FI20195208A1 - Lasilevyn karkaisu-uuni - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteen on lasilevyn karkaisu-uuni, jossa on lasilevyn kuljetin, ensimmäiset konvektiopuhallusvälineet lasilevyn lämmittämiseksi vähintään sen yhteen pintaan puhallettavilla kuumilla ilmasuihkuilla, jolloin ensimmäisiin konvektiopuhallusvälineisiin kuuluu karkaisu-uunista imettyä ilmaa paineistava puhallin, ilmakanavat ilman johdattamiseksi puhaltimelta puhalluskoteloihin (6), joiden lasilevyä kohti olevassa pinnassa on puhallusaukkoja (9), joista ilma purkautuu suihkuina kohti lasilevyä, ilmaa lämmittäviä sähkövastuksia (8) puhalluskoteloiden sisällä, ja toiset konvektiopuhallusvälineet, joilla karkaisu-uunin ulkopuolista paineistettua ilmaa on johdettavissa puhallussuuttimille (11), joista ilma purkautuu suihkuina kohti samaa lasilevyn pintaa kuin ensimmäisten konvektiopuhallusvälineiden ilmasuihkut, jossa ensimmäisten konvektiopuhalluslaitteiden sähkövastukset ja puhalluskotelot muodostavat useita erikseen säädettävissä olevia puhallusalueita karkaisu-uunin pituus- ja leveyssuunnassa, joissa ilmasuihkujen lämmitysvaikutus lasilevyyn on järjestetty säädettäväksi sähkövirransyöttöä sähkövastuksiin säätämällä, ja karkaisu-uunin toisten konvektiopuhallusvälineiden puhallussuuttimet (11) muodostavat useita erikseen säädettävissä olevia puhallusalueita karkaisu-uunin pituus- ja leveyssuunnassa, joissa puhallussuuttimista (11) purkautuvien ilmasuihkujen lämmitysvaikutus lasilevyyn on järjestetty säädettäväksi ilmavirran syöttöä puhallussuuttimiin säätämällä.

Description

LASILEVYN KARKAISU-UUNI Esillä olevan keksinnön kohteena on uuni lasilevyjen lämmittämiseksi karkaisua var- ten — Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on olennaisesti parantaa karkaistujen lasilevy- jen laatua ja karkaisu-uunin kyvykkyyttä yhä hankalampien lasilevyn tasapuolisessa lämmityksessä.

Keksinnön tausta Lasilevyjen karkaisu- tai kuumennusuunit, joissa lasilevyt liikkuvat yhteen suuntaan tai edestakaisin pyörivien keraamisten telojen päällä, ja josta ne karkaisulämpötilas- sa siirtyvät peräkkäin, vierekkäin tai sekalaisina lasilastauksina telarataa pitkin uunin perässä olevaan karkaisujäähdytysyksikköön ovat yleisesti tunnettuja ja käytettyjä.

Telaradalla varustettua uunia nimitetään alalla esimerkiksi telauuniksi.

Ilmakanna- tustekniikkaan perustuvissa uuneissa lasilevy leijuu ohuen ilmapatjan kannattamana — ja koskettaa kuljetinradan rullia tai muita kuljetuselimiä vain toiselta sivusärmältään.

Lasilevyt lämmitetään karkaisu-uunissa tehtaan lämpötilasta karkaisulämpötilaan 610-680°C lasin paksuudesta riippuen.

Uunin tyypillinen lämpötila on 700*C.

Tyypil- lisesti lasilevyn lämmitys kestää 40 s per yksi lasipaksuus millimetri, eli esimerkiksi 160 s lasipaksuudelle 4 mm.

Karkaistavien lasilevyjen paksuus on yleensä välillä 1 — 25mm.

Karkaisu-uunissa lasiin siirtyy lämpöä säteilemällä uunin sisäpinnoista, konvektiolla ilmasta, ja suoraan johtumalla kuljettimen ja lasilevyn kosketuspisteistä.

Konvektios- sa (tarkemmin pakotetussa konvektiossa) ilmavirtauksia kohdistetaan lasilevyn pin- O toihin virtauskoneiden avulla. a 25 — Kiertoilmakonvektiolla tarkoitetaan puhaltimilla uunin ilmaa kierrättämällä aikaan- ? saatua ilmapuhallusta kohti lasilevyä.

Paineilmakonvektiossa puhallus kohti lasia N toteutetaan ohjaamalla uuniin paineistettua ilmaa uuniin ulkopuolelta.

Kiertoilma- = konvektiossa puhalluspaine uuniin on tyypillisesti 100 — 2000 Pa ja paineilmakonvek- 2 tiossa 0,1 — 5 bar.

Puhallusaukkojen halkaisijat ja lukumäärät ovat paineilmakonvek- io 30 — tiossa selvästi kiertoilmakonvektiota pienempiä.

Paineilmakonvektion ongelmia suh- > teessa kiertoilmakonvektioon ovat energiahäviöt ja tehottomuus etenkin lämmityk- sen loppuvaiheessa, koska uunin ilma jäähtyy.

Suurin ongelma on puutteellinen konvektiokyvykkyys, jonka vuoksi uusimpien yhä voimakkaammin lämpösäteilyä heijastavaksi pinnoitettujen lasilevyjen ylä- ja alapinnan tasapuolinen lämmitys ei onnistu tai vaatii suhteettoman pitkän lämmitysajan. Paineilmakonvektion etuja suh- teessa kiertoilmakonvektioon on erittäin nopea säädettävyys ja laitteiden halvempi hinta.

— Karkaistujen lasilevyjen laadun kannalta on tärkeää, että lasilevyt lämpenevät uunis- sa tasapuolisesti. Lämmityksessä lasilevyjen pinnat lämpenevät keskipaksuutta no- peammin, eli lasilevyyn muodostuu paksuussuuntainen lämpötilaprofiili. Lämpötila- profiilin tulisi olla riittävän symmetrinen, eli lasilevyn ylä- ja alapinnan tulisi lämmitä noin samaa vauhtia. Ylä- ja alapinnan lämmitysnopeuseron seurauksena on lasin — hetkellinen taipuminen lämmityksen aikana pintakerrosten lämpölaajenemiseron vuoksi. Tämä taipuminen aiheuttaa laatuongelmia, kuten valkoista jälkeä (white haze). Pinnoittamaton eli ns. kirkas lasi absorboi varsin tehokkaasti uunin läm- pösäteilyä. Erityisen haastavaa onkin lämmittää lasia, jonka toinen pinta, yleensä yläpinta, on pinnoitettu voimakkaasti lämpösäteilyä heijastavalla pinnoitteilla. Tällai- — sia selektiivi- ja matala-emissiviteetti pinnoitteita käytetään yleisesti esim. ikkunoissa rakennusten energiakulutuksen vähentämiseen. Käytännön laatu- ja kapasiteetti vaatimukset huomioiden matala-emissiviteetti pinnoitetun lasilevyn lämmittäminen on mahdotonta ilman konvektiota, jolla kompensoidaan kirkkaan ja pinnoitetun lasi- levyn pinnan säteilylämmitysero. Konvektio on erinomainen apu myös kirkkaiden — lasilevyjen lämmityksessä.

