoittaa virran määrättyyn arvoon, että palohälyttimissä on sen laatuiset rakenne-elementit ja siinä järjestyksessä, että palohälyttimen sähkövastus hälytystapauksessa tähän rajavirtaan saakka on suurempi kuin määrätty vastus, että palohälytti-met tämän rajavirran yläpuolella omaavat sähkövastuksen, joka on tämän määrätyn vastusarvon alapuöLeLla ja että signaalikeskuksessa on laitteisto jännitehäviön määräämiseksi ja arvostelemiseksi palohälytti-miin johtavien johtimien liitäntäkohdassa ja laitteisto johdinvirran ainakin osittaiseksi korottamiseksi, kun arvostelu signaalikeskuksessa ilmoittaa, että jännitehäviö rajavirralla ylittää määrätyn jänni-tearvon.
Ideaalina on luonnollisesti, että palohälyttimen jännite-virtaominaiskäyrä on siten muodostettu, että se tietyllä alueella kulkee täysin tasaisena, so. että palohälyttimillä tällä alueella on jännitekyllästys ja differentiaalivastus tulee nollaksi. Täten voidaan lisäksi toteuttaa se, että hälyttimessä on käytettävissä johto-pituudesta riippumaton jännite, johon signaaliosoitushehkulamput voidaan liittää. Täten saadaan vältetyksi tunnetut vaikeudet, jotka johtuvat hehkulamppujen valovirran ja eliniän erittäin suuresta jänni-teriippuvuudesta.
On tarkoituksenmukaista, että signaalikeskuksessa arvostelu-osan, jossa on laite jännitteensyöttöä varten, virtailmaisin hälytyksen antoa varten ja laite jännitteen määräämiseksi, ja johtimien liitäntäpinteiden väliin sijoitettu sillä tavoin muodostettu virran-rajoituslaite, että rajavirta, joka vielä voi riippua syöttöjännittees-tä, sijaitsee palohälyttimien jännite-virta-ominaiskäyrän sillä alueella, jolla kaltevuus, so. differentiaalivastus on mahdollisimman pieni, so. käyrä kulkee mahdollisimman tasaisesti (vaakasuoraan). Liitäntäpinteiden jännitteenmääräämislaite on tässä tapauksessa siten muodostettu, että se tuottaa häiriösignaalin, kun jännite rajavirralla laskee alle hälyttimen jännitteen ja että se tuottaa hälytyssignaalin, kun liitäntäpinteiden jännite sijaitsee tämän hälytinjännitteen ja syöttöjännitteen välillä, mahdollisesti yhdessä signaalikeskuksen virtadetektorin kanssa.
Keksinnön toinen suoritusmuoto saadaan silloin, kun laitos on siten muodostettu, että signaloidaan ei vain hälytys ja johto-oikosulusta johtuva häiriö, vaan lisäksi vielä johtokatkos. Tämä voi 4 56908 lisäksi tapahtua sinänsä tunnetuin toimenpitein, että viimeisen hä-lyttimen jälkeen sijoitetaan pääte-elin, jonka kautta valvontavirta kulkee. Jotta kuitenkin vältettäisiin laitoksen lisärajoitus johtuen toisen valvontavirtatason välttämättömyydestä, on pääte-elin tarkoituksenmukaisesti siten muodostettu, että se kuormittaa johtoja impuls-simaisesti. Koska täten hälytinjohdon valvontaa varten ei ole välttämätöntä käyttää lepotasavirtaa , voi tässä tapauksessa palohälyttimen hälytysvirta samalla varmuusvälillä olla hyvin paljon pienempi kuin tunnetuissa, lepovirtavalvonnalla toimivissa laitoksissa.
Keksintöä selitetään seuraavassa sen suoritusesimerkkeihin liittyen. Kuvio 1 esittää palohälytyslaitteen kaaviota, kuvio 2 palohälyttimen jännite-virta-ominaiskäyrää, kuvio 3 erään palohälyttimen kytkentää, kuvio 4 erään toisen palohälyttimen kytkentää, kuvio 5 signaalikeskuksen kytkentäkaaviota, kuvio 6 johdon pääte-elimen kytkentää, kuvio 7 hälytysilmaisimen periaatekaaviota.
Kuvio 1 esittää kaaviota palohälytyslaitoksesta, jossa on signaalikeskus 1, johon johtimien ja L^ kautta on liitetty yksityiset palohälyttimet. Kuvatussa esimerkissä on johtimien liitäntäpin-teiden läheisyyteen ensin liitetty palohälytin ja pitkien johtojen kautta, joiden johtovastus on R^, toinen palohälytin F^ rinnan ensimmäisen hälyttimen kanssa. Signaalikeskuksessa 1 sijaitsee jännitteen syöttöä varten laitteisto V, joka tuottaa määrätyn syöttöjännitteen yksityisiin, ulostuloon liitettyihin palohälyttimiin.
