FI56624C - Laserdrivet oftalmoskop - Google Patents

Description

*4*gr*l ΓΒ1 rt1v KUULUTUSJULKAISU r i* r 1 J ' ' UTLÄGGNINGSSKRIFT bt>024 • C ^45) Patentti myönnetty 10 03 1930

Patent meddelat (51) Kv.lk.*/lnt.C A 61 B 17/36 A 61 B 3/12 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus—PatentansBkning 3300/72 (22) Hakemlspftlvl—Ansöknlngsdag 29.11 ·72 ^ ^ ^ (23) Alkupttvi—Glltlghetsdag 29-11.72

(41) Tullut iulklteksi—Blivit offentlig 01-03-7U

Patentti* ja rekisterihallitus

Patent- och ^«.rttyrelten <«> SSttK 30.11.T9 (32) (33) (31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet 31 · 08.72 USSR(SU) 1821987 (71)(72) Mikhail Mikhailovich Krasnov, ulitsa Usievichä, 11, kv. 83, Moskva,

Mitrofan Fedorovich Stelmakh, Universitetsky prospekt 5, kv. 528,

Moskva, Boris Nikolaevich Malyshev, ulitsa Butlerova, 2U, kv. 219,

Moskva, Vladimir Nikolaevich Prozorov, Varshavskoe shosse, 87, kv. 89, Moskva, Pavel Ivanovich Saprykin, ulitsa Narodnogo opolche-nia, UU, korpus 1, kv. 12, Moskva, Maria Grigorievna Batrukova, ulitsa Novatorov, 18, korpus 2, kv. 3, Moskva, USSR(SU) (7U) Qy Kolster Ah (5U) Laserkäyttöinen oftaimo skooppi - Laserdrivet oftalmoskop Tämän keksinnön kohteena on laserkäyttöinen oftalmoskooppi, johon kuuluu pulssilaser, jonka säteily suunnataan säteilyohjausjärjestelmän ja suuntausjär-jestelmän kautta oftalmoloogiseen kohteeseen, jota tarkkaillaan ja valaistaan valaisujärjestelmällä.

Alalla tunnetaan jo laser oftalmoskooppi, johon kuuluu pulssilaseri, valo-ohjainsysteemi, jolla syötetään lasersäteily oftalmoskoopin kohteeseen, valaisu-järjestelmä tätä kohdetta varten, tähtäinjärjestelmä, jolla suunnataan lasersäteily tähän kohteeseen ja kohteen havaintosysteemi.

Tämä tunnettu oftalmoskooppi käyttää laseria, joka toimii CW-moodissa tai vapaasti värähtelevässä pitkän pulssin synnyttävässä moodissa. Tämän laserin valo-ohjaimen systeemi sisältää kahdeksasta yhdeksään (samanverted set muunnokset) optista elementtiä (linssiä ja peiliä). Valaisinjärjestelmä käyttää hehkulamppua sekä 7“8 optista elementtiä. Sen tosiasian johdosta, että lasersäteen akseli osuu yhteen valaisinjärjestelmän kanssa, joka kulkee näiden optisten osien kautta on neljä tai viisi näistä viimemainituista yhteisiä sekä valon ohjaimelle että valaisin-systeemille. Säteiden akselit tässä oftalmoskoopissa saadaan yhtymään keskenään kahdella tavalla: a) kun lasersädettä fokusoidaan käytetään keskellä olevia reikiä peileissä, 2 56624 jotka heijastavat fokusoimatonta valaisusädettä, b) kun lasersädettä sitten kavennetaan teleskooppisysteemin avulla se saatetaan heijastumaan peilistä, joka on sijoitettu valaisun valonkulun tielle varjostamaan osaa tästä viimemainitusta.

Silmän havaintisysteemi on monokulaarinen ja se on erossa laservalon ohjaimesta ja valaisinsysteemistä. Sen optinen akseli on pienessä kulmassa viistossa tämän laserin ja valaisinsäteen yhteiseen akseliin verrattuna näiden tullessa pois valo-ohjaimen systeemistä.

Lääkärin, joka käsittelee potilaansa silmää täytyy pitää tätä oftalmoskooppia kädessään. Hän tähtää lasersäteen oftalmoloogiseen kohteeseen havaintosysteemin valvonnan avulla valvoen katselemalla valaisevan pistekeskiön asemaa.

Tämä tunnettu laserkäyttöinen oftalmoskooppi omaa joukon haittapuolia, jotka estävät sen käyttämisen glaukooman käsittelyyn, erityisesti mitä tulee jättipulssien energian käyttämiseen Q-kytketyn laserin tapauksessa alueelle silmän etukammiossa potilaassa, jonka glaukooma sijaitsee etukammion avoimessa kulmassa. Tämä käsittely

_T

vaatii, että laserpulssin pituuden ja sen huipputehon tulisi olla väliltä 10-10 ..... 6 7 sekuntia ja vastaavasti vallita 10 - 10 wattia.

