FI56497C - Foerfarande foer behandling av faner med kemiska behandlingsmedel i vatten - Google Patents

Description

[Β] (11)KUULUTUSjULKAISU

^5|3Γα lj ι υ utläggningsskrift d6497 • ^(45) Patentti myönn.tty 11 C j9,-30

Patent raeddelit ^ ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.» Β 27 K 3/0^ SUOMI —FINLAND (21) Pn*nttlh*kemu* — Pat«ntan*öknlri( 6U6/7^ (22) Hak*mi*ptlvi — Antttkntnpdaf 05-03.7¾ (23) Alku pilvi—Glltlghettdt* 05-03.7¾ (41) Tullut ]ulkl*ek*l — Bllvit ofTentllg 08.05-75

Patentti- ja rekisterihallitus , ' (44) NIhtivlkilpanon ja kuuLJulkaltun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen Aiudka» utlafd och utUkriftwi pubiicerad 31-10-79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—togtrd prlorltet 07.11-73 USA(US) U1352U Toteennäytetty-Styrkt (71) Koppers Company, Inc-, lU50 Koppers Building, Pittsburgh, Pennsylvania 15219, USA(US) (72) Harry Joseph Fry, Orrville, Ohio, USA(US) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Menetelmä vanerin käsittelemiseksi kemiallisilla käsittelyaineilla vedessä - Förfarande för behandling av faner med kemiska behandlings-medel i vatten Tämän keksinnön kohteena on menetelmä vanerin käsittelemiseksi kemiallisilla käsittelyaineilla vedessä syöttämällä vaneri painevalssiparin läpi sillä tavalla, että vanerin syöttösuunta on yhdensuuntainen vanerin vuosirenkaiden kanssa ja valssin puristusvoima on kohtisuora vuosirenkaisiin nähden, ja jolloin painevalssit on sovitettu sillä tavalla että yhteenpuristettu vaneri, joka syötetään ulos valsseista, on täysin upotettuna käsittelynesteeseen vähintään viideksi sekunniksi.

Tällä tekniikan alalla on hyvin tunnettua, että vaneri on selvästi parempi puutuote kuin muut. Vaneri on miltei samankaltainen lujuusominaisuuksien suhteen kahden pääakselin suunnissa ja sillä on suurempi vastustuskyky päiden halkeilua ja pirstoutumista vastaan sekä huomattavasti pienempi taipumus kieroutumiseen. Nämä vanerin paremmat ominaisuudet johtuvat suurelta osin sen rakentamistavasta. Puu on varsin anisotrooppista ainetta, jonka taivutuslujuus juovitukseen nähden suorassa kulmassa on noin neljännes taivutuslujuudesta juovituksen suunnassa. Puun kutistuminen ja paisuminen ovat samalla tavoin suuresti riippuvaisia suunnasta. Vanerissa nämä vaihtelut \ 2 56497 on tehty mahdollisimman pieniksi muuttamalla peräkkäisten kerrosten juovi-tuksen suunta 90°. Vaneri on tämän vuoksi puutuote, jonka ominaisuudet ovat erittäin hyvät.

Vanerin hyvien ominaisuuksien vuoksi on sen käsittely liekit hidastavilla kemikaaleilla, preparaattiaineilla, vakioimisaineilla ja muilla puunkäsittelyaineilla yhtä tavallisempaa ja suotavampaa teollisuudessa. Painekäsittelylaitoksissa vanerin käsittelyä varten nykyisin käytetty menetelmä vaatii kuitenkin paljon kalliita töitä, uunikuivatuksen, joka usein aiheuttaa ei-suotavia tapulin merkkejä tai muuta vahinkoa, sekä 30 päivän tai pitemmän työajan. Näiden haittojen vuoksi käsitelty vaneri ei ole taloudellisesti niin edullista kuin olisi suotavaa.

Olisi selvästikin suuri taloudellinen etu, mikäli käsiteltyä vaneria voisi valmistaa vanerista, jota on käsitelty sen tullessa ulos vanerisor-vista ja ennen kuivatusta. Tällainen menetelmä antaisi vaneria ilman tapulin merkkejä tai muita painekäsittelyyn ja uunikuivatukseen liittyviä vikoja. Tämä menettely ei sitä paitsi vaatisi kalliita käsittelyvaiheita eikä pitkiä työaikoja. Käsitellyn vanerin voisi valmistaa mahdollisimman halvalla vaneritehtaalla, josta sen voi kuljettaa normaalien kanavien kautta kuluttajille. Tähän saakka ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä mitään tehokasta ja taloudellista menetelmää raakavanerin käsittelemiseksi sen tullessa ulos sorvista.