Normaalitapauksessa, so. kun liitettyihin palohälyttimiin ei vaikuta palo, on kaikilla hälyttimillä suhteellisen korkea vastus (vrt. suora Dn kuviossa 2), niin että johtimissa 1^ ja virtaa vain pieni lepovirta. Kun kuitenkin palon seurausilmiöt vaikuttavat hälyttimeen, niin kytkeytyy tämä hälytystilaan ja sen vastus muuttuu äkkiä ja johtimissa kulkee suurempi virta. Signaalikeskuksessa on virranrajoituslaite 3, joka päästää virran nousemaan vain maksimiarvoon I saakka. Tämän virran olemassaolo todetaan signaalikeskuksessa virtaHmaisimen 2 avulla, mikä puolestaan ohjaa hälytys- ja signaali-laitteistoa 5 ja laukaisee hälytyksen. Mahdollisesti käynnistetään samanaikaisesti tai tietyllä viivytyksellä ulkopuolinen hälytyslait-teisto A. Liitäntäpinteisiin on lisäksi liitetty jänniteilmaisin-laite M.
Keksinnön mukaisesti käytetään nyt palohälyttimiä, joilla on määrätty jännite-virta-ominaiskäyrä. Kuvio 2 esittää palohälyttimen erään suoritusesimerkin ominaiskäyrää ja selvittää keksinnön toimintatapaa ominaiskäyrään liittyen. Kuviossa 2 esitetyllä palohälyttimen jännite-virta-ominaiskäyrällä D& hälytystilassa nousee ensin palohälyttimen jännitehäviö virran mukana. Suuremmilla virroilla kulkee 5 56908 käyrä kuitenkin jokseenkin tasaista, melkein vaakasuoraa osaa. Tällä alueella on kaltevuus niin heikko, että voidaan puhua kyllästysjännitteestä Ug. Virta I on virta, joka signaalikeskuksen virranrajoi-tuslaitteella 3 (kuvio 1) automaattisesti rajoitetaan.
Jos I antaman pystysuoran ja palohälyttimen ominaiskäyrän D leikkauspisteen kautta piirretään suoria eri kaltevuuksilla, niin esittävät nämä keksinnön mukaisen järjestelmän käyttäytymistä eri johtovastuksilla. Tällöin tarkoittaa suhteellisen vähän kalteva suora pientä johtovastusta Rj^ , voimakkaammin kalteva suora kuitenkin suurempaa johtovastusta Näiden vastussuorien leikkauspiste ordinaatan kanssa antaa koko syöttöjännitteen Uy jakaantumisen hälytin-jännitteeseen UD, jännitehäviöön johtimissa ja jännitehäviöön keskuksessa Ug. Kuviosta 2 nähdään, että signaalikeskuksen navoissa esiintyvä jännite tulee kaikille äärellisille johtovastuk- sLlle Rl olemaan suurempi kuin palohälyttimen kyllästysjännite Ug.
Johto-oikosulun jännite-virta-ominaiskäyrä on hyvin erilainen kuin keksinnön mukaisen palohälyttimen ominaiskäyrä. Sellainen tapaus on kuviossa 2 kuvattu suhteellisen laakeana kulkevana, pientä oikosulkuvastusta vastaavana suorana K. Havaitaan, että suoran K ja pystysuoran I leikkauspisteen kautta piirretyt suorat, jotka vastaavat johtovastusta, esim. RL*> , suurella vastusalueella leikkaavat ordinaatan kyllästysjännitteen Ug alapuolella. Tämä merkitsee, että oikosulun ollessa kysymyksessä signaalikeskuksen sisäänmenossa esiintyy mittausjännite UM, joka on palohälyttimen kyllästysjännitteen alapuolella. Tarkkailemalla signaalikeskuksen napajännitettä sopivalla laitteella 4 (kuvio 1), voidaan siis todeta, onko järjestelmässä esiintyvässä muutoksessa kysymys palohälyttimen toimimisesta, siis aidosta palohälytyksestä vaiko johto-oikosulusta aina sen mukaan, onko mittausjännite suurempi tai pienempi kuin palohälyttimen kyl-lästysjännite Ug. Havaitaan, että kuvattu menetelmä on käyttökelpoinen aina johtovastuksiin saakka, jotka vastaavat arvoa Rg = tgy kuviossa 2. Kuviosta 2 voidaan myös havaita, että I on tarkoituksenmukaista valita mahdollisimman pieneksi. Tällä tavoin saadaan suurempi alue johtovastusarvoja, jolla oikosulun ja hälytyksen erottaminen toisistaan on mahdollista.
Kuvatuilla toimenpiteillä saavutetaan se, että hälytysarvos-telua varten aluksi toimitaan pienellä virralla I , jotta selitetyllä tavalla mahdollisimman suurella johtovastusalueella hälytys voitaisiin erottaa oikosulusta. Todetun hälytyksen jälkeen korotetaan nyt signaalikeskuksesta käsin virta osoituslampun käyttöä varten impulssi- 6 S6908 maisesti hälytysvirraksi 1^. Koska tällä alueella ominaiskäyrä kulkee hyvin laakeana, siis differentiaalinen vastus on pieni, voidaan saavuttaa se, että hälytyksen osoituslampulle on käytettävissä riittävä virta, so. suurempi teho.