Tunnettujen laseroftalmoskooppien valo-ohjaimen systeemi ei läpäise Q-kytketyn laserin säteilyä kun laite kehittää suurtehopulsseja. Tämä johtuu mm. siitä, että tähän systeemiin liittyy lyhyen polttovälin linssejä, jotka muuntavat lasersäteilyn pisteiksi, joilla on hyvin pieni halkaisija. Täten näissä pisteissä on suuri sähköisen kentän intensiteetti aikaansaatuna sähkömagneettisilla aalloilla tässä fokusoidussa suuren tehon lasersäteilyssä, mikä aiheuttaa murtumisia (optisia murtumia) ilmassa sillä alueella, jossa maksimifokusointi esiintyy. Lasersäteilyn energia muuntuu tässä tapauksessa sähköpurkauksen energiaksi.

Sitä paitsi tunnetut oftalmoskoopit eivät pysty takaamaan suuren tarkkuuden tähtäämistä lasersäteilystä säteilytettäviin kohteisiin, koska lasersäteily ja valaisevan säteen piste eivät osu yhteen kun niitä fokusoidaan oftalmoskoopin kohteeseen. Tämä yhtymisen vajavaisuus on peräisin siitä tosiasiasta, että lasersäde ja valaiseva säde hajoavat tavallisen valon taittavissa optisissa osissa tässä lasersäteen valo-ohjaimen systeemissä samoinkuin myös läpinäkyvässä väliaineessa silmän sisällä. Tämän lisäksi tämä yhtymiskohdan epäyhtenäisyys tämän lasersäteen ja valaisevan valon pisteen välillä aiheutuu siitä tosiasiasta, että valaisusys-teemissä käytetään hehkulamppua, joka on epäkoherentti valolähde ja tämän johdosta valaisupisteen halkaisija ylittää lukuisia kertoja lasersäteen vastaavan arvon.

5 56624

Se tosiasia, että tunnetut oftalmoskoopit käyttävät useita optisia osia lasersäteen tiellä vaikkakin näissä on heijastusta estäviä pinnoitteita johtaa siihen, että lasersäteily hajaantuu (mikä aiheutuu mm heijastuksista taittavissa pinnoissa linsseissä, joilla on heijastusta estäviä pinnoitteita ja myös linssiaineksen vioista) niin että kehittyy valokehä hajoamattoman lasersäteen pisteenyympärille, joka on fokusoitu säteilytettävään kohteeseen·

Siinä tapauksessa, että tunnettu oftalmoskooppi käyttää jättipulssien laseria tämä hajonneen laserenergian määrä ja tiheys tässä valokehässä kasvaa nopeasti toiminnan kestäessä johtuen siitä vaurioiden kiihtymästä määrästä, joita suuritehoinen säteily aikaansaa hyvin suureen määrään pintoja näissä optisissa elementeissä tässä valo-ohjaimen systeemissä. Optiset pinnat tässä tunnetussa va lo-ohjaimen systeemissä vaurioituvat myöskin teholaserin säteilyn Fresnel heijastuksen tehosta negatiivisten linssien koverista pinnoista tässä systeemissä tämän aikaansaadessa tähän säteilyyn vaikutuksen, joka on samanlainen kuin koverissa fokusoivissa peileissä. Sitä paitsi tällaisen pallopinnan polttopiste saattaa tässä tapauksessa sattua olemaan tifetyn optisen elementin sisällä.

Valokehä fokusoidun hajoamattoman lasersäteilyn pisteen ympärillä, joka esiintyy säteilytettävän kohteen luona aikaansaa vaurioita terveille kudoksille, joita ei tarvitse säteilyttää.

Tunnettu oftalmoskooppi ei ole varustettu säteilytysannoksen valvontalaitteella. Havaintosysteemi tässä on monokulaarinen, mikä on hyvin epämukavaa käytössä eikä se suojaa lääkärin silmiä vaurioilta, joita potilaan silmän kudoksista heijastunut lasersäteily aiheuttaä. Tämän lasersäteilyn tähtääminen säteilyttämisen kohteeseen,,joka tässä tapauksessa toteutetaan lääkärin käsin suorittamin toimenpitein hänen pitäessään oftalmoskooppia kädessään ei takaa sitä tarkkuutta, joka on tarpeen glaukooman käsittelyn tarkoituksiin, koska on mahdotonta säätää tämän oftalmoskoopin asentoa pehmeästi ilman nykäyksiä ja muita tärähdyksiä ja kiinnittää se paikalleen tähän asentoon.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laser oftalmoskooppi, joka pystyy tehokkaasti siirtämään lasersäteilyn suurtehopulsse ja, jolla saadaan jäämään pois valokehät tämän lasersäteilypisteen ympäriltä kun se on fokusoitu säteilytettävänä olevaan kohteeseen ja jolla taataan tarkka tähtääminen ja kiinteä avaruussuuntainen asettelu tälle lasersäteelle säteilytettävänä olevaan kohteeseen, niin että tätä oftalmoskooppia voidaan käyttää glaukooman käsittelyyn.