Viitteen EP2368855A2 karkaisu-uunissa puhaltimen uunissa kierrättämää ilmaa vir- taa puhalluskotelossa olevan sähkövastuksen lomitse ja lämpenee ennen purkautu- mistaan puhallusaukoista suihkuna kohti lasia. Ilmasuihkujen lämmitysvaikutus lasi- levyyn on riippuvainen suihkujen lämpötilasta, joka on riippuvainen vastukseen syö- o 25 — tettävästä sähkövirrasta. Puhalluskotelossa oleva vastus säteilee lämpöä suutinkan- > teen, joka säteilee lämpöä lasilevyyn. Täten myös uunin säteilylämmitys on samalla O sähkövastuksella säädettävä. N Viitteen FI120734B karkaisu-uunissa lasilevyä lämmitetään ylä- ja alapuolisella kon- = vektiopuhalluksella ja säteilylämmityksellä. Karkaisu-uunissa on suutinputkia useita N 30 — peräkkäin ja rinnakkain. Suutinputkilla lasilevyn pintaan puhalletaan suihkuina uunin & ulkopuolella kompressorilla paineistettua ilmaa ja jokaisen suutinputken puhallus- 2 painetta voidaan suutinputkikohtaisesti säätää uunin ulkopuolella olevilla venttiileillä. N Säätö perustuu tietoon lasilevylastauksen muodosta, joka saadaan viitteen kuvaa- malla konenäköratkaisulla. Viitteessä kuvattu konvektiopuhallusmatriisi koostuu

16:sta erillisestä säätöalueesta, joiden puhalluspaineita voidaan säätää poikittais- ja pitkittäissäätöventtiilien avulla.

Viitteen FI120036B karkaisu-uunissa samaan lasin pintaa puhalletaan sekä kierto-, että paineilmakonvektiolla.

Kiertoilmakonvektiolaite koostuu peräkkäisistä poikittai- — sista koko uunin levyisistä ja puhallusputkista ja paineilmakonvektiolaite peräkkäisis- tä 1 — 2 m pitkistä erikseen säädettävistä puhallusputkista, joita on useita uunin leveyssuunnassa.

Lasilevyn sivu- ja päätyreunoilla on taipumus kuumentua hieman lasilevyn keskialu- etta nopeammin ja enemmän karkaisu-uunissa, koska niihin säteilevät uunin pinnat — kuormittuvat ja täten jäähtyvät vähemmän lämmityssyklin aikana.

Välillä karkaista- vien lasilevyjen pinnat ovat vain osittain maalattuja tai matala-emissiviteetti pinnoite on poistettu reuna-alueilta.

Mm. näistä syistä johtuva lasilevyn pinta-alan epätasai- nen lämpeneminen aiheuttaa laatuongelmia, kuten anisotropian ja rikkoutumiskuvi- on epätasaisuuden kasvamista.

Ongelmien ratkaisemiseksi lasilevyn reuna-alueilla — tarvitaan erilaista lämmitystä verrattuna muuhun lasilevyn alueeseen.

Tunnetun tekniikan ratkaisut ongelmien ratkaisemiseksi eivät ole riittäviä.

Tunnetun tekniikan ongelmien ratkaisemiseksi keksinnön kohteena on lasilevyn kar- kaisu-uuni, jossa on lasilevyn kuljetin, ensimmäiset konvektiopuhallusvälineet kuljet- timen yläpuolella lasilevyn lämmittämiseksi sen ylä- ja/tai alapintaan puhallettavilla — kuumilla ilmasuihkuilla, jolloin ensimmäisiin konvektiopuhallusvälineisiin kuuluvat karkaisu-uunista imettyä ilmaa paineistava puhallin, ilmakanavat ilman johdattami- seksi puhaltimelta puhalluskoteloihin, joiden alapinnassa on ensimmäiset puhal- lusaukot, joista ilma purkautuu suihkuina kohti lasilevyn ylä- ja tai alapintaa, ilmaa lämmittäviä sähkövastuksia puhalluskanavien sisällä, ja toiset konvektiopuhallusväli- O 25 — neet, joilla karkaisu-uunin ulkopuolista paineistettua ilmaa on johdettavissa toisille N puhallussuuttimille, joista ilma purkautuu suihkuina kohti lasilevyn ylä- ja tai alapin- 3 taa, ja sähkövastukset muodostavat matriisimaisen erikseen säädettävissä olevan N vastuskentän, jolloin ilmasuihkujen lämmitysvaikutus lasilevyyn on järjestetty sää- = dettäväksi sähkövirransyöttöä sähkövastuksiin säätämällä, ja karkaisu-uunin toisten N 30 — konvektiopuhallusvälineiden puhallusuuttimet muodostavat matriisimaisesti erikseen & saadettavissa olevia puhallusalueita, joiden sisélla olevista toisista puhallussuuttimis- 2 ta purkautuvien suihkujen lämmitysvaikutus lasilevyyn on järjestetty säädettäväksi N syöttöputkien puhalluspainetta säätämällä.

Keksinnön mukaisessa karkaisu-uunissa vähintään lasilastauksen yhdellä, ensi sijai- sesti yläpuolella, on tiheä matriisimaisesti säädettävä kiertoilmakonvektio lasilevyjen tasapuolisen lämmityksen suorittamiseksi, ja tiheä matriisimaisesti säädettävä pai- neilmakonvektio lämmityksen kohdistamisen parantamiseksi.

Tällainen yhdistelmä — lisää uunin lämmityksen kohdistamiskyvykkyyttä, kun lasilevyn lämmityksen leveys- suuntaiseen profilointiin on käytössä kaksi erillistä konvektiojärjestelmää, joista toi- sella konvektiota voidaan kohdistaa lasilevyn sisällä myös lasilevyn liikkeen suunnas- sa.

Tällainen uunin konvektiokyvykkyys mahdollistaa lasilevyjen yhä tasaisemman ja hallitumman lämmityksen, joka parantaa valmiin karkaistun lasin laatua.