Havaitun napajännitteen suuruudesta voidaan lisäksi paikantaa oikosulku, koska napajännite on mitta johtovastukselle oikosul-kukohtaan saakka. Sama pätee myös toimineen palohälyttimen paikantamiseen, kun signaalikeskukseen on liitetty palohälyttimiä eri johto-pituuksin. Myös tällöin saadaan asettuvasta napajännitteestä tieto johtovastuksesta palohälyttimeen saakka, so. tieto palon paikasta.
Jännitteenilmaisulaite 4 ohjaa, kuten kuvio 1 esittää, arvostelu- ja signalointilaitetta 5 sopivalla tavalla, niin että hälytyksen laukaisu estetään virtailmaisimella 2, kun jänniteilmaisimen 4 havaitsema napajännite on palohälyttimen kynnysjännitteen Ug alapuolella. Joissakin tapauksissa voidaan virtailmaisin jättää pois häly-tyslaukaisimena, esim. kun rajavirran I sopivalla valinnalla varmistetaan se, että mielivaltaisen hälyttimen hälyttäessä aina tapahtuu muutos napajännitteessä; pelkkä jänniteilmaisin yhdessä arvostelulait-teen 5 kanssa ottaa silloin huolekseen hälytyksen ja häiriön (oikosulku) signaloinnin.
Paitsi kuvattuja toimenpiteitä johto-oikosulun aiheuttaman häiriön ilmoittamiseksi voidaan tunnettuun tapaan lisäksi ilmaista johtokatkos esimerkiksi kuviossa 1 esitetyllä tavalla kytkemällä johtoelin E hälytinsilmukan viimeisen palohälyttimen taakse.
Kuvio 3 esittää ionisaatiopalohälyttimen suoritusmuotoa, jolla on laitoksen toiminnalle tarpeellinen virta-jänniteominaiskäyrä. Syöttöjohtimien 10 ja 11 väliin on sarjassa kytketty ulkoilmalle avoin ionisaatiokammio 12, jossa on kaksi elektrodia ja radioaktiivista preparaattia sekä toinen pitkälti suljettu ionisaatiokammio 13, jossa samoin on kaksi elektrodia ja radioaktiivista preparaattia.
Kun savua tai paloaerosolia tunkeutuu ionisaatiokammioon 12, muuttuu tunnetusti tämän vastus, niin että jännitehäviö avoimessa ionisaatio-kammiossa 12 nousee ja molempien ionisaatiokammioiden välisen yh-distämispisteen 14 jännite siirtyy. Tämä yhdistämispiste 14 on liitetty ohjauselektrodiin (gate) kenttävaikutustransistorissa (PET) 15, jonka emitterielektrodi (source) on vastusten 16 ja 17 muodostaman jän-nitteenjakajan kautta saanut etujännitteen samalla kun sen anodielektro-di (drain) ohjaa elektronista kytkintä. Tämä muodostuu kahdesta komplementäärisestä transistorista 18 ja 19 flip-flop-kytkennässä, asianomaisista kollektorivastuksista 20, 21, 22 ja 23 sekä kanta- 7 56908 kondensaattoreista 24, 25. Kun kenttävaikutustransistorin 15 gate-jännite nyt ylittää kynnysjännitteen, niin heilahtaa flip-flop-kytken-tä ja transistori 18 tulee johtavaksi, niin että vastuksissa 22 ja 23 esiintyy jännite.
Rinnan näiden vastusten kanssa on sarjakytkentä, jonka muodostavat hälytyksen osoituslamppu 26 ja toisen transistorin 27 kollektori-emitteritie. Koska zener-diodi 28 pitää tämän transistorin 27 kantajännitteen vakiona, muodostuu johtimien 10 ja 11 väliin kulkevasta virrasta pitkälti riippumaton vakiojännite.
Kuviossa 4 on esitetty ionisaatiopalohälyttimen eräs toinen suoritusesimerkki. Jälleen on kaksi ionisaatiokammiota 30 ja 31 sarjassa liitetty syöttöjohtimiin 32 ja 33; niiden yhdistämispiste on myös tässä tapauksessa liitetty kenttävaikutustransistorin 34 ohjaus-elektrodiin, jonka emitterielektrodi on liitetty \astusten 35 ja 36 muodostamaan jännitteenjakajaan. Kun kenttävaikutustransistorin 34 ohjausjännite ylittää sen kynnysarvon, niin tulee tämä transistori johtavaksi ja anodielektrodista kulkee virta vastusten 37j 38 ja 39 kautta, Kenttävaikutustransistorin 34 drainelektrodi on jälleen yhdistetty kantaan transistorissa 40, joka toisen transistorin 41 kanssa muodostaa flip-flop-kytkennän. Kun kenttävaikutustransistori 34 kytkee, tulee myös transistori 40 johtavaksi ja virta kulkee vastuksen 42, transistorin 40 sekä vastusten 38 ja 39 kautta. Tietyllä jännitehäviöllä vastuksissa 38 ja 39 tulee myös kannallaan näiden vastusten yhdistämiskohtaan ja kollektorilla vastusten 37 ja 38 yhdistämiskohtaan liitetty transistori 43 johtavaksi ja samoin seu-raava transistori 44, jonka kollektoritiellä sijaitsee hälytyksen osoituslamppu 45. Vastusten 38 ja 39 ylitse vaikuttava jännite pidetään nyt transistorilla 43 vakiona siten, että tämä johtaa lisävirran kollektori-emitterivälinsä kautta.
