FI56644C - Press av skivtyp foer kontinuerlig avvattning - Google Patents

Description

r»l KUULUTUSJULKAISU .

jst c p 5¾¾ (45) Patc,lt =‘dd-;it ^ V ^ (51) Kv.lk.’/Int.CI.* B 30 E 9/20 B 01 D 33/22 SUOMI —FINLAND (21) P«*nUlhakemuj — Patentansölcnlng 3278/70 (22) HakamlspSivi — Ansöknlngsdag OU. 12.70 (FI) (23) AlkupilvS—Giltighettdag Ol.12.70 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offantllg 07 · 06.71

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nihtivikalpanon ja kuuLJulkalsun pvm. — 30.11.79

Patent- och registerstyrelsen 7 Aruökan utlagd och utl.ikrlften publlcerad — (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 06.12.69

Japani-Japan(JP) 9753^/69 (71)(72) Ryutaro Yoritomi, 5-17-12, Koishikawa, Bunkyo-ku, Tokyo, ^ Japani-Japan(JP) (7I+) Leitzinger Oy (5^) Kiekkopuristin veden jatkuvaksi poistamiseksi - Press av skivtyp för kontinuerlig awattning Tämän keksinnön kohteena on laite veden jatkuvaksi poistamiseksi, johon kuuluu vastapäätä toisiaan sijoitetut suodatinlevyt kiinteällä pohjaosalla varustetun rengasmaisen uloimman vaipan sisäpuolella, jolloin suodatinlevyt ovat vapaasti pyöriviä kannatinakseleilla, jotka on liitetty toisiinsa tapilla, joka kannatusrunkolevyllä yhtenä kappaleena vaipan kanssa on tuettu vaipan keskiosaan, ja kannatus-akseleiden uloimmat päädyt on liikkuvasti tuettu ohjausaukkoihin pohjaosan sivulevyissä.

Tällainen vedenpoistolaite on selostettu japanilaisessa mallisuojassa 18395/59.

Tällaisessa laitteessa syntyy tilasta, joka muodostuu kahden suodatin-levyn väliin, rengasmainen kanava ja sen poikkileikkaus on V-muotoinen. Tämän V-muotoisen kanavan aukko on suurin toiselta sivultaan ja pienin toiselta sivultaan. Tällöin syötetään vesipitoinen raaka-aine suurimpaan aukon osaan, ja kun suodatinlevyt pyörivät, siirtyy vesipitoinen raaka-aine suurimmasta aukon osasta pienimpään aukon osaan, kun taas vesipitoinen raaka-aine puristuu suodatinlevyjen väliin. Puristus ja vedenpoisto suoritetaan siirtymisen tapahtuessa ja pois puristettu 56644 vesi poistuu suodatinlevyjen takaosasta suodatinlevyissä olevien pienien reikien kautta.

Kun suurin puristusvoima kohdistetaan raaka-aineeseen, laitteen suodatinlevyjen pienempien aukkojen kohdalla, ja pyörivien suodatinlevyjen kannatustangot eli kannatusakselit ovat kiinteät, raaka-aineeseen kohdistuu epätavallisen suuri voima, jos raaka-aineen kiinteän aineen pitoisuus on suuri verrattuna suodatinlevyjen ja pienimmän aukon leveyteen, ja määrätyissä tapauksissa laite tukkeutuu tai vahingoittuu syntyneen vastavoiman vaikutuksesta.

Seisokin tai laitteen vahingoittumisen estämiseksi voidaan sijoittaa suuri määrä teloja suodatinlevyjen takasivuille tällaisessa laitteessa ja tällöin tämä suuri vastavoima kohdistuu teloihin, mutta rakenne - tulee tällöin itse hyvin monimutkaiseksi ja lisäksi on vaikeaa muuttaa suodatinlevyjen välissä olevan rengasmaisen uran suurimman aukon ja pienimmän aukon välistä suhdetta.

Laite, jolla vältetään edelläesitetyt haitat, on kuvattu japanilaisessa patenttijulkaisussa 19805/68. Tässä laitteessa puristetaan aine, josta vesi on poistettava, jatkuvasti rengasmaisessa kanavassa, jonka poikkileikkaus on säädettävissä toivotun vedenpoiston ja sisään-syötetyn raaka-aineen ominaisuuksien mukaan. Laitteessa esiintyy kuitenkin käyttöhäiriöitä, kun suuria puristuspaineita käytetään.

Kannatuslevyyn ja ympäröivään vaippaan syntyy helposti muodonmuutoksia, jotka haittaavat suodatinlevyjen toimintaa ja suodatusmateriaali pääsee vuotamaan ulos suodatinlevyjen ympäriltä. ~

Esilläolevan keksinnön tarkoituksena on välttää mainitut epäkohdat, ja rakenne on sellainen, että puristuksessa kehittyvät voimat ohjau- " tuvat siten, että vältytään kannatusrunkolevyn taipumiselta ja suodatinlevyjen kiinnikiilautumiselta. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista liitosvarret, jotka on kiinnitetty vastaaviin kannatusakseleihin niiden ulkopäätyjen läheisyyteen siinä tasossa, joka kulkee toisiaan leikkaavien kannatuskaseleiden kautta, ja ulottuvat vaipan ulkokehän ulkopuolelle, jonka lisäksi varsien vapaat päädyt on säädettävästi liitetty yhdyselimeen.

Seuraavassa selostetaan esillä olevan keksinnön eräitä suoritusmuotoja viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa: 3 $6644

Kuvio 1 esittää poikkileikkausta ensimmäisestä suoritusmudosta.

Kuvio 2 esittää tätä suoritusmuotoa sivultapäin katsottuna.

Kuvio 3 esittää myös tätä suoritusmuotoa siten sivultapäin katsottuna, että osa on leikattu pois.

Kuvio 4 esittää samaa suoritusmuotoa edestäpäin katsottuna siten, että oikea puoli on leikattu pois.