Myös läm- — mitysaika lyhenee.

Keksinnön mukaisessa karkaisu-uunissa kiertoilmakonvektiolla ja sateilylammityksel- lä hoidetaan lasilevyn pääasiallinen lämmitys ja pyritään säätämään ylä- ja alapin- nan lämmitysnopeus riittävän samaksi, jotta lasilevy pysyy suorana uunissa.

Kiertoilmakonvektion riittävän tiheä matriisimainen erikseen säätyvyys auttaa em. — pääasiallisen lämmityksen onnistumisessa, kun lämpöä automaattisesti siirtyy säätö- alue kohtaisesti paikallisen kuormituksen, eli lasiin siirtyneen lämmön, mukaan.

Tä- mä myös estää lasittoman uunin alueen kuumentumisen yli asetusarvon, jolloin uuni vastaanottaa seuraavan lasilevyn tai lasilastauksen tasapainoisena.

Uunin leveys- ja pituussuuntainen profilointi suoritetaan paineilmakonvektiolla ja kiertoilmakonvekti- — on säätöantureiden asetusarvot voivat olla samoja koko säätömatriisissa.

Tällainen säätöyhdistelmä mahdollistaa peräkkäisen lasilastusten lämmityksen hallitumman lämmityksen ja lämmityksen satunnaisen vaihtelun vähentymisen, jonka tuloksena karkaistun lasilevyn keskimääräinen laatu paranee.

Kiertoilmakonvektiota voidaan käyttää myös lämmityksen leveyssuuntaiseen profi- o 25 — lointiin, joka onnistuu esimerkiksi asettamalla lasilevyn sivureunojen päällä oleville > vastuksille (termoelementeille) alhaisemmat asetusarvot kuin niiden välissä oleville 0 vastuksille.

Profilointi onnistuu edellä kuvatulla tapaa kuitenkin vain, kun lasilastauk- 7 sen lasilevyt ovat noin saman kokoisia ja sijoiteltuja peräkkäisiin noin suoriin jonoi- - hin, eli niiden sivureunat ovat noin samalla lasin liikesuuntaisella linjalla.

Lisäksi seu- & 30 — raavassa lasilastauksessa profilointitarve voi olla erilainen tai erikohdassa uunia, eikä O uuni ilman ylimääräistä viiveaikaa ehdi lämpötiloiltaan tasapainottua ennen sen siir- & tymistä uuniin.

Tällöin edellisen lasilastauksen profilointi vaikuttaa osittain myös > uuteen lasilastaukseen, mutta vaikutusalue on väärä.

Kiertoilmakonvektion puhallusilmaa lämmittävän vastuskentän säätöarvoja hetkelli- sesti muuttamalla ei voida estää lasilevyn etu- ja takapäätyjen ylikuumentumista suhteessa muuhun lasipituuteen, sillä vastuksen sähkövirran säätäminen näkyy lämmityksessä vasta viiveellä, joka konvektiivisen lisälämmityksen kohdistamiseksi 5 em. muuhun lasipituuteen on aivan liian pitkä suhteessa lasin liikenopeuteen uunis- sa. Täten keksinnön mukaista paineilmakonvektiota käytetään aina, kun lasilevyn lämmityksen onnistuminen vaatii lasilevyn pituussuuntaista lämmityksen kohdistusta tai nopeaa hetkellistä konvektion lisäystä lämmityksen aikana esim. lasilevyn taipu- misen estämiseksi.

— Edellä mainittu keksinnön tarkoitus saavutetaan esillä olevan keksinnön mukaisesti yhdistämällä matriisimaisesti säädettävä kiertoilmakonvektio, lasilevyjen tasapuoli- sen lämmityksen suorittamiseksi, ja matriisimaisesti säädettävä paineilmakonvektio, lämmityksen kohdistamisen parantamiseksi.

Patenttihakemuksessa matriisimaisesti säädettävällä konvektiopuhallussysteemillä — tarkoitetaan sellaisia konvektiopuhallusvälineitä, jotka on jaettu erikseen säädettä- viin osa-alueisiin sekä karkaisu-uunin pituus- että leveyssuunnassa. Erikseen sää- dettävien matriisien osa-alueet ovat edullisesti lyhyitä ja kapeita, joka parantaa mat- riisimaista säädettävyyttä ja johtaa keksinnöllä tavoiteltuun hyötyyn. Oleellista on se että, uunissa liikkuvan lasin lämpenemistä voidaan hallita sekä- lasin pituus- että — leveyssuunnassa, eli konvektiota voidaan kohdistaa matriisimaisesti lasilevyn pinta- alan sisällä. Säätöalueen pienuutta rajoittavat lähinnä säätöalueiden lukumäärän myötä kasvavat kustannukset. Edullisesti jonkinlainen kohdistettavuus saavutetaan 0,5 m leveään ja pitkään lasilevyyn ja vähintään tyydyttävä konvektion kohdistetta- vuus saavutetaan 1 m leveään ja pitkään lasilevyyn. Laitteella lämmitettävien lasile- o 25 — vyjen pituus lasin liikesuunnassa uunissa on yleensä välillä 0,25 — 6 m ja leveys 0,1 > — 3,3 m. Uunin lämmitysalueen leveys on yleensä välillä 1,2 — 3,5 m ja pituus 4 — 10 & m. Yhdessä lasilastauksessa voi olla kymmeniäkin lasilevyjä niiden koosta riippuen.

N Esillä olevan keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patent- E tivaatimuksissa.

x 30 — Seuraavaksi keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jois- io sa: N Kuvio 1 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista laitetta sivulta (suuntaan z) katsottuna,

kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laitetta päädystä (suuntaan x) katsottuna, ja kuvio 3 esittää kuviossa 1 esitetyn suoritusmuodon mukaisia puhalluskoteloita ja puhallussuuttimia alta nähtynä (suuntaan y katsottuna).

kuvio 4 kuvaa erikseen säädettävien puhallusalueiden kokoa —kuvio5 esittää keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaista laitetta kuvio 6 esittää keksinnön mukaista laitetta kaaviollisesti Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty keksinnön mukainen laite lasilevyjen lämmittämiseksi karkaisua varten. Laitteeseen kuuluu karkaisu-uuni, jota on merkitty viitenumerolla

1. Karkaisu-uunilla 1 on pituus- ja leveyssuunta, ja lasilevy siirtyy sinne lastauspöy- dalta. Karkaisu-uuniin 1 on järjestetty kuljetin 2, joka on esim. telarata, jonka päällä lasilevyt G voidaan kuljettaa uunin pituussuunnassa. Niin sanotussa jatkuva toimi- sessa karkaisu-uunissa lasilevy liikkuu uunin läpi vain kerran, ja niin sanotussa oskil- loivassa karkaisu-uunissa lasilevy liikkuu uunissa edestakaisin, kunnes lämmitysaika täyttyy. Kuvioissa 1 — 5 nuoli MD näyttää lasin liikesuunnan oskilloivassa uunissa.