Transistori 43 ja vastukset 38 ja 39 edustavat siten hävi-öttömän zener-diodin korvauskytkentää ja ne voidaan myös korvata zener-diodilla ja sen kanssa rinnan kytketyllä vastuksella. Samoin kuin edellä aikaisemmin kuvatussa ionisaatiopalohälyttimessä on myös ionisaatiopalohälyttimen jännite-virtaominaiskäyrässä jännitekylläs-tys.
Samanlaisia jännite-virtaominaiskäyriä voidaan saada aikaan myös palohälyttimillä, joissa on täysin toisenlaiset tuntoelementit ionisaatiokammioiden sijasta. Tarpeen on vain, että kytkennän heilahtaessa hälytystilaan laitteisto on varustettu ekvivalenttisella vakiojännitelähteellä, esim. zener-diodilla tai ohjatulla transistoril- θ 56908 la varustetulla korvauskytkennällä taikka muulla ammattimiehelle tutulla vakiojännitelähteellä.
Vakiojännitelähteen käyttämisellä on lisäetuna se, että käytettäessä osoituslaitteen, esim. hehkulampun rinnankytkentää, jonka jännite pitkälti tulee riippumattomaksi syöttöjännitteestä, minkä johdosta saadaan aikaan tasainen osoituslaatu riippumattomasti johtovastuksesta tai johtopituudesta.
Kuviossa 5 on esitetty signaalikeskuksen kytkentä, johonka liitäntänapojen 62 ja 63 kautta voidaan johtojen kautta liittää kuvattua laatua olevia palohälyttimiä. Napoihin 62 ja 63 on liitetty vastuksista 55 ja 56 koostuva jännitteenjakaja, jolloin näiden vastusten yhdistämispiste on kytketty kantaan transistorissa 53, jonka emitteritielle on sijoitettu zener-diodi 57 ja kollektoritielle vastus 58. Normaalitilassa, so. kun ei esiinny oikosulun aiheuttamaa häiriötä eikä ole olemassa hälyttänyttä hälytintä, on navoissa vaikuttava jännite likimain sama kuin napaan 64 liitetty syöttöjännite Uy, joka voidaan syöttää verkko-osasta tai paristosta. Zener-diodin 57 zener-jännite on siten valittu, että jännitehäviö vastuksessa 56 riittää napajännitteeksi U^, joka on suurempi kuin palohälyttimen kynnysjännite Ug, ja riittää tekemään transistorin 53 johtavaksi. Vastuksen 58 kautta esiintyy tämän transistorin kollektorilla signaali jännite, joka johdetaan sisäänmenoon AND-veräjässä 59 ja samanaikaisesti on liitetty häiriösignalointilaitteeseen 6l, joka antaa signaalin, kun transistori 53 tulee sulkutilaan, so. napajännite putoaa palohälyttimen kynnysjännitteen alapuolelle.
Pinteen 62 ja syöttöjännitteen liitäitäpinteen 64 välissä on transistorin 46 kollektori-emitteritie sarjassa diodin 49 ja vastuksen 52 kanssa. Transistori 46 on vastuksen 54 kautta aluksi täysin aukiohjattu. Kun pinteiden 62 ja 64 välillä esiintyy potentiaaliero esimerkiksi palohälyttimen toiminnan tai oikosulun johdosta, niin putoaa jännite vastuksessa 52. Rinnan tämän vastuksen 52 kanssa on kytketty erään toisen transistorin 47 emitteri-kollektoriväli, jonka transistorin kollektori diodin 50 kautta on liitetty transistorin 46 kantaan. Kun nyt vastuksen 52 kautta kulkee määrätty virta, niin tulee transistori 47 johtavaksi. Täten tulee osa transistorin 46 kantavirtaa poisjohdetuksi ja tämä vaikuttaa transistorin 46 kautta kulkevan virran edelleen nousua vastaan. Tämän seurauksena on, että pinteiden 62 ja 64 välillä kulkee vakiovirta. Molemmat transistorit 46 ja 47 vaikuttavat siten virranrajoittimena samaan tapaan kuin laite 3 kuviossa 1. Samalla on transistorin 47 kollektori liitetty AND- 9 56908 veräjän 59 toiseen sisäänmenoon. Kun siis transistori 47 on johtava ja samanaikaisesti napajännite on suurempi kuin palohälyttimen kynnysjännite Ug, saavat AND-veräjän molemmat sisäänmenot signaalin ja hälytyslaite 60 tulee laukaistuksi.