Nyt kysymyksessä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa yllämainitut haittapuolet.

Tämä keksintö perustuu siihen ongelmaan että tulisi aikaansaada laser oftalmoskooppi, joka pystyisi tehokkaasti siirtämään jättipulsseja lasersä-

It S6624 teilystä, jolla saataisiin jäämään pois valokeilat tämän säteilytettävänä olevalle alueelle fokusoidun lasersäteilyn pisteiden ympäriltä ja taata tarkka ja kiinteä avaruussuuntainen lasersäteen asettelu säteilytettävänä olevaan kohteeseen niin että tätä oftalmoskooppia voidaan käyttää glaukooman käsittelyyn.

Tämän keksinnön tarkoitus toteutetaan laser oftalmoskoopilla, jolle on tunnusomaista se, että säteilynohjausjärjestelmä käsittää valoa yhdistävän elimen, kiertopeilin ja poikkeutus- ja fokusointiosan, että valaisujärjestelmä käsittää laserin, jonka säteily on koherenttia ja jonka aaltopituus on lähellä pulssilaserin aaltopituutta, ja että kiertopeili on kiinnitetty kiertyvästi kahden toisiinsa nähden kohtisuoran akselin ympäri, joista toinen akseli yhtyy pulssilaserin kiertopeiliin lankeavan säteen suuntaan, poikkeutus- ja fokusointiosa on kierrettävissä akselin ympäri, joka yhtyy pulssilaserin kehittämän, tähän osaan lankeavan säteen suuntaan, ja laser on sovitettu siten, että sen säteily yhtyy pulssilaserin säteilyyn valoa yhdistävässä elimessä.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa valoa yhdistävä elin, kiertopeili ja poikkeutus- ja fokusointiosa sijaitsevat pulssilaserin säteilyn kulkutiellä, jolloin edelleen edullisesti valoa yhdistävä elin, kiertopeili ja poikkeutus- ja fokusointiosa on kiinnitetty laitteiston tukiosaan niveltyvästi yhdistettyyn koteloon, ja laser, jonka säteily on koherenttia, on asennettu samaan koteloon.

Keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa valoa yhdistävä elin muodostuu kahdella tasomaisesti yhdensuuntaisella valoa taittavalla pinnalla ja vinolla pinnalla varustetusta prismasta, jolloin vino pinta muodostaa tasomaisesti yhdensuuntaisista sivuista toisen kanssa kulman, joka vastaa laserin kehittämän koherentin säteilyn taittokulmaa tässä peilipinnoitteella varustetussa pinnassa.

Keksinnön vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa poikkeutus- ja fokusointiosa muodostuu kolmisivuisesta prismasta, jonka yksi, pulssilaserista tulevan säteilyn vastaanottava sivu on pallon muotoinen ja jonka molemmat muut sivut ovat tasomaiset.

Koherentin valaisulähteen laseria!tteen tehtävät voidaan edullisesti suorittaa kaasulaserilla, mutta on myös mahdollista, että nämä toiminnat suoritettaisiin puoli j ohdelase ri11a.

Tämän keksinnön mukaan valmistettu laseroftalmoskooppi takaa, että Q-kytketyn pulssilaserin suurtehopulssit siirretään tehokkaasti oftalmoloogiseen kohteeseen aikaansaamatta säteilykehää fokusoidun lasersäteilyn pisteen ympärille, joka saattaisi olla hyvin vaarallinen potilaalle ja tekee tämä keksin- 5 S6624 tö mahdolliseksi tähdätä nämä suurtehopulssit suurella tarkkuudella. Optisten osien järjestely jotka muodostavat valo-ohjaimen ja valaisinjärjestelmän tälle runkokappaleelle saranakytkettynä tämän oftalmoskoopin asennusosan kanssa sallii säteilyn tähtäämisen kohdepisteeseen oftalmoloogisessa kohteessa pehmeästi ja valitun suunnan kiinnittämisen tähän säteeseen huomattavalla tarkkuuden määrällä.

Yllämainitut nyt .kyseessä olevan keksinnön mukaisen oftalmoekoopin edut tekväät mahdolliseksi käyttää sitä glaukoomapotilaiden hoitoon käyttäen apuna laserin suurtehopulsseja.