Aikaisemmin on ehdotettu vanerin käsittelyä siten, että vanerin yksi ainoa kerros viedään painevalssien läpi samalla kun se upotetaan käsittely-aineliuokseen. Tätä menetelmää kuvataan eeim. amerikkalaisessa patentti-selityksessä 2,330,139* Tätä menetelmää ei ole kuitenkaan käytetty koskaan kaupallisesti useiden haittatekijöiden takia. Tämän menetelmän mukaisesti on vaneria ensinnäkin esikuumennettava ennen sen viemistä painevalssien kautta. Puuta on pehmitettävä kuumentamalla se ensiksi noin 93 - 149°C lämpötilaan. Tämä vaihe on kallis ja aikaa viepä ja lisää huomattavasti menetelmän kustannuksia. Sitä paitsi sitä ei voi yhdistää useimpien preparointi-ja liekinhidastusaineiden kanssa.

Tämän menetelmän toinen haitta on se, että raakaa vaneria on esipuris-tettava veden poistamiseksi siitä ennen sen viemistä käsittelyliuokseen upotettujen painevalssien kautta. Tämän menetelmän mukaisesti puun vesipitoisuus ei saa olla suurempi kuin kuiduntyydyttymispisteessä. Jos veeipitoi-suus on suurempi kuin kuiduntyydytymispisteessä, on tämän patenttiselityk-sen mukaisesti pienennettävä liuoksenoton määrää ja hidastettava se. Raaka-vanerin vesipitoisuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kuiduntyydyt-tymispisteessä. Tunnetun menetelmän mukaisesti on tämän vuoksi johdettava J 56497 raaka vaneri kahden kuumakuivausvalssin välistä vapaan veden (kuiduntyydy-t-tymispisteen ylittävän veden) puristamiseksi ulos, ennen kuin vaneri johdetaan käsittely-nesteessä olevien valssien kautta· Tämä liika vesi on lisäksi poistettava esipuristuslaitteesta puhaltamalla lämmintä ilmaa puupinnan yli kohdassa, jossa vaneri kulkee valssien välistä esipuristuslaitteessa. Tämä käsittelyvaihe on myös kallis ja aikaa viepä*

Tunnetun menetelmän suurimpana haittana on se, että vaneri menee suurelta osin pilalle puristuskäsittelyssä. Vanerin kulkiessa puristusvals-sien välistä tunnetussa menetelmässä puun oksat murskaantuvat ja vahingoittuvat. Näiden oksien murskaantuessa ne pirstoutuvat ja vaneri puhkeaa; melko usein oksaa ympäröivä puu vahingoittuu myös vakavasti. On hyvin tunnettua, että kaikessa vanerissa on oksia ja tämä ongelma on siksi vakava. Vanerin paremmat laadut (N ja A) huononevat laaduiksi C ja D. Osaa vanerista ei voi sitä paitsi käyttää vahinkojen takia.

Oksien esiintyminen vanerissa riippuu puun lajista, josta vaneri on leikattu, kuoritun puun tyypistä ja puun syvyydestä, josta vaneri on otettu.

2

Tietyissä puulajeissa on paljon oksia 0,1 m alueella, kun taas toisissa 2 on useita oksia vain 1,2 x 2,4 m alalla. Hyvin harvat levyt ovat kuitenkin täysin oksattomia. Esim. kuusipuusta leikattu vaneri sisältää hyvin suuren 2 määrän oksia, joita on usein monta kappaletta vanerin 0,1 m alalla. Nämä okdat ovat pieniä, mutta ne murskaantuvat hyvin helposti, kun vanerikerrok-sia puristetaan teräsvalssien välissä. Southem-pine-vanerissa on myös paljon oksia, joista useimmat ovat verraten isoja. Isot oksat vahingoittuvat aina, kun niitä puristetaan kovien valssien välissä. Oksaongelman takia ja myöskin aikaisemmin mainittujen muiden haittojen takia ei tähän saakka ole käytetty painekäsittelyä valssien välissä kaupallisesti vanerin käsittelemiseksi.