Rinnan vastuksen 52 kanssa on kytketty erään toisen transistorin 48 kollektori-emitteriväli sarjassa vastuksen 51 kanssa. Tämän transistorin 48 kantaa ohjataan impulssinantajasta 76. Kun hälytys-signaali esiintyy, tulee transistori impulssimaisesti ohjatuksi läpäiseväksi, niin että napojen 62 ja 64 välinen kokonaisvastus muuttuu impulssimaisesti. Tällä tavoin muuttuu myös virranrajoitus samoin impulssimaisesti, niin että hälyttimen hälyttäessä osoituslampun virralla samoin on impulssimainen kulku, so. lamppu toimii vilkkuvas-ti. Osoitus on tämän johdosta huomattavasti selvempää ja silmäänpistä-vämpää kuin tasavirtakäytössä ja lisäksi saadaan aikaan käytetyn tehon pieneneminen.
Palohälytyslaitoksissa, joissa on kuvion 5 mukainen signaali-keskus ja siihen liitetyt, sopivan jännite-virtaominaiskäyrän omaavat palohälyttimet, on tosin mahdollista hyvin pitkiin johtopituuk-siin saakka erottaa varmasti hälytys mielivaltaisessa kohdassa johtoa olevasta oikosulusta, mutta ei kuitenkaan johdon katkeamista mielivaltaisessa kohdassa.
Jotta myös tämä häiriö voitaisiin varmasti käsittää pitkillä johdoilla varustetussa palohälytyslaitoksessa, on tarkoituksenmukaista liittää viimeisen palohälyttimen taakse johtimien väliin pääte-elin E (kuvio 1), joka syöttöjännitteen esiintyessä kuormittaa johtimia impulssimaisesti. Täten suoritetaan leposignaalin mittaus samalla virtailmaisimella kuin hälytyksellä siten, että täällä syntyvä signaali lisäksi arvostellaan vaihtojännitemäisesti tai impulssimaisesti ja hälytyksen arvostelua siten suurennetaan, että se ei reagoi lyhyillä pääte-elinpulsseilla.
Kuvio 6 esittää johdon sellaisen aktiivisen pääte-elimen kytkentää. Syöttöjohtimien 65 ja 66 välissä on sarjakytkentä, jonka muodostavat vastus 67, kondensaattori 68, nelikerrospuolijohde 69, jossa on kaksi ohjauselektrodia, ja vastus 70. Tämän sarjakytkennän kanssa rinnan on toiselta puolen vastusten 71 ja 72 muodostama sarjakytkentä ja toiselta puolen sarjakytkentä, jonka muodostavat vastus 73, kondensaattori 74 ja vastus 75- Vastuksen 73 ja kondensaattorin 74 yhdistämispiste on liitetty nelikerros-puolijohtimen 69 yhteen ohjauselektrodiin kun taas kondensaattorin 68 ja nelikerros-puolijoh-teen 69 yhdistämispiste on yhdistetty vastusten 71 ja 72 yhdistämis-pisteeseen. Kondensaattorin vuorottaisen latauksen johdosta puoli- ίο 56908 johde 69 impulssimaisesti avautuu ja jälleen sulkeutuu.
Siinä tapauksessa, että johtimet ja L2 ovat pääte-elimestä E signaalikeskukseen saakka kunnossa, saapuvat pääte-elimen E synnyttämät impulssit signaalikeskuksen sisäänmenoon 62, 63 ja ne tulevat transistoreilla 46 ja 47 vahvistetuiksi. Transistorin 47 emitteriltä johdetaan esiintyvät impulssit kondensaattorin 78 kautta impulssin-ilmaisinlaitteeseen 77, joka siirtää häiriöilmoituslaitteeseen häiriö-signaalin, kun impulssinilmaisimessa 77 ei esiinny mitään impulsseja. Täten voidaan signaalikeskuksessa todeta, onko syöttöjännite saapunut pääte-elimeen. Tämä merkitsee, että johdon täytyy olla kunnossa viimeiseen palohälyttimeen saakka eikä siinä voi olla katkosta.
Keksintöä on edellä selitetty ionisaatiopalohälyttimiin liittyen. Tulkoon mainituksi, että keksinnöllinen ajatus on kuitenkin yhtä hyvin toteutettavissa muunlaatuisissa hälytysilmaisimissa, esim. liekki-, savu-, lämpötilahälyttimissä tai senlaatuisissa ilmaisimissa. Kuviossa 7 on esitetty periaatekaavio eräästä sellaisesta ilmaisimesta. Hälytyskytkin S (A) on sarjassa vastuksen kanssa kahden syöttö-johtimen 1^ ja L2 välissä. Hälytyskytkin S (A) vastaa edellä esitetyissä suoritusesimerkeissä esitettyjä ionisaatiokammioita liitettynne kenttävaikutustransistoreineen ja viimeksimainitun ohjaamine elektronisine kytkentäportaineen. Normaalitapauksessa, so. kun mitään paloa ei esiinny, on hälytyskytkin S (A) auki, niin että johtimien ja L2 välissä ideaalitapauksessa ei kulje mitään virtaa. Käytännössä on hälytyskytkimellä kuitenkin myös aukitilassa aina tietty, vaikkakin hyvin pieni lepovastus, mitä kuviossa 7 on kuvattu rinnak-kaisvastuksella R^. Hälytystapauksessa sulkeutuu kytkin S (A) ja vastus R^ tulee ohitetuksi, niin että vastuksen R^ kautta kulkee hälytys-virta johtimien ja L2 välissä.