" Kuvio 5 esittää erästä toista suoritusmuotoa ylhäältäpäin katsottuna.

Kuvio 6 esittää erään muun suoritusmuodon oleellista osaa ylhäältäpäin ^ katsottuna.

Kuvio 7 esittää sitä suoritusmuotoa, joka on esitetty kuviossa 6, edestäpäin katsottuna.

Kuviot 8 a - c esittävät kaavamaisesti tämän keksinnön periaatetta.

Tähänastisen tekniikan mukaisessa laitteessa, joita on selostettu edellämainitussa mallisuojassa 18395/59 ja patenttijulkaisussa 19805/68, on pyörivien suodatinlevyjen kannatusakselit järjestetty alaspäin viistoon asentoon, koska tällainen järjestely on mukava raaka-aineen syötön ja poiston kannalta.

4 56644

Ennenkuin esillä olevaa keksintöä selostetaan viittaamalla suoritusmuotoihin, selostetaan ne periaatteet, jotka liittyvät toisaalta japanilaisessa patenttijulkaisussa 19805/68 selviävään aikaisempaan tekniikkaan ja toisaalta esillä olevaan keksintöön, jolloin samalla viitataan kuviossa 8 A-C esitettyihin kaavamaisiin piirroksiin.

Jokaisessa näissä piirroksessa on ristiviivoitetulla ympyrällä esitetty tappi, joka sijaitsee kohtisuoraan piirustuksen tasoa vastaan.

Tämä tappi on kiinnitetty kannatusrunkolevyn kärjessä olevaan keskeiseen pyöreään levyyn ja tämän johdosta voidaan seuraavaa selostusta tarkastella samaa tilaa koskevana.

Tämä merkitsee, sen olettamuksen mukaan, että kannatusrunkolevy ~ muodostaa tapin jatkeen, että pitkän tapin toinen pää on kiinnitetty, ja sen toinen pää on vapaa, jolloin ristiviivoitettu ympyrä vastaa vapaata päätä. Tangon (kuva 8 A) oikea pää on kiertyvästi kiinnitetty tappiin vapaasti kiertyvällä tavalla, ja viiva kohtisuoraan tangon osaa vastaan on lukittu eli kiinnitetty tankoon. Todellisessa mallissa vastaa tangon osa kannatusakselia ja kohtisuora viiva vastaa suodatinlevyjä. Kohtisuora viiva tarkoittaa pyöreää levyä.

Sekä tanko että pyöreä levy ovat jäykkiä kappaleita ja tällöin edellytetään, että taipumista ei esiinny.

Kuvio 8 A esittää aikaisemmin tunnettua laitetta, jossa voima "a" kohdistuu pyöreään levyyn kuvion tasossa. Kuviossa suunnataan voima "a" tangon kanssa yhdensuuntaisesti pyöreään levyyn tangon alapuolella.

Todellisessa mallissa on voima "a" vastavoima, joka aiheutuu siitä, että suodatinlevyt puristavat raaka-ainetta. Voima "a" kehittää voiman, joka pyrkii siirtämään tankoa samaan suuntaan kuin voima "a", ja samalla kertaa muodostuu voimaparin, joka pyrkii pyörittämään tankoa.

Tarkasteltaessa todellista mallia sen suorittaessa puristusta täytyy •tangon vapaan eli vasemman pään olla sellaisessa tilassa, että vapaan pään kääntymisliike pysähtyy. Tämän tilan aikaansaamista varten kohdistetaan tangon vapaaseen päähän lisävoima, esimerkiksi tätä tarkoitusta varten järjestetyllä jousella, tai myös vaste- 5 56644 kappaleella. Piirustuksissa tarkoittaa ristiviivoitettu suorakulmio vastekappaletta, joka sijaitsee tangon vapaan pään yläpuolella.

Kun tasapaino saavutetaan tässä tilassa, kohdistuvat voimat ”b", jotka ovat yhtä suuret voiman "a" kanssa suunnaltaan ja suuruudeltaan, tappiin ja lisäksi kohdistuu toiset voimat "c", jotka ovat kohtisuorat tankoa vastaan, mutta päinvastaiset toisiin nähden ja niiden suuruus on sama kuin voimaparin, vastekappaleeseen ja tappiin voimaparin vaikutuksesta.

Nämä voimat "c" ovat kohtisuoraa voimaa "a" vastaan. Kaikki nämä voimat sijaitsevat piirustuksen tasossa. Todellisessa "" mallissa kehittyy sama voima oikealla puolella symmetrisesti tappiin nähden, ja tämän johdosta on voimalla "b" päinvastainen suunta, ja ne kumoavat toisensa.

Voimat "c" ovat samansuuntaiset ja täten kohdistuu voima, jonka suuruus on "2C" tapin vapaaseen päähän ja taivuttaa tappia voimalla, jonka suuruus on kaksinkertainen verrattuna voimaan "c".

Näyttää siltä, että syy tapin kärjen taipumiseen voiman M2C" vaikutuksesta tappiin riippuu siitä, että vastekappale on sijoitettu tangon vapaan pään yläpuolelle, kuten piirustuksessa on esitetty, tangon kääntymisliikettä vastaan, ja sen seurauksena kohdistuu voima "c" kohtisuoraa voimaa "a" vastaan vastekappaleeseen ja tappiin voimaparin vaikutuksesta, jonka on aiheuttanut "a”.

Tämän keksinnön ansiosta muuttuu voiman "c" suunta samaksi voiman "a" kanssa ja voimat "c" yhdistyvät yhtä suureksi symmetriseksi voimaksi oikealla puolella, ja kaikki voimat, jotka kohdistuvat tappiin voiman "a" vaikutuksesta, tasoittavat toisensa ja poistavat sen voiman, joka pyrkii taivuttamaan tapin vapaata päätä.