— Lasilevyn liikenopeus karkaisu-uunissa on tyypillisesti 50-200 mm/s. Oskilloivassa uunissa nopeus on suunnankääntö hetkellä 0, josta nopeus kiihtyy em. arvoon. Kar- kaisu-uunista lasilevy siirtyy karkaisimeen, jossa sitä jäähdytetään voimakkaasti il- masuihkuilla. Siittonopeus on tyypillisesti 200 — 600 mm/s.

Kuljettimen yläpuolelle, edullisesti lyhyen matkan päähän, tyypillisesti 5 — 20 cm, — edullisesti 7 - 13 cm;n päähän on järjestetty puhalluskotelot 6, jonka alapuoliselle sivulle niin sanotulle suutinkannelle 6a on muodostettu puhallusaukot 9 kuumenne- tun konvektioilman puhaltamiseksi kohti kuljetinta ja erityisesti kohti kuljettimella kuljetettavaa lasilevyä G. Tyypillisesti puhallusaukot 9 ovat levyyn työstettyjä reikiä, = joiden halkaisija on 5 — 15 mm. Karkaisu-uuniin 1 on järjestetty lasilevyyn G puhal- N 25 — letun konvektioilman kierrättämiseksi välineet 3-8. 7 Puhalluskotelo 6 koostuu jako-osasta 3a, jonne ilmaa virtaa uunin leveyssuuntaisista - jakokanavista 5, ja puhallusosasta 3b, jossa on sähkövastuksia 8. Puhalluskotelossa E jako-osa 3a liittyy reikälevyn 10 välityksellä puhallusosaan 3b. Reikälevyn 10 tarkoi- O tus on tasoittaa puhalluspaine-eroja puhalluskotelon eri puhallusaukkojen 9 välillä. 3 30 — Puhallusaukot 9 ovat puhalluskotelon 6 lasia kohti olevassa pinnassa suutinkannessa NN 6a. Jakokanavat 5 on varustettu kiertoilmapuhaltimilla 4, jotka ovat uunin 1 sisäpuo- lella. Kiertoilmapuhaltimen 4 käyttömoottori 7 on järjestetty uunin 1 ulkopuolelle. Uunissa on yksi tai useita kuviossa 1 kuvattuja yksiköitä peräkkäin.

Puhalluskoteloihin 6 on järjestetty sähkövastukset 8 joiden lomitse virratessaan pu- halluskoteloon 6 syötetty ilma lämpenee ja täten virtaa kuumempana puhallusauk- koihin 9, joista ilma purkautuu suihkuina kohti lasilevyä G.

Jokaisella erillisesti säädettävällä sähkövastuksella 8 on oma säätöanturinsa, joka — edullisesti on kiinnitetty puhalluskotelon alapintaan, eli lasia vasten olevaan pintaan.

Anturi voi olla sijoitettuna myös hieman, edullisesti noin 1 — 30 mm lähemmäs lasi- levyä kuin em. alapinta, tai keskitetysti yhden sähkövastuksen kattaman puhallusko- telo-osuuden puhallusaukkoon, eli ilmasuihkuun.

Edullisesti säätöanturi on ter- moelementti.

Jokaiselle termoelementille voidaan antaa oma asetusarvo lämpötila ja — sähkövastukselle oma ns. laukaisuaika (firing time). Laukaisuaika määrittää sähkö- vastuksen pisimmän mahdollisen päällä oloajan, eli sähkövirransyöttöajan, yhden säätöjakson aikana.

Edullinen sähkövastusten säätöjakson pituus on 2 - 8 s.

Säätö- jaksoa lyhemmällä laukaisuajalla voidaan näin rajoittaa vastuksen säätöjakson kes- ton suhteen keskiarvotettua tehoa.

Sekä termoelementin asetusarvolla ja lau- — kaisuajalla voidaan puhalluskentän vierekkäisille ja peräkkäisille puhallusalueille sää- tää erilainen konvektio- ja säteilylämmitys.

Karkaisu-uuniin on lisäksi järjestetty matriisimaisesti puhallussuuttimet 11, puhallus- koteloiden väleihin 13. Puhallussuuttimiin johdetaan paineilmaa syöttöputkien 12 kautta. — Kuvissa x-suunta on lasilevyn kulkusuunta, jolle z-suunta on poikittainen vaakasuun- ta.

Y-suunta on pystysuora suunta.

Kuviossa 3 on keksinnön mukaisen laitteen eräs edullinen suoritusmuoto.

Kuviossa 3 nähdään alhaalta päin nähtynä puhalluskotelot 6. Tässä kukin puhalluskotelo 6 on o puhallusosastaan 3b jaettu peräkkäisiin kotelo-osiin, joista 6a on yhden kotelo-osan > 25 — suutinkansi, ja näistä kukin peräkkäinen kotelo-osa on asennettu terävään kulmaan se a lasin kulkusuuntaan x nähden, jolloin muodostuu porrastettu rakenne, vaikka ko- = telo-osat ovat lasin kulkusuuntaisessa linjassa toisiinsa nähden.

Edellä mainittu kul- I ma a on edullisesti 2-10 astetta, edullisimmin noin 3-5 astetta.

Kotelo-osat voivat a © olla myös suorissa jonoissa ilman porrastusta, jolloin jonojen ja puhalluskotelon 6 Q 30 suunta on em. kulmassa lasin liikesuuntaan x nähden.

Tällöin yksi suutinkansi 6a voi o olla koko puhalluskotelon 6 pituinen, eli yhdessä puhalluskotelossa on vain yksi ko- N telo-osa.

