FI130393B - Menetelmä metallioksideja sisältävien sivuvirtojen hyödyntämiseksi ferrokromin sulatusprosesseissa - Google Patents

Menetelmä metallioksideja sisältävien sivuvirtojen hyödyntämiseksi ferrokromin sulatusprosesseissa Download PDF

Info

Publication number
FI130393B
FI130393B FI20185805A FI20185805A FI130393B FI 130393 B FI130393 B FI 130393B FI 20185805 A FI20185805 A FI 20185805A FI 20185805 A FI20185805 A FI 20185805A FI 130393 B FI130393 B FI 130393B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
metal oxides
briquettes
ferrochrome
containing metal
production
Prior art date
Application number
FI20185805A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20185805A1 (fi
Inventor
Kimmo Vallo
Petteri Linja
Original Assignee
Outokumpu Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Outokumpu Oy filed Critical Outokumpu Oy
Priority to FI20185805A priority Critical patent/FI130393B/fi
Priority to CN201980060083.4A priority patent/CN112689683A/zh
Priority to PCT/FI2019/050687 priority patent/WO2020065134A1/en
Priority to SE2150308A priority patent/SE545037C2/en
Priority to JP2021514333A priority patent/JP7322141B2/ja
Priority to KR1020217007937A priority patent/KR102689605B1/ko
Priority to TW108134908A priority patent/TWI820222B/zh
Publication of FI20185805A1 publication Critical patent/FI20185805A1/fi
Priority to ZA2021/01409A priority patent/ZA202101409B/en
Application granted granted Critical
Publication of FI130393B publication Critical patent/FI130393B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C21METALLURGY OF IRON
    • C21CPROCESSING OF PIG-IRON, e.g. REFINING, MANUFACTURE OF WROUGHT-IRON OR STEEL; TREATMENT IN MOLTEN STATE OF FERROUS ALLOYS
    • C21C7/00Treating molten ferrous alloys, e.g. steel, not covered by groups C21C1/00 - C21C5/00
    • C21C7/04Removing impurities by adding a treating agent
    • C21C7/068Decarburising
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C21METALLURGY OF IRON
    • C21BMANUFACTURE OF IRON OR STEEL
    • C21B13/00Making spongy iron or liquid steel, by direct processes
    • C21B13/12Making spongy iron or liquid steel, by direct processes in electric furnaces
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C21METALLURGY OF IRON
    • C21CPROCESSING OF PIG-IRON, e.g. REFINING, MANUFACTURE OF WROUGHT-IRON OR STEEL; TREATMENT IN MOLTEN STATE OF FERROUS ALLOYS
    • C21C5/00Manufacture of carbon-steel, e.g. plain mild steel, medium carbon steel or cast steel or stainless steel
    • C21C5/52Manufacture of steel in electric furnaces
    • C21C5/54Processes yielding slags of special composition
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C21METALLURGY OF IRON
    • C21CPROCESSING OF PIG-IRON, e.g. REFINING, MANUFACTURE OF WROUGHT-IRON OR STEEL; TREATMENT IN MOLTEN STATE OF FERROUS ALLOYS
    • C21C7/00Treating molten ferrous alloys, e.g. steel, not covered by groups C21C1/00 - C21C5/00
    • C21C7/0087Treatment of slags covering the steel bath, e.g. for separating slag from the molten metal
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C21METALLURGY OF IRON
    • C21BMANUFACTURE OF IRON OR STEEL
    • C21B13/00Making spongy iron or liquid steel, by direct processes
    • C21B13/12Making spongy iron or liquid steel, by direct processes in electric furnaces
    • C21B13/125By using plasma
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C21METALLURGY OF IRON
    • C21CPROCESSING OF PIG-IRON, e.g. REFINING, MANUFACTURE OF WROUGHT-IRON OR STEEL; TREATMENT IN MOLTEN STATE OF FERROUS ALLOYS
    • C21C5/00Manufacture of carbon-steel, e.g. plain mild steel, medium carbon steel or cast steel or stainless steel
    • C21C5/52Manufacture of steel in electric furnaces
    • C21C5/527Charging of the electric furnace
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C21METALLURGY OF IRON
    • C21CPROCESSING OF PIG-IRON, e.g. REFINING, MANUFACTURE OF WROUGHT-IRON OR STEEL; TREATMENT IN MOLTEN STATE OF FERROUS ALLOYS
    • C21C7/00Treating molten ferrous alloys, e.g. steel, not covered by groups C21C1/00 - C21C5/00
    • C21C7/0006Adding metallic additives
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B1/00Preliminary treatment of ores or scrap
    • C22B1/14Agglomerating; Briquetting; Binding; Granulating
    • C22B1/24Binding; Briquetting ; Granulating
    • C22B1/242Binding; Briquetting ; Granulating with binders
    • C22B1/243Binding; Briquetting ; Granulating with binders inorganic
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B34/00Obtaining refractory metals
    • C22B34/30Obtaining chromium, molybdenum or tungsten
    • C22B34/32Obtaining chromium
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B7/00Working up raw materials other than ores, e.g. scrap, to produce non-ferrous metals and compounds thereof; Methods of a general interest or applied to the winning of more than two metals
    • C22B7/001Dry processes
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22CALLOYS
    • C22C33/00Making ferrous alloys
    • C22C33/04Making ferrous alloys by melting
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C21METALLURGY OF IRON
    • C21BMANUFACTURE OF IRON OR STEEL
    • C21B3/00General features in the manufacture of pig-iron
    • C21B3/04Recovery of by-products, e.g. slag
    • C21B3/06Treatment of liquid slag
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27BFURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS IN GENERAL; OPEN SINTERING OR LIKE APPARATUS
    • F27B3/00Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces
    • F27B3/08Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces heated electrically, with or without any other source of heat
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P10/00Technologies related to metal processing
    • Y02P10/20Recycling
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02WCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
    • Y02W30/00Technologies for solid waste management
    • Y02W30/50Reuse, recycling or recovery technologies