Ensin selostetaan esillä olevaa keksintöä yksityiskohtaisemmin. Kuten edellä on selostettu, riippuu voiman "c" suunta piirustuksessa voimasta "a" ja vastekappaleen sijainnista tangolla. Kuvion 8A tapauksessa siirtää tangon vapaa pää vastekappaletta voiman "a" vaikutuksesta ja siirtosuunta on kohtisuora voiman "a" suuntaa vastaan.

6 56644

Niinpä ovat voimien "c" suunnat kohtisuorat voimien "a" suuntaa vastaan. Jos vastekappaleen siirtymissuunta voiman "a" vaikutuksesta on samansuuntainen kuin voiman "a", tulee voimien "c" suunta olemaan sama kuin voiman "a". Täten saa kuviossa 8B tangon vapaa pää kääntyä vapaasti ja vastekappale järjestetään rajoittamaan tangon käänty-misliikettä, minkä johdosta tangon iskusuunta tankoa vastaan saadaan saman suuntaiseksi kuin voima "a".

Kuviossa 8A esitetty tanko on yhdensuuntainen voiman "a" suunnan kanssa ja kuviossa 8A on tanko esitetty vaakasuorassa suunnassa. Vastekappale/ joka asetetaan tankoa vastaai> ei mahdollista tankoon kohdistuvan iskusuunnan muuttamista samansuuntaiseksi kuin voima "a". Seurauksena tästä järjestetään pystysuora tanko, joka on samaa _ kappaletta vaakasuoran tangon kanssa, ja vastekappale, joka rajoittaa pystysuoran tangon vapaan pään kiertymisliikkeen, tulee pystysuoran tangon vapaan pään vasemman sivun kohdalle, kuten kuviossa 8B on esitetty.

Kuviossa 8B muuttuu voimapari, joka kehittyy voiman "a" vaikutuksesta, voimaksi, jonka vaikutuksesta pystysuora tanko iskee vaste-kappaleeseen, ja voimaksi, joka vaikuttaa tappiin. Vaatekappaleeseen kohdistuva iskusuunta on sama kuin voiman "a" ja lisäksi kohdistuu vastavoima, joka on samansuuntainen kuin voima "a" tappiin.

Voima "b", joka kohdistuu tappiin on sama kuin kuviossa 8A esitetty, jossa voimat, jotka kohdistuvat tappiin kuviossa 8B, esitetään kirjaimilla "b" ja "c", jotka ovat vastakkaissuuntaisia voimia. Siis tappiin kohdistuu voimien "b" ja "c" suuruinen erotus.

Jos voima kohdistuu symmetrisesti tapin oikeaan sivuun, voi vastakkaissuuntainen voima kohdistua tappiin, jonka ero on vastaavasti voimien "b" ja "c" erotus, riippuen voimasta, joka vallitsee oikealla puolella, ja tämän johdosta voivat tappiin kohdistuvat voimat tasoittaa toistensa. Tämä tarkoittaa sitä, että voima, joka pyrkii taivuttamaan tappia, tulee arvoltaan nollaksi.

Luonnollisesti kohdistuu samankokoinen voima tappiin vastakkaiselta suunnalta ja täten joutuu tappi leikkausvaikutuksen alaiseksi, mutta ei ole olemassa mitään voimaa, joka kykenisi taivuttamaan tapin vapaata päätä. Todellisessa mallissa, joka on esitetty kuviossa 8B on 7 S6644 kuitenkin pystysuora tanko suodatinlevyjen välissä, ja tällaisen pystysuoran tangon läsnäolo on haitallista.

Tämän johdosta poistetaan pystysuorasta tangosta osa (A), joka on suodatinlevyjen välissä, ja vasemmanpuoleinen pääosa vaakasuorasta tangosta on liitetty samaksi kappaleeksi tangon alaosan jäljellä olevan osan kanssa, kuten kuviossa 8c on esitetty. Tällaisessa järjestelyssä on voimilla "b" ja "c" sama suhde voimaan "a" nähden, joka on esitetty kuviossa 8B.

e*'1

Jos on olemassa voima, joka kohdistuu tapin oikeaan sivuun symmetrisesti kuviossa 8C esitetyn voiman kanssa, kohdistuu vastakkaissuuntainen voima tapin vastakkaiseen puoleen. Tappi tulee tämän johdosta leikkausjännityksen alaiseksi näiden voimien vaikutuksesta ja ne voimat, jotka kykenisivät taivuttamaan tappia, saavat arvon nolla.

Edellä olevassa selostuksessa on havainnollistettu voimien periaatteellista vaikutusta.

Tähänastisen tekniikan mukaisessa laitteessa, joita on selostettu edellä mainitussa mallisuojahakemuksessa 18395/59 ja patenttijulkaisussa 19805/68, on pyörivien suodatinlevyjen kannatusakselit järjestetty alaspäin viistoon asentoon, koska tällainen järjestely on mukava raaka-aineen syötön ja poiston kannalta.

Ensin selostetaan raaka-aineen poistoa.

On välttämätöntä poistaa aine, josta vesi on poistettu, kaapimalla "" kohdasta, jossa v-muotoinen ura on avautunut hieman sen jälkeen, kun raaka-aine on saatettu suurimman puristusvoiman vaikutuksen alaiseksi, ja edelleen on suositeltavaa, että kaapiminen suoritetaan asemassa, joka on lähellä vaakasuoraa tasoa keskustassa. Sitä varten on välttämätöntä, että suodatinlevyjen välisen V-muotoisen kanavan pienin avautumiskohta on sillä tasolla, joka on hieman alempana kuin keskustan vaakasuora taso. Tämä tarkoittaa sitä, että V-muotoisen uran suurin avautumismäärä sijaitsee vastaavasti tasolla, joka on hieman korkeammalla kuin keskustan vaakasuora taso. Tämän seurauksena tulevat kannatusakselit olemaan vinossa suunnassa siihen viivaan nähden, joka yhdistää V-muotoisen kanavan suurimman a ,, ^an aukon ja Pienimmän $6844 8 aukon kohdat, ja se on täten alaspäin kaltevassa suunnassa. Selostus tulee kuitenkin monimutkaisemmaksi, jos se tehdään käyttämällä sellaista kuvaa, jossa kannatusakselit ovat vinossa suunnassa alaspäin, minkä johdosta tässä selostuksessa käytetään kuvia, joissa kannatinakselien oletetaan olevan vaakasuorassa suunnassa mutta siten, että ne ovat kaltevat vaakasuoraan tasoon nähden.