Puhalluskoteloiden väleihin 13 on järjestetty puhallussuuttimia 11 matriisimaiseen kuvioon. Puhallussuuttimet 11 voivat olla esim. syöttöputkiin 12 työstettyjä reikiä tai erillisiä syöttöputkiin kiinnitettyjä suuttimia. Yhden puhallussuuttimen virtaus poikki- poikkipinta-ala on edullisesti 0,5 — 4 mm?. Puhallussuuttimet 11 ovat noin uunin — pituussuuntaisissa jonoissa ja leveyssuuntaisissa riveissä, jotka rivit ovat uunin pi- tuussuunnassa, eli x-suunnassa välimatkan L2 päässä toisistaan. Tyypillisesti väli- matka L2 on 50 — 500 mm ja edullisesti 100 — 300 mm. Kuviossa 3 puhallussuutti- met ovat järjestettynä siten että samassa uunin leveyssuuntaisessa rivissä puhallus- suutin 11 on vain joka toisessa välissä 13, ja samassa uunin pituussuuntaisessa jo- nossa, eli samassa välissä 13, olevien puhallussuuttimien välimatkaksi tulee L2*2. Kuviossa 3 uunin pituussuuntaiset puhallussuutinjonot ovat uunin leveyssuunnassa, eli z-suunnassa välimatkan W2 päässä toisistaan saman puhalluskotelon molemmin puolin. Kuvion mukaisessa suoritusmuodossa välimatka W2 vaihtelee hieman riippu- en mille vierekkäisten välien 13 puhallussuuttimille se määritetään, koska puhallus- — suutin jonot eivät ole uunin pituussuunnassa suoria kotelo-osien porrastuksesta joh- tuen. Tyypillisesti välimatka W2 on 20 — 250 mm ja edullisesti 40 — 160 mm. Edulli- sesti välimatka on W2 suurempi kuin suutinkannen 6a leveys ja pienempi kuin suu- tinkansijako z-suunnassa. Edellä puhallussuutinriveille ja -jonoille mainitut mitat koskevat myös erikseen säädettävien puhallussuuttimien sijoittelua uuniin.

— Kuviossa 3 puhalluskotelot 6 ovat uunin pituussuuntaisia. Tällöin kiertoilmakonvekti- on erikseen säädettävän puhallusalueen leveys uunin leveyssuunnassa W1 on edulli- sesti ja kuviossa 3 on sama kuin uunin leveyssuuntainen puhalluskotelojako, eli pu- halluskotelon ja välin leveys uunin leveyssuunnassa. Tyypillisesti W1 on 30 — 300 mm ja edullisesti 60 — 160 mm. Kiertoilmakonvektion erikseen säädettävän puhal- O 25 — lusalueen pituus L1 uunin pituussuunnassa on tyypillisesti 200 — 1500 mm ja edulli- N sesti 300 — 1000 mm. Edullisesti ja kuviossa 3 pituus L1 on sama kuin kotelo-osan 3 pituus uunin pituussuunnassa.

- Kuvio 4 kuvaa kuvioiden 1 - 3 konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettävien E alueiden kokoa tarkemmin. Ensimmäisten konvektiopuhallusvälineiden yhden erik- O 30 seen säädettävän vaikutusalueen pinta-ala lasin pinnalla on Alb, joka on z- 3 suunnassa hieman leveämpi kuin suutinkannen 6a leveys. Näin on, koska puhallus- NN suihkut vaikuttavat lasin pinnalla suutinkannen pinta-alaa laajemmalla alueelle pu- hallusetäisyydestään lasiin riippuen. Edullisen suoritusmuodon mukaisesti toisten konvektiopuhallusvälineiden yhden erikseen säädettävän vaikutusalueen pinta-ala lasin pinnalla A2b on kuviossa 4 ovaalimainen.

Kuvio vastaa suuaukoltaan puhallus- suutinta 11, jonka virtausaukko on z-suunnassa hieman leveämpi kuin x-suunnassa.

Kuvassa ei näy, että puhallussuuttimen osumiskeskipisteessä vaikutus lasin pinnassa — on suurin, ja se vähenee voimakkaasti siitä etäännyttäessä.

Puhallussuuttimen 11 vaikutusalueen tarkkaa kokoa A2b onkin mahdotonta yksikäsitteisesti määritellä, sillä se on riippuvainen puhallusetäisyyden, eli etäisyyden y-suunnassa lasilevyn ja puhallussuuttimen suuaukon välillä, lisäksi määritelmästä millainen konvektiotaso katsotaan vaikuttavaksi.

Täten konvektion säätömatriisien C1 ja C2 solujen C1i ja C2ikoko, eli konvektiopuhallusvälineiden yhden erikseen säädettävän vaikutusalu- een pinta-ala, määritetään katealoilla A1 ja A2. Kateala A1 on uunin lämmitysalueen pinta-ala tai tarkemmin ensimmäisten konvektiopuhallusvälineiden kattama puhal- lusala uunissa Altot jaettuna erikseen säädettävien puhalluskoteloissa olevien säh- kövastusten lukumäärä N1 alan Altot sisällä, ja kateala A2 on toisten konvektiopu- — hallusvälineiden kattama puhallusala uunissa A2tot jaettuna erikseen säädettävien puhallussuuttimien lukumäärällä N2 alan A2tot sisällä.

Kuviossa 4 pinta-ala Alb on noin yhtä suuri kuin pinta-ala A1, koska puhalluskoteloiden välit 13 ovat kapeita.

Erikseen säädettävien alueiden koostuessa yhdestä suutinkotelon kotelo-osasta vas- tuksineen ja yhdestä puhallussuuttimesta 11, niin kuvion 4 merkinnöillä kateala A1 on W1*Al ja kateala A2 on 2(W2*L2). Edullisesti kateala A1 on 200 - 1500 cm2 ja kateala A2 on 50 - 600 cm2. Edullisesti yhdessä uunissa N1 on ainakin 80 kpl ja N2 on ainakin 160 kpl.

Kuvioissa 1 — 4 kuvatun edullisen suoritusmuodon mukaisesti toiset konvektiopuhal- lusvälineet käsittävät uunin katon läpi meneviä syöttöputkia 12, jotka on sovitettu O 25 — kulkemaan pitkulaisten ja oleellisesti uunin pituussuuntaisten, eli lasilevyn liikesuun- N taisten lasin yläpintaan puhaltavien puhalluskoteloiden väleistä ja jotka päättyvät 3 toisiin puhallussuuttimiin 11. - Toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti toiset konvektiopuhallusvälineet käsit- E tävät uunin katon tai sivuseinien läpi meneviä syöttöputkia 12, jotka on sovitettu O 30 — kulkemaan oleellisesti uunin leveyssuuntaisten, eli lasilevyn liikkeelle poikittaissuun- 3 taisten lasin yläpintaan puhaltavien puhalluskoteloiden väleistä ja jotka päättyvät N toisiin puhallussuuttimiin 11. Kuvio 5 kuvaa tällaista suoritusmuotoa.

Kuviossa eivät näy syöttöputket 12, jotka voidaan sovittaa kulkemaan kuten kuviossa 1 ja 2. Myös niiden läpivienti uunin sivuseinien läpi on edullinen ratkaisu, koska puhalluskotelojen välit 13 ovat z-suuntaisia.