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Metallurgy (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Geology (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Geochemistry & Mineralogy (AREA)
  • Analytical Chemistry (AREA)
  • Plasma & Fusion (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Manufacture And Refinement Of Metals (AREA)
  • Inorganic Compounds Of Heavy Metals (AREA)
  • Compounds Of Iron (AREA)

Abstract

Keksintö kohdistuu metallioksidisten pölyjen ja hienojakoisten aineksien briketoimiseen käyttämällä sementtipohjaisia sitomisaineita. Tämän jälkeen briketit voidaan syöttää FeCr-tuotannon valokaariuuneihin nykyisiä syöttöjärjestelmiä hyödyntäen.

Description

MENETELMA METALLIOKSIDEJA SISALTAVIEN SIVUVIRTOJEN
HYÖDYNTÄMISEKSI FERROKROMIN SULATUSPROSESSEISSA
Tekniikan alue
Keksintö liittyy metallioksidien kierrättämiseen ferrokromituotannon uppovalokaariuuniin sementtipohjaisen briketin avulla metallien talteen saamiseksi. Menetelmässä ferrokromi- ja jaloterästuotannon sivuvirrat briketoidaan sementin avulla briketiksi jotka voidaan syöttää ferrokromituotannon uppovalokaariuuniin normaalin annostelujärjestelmän ja esikuumennusuunin läpi. Uppovalokaariunissa metallioksidit pelkistyvät metalleiksi pääasiallisesti hiilen avulla ja metallit saadaan talteen ferrokromituotteessa.
Tekniikan taso
Ferrokromiuunissa ei pystytä käsittelemään materiaaleja, joiden partikkelikoko on pieni, koska ne eivät pääse uppovalokaariuunissa reaktiovyöhykkeelle asti syötepatjassa olevan kaasuvirtauksen vuoksi. Ferrokromi- ja jaloterästuotannossa syntyvät metallioksidipölyt ovat tyypillisesti hienojakoisia ja näin niitä ei pystytä syöttämään suoraan uppovalokaariuuniin. Lisäksi hienojakoiset metallioksidit lisäävät syötepatjan sähkönjohtavuutta uppovalokaariuunissa, mikä heikentää tuotantokapasiteettia. Edellä mainituista syistä kaikki hienoaines on agglomeroitava ennen sen syöttämistä ferrokromituotannon uppovalokaariuuniin.
N
IN Briketoitavat materiaalit sekoitetaan tyypillisesti betonisekoittimessa yhdessä sementin 2 ja veden kanssa. Seos briketoidaan brikettikoneella halutun kokoisiksi briketeiksi ja e 25 brikettien annetaan kovettua haluttu aika halutun loppulujuuden saavuttamiseksi.
T Valmistusmenetelmä on sama kuin sementtipohjaisilla pihakivillä. 2
LO Briketin raaka-aineeksi soveltuvat metallioksidit, jotka pelkistyvät ferrokromituotannon 2 uppovalokaariuunissa vallitsevissa olosuhteissa Jaloterästuotannossa syntyviä jakeita ovat esimerkiksi suodatinlaitosten pölyt, valukoneiden ja valssaustoimintojen hilseet, vedenkäsittelyiden = alitteet, kylmävalssaamoiden kuulapuhalluspölyt ja hehkutus- peittaus -linjojen happokäsittelyiden metallisakat. Ferrokromituotannossa syntyviä jakeita ovat esim. pelletoinnissa ja uppovalokaariuunien annosteluissa muodostuvat hienojakeiset syötemateriaalit. Metallisaannin parantamiseksi brikettiin voidaan lisätä sopivaa pelkistintä, kuten hiiltä, reaktiokinetiikan nopeuttamiseksi.