' Nyt kyseessä oleva oftalmoskooppi on tehokkaasti käytettävissä myös glaukoomapotilaiden hoitoon käyttäen apuna CW-laseria tai pulssilaseria, joka toimii vapaasti värähtelevän moodin mukaisesti.

Keksintöä tullaan nyt kuvaamaan esimerkkitapauksena erityisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 edustaa yleiskuvantoa tämän keksinnön mukaisesta laseroftal-moskoopista, kuvio 2 edustaa tämän keksinnön mukaisen oftalmoskoopin optista järjestelyä, ja kuvio 3 esittää tämän keksinnön mukaisen havaintosysteemin optista järjestelyä.

Kuviossa 1 esitetty laseroftalmoskooppi muodostuu teholähteestä 1 sää-tötauluineen 2, säteilijästä 3 kytkettynä tämän oftalmoskoopin asennusosaan 4 vipulaitteiston 5 välityksellä ja jaetusta lamppulaitteistosta 6, joka on tarkoitettu elävän silmän mikroskooppista tarkastelua varten. Tämä halkaistu lamppulaitteisto 6 muodostuu valaisimesta 7, kahden silmän (hinokulaarisesta) mikroskoopista 8, yhdistelmäpöydästä 9» kannatinpöydästä 10 ja potilaan kas-vokehyksestä 11. Mikroskoopin 8 objektiivin sisääntulolinssin eteen on asennettuna suljin 12.

Säteilijä 3 muodostuu seuraavista rakenteellisista osista: rungosta 13 sisääntuloputkineen 14, pyörityspäästä 15 ulostuloputkineen 16, kondenseri-systeemistä 17 sekä korvakkeesta 18.

Säteilijän 3 optinen järjestely on esitettynä kuviossa 2. Se muodostuu kiinteän olomuodon aineen laserista 19, Q-kytkimessä 20, valoa lisäävistä laitteista 21, koherentin säteilyn laserlähteestä 22 pyörivine peileineen 23, kalorimetristä 24, siirrettävissä olevasta peilistä 25, pyöritettävissä olevasta fokusointiosasta 26, kondenserisysteemistä 17 ja gonioskoopista 27.

Kondenseri8ysteemi 17 sisältää hehkulampun 28, linssin 29 sekä kalvon 30 johon kuuluu kaksi reikää 31, jotka on valmistettu lähelle kalvon 30 reunoja symmetrisesti sen keskipisteeseen verrattuna.

' 6 b£624

Koherentin säteilylähteen 22 toiminta nyt kyseessä olevassa keksinnön suoritusmuodossa toteutetaan kaasulaserilla, jonka toiminnan aaltopituus on lähellä pulsseja muodostavaa kiinteän olomuodon aineen laseria 19·

On myös mahdollista, että nämä toiminnat toteutetaan puolijohdelaserilla.

Valoa yhdistävät laitteet 21 on valmistettu prismaksi, jolla on kaksi valoa taittavaa, tasomaisesti keskenään yhdensuuntaista särmää sekä yksi viisto särmä, joka yhdessä toisen tasomaisesti yhdensuuntaisista särmistä kanssa muodostaa kulman, joka on yhtä suuri kuin se kulma, jossa koherentin säteilyn laserlähteen 22 säde taittuu tästä viistosta särmästä. Tämä viisto särmäpinta on varustettu voimakkaasti heijastavalla peilipinnoitteella (esim. hopeapin-noitteella).

Valoa yhdistävät laitteet 21 saattavat myös olla valmistettu tasomaisesti yhdensuuntaisista levyistä läpinäkyvää dielektristä ainetta. Mutta valoa lisäävä prisma on kuitenkin tehokkaampi, koska se sallii suuremman osuuden koherentin säteilyn laserlähteen 22 energiasta suuntaamisen haluttuun suuntaan. Siirrettävissä oleva peili 25 on lasinen tasomaisesti yhdensuuntainen levy, jolla on dielektrinen heijastava pinnoite ruiskutettuna sen sille pinnalle, jolle sille osuva lasersäteily saapuu. Dielektrisen pinnoitteen heijastus indeksin maksimiarvo, joka lähestyy arvoa 100 $ osuu yhteen tämän jähmä-aineisen laserin 19 aaltopituuden kanssa. Siirrettävissä olevan peilin 25 toinen puoli, se tahtoo sanoa pinta, joka on vastapäätä dielektrisellä pinnoitteella varustettua, saattaa olla varustettu metallisella (hopeisella) heijastavalla pinnoitteella, jonka heijastuskerroin on jopa 80 $ tämän aikaansaadessa ylimääräisiä heijastuksia kaasulaserin 22 säteilystä. Siinä tapauksessa, että ei käytetä mitään kondenserisysteemiä 17 voidaan siirrettävissä oleva peili 25 myös valmistaa kokonaan metallisesta kappaleesta.