Keksinnön mukaisesti on nyt rinnan tämän hälytysvastuksen Ra kanssa muodostettu toinen virtatie. Tähän kuuluu virralle herkkä kytkin S (I) sarjassa toisen vastuksen RL kanssa. Tämä virralle herkkä kytkin tulee automaattisesti suljetuksi, kun hälytysvirta läpi hälytysvastuksen R^ ylittää tietyn virta-arvon. Täten tulee vastusten Ra ja R^ rinnankytkennän johdosta pienennetyksi johtimien ja L2 välinen vastus. Hälytysilmaisimen jännite-virta-diagrammassa ilmenee tämä siten, että ominaiskäyrässä virralle herkän kytkimen S (I) kytken-tävirran yläpuolella on polvi. Tällä tavoin voidaan synnyttää kuvion 2 yhteydessä selitetty jännite-virtaominaiskäyrän kulku. Tulkoon vielä mainituksi, että vastusten R^, RA ja R^ ei tarvitse olla lineaarisia vastuksia. Päinvastoin saadaan usein suotuisammat olosuhteet,
Claims (12)
11 56908 so. ominaiskäyrän parempi kulku, kun näillä vastuksilla on tiettyjä epälineaarisia ominaisuuksia. Niinpä on esimerkiksi tarkoituksen^ mukaista muodostaa rinnakkaisvastus zener-diodin ja osoituslampun rinnankytkennästä. Tällä tavoin voidaan saada aikaan mahdollisimman laakea ominaiskäyrä, Pat entt ivaat imukset
1. Palohälytyslaitos, jossa on signaalikeskus jännitesyöttöä ja hälytyksen antoa varten, johon signaalikeskukseen (1) on johtimien (L1,L2) kautta liitetty ainakin yksi palohälytin (F^F^.,)., jolla on suuri sähkövastus normaalitilassa ja alhaisempi sähkövastus hälytys-tilassa, tunnettu siitä, että signaalikeskus (1) on sovitettu rajoittamaan virta hälytystapauksessa määrättyyn arvoon (Im), että palohälyttimissä (F^,F^) on sen laatuisia ja sellaisessa järjestyksessä olevia rakennelelimiä, että palohälyttimien sähkövastus hälytystapauksessa tähän rajavirtaan (I I. saakka on suurempi kuin määrätty vastusarvo, että palohälyttimillä tämän rajavirran yläpuolella on sähkövastus, joka on mainitun määrätyn vastusarvon alapuolella ja että signaalikeskuksessa on laite palohälyttimiin vievien johtimien liitäntänapojen jännitehäviön (U^) määräämiseksi ja arvostelemiseksi ja laite johdinvirran ainakin ajoittaiseksi nostamiseksi, kun arvostelu signaalikeskuksessa ilmoittaa, että jännitehäviö rajavirralla (I ) ylittää määrätyn jännitearvon (U ),
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytyslaitos, tunnet-t u siitä, että palohälyttimillä (F-^Fg) °n jännitevirtaominaiskäyrä, jolla määrätyllä virta-alueella rajavirran (I } yläpuolella on lähes virrasta riippumaton kyllästysarvo,
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytyslaitos, tunnet-t u siitä, että palohälyttimissä (F1,F2). on palon toteamiseksi ilmaisin, joka ohjaa kytkentälaitetta, joka hälytystapauksessa kytkee johtimien väliin virtatien, jolla on alhainen vastus,
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen palohälytyslaitos, tunnet -t u siitä, että palohälyttimissä lisäksi on virtailmaisua varten laite (38,43), joka tietyn virta-arvon (Im) yläpuolella kytkee johtimien (32,33) väliin muita rakenneosia, muun muassa visuaalisen osoi-tuselimen (451 (kuv. 4).
5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen palohälytyslaitos, t u n n e t -t u siitä, että paloilmaisimessa on ulkoilmalle avoin ionisaatiokam-mio (13), jonka vastus savun tai paloaerosolien siihen tunkeutuessa 12 56908 nousee, ja että kytkentälaitteessa on kenttävaikutustransistori (15), jonka sisäänmenojännitettä ohjataan ionisaatiokammion jännitehäviöllä,
6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen palohälytyslaitos? tunnet-t u siitä, että lisälaitteessa virtailmaisua varten on virtatiellä transistori (43), jonka kollektori-emitteriväli on sarjassa visuaalisen osoituslaitteen (45) kanssa ja joka tulee johtavaksi, kun virta virtatiellä ylittää määrätyn arvon,
7. Patenttivaatimuksen 4 tai 6 mukainen palohälytyslaitos, tunnettu siitä, että visuaalisessa osoituslaitteessa on hehkulamppu (26; 45),
8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen palohälytyslaitos, tunnet-t u siitä, että jännite-virtaominaiskäyrän virrasta riippumattoman osan aikaansaamiseksi on käytetty zener-diodia (28).