Keksinnön potentiaali on siis esimerkiksi FeCr-tuotannon puolella kromisaannin parantaminen, jätteiden määrän vähentäminen, raaka-aineiden tarkempi käyttö ja kaatopaikkaverolta välttyminen. Ferrokromituotteen koostumusta voidaan muokata briketin koostumusta muuttamalla asiakkaalle sopivaksi. Terastuotannon puolella hyödyt olisivat nykyisen sivuvirtojen kierrätyksen tehostuminen ja halpeneminen.
Aikaisemmat yritykset ratkaista sivuvirtojen kierrätykseen liittyvät ongelmat ovat perustuneet erillisiin pölysulattoihin, orgaanisilla sideaineilla tehtyihin briketteihin ja suorapelkistysprosesseihin. Pölysulaton ja suorapelkistysprossien haasteina ovat tarvittavat suurehkot investoinnit ja mahdolliset korkeat käyttökustannukset. Orgaanista sideainetta, esim. melassi, sisältävien brikettien käytön ongelmana ferrokromituotannon uppovalokaariuuneissa on briketin — hajoaminen = ennen € reaktiovyöhykettä.
Jaloterästuotannon — valokaariuuneissa — brikettien — käyttö — heikentää — uunin energiantehokkuutta ja näin pienentää tuotantoa.
Yhdysvaltalaisesta patenttijulkaisusta US8409320 B2 tunnetaan terästeollisuuden oksidisten sivuvirtojen materiaalien briketointia melassilla ja syöttämistä terässulaton valokaariuuniin, jossa briketin oksidiset metallit pelkistyvät ja kuona saadaan
N kuohumaan. Patentti ei käsittele oksidisten materiaalien briketointia sementillä ja
N syöttöä ferrokromin tuotannossa käytettävään uppovalokaariuuniin tai terästuotannossa
S 25 käytettävään valokaariuuniin. ©
E Yhdysvaltalaisissa patenttijulkaisuista US 2014/0352496 ja US 2013192422 tunnetaan 2 metallioksideja sisältävien sementti- ja melassi -pohjaisten brikettien valmistusta ja 3 käyttöä jaloterästuotannon valokaariuunissa. Patentti keskittyy kuonan kuohutukseen brikettien avulla valokaariuunissa. Patentissa ei käsitellä brikettien käyttöä ferrokromin tuotantoon käytettävissä uppovalokaariuuneissa.
Yhdysvaltalaisissa patenttijulkaisuista US 5654976 A tunnetaan prosessi, joka syöttää metalliromun, kromiitin, sulatemateriaalin, hiilipitoisen materiaalin ja puulastun seosta upotettuun kaariuuniin, jotta saadaan rauta- ja teräskäyttöön sopiva perusrauta. Seos sisältää noin 1-60 % kromiittia, noin 1-20 % juoksuteaineita, noin 5-35 % hiilipitoista materiaalia, noin 0-10 % haketta, kaikki perustuen seoksen romun painoon.
Säilyttämällä panos uunissa saavutetaan hyvä energiatehokkuus.
Japanilaisessa patenttijulkaisuista JP 2010202942 A tunnetaan teräksen sivutuotteiden kalsinoinnin = pelkistyslaitteisto, joka = sisältää: briketointivälineet jauhemaisten terässivutuotteiden briketoimiseksi briketteiksi; hihnakuljettimen, joka kuljettaa brikettejä; ensimmäiset jauheenpoistovälineet, jotka on järjestetty hihnakuljettimen keskelle = syntyneen jauheen = poistamiseksi; = kuljetussäiliön — hihnakuljettimelta kuljetettavien brikettien vastaanottamiseksi; kuivausvälineet säiliössä pidettyjen brikettien kuivaamiseksi siirtoa varten; toisen jauheenpoistovälineen, joka poistaa jauheen, joka syntyy, kun briketit ladataan hihnakuljettimesta säiliöön siirtämistä varten; kalsinointivälineen brikettien kalsinointiin; ja kaarityyppinen sähköuuni kalsinoitujen brikettien sulattamiseen-pelkistykseen.