Muita paineeseen perustuvia menetelmiä, jotka on patentoitu, mutta joita ei ole milloinkaan käytetty kaupallisesti, on kuvattu esim. brittiläisissä patenttiselityksissä 1,060,014; 1,174,715; ja amerikkalaisessa pa-tenttiselityksessä 5,624,233· Lisäksi voidaan mainita suomalainen patentti-selitys 54,854 sekä amerikkalainen patenttiselitys 5»429*652.

Puheena oleva keksintö koskee siis tehokasta ja taloudellista menetelmää raakavanerin käsittelemiseksi sen tullessa sorvista.

Keksintö koskee taloudellista ja tehokasta menetelmää vanerisorvista tulevan raakavanerin käsittelemiseksi veden kantamalla käsittelyaineella. Keksinnön mukainen menetelmä ei vaadi raakavanerin esikäsittelyä eikä vaneri vahingoitu käsittelyssä. Keksinnön mukaisesti voidaan käsiteltyä vaneria valmistaa mahdollisimman pienin kustannuksin vaneritehtaalla.

li 56497

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että useita vaneri -kerroksia, joista kunkin kosteuspitoisuus ylittää kuidunkyllästymispisteen, syötetään yhtä aikaa painevalssien läpi. Vanerin voi lisäksi viedä takaisin tai useampien valssien välistä käsittelyaineen kiinnipysymisen parantamiseksi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voitetaan oksien murskaantumisen aiheuttama, tekniikan kannan mukainen ongelma. Monikerroksisen vanerin käyttö eliminoi tämän ongelman. Panemalla ainakin yksi vaneri toisen päälle ja puristamalla ainakin kahta vanerikerrosta yhtä aikaa on kokemusten mukaan mahdollista eliminoida oksien murskaantumisen aiheuttama ongelma. Monien kerrosten käyttö lisää myös valmistusnopeut-ta. Monikerrosvanerien tällaisella käsittelyllä ei sitäpaitsi ole suurta tai ei lainkaan vaikutusta liuoksen paikallaan pysymiseen tai leviämiseen. Keksinnön mukaisella menetelmällä käsitellyn vanerin arvostelu osoittaa, että käsittelymenetelmä on erinomainen. Lujuuskokeet osoittavat lisäksi, että painekyllästysmenetelmä ei vaikuta kimmomoduuliin tai murtolujuuteen.

Puheena olevan keksinnön mukaisesti yritettiin ratkaista oksien murskaantumisen aiheuttama ongelma valmistamalla valssit eri muoviaineista, kuminaineesta tai eri muoveilla, kumilla yms. päällystetyistä metalleista. Kävi kuitenkin ilmi, että aineet, jotka olivat tarpeeksi pehmeitä oksien murskaantumisen ja pirstoutumisen estämiseksi, olivat liian pehmeitä vanerin puristamiseksi riittävästi tyydyttävän käsittelyn aikaansaamiseksi. Vaneria tyydyttävästi puristavat aineet aiheuttivat toisaalta oksien murskaantumista ja pirstoutumista.

Kun sitä vastoin puristettiin samanaikaisesti kahta- tai useampaa vanerikerrosta päällekkäin, voitettiin oksien murskaantumis- ja pirstoutumisongelma. Raaka-vaneri puristuu riittävästi, niin että se kompensoi toisen vanerin kokoonpuristu-mattomat oksat, jolloin estetään oksien murskaantuminen ja pirstoutuminen. Tämä menetelmä ei kuitenkaan vaikuta oleellisesti veden kantaman käsittelyaineen pidätykseen.

On siis ilmeistä, että puheena olevan keksinnön mukaisesti monikerroksisen vanerin käyttö on tärkeä ja kriittillinen ehto. Ellei monikerroksista vaneria käytetä, ei keksinnön mukaisia etuja saavuteta. Monikerroksinen vaneri tarkoittaa useampia kuin yhtä vanerikerrosta. Suurin kerrosmäärä, jonka voi puristaa tehokkaasti keksinnön mukaisesti, on riippuvainen sei- 5 56497 laisista tekijöistä kuin eri vanerikerrosten paksuudesta, vaneripuun lajista, käsittelyaineesta ja tämän haluttu pidätysaste. Käytännössä vanerikerrosten lukumäärä on kuitenkin harvoin, jos koskaan, suurempi kuin viisi. Käytännöllisistä syistä pidetään kahta tai kolmea vanerikerrosta parhaana. Monikerroksisen vanerin käyttö ei oleellisesti vaikuta vanerin käsittelyyn. Eri vanerikerrosten kaikki pinnat tulevat käsitellyiksi tehokkaasti keksinnön menetelmän avulla.