Pyörivä fokusoiva osa 26 on kolmisärmäinen prisma, jossa on yksi kovera pallomainen särmä (pitkin säteen kulkureittiä), yksi tasomainen heijastava särmä ja yksi tasomainen taittava särmä. Tämän kolmisärmäprisman heijastava pinta saattaa olla varustettu voimakkaasti heijastavalla peilipinnoitteella.

Pyörivä fokusoiva osa 26 saattaa myös olla rakenteeltaan monimutkaisempi sisältäen tasomaisen peilin ja fokusoivan linssin. Tätä esitettyä prisma-versiota on kuitenkin pidettävä edullisimpana, koska siinä on vähemmän pintoja, jotka saattavat rikkoontua tai vaurioitua ja se diffusoi vähemmän valoa.

Ylläkuvatun säteilijän 3 optiset osat on järjestetty siihen kuten seu-raavassa esitetään (kuviot 1 ja 2). Kiinteän olomuodon laseri 19, laserkäyttöinen valaisulähde 22, valoa yhdistävä laitteisto 21, kalorimetri 24 ja pyörivä peili 23 sijaitsevat säteilijän 3 runko-osassa 13. Liikuteltavissa oleva peili 25 sijaitsee pyöritettävissä olevassa päässä 15 sarana-asennettuna sisääntuloput- 7 S6624 ken 14 päähän tässä säteilijässä 3· Pyörivä fokusointiosa 26 on kiinnitetty jäykästi ulostuloputken 16 päähän sarana-asennettuna pyörivään päähän 15. Kon-deneerisysteemi 17 on kytketty jäykästi ulostuloputkeen 16 tässä säteilijässä 3. Pyörivä pää 15 on asennettuna siten, että se saattaa kääntyä akselin I ympäri, joka yhtyy lasersäteen siihen suuntaan, joka osuu peiliin 25. Ulostuloput-ki 16 on asennettu siten, että se saattaa pyöriä kahden akselin ympäri: sen oman symmetria-akselin II ympäri, joka yhtyy lasersäteen suuntaan ja akselin III ympäri, joka on suorassa kulmassa akseleihin I ja II nähden. Ulostuloputken 16 pyöriminen akselin III ympäri on siirrettävissä vaihteistojärjestelyn (jota ei ole esitettynä kuviossa l) välityksellä siirrettävissä olevaan peiliin 2.5., joka pystyy ^pyörimään saman akselin III ympäri mutta nopeudella, joka on täsmälleen puolet edellisestä arvosta. Tämän järjestelyn tehtävänä on kiinteän olomuodon laserin ja kaasulaserin 22 säteilyn keskittäminen ulostuloputken 16 akselia pitkin sen pyöriessä akselin III ympäri.

Kuten on esitettynä kuviossa 1 on säteilijä kytketty vipuosaan 5 pyö-rintäakselin IV välityksellä. Vipulaitteisto 5 taas puolestaan on varustettu pyörintäakselilla V sekä VI. Se tosiasia, että säteilijän III runko-osa 13 on kytketty asennusosaan 4 pyörimisakselien IV, V ja VI välityksellä takaa, että runko-osa 13 on saranaliitetty säteilijään 3· Täten ulostuloputki 16 (kuv. l) ja pyöritettävissä olevat fokusointi-osat 26 (kuv. 2) ovat kiinnitetty siihen jäykästi ja liitetty asennusosaan 4 (kuv. l) kuuden pyörimisakselin välityksellä ja tämän johdosta sillä on kuusi siirtymisen vapausastetta.

Kuvio 3 esittää oftalmoloogisen kohteen havaintojärjestelmän optista järjestelyä, joka muodostuu binokulaarisesta mikroskoopista 8 ulostulolinssei-neen 32 objektiivista, valoa suojäävästä sulkimesta 12, pyörivästä fokusointi-osasta 26, valaisinosasta 7 tämän jaetun lampun laitteistossa 6 sekä tasomaisesta heijastuspinnasta 33·