Vastaavalla tavalla on V-muotoisen uran suurin aukon kohta ja pienin aukon kohta vaakasuoralla tasolla keskustassa, mutta raaka-aineen poisto-osa sijaitsee hieman vaakasuoran tason yläpuolella — tässä tilassa, ja tämän johdosta täytyy käyttää tyypiltään erikoista poistojärjestelmää.

Niinpä sijoitetaan kuvion 2 mukaiset kannatusakselit tavallisesti hieman vastapäivään kiertyneeseen asentoon. Ulompi rengasmainen vaippa 1 on leveydeltään sopiva rengasmainen osa ja sen alaosa on kiinnitetty kehyksen pohjaosaan F. Uloimman rengasmaisen vaipan 1 sisäpinta on pallopinta, joka on esitetty kaarena kuvion 1 mukaisessa poikkileikkauksessa. Keskeinen pyöreä eli rengasmainen levy 2 on sijoitettu uloimman rengasmaisen vaipan keskikohdalle ja keskeisen rengasmaisen levyn 2 ulkopinta on pallopinnan osa, ja rengasmaisen levyn paksuus on toisella puolella hieman pienempi kuin toisella puolella. Keskeinen rengasmainen levy 2 on kiinnitetty kannatusrunkolevyn 3 päähän ja kannatusrunkolevy on muodostettu samaksi kappaleeksi uloimman rengasmaisen vaipan 1 kanssa ja se ulottuu pystysuorasti alaspäin keskustaan (kuvio 3). ~

Suorakulmainen aukko 4 on sijoitettu keskeisen rengasmaisen ifevyn 2 keskiosaan (kuvio 3). Akseleiden 5 ja 6 päät ulottuvat suorakulmaiseen aukkoon 4 sen molemmilta sivuilta ja akseleiden 5 ja 6 toinen pää on haarukkamainen ja toinen pää on sellainen uloke, minkä johdosta nämä päät kytkeytyvät toisiinsa. Tappi 7 on sijoitettu toisiinsa liitettyjen osien lävitse pystysuoraan asentoon. Tappi 7 kulkee suorakulmaisen aukon 4 keskustan lävitse ja tapin molemmat päät ovat sijoitetut ja kiinnitetyt tapin aukkoihin, jotka ovat sijoitetut pystysuoraan asentoon keskeisen rengasmaisen levyn 2 9 66644 keskiosaan. Keskeisessä rengasmaisessa levyssä 2 on tila akselien 5 ja 6 toisiinsa liitettyjä osia varten ja ne tulevat samalla kertaa kosketuksiin suodatinlevyjen 8 ja 9 keskeisten poisto-osien kanssa niiden välisen vapaan tilan tiivistämiseksi.

Koska akselien 5 ja 6 päät ovat liitetyt toisiinsa tapin 7 välityksellä suorakulmaisen aukon 4 sisällä, tulevat akselien 5 ja 6 päiden asemat toisiinsa määrätyiksi tapin 7 vaikutuksesta, mutta akselit ovat pyörivästi liikkuvia suhteessa toisiinsa vaakasuorassa tasossa _ tapin 7 ympäri.

Suodatinlevyt 8 ja 9 ovat kiertyvästi kiinnitetyt akseleihin 5 ja ^ 6. Kummassakin suodatinlevyssä 8 ja 9 on etupinta, joka on kat kaistun kartion muotoinen, ja ontto akseli 10 ja 11, joka on samaa kappaletta etupinnan muodostavan levyn kanssa. Akselit 5 ja 6 ovat liitetyt onttoihin akseleihin 10 ja vastaavasti 11 ja säteettäiset laakerit 12 ja 13 sekä aksiaaliset laakerit 14 ja vastaavasti 15 liittyvät toisiinsa liittyviin osiin. Suodatinlevyjen 8 ja 9 etupinnoissa on kuoppakohdat katkaistujen kartiomaisten pintojen keskikohdilla ja katkaistujen kartiomaisten pintojen kuvitellut kärkikohdat ovat kosketuksissa toisiinsa suunnilleen tapin 7 keskikohdan kohdalla, mutta levyjen kärkiosissa ovat kuopat 16 ja 17. Kuopat 16 ja 17 ympäröivät liikkumavaralla rengasmaisen levyn 2 molemmilta puolilta ja koska suodatinlevyt 8 ja 9 pyörivät akseleilla 5 ja 6, pyörivät myös kuoppakohdat 16 ja 17 keskeisen rengasmaisen levyn 2 ulkopinnan ympäri. Suodatinlevyjen 8 ja 9 ulkopinnat ovat kosketuksissa ulomman rengasmaisen vaipan 1 sisemmän pallomaisen pinnan kanssa. Lisäksi ovat ketjupyörät 18 ja 19 _ muodostetut samaksi kappaleeksi suodatinlevyjen 8 ja 9 onttojen akseleiden 10 ja 11 kanssa ja tämän lisäksi on suuri joukko aukkoja 20 sijoitettu suodatinlevyjen 8 ja 9 katkaistuihin kartiomaisiin pintoihin.