Edellä on mainittu, että keksintö koskee useamman kuin yhden vaneri-kerroksen samanaikaista puristusta painevalssien välissä, samalla kun vaneri upotetaan veden kantaman käsittelyaineen liuokseen. On hyvin tärkeää, että vaneri upotetaan käsittelyliuokseen, kun se tulee ulos painevalssien välistä. Fainevalsseja ei tarvitse siksi upottaa kokonaan käsittelyliuokseen, kunhan vaneri upotetaan siihen, kun se tulee ulos painevalssien välistä. Valssit voivat esim. sijaita veden ja ilman välisessä rajapinnassa, jolloin valssien alapinta on upotettu. Yksinkertaisin tapa varmistaa se, että vaneri tulee upotetuksi sen tullessa ulos painevalsseista, on kuitenkin sijoittamalla painevalssit strateegisesti veden kantamien kemikaalien muodostaman liuoksen pinnaa alle. Ainakin alin valssi on useimmiten upotettuna niin, että ulos tuleva vaneri on 7*5 - 10 cm syvyydellä käsittelyliuoksessa.

Menetelmän kannalta on kriitillistä, että vaneri on kokonaan upotettuna sen tullessa ulos painevalsseista. Puristuksen jälkeen vanerin paksuus palautuu miltei hetkessä. Vaneri saa takaisin 95-97 $ alkuperäisestä paksuudestaan 5 sekunnin sisällä puristamisen jälkeen. Tämän paksuuden palaamisen aikana käsittelyliuos kyllästää vanerin. Vanerin on siksi oltava kokonaan upotettuna, kun se tulee ulos painevalsseista, ja se on pidettävä upotettuna vähintään 3 sekunnin aikana. On suotavaa, että vaneri pidetään upotettuna jopa 1 minuutin ajan, jotta saavutettaisiin suurin pidätys.

Mikäli vaneri saa takaisin alkuperäisen paksuutensa ennen kuin se upotetaan veden kantaman käsittelyaineen liuokseen, niin riittävän käsittelyn saavuttamiseen menee useita tunteja ja tiettyjen puutyyppien kohdalla useita päiviä.

Puun syöttösuunnan on oltava vanerin juovitukeen tai solujen suuntauksen kanssa samansuuntainen. Fainevoima on kohdistettava suorassa kulmassa juovitukseen tai solujen suuntaukseen nähden. Lisäksi on suotavaa, että vaneri syötetään valsseihin summilleen suorassa kulmassa valssien väliseen aukkoon nähden. Tänä estää puun vahingoittumisen ja vähentää ohuemman vanerin kuperuutta.

Toinen hyvin tärkeä muuttuja keksinnön menetelmässä on vanerin kos- 6 S6497 teussisältö puristushetkellä. Kuten edellä on mainittu, on kosteueisällön ylitettävä kuiduntyydyttymispisteen. On osoittautunut, että mitä suurempi vanerin kosteussisältö on ennen puristusta, sitä suurempi pidätys saavutetaan. Tämä on täysin ristiriidassa tekniikan kannan mukaisten tulosten kanssa, sillä näissä seulotaan nimenomaan, että mitä kuivempi puu sitä helpommin se palaa alkuperäiseen muotoonsa kyllästysnesteessä ja sitä nopeampi ja täydellisempi kyllästys saavutetaan. (Ks. esim. amerikkalaista patenttiseli-tystä 2,350,135 ja brittiläistä patenttiselitystä 597»583). Puheena olevan keksinnön mukaisesti kosteussisällön on oltava korkeampi kuin kuiduntyydyt-tymispiste (joka on suunnilleen 30-35 paino-$). Puun kosteussisältö on mieluiten yli 43 fo. Itse asiassa on saavutettu erinomaisia tuloksia puuvane-rilla, jonka kosteussisältö on ylittänyt 70 #.