Uunin leveyssuuntaisten puhalluskoteloiden tapauksessa puhalluskoteloiden välit 13 voidaan asettaa kuvion 3 pitkittäisiä puhalluskoteloita leveämmiksi (suunta x) ja ne voivat olla tasalevyisiä ja suoria z-suunnassa yli koko — uunin leveyden (suunta-z). Tämä helpottaa syöttöputkien sovittamista uuniin niin, etteivät ne estä puhalluskoteloiden osien ensiasennusta ja purkamista/asennusta huoltojen, esim. sähkövastusten 8 vaihtojen, yhteydessä.

Kuvioon 5 on merkitty vastaavat mittojen merkinnöt kuin kuvioon 3. Edellä mainitut edulliset ja tyypilliset arvot toisten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäväl- — le pituudelle L2 ja leveydelle W2 pätevät myös nyt, mutta puhalluskoteloiden suun- nan muuttuminen uunin pituussuuntaisesta leveyssuuntaiseksi muuttaa ensimmäis- ten konvektiopuhallusvälineiden mitta-arvoja.

Nyt kiertoilmakonvektion erikseen säädettävän puhallusalueen leveys W1 on 50 — 500 mm ja edullisesti 150 — 400 mm, ja erikseen säädettävän puhallusalueen pituus L1 on tyypillisesti 50 — 1200 mm ja edullisesti 100 — 800 mm.

Kuviossa 5 leveys W1 on sama kuin kotelo-osan pituus uunin leveyssuunnassa.

Toisaalta tässä suoritusmuodossa kotelo-osiin jako ei ole tuo lisäetua.

Kuviossa 5 mitat Lia ja L1b vastaavat sähkövastuksella erikseen säädettävän puhal- lusalueen pituuksia L1 uunin pituussuunnassa.

Mitan Lia tapauksessa erikseen — säädettävään alueeseen kuuluu vain yksi puhalluskotelo ja mitan L1b tapauksessa kaksi.

Erikseen säädettävän puhallusalueeseen, eli katealaan A1 voi siis kuulua lasin liikesuunnassa peräkkäisissä puhalluskoteloissa tai puhalluskotelo-osissa olevia säh- köisesti yhteen kytkettyjä sähkövastuksia.

Toisaalta uunin pituussuuntaisen suutin- koteloiden suoritusmuodolle mainitut edulliset arvot ensimmäisten ja toisten konvek- = 25 — tiopuhallusvälineiden erikseen säädettäville katealoille (A1, A2) ja lukumäärille (N1 N ja N2) pätevät myös uunin leveyssuuntaisten puhalluskoteloiden suoritusmuodossa, ? kuten myös seuraava ratkaisu.

Edullisen ratkaisun mukaan ensimmäisten konvek- - tiopuhallusvälineiden erikseen säädettävän puhallusalueen pituus L1 lasin liikesuun- E nassa on korkeintaan 1200mm ja siihen kuuluu vähintään yksi puhalluskotelossa O 30 — oleva sähkövastus. > Kuvio 6 kuvaa keksinnön mukaista laitetta kaaviollisesti.

Karkaisu-uuni käsittää lasi- N levyjen lastausta kuvaavaa informaatiota lukevan detektorin 14, joka voi olla esi- merkiksi lastauspöydällä olevan lasilastauksen kuvaava kamera tai tiheä lasin liik-

keelle poikkisuuntainen rivi kapasitiivisia tai optisia antureita, jonka yli lasilastaus karkaisu-uuniin siirtyessään kulkee.

Detektori 14 lähettää informaationsa, eli lasilas- tauksen muodon dimensioiden ratkaisemiseen tarvittavia tietoja, ohjauslaitteelle 15, joka on esimerkiksi tietokone.

Karkaisu-uuni käsittää myös uunissa olevien lasilasile- — vyjen sijaintien määrittämiseen tarvittavaa informaatiota tuottavan laitteen 18, joka on esimerkiksi karkaisu-uunin kuljettimen servomoottori tai kuljettimeen toimilaittei- siin kytketty pulssianturi.

Toisten konvektiopuhalluslaitteiden ohjaus toimii esimerkiksi seuraavasti.

Operaatto- ri syöttää ohjauslaitteelle 15 näppäimistöllä 25 puhalluspaineen ja lasilevykohtaisen — puhallusalueen, jolle puhallussuutinten 11 puhalluksen halutaan kohdistuvan.

Ohja- uslaite 15 voi valita nämä tiedot myös itse esim. lasilevyn kokoon perustuen.

Säätö- asetus määrittää puhalluspaineeksi esim. 3 bar ja puhallusalueeksi koko lasilevyn pinta-alan pois lukien 20 cm etu ja takapäädyistä ja 15 cm molemmista sivureunois- ta.

Säätöventtiili 16 säätyy puhalluspaineen asetusarvoon, eli kuristaa paineilmaläh- teen 21 paineen venttiiliterminaalin 17 syöttöpaineeksi 3 bar.

Paineilmalähde, eli uuniin ulkopuolelta paineistettua ilmaa syöttävä laite on edullisesti paineilmakom- pressori, jonka tuottoylipaine on edullisesti 6-12 bar.

Puhalluspaine uuniin, eli paine- ero puhallussuuttimen yli, on edullisesti 0,5 — 4 bar.

Lasilastaus siirtyy uuniin.

Vent- tiiliterminaalissa 17 on oma venttiilinsä, jokaiselle toisten konvektiopuhalluslaitteiden — säätömatriisin C2 erikseen säädettävälle yksikölle, eli solulle C2i.

Venttiili on edulli- sesti sulkuventtiili, eli vain auki ja kiinni asennot omaava venttiili.

Ohjauslaite 15 ohjaa venttiiliterminaalin venttiileitä detektorilta 14 ja laitteelta 18 saamiaan tietoja käyttäen siten, että puhallusalueen säätöasetus toteutuu mahdollisimman tarkasti.

Tarkkuutta rajoittavat solujen C2i leveys ja pituus, sekä se miten lasilevyt sijaitsevat — solujen suhteen uunissa.

Tarkkuutta voidaan parantaa solujen em. dimensioita ly- = hentämällä.

Konvektion lasin leveyssuuntaisen profiloinnin tarkkuutta parantaa myös N profilointilinjojen sijaintien huomioiminen lasin sivureunojen sijoituksessa lasilevyjä ? lastauspöydälle asetellessa.