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytyslaitos, tunnet-t u siitä, että liitäntäjohtimien jännitteen määräävä laite laukaisee häiriösignaalin, kun napajännite rajavirran (I } esiintyessä johtimissa on pienempi kuin määrätty kynnysjänniteja että hälytys annetaan, kun napajännite on suurempi kuin tämä kynnysjännite,
10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen palohälytyslaitos, tunnet -t u siitä, että kynnysjännite on sama kuin palohälyttimen jännitevir-taominaiskäyrän kyllästysarvo.
1. Brandalarmanläggning med en signalcentral för spänningsför·* sörjning och larmgivning, tili vilken signalcentral (1) minst en brandalarmanordning (P1,P2«,,1 med hög resistans vid normalt till^ stand och lag resistans vid alarm är ansluten via ledningar (L1?L2), kännetecknad av att signalcentralen (1). är anordnad att begränsa strömmen vid alarmtillstand tili ett bestämt värde (I ), att brandalarmanordningarna (F^,F2). innefattar komponenter av sädant slag och sä anordnade, att brandalarmanordningarnas resistans vid alarmtillst&nd upp tili denna gränsström (I J är större än det be-stämda resistansvärdet, att brandalarmanordningarna över denna gränsström har en resistans som understiger nämnda bestämda resistansvärde, och att signalcentralen innefattar en anordning för detektering och utvärdering av. spänningsfallet (U^) över de tili brandalarmanordningarna förande ledningarna och en anordning för att ätminstone tid-vis höja ledningsströmmen dä utvärderingen i signalcentralen utvisar, att spänningsfallet vid gränsströmmen (I ) överskrider att bestämt spänningsvärde (U ). S
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
CH1065472 | 1972-07-17 | ||
CH1065472 | 1972-07-17 |
Publications (2)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI56908B FI56908B (fi) | 1979-12-31 |
FI56908C true FI56908C (fi) | 1980-04-10 |
Family
ID=4365437
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI1942/73A FI56908C (fi) | 1972-07-17 | 1973-06-15 | Brandalarmanlaeggning |
Country Status (13)
Country | Link |
---|---|
US (1) | US3821734A (fi) |
JP (1) | JPS5617704B2 (fi) |
AU (1) | AU474604B2 (fi) |
CA (1) | CA988224A (fi) |
CH (1) | CH547531A (fi) |
DE (1) | DE2328881C3 (fi) |
FI (1) | FI56908C (fi) |
FR (1) | FR2193225B1 (fi) |
GB (1) | GB1401146A (fi) |
HK (1) | HK55880A (fi) |
NO (1) | NO137619C (fi) |
SE (1) | SE390076B (fi) |
ZA (1) | ZA734855B (fi) |
Families Citing this family (21)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
DE2707409C2 (de) * | 1977-02-21 | 1985-02-21 | Hartwig Dipl.-Ing. 2409 Scharbeutz Beyersdorf | Ionisationsbrandmelder |
US4191946A (en) * | 1977-10-20 | 1980-03-04 | Gonzalez Raymond J | Warning apparatus with a line integrity supervisory circuit |
JPS5831038B2 (ja) * | 1977-12-26 | 1983-07-02 | 能美防災工業株式会社 | 火災感知器 |
DE2811891A1 (de) * | 1978-03-18 | 1979-09-27 | Merk Gmbh Telefonbau Fried | Schaltungsanordnung zur ruhestromueberwachung von meldeleitungen |
US4207558A (en) * | 1978-04-03 | 1980-06-10 | Pittway Corporation | Interconnection circuit for a plurality of alarm units |
USRE30620E (en) * | 1978-07-03 | 1981-05-19 | P. R. Mallory & Co. Inc. | High output smoke and heat detector alarm system utilizing a piezoelectric transducer and a voltage doubling means |
DE2934383A1 (de) * | 1978-08-26 | 1980-03-06 | Hochiki Co | Feuerueberwachungseinrichtung |
US4414539A (en) * | 1978-12-22 | 1983-11-08 | The Boeing Company | Built-in passive fault detection circuitry for an aircraft's electrical/electronic systems |
US4287515A (en) * | 1979-04-27 | 1981-09-01 | Baker Industries, Inc. | Fire detection system with multiple output signals |
US4573040A (en) * | 1979-11-30 | 1986-02-25 | Drexelbrook Engineering Company | Fail-safe instrument system |
NZ208683A (en) * | 1983-06-30 | 1988-04-29 | Raychem Corp | Resistive sensor system for locating events |
US5382909A (en) | 1983-06-30 | 1995-01-17 | Raychem Corporation | Method for detecting and obtaining information about changes in variables |