Valssien välissä tapahtuvan syötön nopeutta rajoittaa vain haluttu oleskeluaika käsittelyliuoksen säiliössä. Kuten edellä on mainittu, on välttämätöntä pitää vaneri upotettuna vähintään 3 sekuntia sen tullessa ulos painevalsseista. Se olisi kuitenkin pidettävä upotettuna mieluiten ainakin IO-3O sekuntia. Tietyissä tapauksissa on suotavaa, että vaneri pidetään upotettuna usean minuutin aikana parhaan pidätyksen saavuttamiseksi. Vanerin upotusajalla ei ole kriitillistä ylärajaa. Jos vaneri pidetään upotettuna 1 minuuttia kauemmin, voidaan saavuttaa vielä parempi pidätys normaalien imeytysvaikutusten vuoksi.

Puheena olevan keksinnön mukaisesti voidaan vaneri myös viedä takaisin tai sen voi puristaa yhteen uudestaan. Uusi puristus parantaa käsittely-aineen pidätystä. Jokainen uusi vienti upotettujen painevalssien välistä lisää alkuperäistä pidätystä noin 10-20 11a. On kuitenkin muistettava, että suurin saavutettavissa oleva pidätys on riippuvainen käsiteltävän puun tyypistä ja se on tavallisesti suuruusluokassa 0,5-0,6 kg liuosta/dm^ puuta. Lisäpuristusvaiheet voi suorittaa viemällä vaneri jälleen samojen valssien välistä. Kuitenkin pidetään parempana käyttää useita valssiryhmiä, kun halutaan suorittaa uusi puristus. Yleensä on suotavaa käyttää kahta valssi-ryhmää. On harvoin tarpeellista viedä vaneria useampien kuin kolmen paine-valssiryhmän kautta.

Raaka vaneri on puristettava ainakin puoleen alkuperäisestä paksuudesta suotavan pidätyksen saavuttamiseksi. Jos halutaan vain pienempi pidätys-määrä, voidaan puristusastetta pienentää. Vaneria, jonka paksuus on enintään 3 mm, voidaan puristaa kokoon puoleen alkuperäisestä paksuudesta ilman suurempaa vaikeutta* Joskus on kuitenkin vaikeampaa, puristaa paksumpaa vaneria, varsinkin kovapuuvaneria, yhtä paljon. Jatkettu syöttö painevalesien välistä 7 56497 kompensoi paksumman vanerin pienemmän yhteenpuristuksen. Jos käytetään pai-nevalssien sarjaa, voidaan jokainen seuraava valssipari säätää niin, että vaneri tulee puristetuksi kasvavassa määrin, jolloin ensimmäisen valssi-ryhmän rasittuminen pienenee ja voidaan saavuttaa suurempi pidätys.

Painekyllästettävän vanerin paksuusraja riippuu ko. käsiteltävän puutyypin yhteenpuristettavuudesta. Pehmeämmät puulajit tekevät mahdolliseksi paksumman vanerin käsittelyn. Keksinnön mukaisella painekyllästys-menetelmällä voidaan vaikeuksitta käsitellä esim. 3 kuusivanerin kaksinkertaisia kerroksia. Sitä vastoin 3 mm:n lawaanvanerin kaksinkertaiset kerrokset pirstoutuivat, kun ne puristettiin yhteen puoleen alkuperäisestä paksuudesta.

Keksinnön erään toteutusmuodon mukaisesti raakavanerin voi viedä puristusvalssiryhmän tai muun laitteen kautta liian mahlan poistamiseksi äärimmäisen kosteasta vanerista. Tamä esikäsittely ei ole välttämätön puun kosteussisällön pienentämiseksi. Esikäsittely on vapaasti valittavissa ja se on välttämätön vain silloin, jos mahlan aiheuttama käsittelyliuoksen likaantuminen voi tuottaa ongelmia.