Sivulevyt 21 ja 22 ovat sijoitetut pystysuoraan suuntaan pohjaosan F molemmille sivuille, johon ulompi rengasmainen vaippa 1 on kiinnitetty, ja muodostavat kehyksen. Sivulevyihin 21 ja 22 on sijoitettu ohjausaukot 23 ja 24 vaakasuoraan suuntaan, kuten kuviosta 2 käy selville, ja ne toimivat akseleiden 5 ja 6 uloimpien päiden liikkeen ohjauseliminä vaakasuorassa suunnassa. Ohjausaukkojen 23 ja 24 keskiviiva on vaakasuora taso, joka kulkee keskeisen rengasmaisen 10 56644 levyn 2 keskustan kautta ja on kohtisuora tappia 7 vastaan, joka liittää toisiinsa akselit 5 ja 6. Akseleiden 5-6 päät ovat liitetyt vastaaviin ohjausaukkoihin 23 ja 24 liikkuvalla tavalla, ja akseleiden 5 ja 6 päiden keskus on asennossa, joka on vaakasuorassa suunnassa siirtynyt asennosta, joka vastaa keskeisen rengasmaisen levyn 2 keskustaa ohjausaukkoja myöten. Tämä merkitsee sitä, että akseleiden 5 ja 6 päät ovat kiinteästi sijoitetut rengasmaisen keskeisen levyn suorakulmaiseen aukkoon 4 tapin 7 muodostaman liitoksen avulla, ja akselit 5 ja 6 ovat vaakasuoraan suuntaan nähden kaltevassa tasossa. Akseleiden päät ovat liitetyt vaakasuoriin ohjausaukkoihin 23 ja 24 liikkuvalla tavalla.

Ohjauselinten välttämättömyyttä selostetaan seuraavassa. Sen rengasmaisen uran, joka muodostuu suodatinlevyjen väliin, avautumisaste on pienin rengasmaisen pyöreän levyn oikealla sivulla tasossa, joka on kohtisuora tappia 7 vastaan (kts. kuviota 3), ja vastaavalla tavalla kohdistuu raaka-aineen voimakkain puristus tähän kohtaan, joten myös vastavoima on tässä kohdassa suurin. Raaka-aineen puristusta syntyy kuitenkin jatkuvasti V-muotoisen kanavan, joka on suodatinlevyjen välissä, suurimmasta aukkokohdasta pienimpään aukko-kohtaan suodatinlevyjen pyörimisen vaikutuksesta. Tämän johdosta lisääntyy puristusvoima asteettain pienintä aukonosaa kohti ja on olemassa vastaava piste, jossa syntyy sellainen vastavoimien ja puristusvoimien yhteinen resultoiva voima, joka sijaitsee hieman alempana kuin se vaakasuora asema, jossa tapahtuu voimakkain puristus.

Ts. vastavoimat, jotka kehittyvät raaka-ainetta puristettaessa sitä _ käsiteltäessä, siirtävät ei anoastaan akseleita 5 ja 6 vaakasuoraan suuntaan, vaan niillä on myös sellainen voimakomponentti, joka pystyy siirtämään akseleita 5 ja 6 ylöspäin. Tämän seurauksena tulevat _ akseleiden 5 ja 6 äärimmäiset päät pakotetuiksi siirtymään ylöspäin suunnattuun mutta kaltevaan asentoon, minkä johdosta ohjauseliminä toimiviin ohjausaukkoihin 23 ja 24 kohdistuvat ylöspäin suuntautuvien voimakomponenttien vaikutukset. Tämän johdosta voidaan akseleiden 5 ja 6 äärimmäisiä päitä kannattaa ilman vaikeuksia pyörivästi liikkuvalla tavalla kannatusakseleiden päissä, jotka ovat suunnatut pystysuoraan suuntaan pyörivästi liikkuvalla tavalla pohjalevystä F ohjausaukkojen 23 ja 24 kohdalla. Tässä tapauksessa, jossa akseleiden 5 ja 6 äärimmäiset päät taipuvat, liikkuvat nämä äärimmäiset päät hyvin vähän ylös ja alas, mutta tällaisella liikkeellä ei ole lähes mitään vaikutusta suodatustapahtumaan.

11 56644

Ketjut 25-26 aikaansaavat ketjupyörien 18 ja 19 välituksellä suoda-tinlevyjen 8 ja 9 pyörimisen. Ketjut 25 ja 26 ovat kytketyt jousella kiristettyyn pyörään 27 ja vastaavasti 28, jotka ovat käyttöakselil-la 60, joka on sijoitettu pohjaosan F jalkojen välissä olevaan tilaan. Syöttöaukko 29 on sijoitettu sen kohdan yläpuolelle, joka vastaa V-muotoisen kanavan suurinta aukon osaa, jonka suodatinlevyt muodostavat, ylemmän rengasmaisen vaipan 1 yläosassa (kts. kuviota 2 ja 3). Lisäksi kuuluu laitteeseen poistoaukko 30, joka on varustettu kaavinlevyllä ja joka sijaitsee kohdassa, joka on V-muotoisen kanavan pienimmän aukon yläpuolella.

Seuraavassa selostetaan laitteen merkittävimpiä osia. L-muotoisten ^ liitosvarsien 30 ja 31 päät ovat liitetyt ja kiinnitetyt kannatus- akseleihin 5 ja 6 lähelle niiden uloimpia päitä. Tämä merkitsee sitä, että kannatusakselit 5 ja 6 ovat muodostetut yhdeksi ainoaksi kappaleeksi liitosvarsien 30 ja 31 kanssa. Liitosvarret 30 ja 31 ovat samassa tasossa kuin risteilevät kannatusakselit 5 ja 6.