Kuten on esitettynä kuviossa 1 on ulostulon putki 16 kytketty jäykästi binokulaariseen mikroskooppiin 8 käyttäen apuna korvaketta 18. Tähän korvakkee-seen 18 on kiinnitettynä valolta suojaava suljin 12. Säteilijän 3 pyörivä fokusoiva osa 26 on asennettuna pienimmän mahdollisen etäisyyden päähän ulostulo-linssistä 32 binokulaarisessa mikroskoopissa 8 kuten on esitettynä kuviossa 3» mutta se ei varjosta mikroskoopin 8 näkökenttää. Kuten on ilmeistä kuviosta 3 osuu tämän binokulaarisen mikroskoopin 8 optinen akseli yhteen lasersäteily-keilojen kanssa. Näiden fokuspisteet yhtyvät myÖB. Yhteensopivuus näiden optisten akseleiden ja fokuspisteiden välillä on säilytettävissä riippumatta siirtymästä binokulaarisen mikroskoopin 8 ja yhdistelmäpöydän 9 välillä sekä vaakasuorassa että pystysuorassa tasossa johtuen siitä tosiasiasta, että ulostulon- 56624 putki 16 on kiinnitetty jäykästi mikroskooppiin 8 ja että ulostulon putkella 16 on kuusi siirtymisen vapausastetta.

Ylläkuvatun optisen järjestelyn rakenteen ansiosta ja sen osien ja valonsäteen välisen riippuvuuden johdosta on oftalmoskoopissa olemassa seuraa-vat valotiet.

Säteily kiinteän olomuodon aineiseeta laserista 19» jossa on esim. rubiinia oleva aktiivinen osa kulkee valoa yhdistävän laitteen 21 kautta. Tietty osa tästä säteilystä (jopa 5 $) heijastuu ensimmäisestä (pitkin laserin 19) säteen kulkureittiä) särmästä tässä laitteessa 21 ja se osuu kalorimetriin 24.

Tämän jälkeen laserin säteily saapuu peiliin 25» joka heijastua lähes kokonaisuudessaan tämän valon (sen heijastusindeksi on lähellä arvoa 100 $) pyörivään fokusointiosaan» Tämä viimemainittu heijastaa valoa 90° kulmassa ja kerää sen gonioskooppiin 27» joka on sovitettu potilaan silmän sarveiskalvolle. Tämän gonioskoopin 27 sisääntulossa on kupera pallomainen pinta, jonka tehtävänä on lisäksi fokusoida laserin säteilyä.

Kaasulaserin 22 (esim. He-Ne laser) säde suunnataan peilillä 25 toiselle (laskien laserin 19 säteen kulkureitillä) särmälle valoa yhdistävässä laitteessa 21, josta yksi osuus säteilystä heijastuu kun taas toinen taittuu. Tässä se säteen osuus, joka on heijastunut tämän laitteen 21 toisesta särmästä suunnataan liikuteltavissa olevaan peiliin 25, kun taas taittunut säde saapuu normaalisti valoa lisäävän laitteen 21 viistolle särmälle ja se heijastuu sisäpuolisesti takaisin samaan suuntaan siihen osuvan taittuneen säteen kanssa. Poistuttuaan laitteesta 21 tämä säde palaa lähteeseen 22 pitkin tämän säteen reittiä sen tullessa ulos lähteestä 22 ja se saapuu normaalisti tämän säteily-lähteen 22 ulostulopeilin tasoon.

Koska tämän ulostulopeilin heijastuskerroin säteilylähteelle 22 (He-Ne laserille) ja valoa lisäävän laitteen 21 viiston särmän peilipinnoitteen ΰ heijastukerroin ovat verrattain korkeita ja lähestyvät arvoa 100 i> tämän säteilylähteen 22 säteily kulkee toisesta näistä peilipinnasta toiseen ja taas takaisin lukuisia kertoja. Näiden lukuisten heijastusten kuluessa suuntautuu jälkimmäisestä (laserin 19 säteen kulkureitillä) särmästä tässä valoa lisäävässä laitteessa 21 oleellinen osuus tästä säteilystä liikuteltavissa olevaa peiliä 25 kohden.

Täten säteilyeäde tästä kiinteän olomuodon ainaisesta laserista 19 ja kaasulaeerilähteestä 22 yhdistetään tässä valoa yhdistävässä laitteessa 21.

Tämän jälkeen kun säteily lähteestä 22 on heijastunut peilistä 25 samoin kuin heijastui kiinteän olomuodon laserin 19 säde kulkevat, ne pyörivän foku-sointiosan 26 läpi kohdistettavaksi gonioskooppiin 27, jolla aikaansaadaan ylimääräinen valon fokusointi potilaan silmän sisälle.