Keksinnön mukaista painekyllästysmenetelmää voi käyttää kaikentyyppisen vaneripuun käsittelemiseksi, jota käytetään vanerin valmistuksessa. Keksinnön mukaisesti voidaan käyttää sekä lehti- että havupuuvaneria. Yhdysvalloissa käytetään kaupallisesti vaneripuuna esim. seuraavia lajeja: eaamia, pyökkiä, koivua, seetriä, kirsikkapuuta, jalavaa, mäntyä, vaahteraa, tammea, pinjaa, poppelia, punapuuta, kuusta ja pähkinäpuuta. Keksintö on myös sovellettavissa muihin puulajeihin, joita käytetään vanerin valmistukseen.

Keksinnön mukaista painekyllästysmenetelmää voi käyttää vanerin käsittelemiseksi käsittelyaineen kaikentyyppisillä vesiliuoksilla ja suspensioilla. Menetelmää voi käyttää käsittelyaineiden, sienimyrkkyjen, liekit hidastavien aineiden, vettä hylkivien aineiden ja hartsien kanssa, jotka parantavat mitanpitävyyttä, haponkestävyyttä ja kovuutta.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä lähemmin. Esimerkeissä näytettyjen toteutusmuotojen muunnokset ja vaihtoehdot ovat kuitenkin myös mahdollisia.

Esimerkki 1

Kolme erää kuusipintapuuvaneria käsiteltiin keksinnön mukaisella menetelmällä. Vanerinäytteiden pituus oli noin 30 cm ja leveys 15 cm.

Ne syötettiin teräspainevalssiryhmän läpi. Vaneria käsiteltiin kaksinkertaisina kerroksina, jolloin toinen vanerikerros oli sijoitettu suoraan toisen päälle. Vaneri oli usean senttimetrin syvyydellä käsittelyliuoksessa tulles- 56497 θ saan esille valsseista. Vaneri pidettiin liuokseen upotettuna noin 10 sekuntia. Vanerin alkuperäinen kosteussisältö oli noin 70 $. Käsitelty vaneri analysoitiin kemiallisesti, jolloin kemiallisen liuoksen pidätys määritettiin mitalla kg/dm^. Kemiallinen liuos oli "Voiman CCA"-käsittelysuolojen 2,7-prosenttinen liuos. Tulokset käyvät ilmi taulukosta I.

Taulukko I

Koe no. Vanerin keski- Valssien rako Jaksoja Liuoksenpidätys paksuus (mm) (mm) kg/dm3 1 1,68 1,68 1 0,45 2 1,75 1,68 2 0,54 3 1,73 1,68 3 0,59

Taulukossa 1 olevat tulokset näyttävät keksinnön mukaisen menetelmän tehokkuuden. Painekyllästyksellä käsitelty vaneri pidätti riittävän määrän käsittelykemikaaleja. Lisäksi käy ilmi, että jokainen uusi läpivienti pai-nevalssien välistä paransi aikaisempaa pidätystä noin 10 Käsitellyn vanerin silmämääräinen tarkastus osoitti, että kaikki okeat olivat ehjiä eivätkä millään lailla vahingoittuneita. Erä kuusipintapuuvaneria käsiteltiin samalla tavalla kuin edellä, paitsi että vaneria käsiteltiin vain yhtenä kerroksena, mistä seurasi oksien ja ympäröivän puun täydellinen pilallemeno.

Esimerkki 2

Toinen vanerisarja käsiteltiin keksinnön menetelmällä. Vanerin koko oli noin 15 x 50 om ja se koostui koivusta ja kuusesta. Tässä käytettiin samanlaista menetelmää kuin esimerkissä 1. Käsitelty puu analysoitiin huolellisesti, jotta huomattaisiin, vaikuttiko monikerroksisen vanerin käyttö puun käsittelyyn. Tulokset ovat taulukossa II. Vanerin alkuperäinen kosteus-sisältö oli noin 70 9 S6497