Tämä merkitsee sitä, että taso on kohtisuorassa tappia vastaan. Liitosvarsien 30 ja 31 pääosat ulottuvat uloimman rengasmaisen vaipan 1 uloimpaan alueeseen ja sen lyhyiden päiden vapaat päät muodostavat liitoskappaleet 32 ja 12 56644 33, jotka muodostavat suoran kulman uloimman rengasmaisen vaipan 1 kanssa sen ulkokehin kohdalla. Liitosaukot 34 ja 35 ovat kiinnitetyt liitoskappaleisiin. Pyöritettävissä oleva akseli on sijoitettu liitos-aukkojen 34 ja 35 kautta ja tämän akselin molemmissa päissä on ruuvi-kierre ja akselissa on pysäytysrenfcaat 37 jQ 33 lähellä keskustaa. Se osa akselista, joka on pysäytysrenjcaiden 37 ja 38 välissä on liitetty U-muotoiseen ulokkeeseen 40, joka on muodostettu kantavaan osaan 39, (kuvio 2), ja kierrettävän akselin 36 siirtyminen akselin suuntaan estyy pysäytysrenkaiden 37 ja 38 vaikutuksesta. Asetusmutterit 41 ja 42 ovat liitetyt kierrettävän akselin 36 ruuviosaan ruuvaamalla ja tulevat kosketuksiin yhdyskappaleiden 32 ja 33 kanssa siten, että yhdys-varret 30 ja 31 estyvät siirtymästä ulospäin, ja rajoittavat kierrettävän akselin 36 yhdyskappaleiden 32 ja 33 asentoja. Kantava osa on kiinnitetty ulompaan rengasmaiseen vaippaan 1.

Laitetta käytettäessä säädetään V-muotoisen uran, joka muodostuu suo-datinlevyjen väliin, suurimman aukon ja pienimmän aukon välinen suhde ennen kaikkea raaka-aineesta riippuen. Säätämistä varten kierretään kierrettävissä olevan akselin 36 asetusmuttereita 41 ja 42, jotka ovat sijoitetut yhdysvarsien 30 ja 31 vapaiden päiden kautta. Koska pysäy-tysrenkaat 37 ja 38, jotka nojaavat kantavaan osaan 39 molemmilta sivuilta, estävät kierrättävää akselia 36 liikkumasta vaakasuoraan suuntaan, tulevat tämän johdosta V-muotoisen kanavan, joka on näiden kahden suodatinlevyn välissä, väliset aukot säädetyiksi yksilöllisesti ja ne kiinnitetään eli lukitetaan asentoihinsa kiertämällä jompaa kumpaa asetusmutteria 41 ja 42. Kun raaka-ainetta syötetään raaka-aineen syöt- ^ tökohtaan säädetyssä tilassa ja kun suodatinlevyt 8 ja 9 pyörivät ketjujen vaikutuksesta, siirtyy raaka-aine, joka syötetään V-muotoisen kanavan suurimman aukon kohtaan, suodatinlevyjen 8 ja 9 pyörimisliikkeen vaikutuksesta niiden mukana, jolloin ne puristuvat kokoon suoua-tinlevyjen välissä. Suodatinlevyjen välissä olevan V-muotoisen kanavan aukko tulee tällöin jatkuvasti kapeammaksi ja raaka-aine tulee vähitellen voimakkaammin puristetuksi ja samalla siitä poistuu vettä, jolloin tämä vesi virtaa pois suodatinlevyjen lävitse niiden takasivuille. Raaka-aineeseen kohdistuu suurin mahdollinen puristus ja vedenpoisto, kun V-muotoisen uran aukko on pienin. Tämän jälkeen vapautuu raaka-aine, josta vesi on poistettu, puristuksesta, koska tällöin V-muotoisen uran aukko kasvaa jatkuvasti, ja raaka-aine poistuu poistokohdasta kaavinlevyn vaikutuksesta. Vastavoimat, jotka vaikuttavat suodatinle-vyihin, kasvavat, kun suodatinlevyt puristavat raaka-ainetta ja poista- 13 56644 vat siitä vettä, koska V-muotoisen uran aukko tulee pienemmäksi suo-datinlevyjen pyöriessä ja koska vastavoimat ovat suurimmat, kun aukko on pienimmillään, ja vastavoimat pienenevät tämän jälkeen äkillisesti ja saavuttavat arvon nolla, kun raaka-aine on kulkenut pienimmän aukon ohitse. Yhdenmukaisesti tämän kanssa on olemassa piste, johon kohdistuu kaikkien voimakkaiden vastavoimien resultoiva voima ja joka vaikuttaa suodatinlevyihin. Tämä sijaitsee kohdassa, joka on hieman alempana kuin V-muotoisen uran pienimmän aukon kohta ja tämä asema on tasossa, joka on kohtisuora tapin 7 akseliviivaa vastaan. Seurauksena tästä ^ muuttuvat ne suuret vastavoimat, jotka vaikuttavat suodatinlevyihin, akselin suuntaiseksi voimaksi, jotka pyrkivät painamaan kannatusakse-leita 5 ja 6 ulospäin, ja voimapari pyrkii siirtämään kiertävästi kan-^ natusakseleita 5 ja 6 vaakasuorasta suunnasta hieman viistoon, ylöspäin suunnattuun suuntaan. Voidaan olettaa, että voimapari voidaan jakaa voimakkaaksi voimapariksi, joka pyrkii siirtämään kiertävästi kanna-tusakseleioen 5 ja 6 akselinpäitä tasossa, joka on kohtisuora tapin 5 akselia vastaan, ja suhteellisen pieneksi voimapariksi, joka pyrkii siirtämään kiertävästi kannatusakseleita kohtisuorassa tasoa vastaan. Koska pienempi näistä voimapareista on hyvin pieni verrattuna suureen voimapariin, voidaan tämä pienempi voimapari jättää huomioonottamatta. Samalla tavoin voidaan ne vastavoimat, jotka vaikuttavat suodatinlevyihin, jakaa voimiin, jotka kykenevät painamaan kannatusakseleita 5 ja 6 ulospäin, ja voimapariksi, joka pyrkii kiertävästi siirtämään kanna-tusakseleiden 5 ja 6 äärimmäisiä päitä. Koska risteilevät kannatusak-selit 5 ja 6 ja liitosvarret 30 ja 31 ovat tasossa, joka on kohtisuora tappia 7 vastaan, on tilanne sama, joka on aikaisemmin selostettu kuvioon 8 liittyvän periaatteellisen selostuksen yhteydessä. Tämä merkitsee sitä, että suodatinlevyihin vaikuttavat vastavoimat jaetaan "" voimiin, jotka pyrkivät vetämään tappia kannatusakseleiden 5 ja G kärkien toisiinsa liittyviä osia kohti, sekä voimiin, jotka pyrkivät siirtämään asetusmuttereita 41 ja 42, jotka ovat akselilla 36, joka yhdistää liitoskappaleet 32 ja 33 liitosvarsien 30 ja 31 vapaiden päiden kohdalla yhdeksi kappaleeksi kannatusakseleiden kanssa. Pienemmällä voimaparilla on pyrkimys siirtää kannatusakseleiden 5 ja 6 uloimpia päitä ylöspäin kuviossa 4, ja siirtää ohjausaukkojen yläsivua. Seurauksena tästä vaikuttavat vastavoimat, jotka vaikuttavat suodatinlevyihin, edellä selostetulla tavalla, ja puristus ja vedenpoisto voi tapahtua jatkuvasti suodatinlevyjen 8 ja 9 pyöriessä. Kuten edellä on selostettu yksityiskohtaisesti periaatteeseen nojautuen, pienenee suurin osa vastavoimista, joita kehittyy suodatinlevyissä 3 ja 9 raaka-aineen purls- 14 S G 6 4 4 tautisen vaikutuksesta, so. vastavoimat, jotka ovat kohtisuoraan tappia 7 olevassa tasossa, ainoastaan leikkauksen kaltaisesti tappiin 7, eikä mikään voima vaikuta kannatusrunkolevyyn 3, joka kannattaa tappia. Lisäksi liikkuvat kannatusakselit 5 ja 6 vaakasuoraan suuntaan vaakasuorissa ohjausaukoissa 23 ja 24 ja siirtyvät ainoastaan vaakasuorien ohjausaukkojen yläosaa. Tämän johdosta kohdistuu ainoastaan hyvin pieni ylöspäin suunnattu voima sivulevyihin 21 ja 22.