? S6624

Valo hehkulankalampusta 28 kulkee kondenserilinssin 29 kautta ja saapuu kalvolle 30, joka on varustettu kahdella reiällä 31. Valo lampusta 28 kulkee näiden reikien 31 kautta kalvossa 30 ja siirrettävissä olevan lasi-peilin 25 kautta heijastettavaksi ja fokusoitavaksi pyörivällä fokusointi-osalla 26. Tämän pyörivän fokusointiosan 26 fokuspisteen ulkopuolella tämän kondenserisysteemin 17 säteily näkyy kahtena erillisenä säteenä, jotka yhtyvät keskenään ainoastaan osan 26 fokuspisteessä. Tämän kondenserisysteemin 17 käyttö tämän oftalmoskoopin säteilijässä 3 helpottaa näiden kolmen valonsäteen fokustason määräämistä ja asettelua, se tahtoo sanoa niille kahdelle säteelle joita kaasulaseri 22 ja kiinteän olomuodon laseri 19 Joilla on erilainen hajontasuhde ja erilaiset halkaisijat ja lisäksi kuviolle valosta, joka on Jaettu valaisimessa 7 tämän jaetun lampun rakennelmassa 6.

Laser oftalmoskooppia käytetään seuraavassa kuvattavaan tapaan.

Lääkäri aloittaa toiminnan tarkastamalla fokusointitason aseman. Tämän tehdäkseen hän sijoittaa sileän heijastavan kuvapinnan 33 mikroskoopin 8 eteen • (kuviot 2 ja 3) liittyen jaetun lampun rakennelmaan, niin että kuvapinta on kohtisuorassa tämän mikroskoopin optista akselia vastaan. Tämän jälkeen hän sytyttää valaisulaitteen 7 tässä jaetun lampun rakenteessa ja sijoittaa sen lähelle mikroskooppia ja tiettyyn kulmaan tämän viimemainitun optisen akselin kanssa. Siirtämällä kuvapintaa 33 pitkin mikroskoopin 8 optista akselia lääkäri saa terävän kuvan tästä valosta, joka valaisimella 7 on jaettu kuvapinnalle 33. Tarkastellessaan tätä kuviota mikroskoopin 8 läpi siirtää lääkäri mikroskooppia pitkin viimemainitun optista akselia kunnes tässä valaisimessa 7 jaetun valon kuva tulee niin teräväksi kuin on mahdollista.

Tämän jälkeen lääkäri kytkee päälle laserlähteen 22 ja hehkulankalam-pun 28 kondenserisysteemistä 17 ja siirtää korvaketta 18 pitkin mikroskoopin optista akselia kunnes molemmat kaksi valorakoa kondenserisysteemistä 17 osuvat keskenään yhteen ja kunnes laserlähteen 22 valopiste osuu yhteen sen valon keskustan kanssa, joka valaisimessa oli jaettu heijastavalle kuvapinnalle 33· Tämänjjälkeen kuvapinta 33 poistetaan.

Käyttäen nyt kehystä 11 lääkäri kiinnittää paikalleen potilaan pään ja sijoittaa gonioskoopin 27 hänen silmänsä sarveiskalvolle. Tämän jälkeen hän siirtää yhdistelmäpöytää 9 vaakasuorassa ja pystysuorassa tasossa niin että hän tähtää laserlähteen 22 valotäplän potilaan silmän kohdealueelle. Tätä tehdessään hän valvoo säteilytettävää vyöhykettä mikroskoopin 8 lävitse käyttäen apuna valorakoa valolähteestä 7 jaetun lampun laitteistossa 6. Kun on kiinnitetty paikalleen.inäiden täplien asemat silmän sisäosaan painaa lääkäri jalka-poljinta (jota ei ole esitetty kuvioissa 1, 2 tai 3) täten käynnistäen käskyn tämän oftalmoskoopin säätötauluun 2, jolloin tämän käskyn mukaisesti kiinteän 10 56624 olomuodon laserista 19 '•ammutaan" pulssi potilaan silmään. Juuri ennen liipaisua toimii tietty käyttölaite (jota ei ole esitetty kuvioissa 1, 2 tai 3) automaattisesti käyttäen suojaavaa suljinta 12, tämän sulkiessa mikroskoopin objektiivin tämän laserpulssin ajaksi. Laukauksen jälkeen suljin automaattisesti työntyy sivuun alkuperäiseen asentoonsa.

Silmän etukammion kulma on glaukoomapotilaalla käsiteltävissä pulssila- serin säteilyllä aaltopituusalueella väliltä 4500 Ä-10600 Ä, huipputehon olles- 7 “Θ sa väliltä 0,1 W - 10' ¥ ja laserpulssien kestoajan ollessa väliltä 10 s-5 s.

Lasersäde tästä käsittelystä fokusoidaan siten että saadaan halkaisijaltaan 0,05 mm-0,7 mm täplä. Yksi käsittelymenetelmä sisältää vähintään viisi "laukaisua". Kaasukupla joka syntyy välittömästi "laukaisun" jälkeen tämän potilaan silmän etukammion kulman vastaavalla alueella osoittaa, että tähtäys on ollut tarkka ja annos riittävä.