H m (M OJ CM VO KV

‘g 2 OJ CM KV K\ IO A1

Φ Λ A « Λ A A

<D Φ O O O O O O

P P

Φ Λ a >» φ - a k\ «o a 0 ·3

P \ -H

m 60 H

H -M O ΙΛ O 0\ CO fl1

3 O, CM C\l KV C\J KV

Q. OO ** * *» *» « « Ö O,* o o o o oo

Φ PH

Φ :rt rt

P H

id h -

>> P.-H

H Ö H

m S 3 ra n ai a· m cm

H M p, CM CM KV KV KV -=T

Q$ O ^ A «i «I «« »1 > SCO oooo oo

Ή *H

cö CO i CO--

CQ

Φ £0

& H ftl IA JT H CM

>» O

p ra s -a p 1-s--

H

m H :c0 H ΛΙ pj 0 O CO CO CO 00 ^ it

VO VO VO VO OO CO

»y ns a *·%** ·« a

» O -H 3 HHHH OO

•rj m ·> 01 m o h «f φ -a H t> M ;__ rt h Φ rt h o E-· rt

Pr 0

M

rH

^ h co h kv -=r^·

ce Hg h-vof-c— CO OO

•rj ·»*►·*« n «t

α · H H H H O O

1 φ ra :rt M rt m rt •h rt ra i-a Ö H Pr

fH --v Φ H

Srt

M

> Φ ra *h ra h -o >» a rt

P cd H

:rt rt _;_

•Ö O

•H O

Pr rt m rt φ rt · « ra φ o ^ h rt -i m vo s ooov rt M ® •ho o ►rt — 64 56497 10

Esimerkki 3

Sarja Dounglasmänty-, koivu- ja kuusivaneria käsiteltiin liuoksella, joka koostui "NON-COM" ulkoisista liekinhidastuskemikaaleista (valmistaja Koppers Co., Inc.), keksinnön painekyllästysmenetelmällä. Käsitelty vaneri kuivatettiin, karkaistiin ja pinottiin viisi vanerikerrosta käsittäviksi näytteiksi. Nämä vanerinäytteet tutkittiin liekinhidastusominaisuuksien ja lujuusominaisuuksien suhteen. Tuliputkikoe osoitti, että keksinnön mukainen painekyllästysmenetelmä antoi käsitellylle vanerille erittäin hyvät liekinkesto-ominaisuudet. Lujuuskokeen tulokset osoittivat lisäksi, että ei ollut mitään merkittävää eroa vanerien välillä, jotka on valmistettu toisaalta painekyllästetystä vanerista ja toisaalta puristamattomasta vanerista.

Esimerkki 4

Vielä yksi sarja vaneria painekyllästettiin keksinnön menetelmää käyttäen. Näitä käsiteltyjä vanerinäytteitä verrattiin vanerinäytteisiin, jotka oli puristettu valssien välissä ja sitten upotettu käsittelyliuokseen. Jälkimmäisessä menetelmässä vaneria ei upotettu käsittelyliuokseen sen tullessa ulos painevalsseista. Taulukko III näyttää saadut tulokset, jotka osoittavat, että vanerin on oltava upotettuna sen tullessa esille paine-valsseista.

Taulukko III

Puristettu ja välittömästi upotettu vaneri.

Koe no. Vanerilaji Vanerin Puristus- Upotus- Liuoksenpidätys, paksuus, mm kertoja aika, s kg/dm3 1 Southern pine 3*1 2 5 0,19 2 Douglasmänty 3*1 2 5 0,14 3 kuusi 1,5 1 5 0,17 4 koivu 1,5 1 5 0,14 upotuksen aikana puristettu vaneri 5 Southern pine 3*1 2 5 0,41 6 Douglasmänty 3*1 2 5 0,37 7 kuusi 1,5 1 5 0,40 8 koivu 1,5 1 5 0,32

Claims (5)

11 56497

1. Menetelmä vanerin käsittelemiseksi kemiallisilla käsittelyaineilla vedessä syöttämällä vaneri painevalssiparin läpi sillä tavalla, että vanerin syöttösuunta on yhdensuuntainen vanerin vuosirenkaiden kanssa ja valssin puristusvoima on kohtisuora vuosirenkaisiin nähden, ja jolloin painevalssit on sovitettu sillä tavalla, että yhteenpuristettu vaneri, joka syötetään ulos valsseista, on täysin upotettuna käsittelynesteeseen vähintään viideksi sekunniksi, tunnettu siitä, että useita vanerikerroksia, joista kunkin kosteuspitoisuus ylittää kuidunkyllästymispisteen, syötetään yhtä aikaan paine-valssien läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 2-5 vanerikerrosta syötetään painevalssien läpi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 2-3 kerrosta syötetään painevalssien läpi. U. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaneri syötetään useamman kuin kahden painevalssin läpi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vanerin kosteuspitoisuus on enemmän kuin U5 painoprosenttia.