Ohjauslaite voi jättää profiloinnin tekemättä ja puhaltaa N koko lasilevyyn, jos lasilevyyn ei saada tarpeeksi tarkkaa laskennallista profilointia. = 30 — Puhallussuuttimen paineilman puhallus katkaistaan lasittomien alueiden kohdalla. x Venttiilin ollessa auki paineilmaa virtaa syöttöputkea 12 pitkin puhallussuuttimelle io 11, josta se purkautuu kohti lasilevyä.

Jokaisella solulla C2i on oma syöttöputki 12. > Venttiiliterminaalin venttiilien ollessa säätöventtiilin 16 kaltaisia, voidaan eri puhal- lusalueille asettaa eri puhalluspaine.

Puhallussuuttimesta purkautuva ilmavirtaama — on sidoksissa puhalluspaineeseen.

Sekä sulku-, että säätöventtiilillä säädetään siis puhallussuuttimista purkautuvan ilman massavirtaa. Ilmasta lasilevyyn siirtyvä pai- kallinen lämpövirta g on konvektiivisen lämmönsiirttokertoimen sekä ilman (Tair) ja lasilevyn pinnan (Tglass) välisen lämpötilaeron tulo, eli g=h(Tair-Tglass). Massavir- ran kasvaessa suihkun osumisnopeus lasilevyyn kasvaa, joka lisää lämmönsiirtoker- —rointa h. Lämmön siirtyminen lasilevyyn siis kasvaa, eli ilma suihkujen lämmitysvai- kutus lasilevyyn kasvaa. Täten toisten konvektiopuhalluslaitteiden puhallussuuttimis- ta purkautuvien ilmasuihkujen lämmitysvaikutus lasilevyyn on järjestetty säädettä- väksi venttiilillä ilmavirran syöttöä puhallussuuttimiin säätämällä.

Ensimmäisten konvektiopuhalluslaitteiden ohjaus toimii esimerkiksi seuraavasti.

Operaattori syöttää näppäimistöllä 25 asetuslämpötilat ja/tai laukaisuajat kaikille säätömatriisin C1 erikseen säädettäville sähkövastuksille, eli soluille C1i. Operaattori voi esimerkiksi pudottaa lasilevyjen sivureunoilla olevat solut asetusarvoihin 680°C ja pitää muut solut asetusarvoissa 700°C, ja lyhentää uunin alku- ja loppupään säh- kövastusten laukaisuaikoja 50%. Lasilastaus siirtyy uunin. Jokaisella solulla C1i on oma kytkin sähkökaapissa 19 ja sähkövirran syöttökaapeli 23. Kytkimellä katkotaan sähköverkon 22 sähkövastukselle syöttämää sähkövirtaa. Ohjauslaite 15 ohjaa säh- kökaapin kytkimiä lämpötila-antureiden mittaamien lämpötilojen, lämpötilojen ase- tusarvojen ja laukaisuaikojen perusteella. Yhteen mittauskorttiin 20 on kytketty usei- ta lämpötila-anturin kaapeleita 24. Ensimmäisten konvektionpuhalluslaitteiden il- — masuihkujen lämmitysvaikutus lasilevyyn kasvaa, koska sähkövastus nostaa suihkun ilman lämpötilaa, jolloin em. yhtälössä termi (Tair-Tglass) kasvaa. Solun Cli asetus- lämpötilan nostaminen lisää lämpövirtaa solusta Cli lasilevyyn, joten solun sähkö- vastuksen sähkövirran kulutuskin kasvaa. Asetuslämpötila ja laukaisuaika molemmat siis vaikuttavat sähkövastuksen sähkövirran syöttöön. Täten ensimmäisten konvek- o 25 — tiopuhalluslaitteiden puhallusaukoista purkautuvien ilmasuihkujen lämmitysvaikutus > lasilevyyn on järjestetty säädettäväksi sähkövirran syöttöä sähkövastukseen säätä- g mällä.

N Edullisesti puhallussuuttimien 11 muoto on sellainen, että niistä purkautuva suihku z on leveämpi uunin leveyssuunnassa kuin lasin liikesuunnassa uunissa. Tällöin suih- x 30 kun lasin pinnalle aikaansaama konvektio tasoittuu lasin leveyssuunnassa.

N 3 Yksi syöttöputki voi syöttää ilmaa useaan puhallussuuttimeen, kun se haaroitetaan S lopussa eri puhallussuuttimelle tai, kun yhdessä puhallussuutinosassa on useita pu- hallussuuttimia. Toisten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettävän puhallus-

alueen puhallusaukotus koostuu kuitenkin edullisesti korkeintaan 2 puhallussuutti- mesta, jotta puhallusalueet saadaan sopivan kokoisiksi suhteessa yksittäisen suih- kun voimakkuuteen. Toisten konvektiopuhallusvälineiden puhallusuuttimesta pur- kautuvan yksittäisen suihkun voimakkuuden tulee olla riittävä, jotta sen lämmitys- — vaikutus tuo selvää lisää ensimmäisten konvektiopuhallusvälineiden lämmitysvaiku- tukseen. Tämän takaamiseksi puhallusetäisyyden lasiin on oltava riittävän lyhyt. Täten on edullista sovittaa puhallussuuttimien syöttöputket kulkemaan puhalluskote- loiden väleissä niin, että toisten konvektiopuhalluslaitteiden puhallussuuttimet ovat puhalluskoteloiden väleissä, eli kauempana lasilevystä kuin suutinkoteloiden lähin — lasia kohti oleva pinta ja lähempänä lasilevyä kuin suutinkoteloiden lasilevystä etäi- sin pinta, tai lähempänä lasilevyä kuin ensimmäisten konvektiopuhalluslaitteiden puhallusaukot. Vieläkin edullisemmin puhallussuuttimet ovat vähintään niin syvällä puhalluskoteloiden välissä, että niiden pystysuora etäisyys lasilevyyn on lyhempi kuin reikälevyn. Edullisesti puhallussuuttimet ovat korkeintaan 150 mm pystysuoralla — etäisyydellä lasin pinnasta. Edellä kuvattu keksintö ei rajoitu esitettyyn suoritusmuotoon vaan sitä voidaan muunnella monin eri tavoin patenttivaatimusten määrittämän suoja-alan piirissä. Esimerkiksi puhalluskotelot voivat joko pitkittäisiä, poikittaisia tai missä tahansa vi- nokulmassa näihin suuntiin nähden. Keksinnön mukainen konvektiopuhalluslaitepari — voi puhaltaa vain lasi ylä- tai alapintaan, tai molemmilla puolilla voi olla oma laitepa- rinsa. Uunissa kierrätettävä ja sinne puhallettava kaasu voi olla muutakin kuin ilmaa. Se voi myös ilman ja muun kaasun seosta. Puhalluskoteloihin ilmaa syöttävä kana- visto voi erota kuvatusta ja siinä voi olla eri lukumäärä puhaltimia. o S 25