Säteilyn annosta valvotaan kalorimetrillä 24» joka kuumenee kiinteän olomuodon laserin 19 säteen valon siitä määrästä, joka oli heijastunut ensimmäisestä valoa yhdistävän laitteen 21 särmästä. Vastaavat tiedot merkitään muistiin tieto-osuudelle nauhurilla (jota ei ole esitettynä kuvioissa 1, 2 tai 3)·

Koska sekä laserlähde 22 että kiinteän olomuodon laseri 19 toimivat samassa (punaisessa) osuudessa spektriä on näiden kahden laserin eäteilyt yhdistämällä aikaansaadun säteen hajonta mitättömän pientä. Näiden kahden laserin säteilyt ovat huomattavan koherentteja ja ne osuvat tarkasti yhteen tämän oftalmo-loogisen kohteen fokuspisteessä.

Samalla kertaa se tosiasia, että kiinteän olomuodon laserin valo-ohjaimen systeemi käyttää vain kolmea optista osaa, nimittäin valoa yhdistävää laitetta 21, siirrettävissä olevaa peiliä 24 ja pyörivää fokusointiosaa 26 ja vain yhtä pallomaista pintaa (pyörivän fokusoidan osan 26 prismassa) aikaansaadaan varma tae hajonneiden säteilyjen sädekehiltä, jotka ovat vaarallisia potilaalle ja joita saattaisi esiintyä hänen silmänsä sisäosassa oftalmoskoopin pitkäaikaisen käytön yhteydessä. Sitä paitsi optisten osien pieni lukumäärä tekee mahdolliseksi siirtää kiinteän aineen laserin säteily säteilytettävään kohteeseen suurella hyötysuhteella.

Claims (6)

11 S6624 Patenttivaatimukset j

1. Laserkäyttöinen oftalmoskooppi, johon kuuluu pulesilaser, jonka säteily suunnataan säteilyohjausjärjestelmän ja suuntausjärjestelmän kautta oftalmoloogiseen kohteeseen, jota tarkkaillaan ja valaistaan valaisujärjestelmällä, tunnettu siitä, että säteilynohjaus-järjestelmä käsittää valoa yhdistävän elimen (21), kiertopeilin (25) je poikkeutus- ja fokusointiosan (26), että valaisujärjestelmä käsittää laserin (22), jonka säteily on koherenttia ja jonka aaltopituus on lähellä pulssilaserin (19) aaltopituutta, ja että kiertopeili (25) on kiinnitetty kiertyvästi kahden toisiinsa nähden kohtisuoran akselin (I, lii) ympäri, joista toinen akseli yhtyy pulssilaserin (19) kiertopeiliin (25) lankeavan säteen suuntaan, poikkeutus- ja fokusointiosa (26) on kierrettävissä akselin (il) ympäri, joka yhtyy pulssilaserin (19) kehittämän, tähän osaan (26) lankeavan säteen suuntaan, ja laser (22) on sovitettu siten, että sen säteily yhtyy pulssilaserin (19) säteilyyn valoa yhdistävässä elimessä (21).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laserkäyttöinen oftalmoskooppi, tunnettu siitä, että valoa yhdistävä elin (21), kiertopeili (25) ja poikkeutus- ja fokusointiosa (26) sijaitsevat pulssilaserin (19) säteilyn kulkutiellä.

3« Patenttivaatimuksen 2 mukainen laserkäyttöinen oftalmoskooppi, tunnettu siitä, että valoa yhdistävä elin (21), kiertopeili (25) ja poikkeutus- ja fokusointiosa (26) on kiinnitetty laitteiston tukiosaan (4) niveltyvästi yhdistettyyn koteloon (13)·

4* Patenttivaatimuksen 3 mukainen laserkäyttöinen oftalmoskooppi, tunnettu siitä, että laser (22), jonka säteily on koherenttia, on asennettu samaan koteloon (13)>

5* Patenttivaatimuksen 1 mukainen laserkäyttöinen oftalmoskooppi, tunnettu siitä, että valoa yhdistävä elin (21) muodostuu kahdella tasomaisesti yhdensuuntaisella valoa taittavalla pinnalla ja vinolla pinnalla varustetusta prismasta, jolloin vino pinta muodostaa tasomaisesti yhdensuuntaisista sivuista toisen kanssa kulman, joka vastaa laserin (22) kehittämän koherentin säteilyn taittokulmaa tässä peili-pinnoitteella varustetussa pinnassa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laserkäyttöinen oftalmoskooppi, tunnettu siitä, että poikkeutus- ja fokusointiosa (26) muodostuu kolmisivuisesta prismasta, jonka yksi, pulssilaserista (19) tulevan säteilyn vastaanottava sivu on pallon muotoinen ja jonka molemmat muut sivut ovat tasomaiset.