Esillä olevan keksinnön mukaan pienentyy suurin osa vastavoimista, jotka vaikuttavat suodatinlevyihin, puristusvaiheen ja puristus- ja vedenpoistovaiheen aikana, kuten edellä on selostettu. Tämä..johtaa ainoastaan tappiin vaikuttaviin leikkausvoimiin ja säätömuttereihin vaikuttaviin puristusvoimiin, minkä johdosta ei ole välttämätöntä, että sellaiset rakenteen osat, kuten kannatusrunkolevy, joka on tarkoitettu tapin kannattamiseksi, ulompi rengasmainen vaippa, joka kannattaa varsilevyn osaa, kehys, kannatusakselien äärimmäisten päiden ohjausosat jne. olisivat erikoisen lujia rakenteeltaan.

Toisaalta voidaan tehokas puristaminen ja vedenpoisto suorittaa ja tällöin ei esiinny mitään rasituksia näissä rakenteen osissa. Tämän johdosta voidaan menetelmää soveltaa sellaisessa tilassa, missä mitään raaka-aineen vuotamista ei tapahdu, sen johdosta, että kosketus suoda-tinlevyjen ja uloimman rengasmaisen vaipan kesken tehdään tiiviimmäksi.

Tämä merkitsee sitä, että mitään ei-soveliasta kosketusta uloimman rengasmaisen vaipan ja suodatinlevyjen jne. kesken ei tapahdu tässä tilassa, jolloin normaalinen puristusmenetelmä voidaan toteuttaa jät»· kuvana prosessina.

Siinä tapauksessa, että menetelmää sovelletaan siten, että V-muotoisen uran suurimman ja pienimmän aukon välinen suhde on vakio, mikä on-selostettu edellä mainitun suoritusmuodon yhteydessä, tulee esiintymään suurta vaaraa siitä, että laitteista poistuu kiinteää ainetta, joka sisältää suuren vesimäärän riittämättömän puristuksen johdosta siinä kohdassa, jossa V-muotoisen uran aukko on pienin, esimerkiksi jos sisään syötettävän raaka-aineen määrä vähenee.

Jos toisaalta raaka-ainetta syötetään liiallisesti, syntyy vaara liian suuresta puristamisesta ja tarpeettoman suurten vastavoimien syntymisestä.

is 56644 Tämän johdosta selostetaan seuraavassa suoritusmuoto sitä tapausta varten, jossa raaka-aineen syöttö on vaihteleva, viittaamalla kuvioon 5 ja sitä seuraaviin kuvioihin. Kuviossa 5 ovat pyöritettävän akselin 36 ruuviosat tehdyt pidemmiksi ja säätömutterit 44 ja 45 on ruuvattu akselin lähelle sen keskiosaa ja ne ovat kosketuksessa yhdysvarsien 30 ja 31 yhdyskappaleiden 32 ja 33 kanssa.

Tässä suoritusmuodossa muutetaan kannatusakselien 5 ja 6 välistä kulmaa yhdysakselien 30 ja 31 välityksellä siten, että asetusmuttereita 44 ja 45 kierretään, minkä johdosta muuttuu myös suodatinlevyjen 8, ja 9 välisen rengasmaisen uran pienimmän aukon koko.

Lisäksi säädetään jousien 46 ja 47 puristuksen voimakkuutta kiertä- ^ # mällä muttereita 41 ja 42.