O <Q

N

I jami a 00

O N

LO o o

N

Claims (13)

Patenttivaatimukset

1. Lasilevyn karkaisu-uuni, jossa on lasilevyn kuljetin, ensimmäiset konvektiopuhal- lusvälineet lasilevyn lämmittämiseksi vähintään sen yhteen pintaan puhallettavilla —kuumilla ilmasuihkuilla, jolloin ensimmäisiin konvektiopuhallusvälineisiin kuuluu kar- kaisu-uunista imettyä ilmaa paineistava puhallin, ilmakanavat ilman johdattamiseksi puhaltimelta puhalluskoteloihin (6), joiden lasilevyä kohti olevassa pinnassa on pu- hallusaukkoja (9), joista ilma purkautuu suihkuina kohti lasilevyä, ilmaa lämmittäviä sähkövastuksia (8) puhalluskoteloiden sisällä, ja toiset konvektiopuhallusvälineet, — joilla karkaisu-uunin ulkopuolista paineistettua ilmaa on johdettavissa puhallussuut- timille (11), joista ilma purkautuu suihkuina kohti samaa lasilevyn pintaa kuin en- simmäisten konvektiopuhallusvälineiden ilmasuihkut, tunnettu siitä, että ensim- mäisten konvektiopuhalluslaitteiden sähkövastukset ja puhalluskotelot muodostavat useita erikseen säädettävissä olevia puhallusalueita karkaisu-uunin pituus- ja leveys- — suunnassa, joissa ilmasuihkujen lämmitysvaikutus lasilevyyn on järjestetty säädettä- väksi sähkövirransyöttöä sähkövastuksiin säätämällä, ja karkaisu-uunin toisten kon- vektiopuhallusvälineiden puhallussuuttimet (11) muodostavat useita erikseen sää- dettävissä olevia puhallusalueita karkaisu-uunin pituus- ja leveyssuunnassa, joissa puhallussuuttimista (11) purkautuvien ilmasuihkujen lämmitysvaikutus lasilevyyn on — järjestetty säädettäväksi ilmavirran syöttöä puhallussuuttimiin säätämällä.

2. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että ensimmäis- ten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhallusalueita on alle 1500 mm jaolla lasin liikesuunnassa ja korkeintaan 300 mm jaolla lasin liikkeelle poikittai- sessa suunnassa, ja toisten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhal- O 25 — lusalueita on korkeintaan 500 mm välein lasin liikesuunnassa ja korkeintaan 250 mm N välein lasin liikkeelle poikittaisessa suunnassa.

O ? 3. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että ensimmäis- - ten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhallusalueita on alle 1000 E mm jaolla lasin liikesuunnassa ja korkeintaan 160 mm jaolla lasin liikkeelle poikittai- O 30 — sessa suunnassa, ja toisten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhal- 3 lusalueita on korkeintaan 300 mm välein lasin liikesuunnassa ja korkeintaan 160 mm N välein lasin liikkeelle poikittaisessa suunnassa.

4. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että ensimmäis- ten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhallusalueita on karkaisu- uunin leveyssuunnassa ainakin 6 kpl, ja toisten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhallusalueita on karkaisu-uunin leveyssuunnassa ainakin 10 kpl.

5. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että ensimmäis- ten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhallusalueita on karkaisu- uunin pituussuunnassa ainakin 6 kpl, ja toisten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhallusalueita on karkaisu-uunin pituussuunnassa ainakin 20 kpl.

6. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että ensimmäis- — ten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhallusalueita on karkaisu- uunissa ainakin 80 kpl, ja toisten konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettäviä puhallusalueita on karkaisu-uunissa ainakin 160 kpl.

7. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että ensimmäis- ten konvektiopuhallusvälineiden yksi erikseen säädettävä puhallusalue kattaa kor- — keintaan 1500 cm2 kokoisen lämmitys pinta-alan karkaisu-uunista, ja toisten kon- vektiopuhallusvälineiden yksi erikseen säädettävä puhallusalue kattaa korkeintaan 600 cm2 kokoisen lämmitys pinta-alan karkaisu-uunista.

8. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että toisten kon- vektiopuhallusvälineiden puhallussuuttimien (11) syöttöputket (12) on sovitettu kul- — kemaan puhalluskoteloiden väleissä (13) niin, että puhallussuuttimet ovat puhallus- koteloiden väleissä tai lähempänä lasilevyä kuin ensimmäisten konvektiopuhallusvä- lineiden puhallusaukot (9). o

9. Patenttihakemuksen 8 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että puhallusko- > teloiden puhallusosat (3b) on asennettu terävään kulmaan lasin kulkusuuntaan näh- se 25 — den, kulman ollessa 2-10 astetta, ja ilmaa syötetään puhallussuuttiimiin (11) karkai- = su-uunin katon läpi ja puhalluskoteloiden väleissä kulkevilla syöttöputkilla (12). E

10. Patenttihakemuksen 8 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että puhallusko- © telot (6) ovat oleellisesti uunin leveyssuuntaisia ja toiset konvektiopuhallusvalineet N käsittävät karkaisu-uunin katon tai sivuseinän läpi meneviä syöttöputkia (12), jotka = 30 — on sovitettu kulkemaan puhalluskoteloiden väleistä ja jotka päättyvät puhallussuut- - timiin (11).

11. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että puhallus- suuttimien (11) muoto on sellainen, että niistä purkautuva suihku on leveämpi kar- kaisu-uunin leveyssuunnassa kuin lasin liikesuunnassa uunissa.

12. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että toisten —konvektiopuhallusvälineiden erikseen säädettävän puhallusalueen puhallusaukotus koostuu korkeintaan 2 puhallussuuttimesta (11).

13. Patenttihakemuksen 1 mukainen karkaisu-uuni, tunnettu siitä, että siihen kuu- luu lasilastauksen muodon dimensioiden määrittämiseen tarvittavaa tietoa tuottava detektori (14), ja karkaisu-uunissa olevan lasilevyn hetkellisen sijainnin määrittämi- — seen tarvittavaa tietoa tuottavan laite (18), ja ohjauslaitteet toisten konvektiopuhal- lusvälineiden venttiilien ohjaamiseksi lasilastauksen muodon dimensioihin ja lasile- vyn sijaintiin perustuen. o

O

N

O <Q

N

I jami o 00

O

N

LO o

O

N