US5015958A (en) | 1983-06-30 | 1991-05-14 | Raychem Corporation | Elongate sensors comprising conductive polymers, and methods and apparatus using such sensors |
JPS6174187U (fi) * | 1984-10-16 | 1986-05-20 | ||
WO1986007483A1 (en) | 1985-06-12 | 1986-12-18 | Raychem Corporation | Hydrocarbon sensor |
US5898369A (en) * | 1996-01-18 | 1999-04-27 | Godwin; Paul K. | Communicating hazardous condition detector |
AT501215B1 (de) * | 2004-12-20 | 2008-05-15 | Friedl Helmut Dipl Ing | Überwachungseinrichtung |
DE102005038602B4 (de) * | 2005-08-16 | 2019-05-09 | Robert Bosch Gmbh | Sicherheitseinrichtung |
JP6175235B2 (ja) * | 2012-12-25 | 2017-08-02 | 能美防災株式会社 | 火災報知設備及びそれに利用する火災感知器及び終端装置 |
RU2717355C1 (ru) * | 2019-07-24 | 2020-03-23 | Общество С Ограниченной Ответственностью "Форносовское Научно-Производственное Предприятие "Гефест" | Устройство коммутации исполнительных элементов пожарной автоматики |
CN116087726B (zh) * | 2023-04-11 | 2023-06-27 | 国网四川省电力公司电力科学研究院 | 一种火焰通道的临界击穿距离测量装置及测量方法 |
Family Cites Families (1)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
US3550120A (en) * | 1968-12-09 | 1970-12-22 | Honeywell Inc | Control apparatus |
-
1972
- 1972-07-17 CH CH1065472A patent/CH547531A/xx not_active IP Right Cessation
-
1973
- 1973-06-06 DE DE2328881A patent/DE2328881C3/de not_active Expired
- 1973-06-15 FI FI1942/73A patent/FI56908C/fi active
- 1973-06-27 FR FR7323460A patent/FR2193225B1/fr not_active Expired
- 1973-06-28 US US00374795A patent/US3821734A/en not_active Expired - Lifetime
- 1973-07-11 AU AU58325/73A patent/AU474604B2/en not_active Expired
- 1973-07-12 CA CA176,282A patent/CA988224A/en not_active Expired
- 1973-07-16 NO NO2886/73A patent/NO137619C/no unknown
- 1973-07-16 SE SE7309919A patent/SE390076B/xx unknown
- 1973-07-17 JP JP8001373A patent/JPS5617704B2/ja not_active Expired
- 1973-07-17 GB GB3409473A patent/GB1401146A/en not_active Expired
- 1973-07-17 ZA ZA734855A patent/ZA734855B/xx unknown
-
1980
- 1980-10-02 HK HK558/80A patent/HK55880A/xx unknown
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
AU474604B2 (en) | 1976-07-29 |
DE2328881C3 (de) | 1982-03-18 |
AU5798773A (en) | 1975-01-16 |
ZA734855B (en) | 1974-07-31 |
HK55880A (en) | 1980-10-10 |
NO137619B (no) | 1977-12-12 |
GB1401146A (en) | 1975-07-16 |
CA988224A (en) | 1976-04-27 |
US3821734A (en) | 1974-06-28 |
CH547531A (de) | 1974-03-29 |
DE2328881A1 (de) | 1974-01-31 |
FI56908B (fi) | 1979-12-31 |
JPS4970596A (fi) | 1974-07-08 |
FR2193225B1 (fi) | 1979-01-26 |
FR2193225A1 (fi) | 1974-02-15 |
SE390076B (sv) | 1976-11-29 |
NO137619C (no) | 1978-03-29 |
JPS5617704B2 (fi) | 1981-04-23 |
DE2328881B2 (fi) | 1981-02-05 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
FI56908C (fi) | Brandalarmanlaeggning | |
US3603949A (en) | Fire alarm installation | |
US9312679B2 (en) | Overvoltage protection device with a measuring device for monitoring overvoltage protection elements | |
US3786501A (en) | Current monitoring system and method | |
US3909813A (en) | Ionization-type fire sensor | |
JPH0518159B2 (fi) | ||
KR101867562B1 (ko) | 단선/단락 위치를 알려주는 화재 감지 경보 시스템 | |
US3797008A (en) | Fire detecting system | |
NO125704B (fi) | ||
US6567001B1 (en) | Fire control panel monitoring for degradation of wiring integrity during alarm state | |
US4761638A (en) | Means and method for detecting presence of electrically conductive fluid | |
JPS64753B2 (fi) | ||
CN103119636A (zh) | 借助布置在危险报警器插座中的以电学方式可读取的二端网络、尤其是电阻设置危险报警器的工作方式 | |
KR20220169387A (ko) | 단락 아이솔레이터 | |
GB1470727A (en) | Circuit arrangement for monitoring interruptions in each of two-circuit loops | |
US3676877A (en) | Fire alarm system with fire zone locator using zener diode voltage monitoring | |
US3029420A (en) | Network for monitoring alarm systems | |
US3733596A (en) | Alarm circuit | |
US5212470A (en) | Supervised fire alarm system | |
KR100327497B1 (ko) | 화재경보 시스템용 라인단선 및 화재발생 감시장치 및감시방법, 이를 갖는 화재 경보 장치 | |
US3745547A (en) | Lamp supervisory circuit | |
JPH0341879B2 (fi) | ||
US3340519A (en) | Smoke detection apparatus | |
RU2293373C1 (ru) | Устройство пожарной сигнализации | |
JP2016002942A (ja) | 踏切警報機故障検出装置 |