Täten puristuu raaka-aine sellaisella voimalla, joka vastaa jousien 46 ja 47 puristusvoimaa laitetta käytettäessä. Kun raaka-aineen syöttö on vakiona pysyvä, tapahtuu puristusvaihe sellaisessa tilassa, jossa yhdysvarsien 30 ja 31 liitoskappaleet 32 ja 33 puristavat voimakkaammin jousia 46 ja 47 kuin työvaiheen alussa, so. kun liitoskappaleet ovat kuormittamattomassa tilassa akselilla 36. Kun raaka-aineen syöttö on vähäistä, tapahtuu puristus sellaisessa asemassa, jossa liitoskappaleet 32 ja 33 ovat kosketuksissa säätömuttereihin 44 ja 45, so. johon jouset 46 ja 47 ovat säädetyt työvaiheen alussa. Kun raaka-aineen %öttö tulee suuremmaksi, tapahtuu puristaminen tilassa, jossa liitoskappaleet ^ 32 ja 33 puristavat voimakkaammin jousia 46 ja 47 kuin stationäärisessä eli pysyvässä tilassa.

Lisäksi aikaansaadaan tällä suoritusmuodolla aikaan se etu, että kun jouset 46 ja 47 laajenevat tai puristuvat kokoon, ei niiten aikaansaama jousivoima muutu juuri lainkaan, minkä johdosta puristustapahturna voidaan aina suorittaa käyttämällä lähes vakiona pysyvää puristusvoimaa.

Koska on välttämätöntä käyttää vakiona pysyvää puristusvoimaa, joka on ennakolta määrätyn suuruinen, säädetään jouset etukäteen määrätyn voiman suuruiseksi siten, että molempia säätömuttereita 44 ja 45 kierretään samoin kuin myös molempia muttereita 41 ja 42 ennen työvaiheen aloittamista, kuten edellä on selostettu, ja raaka-aineen puristusvoima saa tämän johdosta ennakolta määrätyn arvon. Jos laite rakennetaan suurikokoisemmaksi tai jos käytetään voimakkaampaa puristusta ja tehok- * ie 56644 kaampaa vedenpoistoa, tekee edellä selostettu jousien ja mutterien yhdistelmä menetelmän vaikeaksi soveltaa, minkä johdosta käytetään sen sijaan hydraulisia öljysylintereitä, kuten kuvioissa 6 ja 7 on esitetty. Kuviossa 6 ja 7 on vastelevy 61 kiinnitetty kantavan kehyksen 49 keskelle ja ohjausaukko 50 on sijoitettu vastelevyyn 61. Hydrauliset öljysylinterit 53 ja 54 ovat kiinnitetyt kantavan kehyksen 49 molempiin sivulevyihin. Pulttien 51 ja 52 pääosat, jotka ovat ruuvatut yhdyskappaleisiin 32 ja 33, ovat kosketuksissa molemmilta sivuiltaan vastelevyyn 61, ja pulttien päätyosat ovat kosketuksessa sylinterien 53 ja 54 mäntiin. Tappi 48, joka työntyy esiin kantavasta - elimestä, joka on uloimmassa rengasmaisessa vaipassa, kulkee ohjaus-aukon 50 lävitse vastelevyyn 61. Suodatinlevyjen 8 ja 9 pienintä aukon leveyttä voidaan säätää kiertämällä pultteja 51 ja 52. Sama vaikutus, jonka kuviossa 5 aikaansaavat jouset, aikaansaavat tässä sylinterit 53 ja 54 sekä männät 55 ja 56 laitetta käytettäessä. MäHriÄt 55 ja 56 liikkuvat edestakaisin sylintereissä 53 ja 54 ja menetelmä toteutetaan käyttämällä lähes vakiona pysyvää puristusvoimaa.

Claims (6)

56644 17

1. Kiekkopuristin veden jatkuvaksi poistamiseksi, johon kuuluu vastapäätä toisiaan sijoitetut suodatinlevyt (8,9) kiinteällä pohjaosalla (F) varustetun rengasmaisen uloimman vaipan (1) sisäpuolella, jolloin suodatinlevyt (8, 9) ovat vapaasti pyöriviä kannatinakseleilla (5,6), jotka on liitetty toisiinsa tapilla (7), joka kannatusrunkolevyllä (3), joka on yhtä kappaletta vaipan (1) kanssa, on tuettu vaipan keskiosaan, ja kannatusakseleiden (5, 6) uloimmat päädyt on liikkuvasti tuettu ohjausaukkoihin (23, 24) pohjaosan (F) sivulevyissä (21, 22), tunnettu liitosvarsista (30, 31), jotka on kiinnitetty vastaaviin kannatusakseleihin (5, 6) niiden ulkopäätyjen läheisyyteen siinä tasossa, joka kulkee toisiaan leikkaavien kannatusakseleiden (5, 6) kautta, ja ulottuvat vaipan (1) ulkokehän ulkopuolelle, jonka lisäksi varsien (30, 31) vapaat päädyt on säädettä-västi liitetty yhdyselimeen (36).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että varret (30, 31) kannatusakseleihin (5, 6) kiinnittymiskohdassa on suunnattu pääasiassa suorakulmaisesti niitä vastaan ja että yhdyselin (36) on säädettävä varsien (30, 31) vapaiden päätyjen etäisyyden säätämiseksi tarkoituksena säätää suodatinlevyjen (8, 9) välistä tilaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausaukot (23, 24) on suunnattu pääasiassa vaakasuuntaisesta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdyselin (36) on varustettu joustavalla tukielimellä (46, 47).

5. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että liitosvarret (30, 31) ovat L-muotoisia, joiden lyhyet haarat on käännetty toisiaan vastaan ja ovat varustetut päätykappaleilla (32, 33) pääasiassa suorassa kulmassa mainittua lyhyttä haaraa vastaan, jonka lisäksi pultti (36) ulottuu pääty-kappaleessa olevien aukkojen läpi ja on varustettu päällekierretyillä muttereilla (41, 42) varsien (30, 31) yhteenviemiseksi kiristettäessä. 18 66644

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että joustava tukielin muodostuu kierrejousesta (46, 47) pultin (36) ja päätykappaleen välissä.