Korealaisessa patenttijulkaisuista KR 20120075322 A tunnetaan keksintö, joka koskee pH-neutraalia sideainekoostumusta, joka on eräänlainen epäorgaaninen sideaine, joka liittyy olemassa olevaan sementtiteollisuuteen, ja sen valmistusmenetelmää. pH- neutraali sideainekoostumus sisältää: 40-48 paino-% alkalikomponenttimateriaalia; 40-
N 45 paino-% neutraalia komponenttimateriaalia; 7-20 paino-% happamaa
N komponenttimateriaalia; jolloin alkalikomponenttimateriaalissa käytetään 3 25 paasideaineena kuonajauhetta tai lentotuhkaa; ja lujuutta parantava stimulantti koostuu 2 epäorgaanisesta kalsiumsulfoaluminaattisementistä (CSA) tai alkaliaktivaattorista.
E Alkaliaktivaattorina käytetään sitä, joka valitaan Na2S04:stä tai nestemäisestä lasista; 2 neutraalina komponenttimateriaalina käytetään yhtä komponenttia, joka on valittu 3 vedettömästä kipsistä, dihydraattikipsistä ja alumiinioksidijauheesta. Happamassa komponenttimateriaalissa käytetään piihappoa ja orgaanista happoa alkalikomponentin pääsideaineen pH-pitoisuuden alentamiseen ja orgaaninen happo koostuu yhdestä yhdisteestä, joka valitaan omenahaposta, sitruunahaposta, oksaalihaposta, isositrihaposta ja meripihkahaposta.
EP — patenttijulkaisuista EP 958385 tunnetaan menetelmä Öljyä sisältävän terästehdasjätteen agglomeroimiseksi — sisältää vaiheen, jossa ensimmäinen terästehdasjätekomponentti yhdistetään toisen terästehdasjätekomponentin kanssa seoksen muodostamiseksi. Ensimmäinen jätekomponentti sisältää oleellisesti kuivaa
Öljytöntä terästehdasjätettä ja toinen jätekomponentti sisältää öljyä sisältävän terästehdasjätteen. Ensimmäinen jatekomponentti ja toinen jätekomponentti agglomeroidaan.
Yhdysvaltalaisissa patenttijulkaisuista US 3276859 A tunnetaan menetelmä metallien pelkistämiseksi oksidista.
WO patenttijulkaisuista WO 2010103343 A1 tunnetaan menetelmä korkeahiilisen ferrokromin (HCFeCr) ja panoskromin tuotantoprosessin parantamiseksi, joka menetelmä — käsittää: kuivatun kromitiivisteen ja hienojakoisen kromijauheen sekoittamisen kaikissa mahdollisissa suhteissa raakasyöttömalmin muodostamiseksi; saatetaan raaka syöttömalmi vaiheeseen, jossa sekoitetaan hydratoitua kalkkia, melassia ja bentoniittia sideaineina mainittuun seokseen hriketointiseossyötön muodostamiseksi; brikettien muodostaminen mainitusta seoksesta tiivistämällä.
N
N Keksinnön kuvaus 3 25 Esille tulleissa tekniikan tason julkaisussa on myös esitelty FeCr tuotannossa 2 käytettävää uppovalokaariuunin hyödyntämistä. Uppovalokaariuuniin ei pystytä
E luomaan kuonan kuohumisen edellytyksiä ja se ei muutoinkaan sovellu kuohuvia 2 kuonia muodostavien materiaalien pelkistämiseen pelkistysvyöhykkeen reaktioiden ja 3 kaasuvirtausten häiriintymisen vuoksi. & 30
Esillä olevan keksinnön mukainen ratkaisu perustuu siihen, että FeCr-uuneihin syötetään FeCr- ja jaloterästuotannossa syntyviä sivuvirtoja, jotka ovat muilla teknologioilla — vaikeasti — hyödynnettäviä — materiaaleja. Taman | lisäksi FeCr- valokaariuuniin voidaan syöttää järkevästi myös muita metalli- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja, jotka sisältävät hiilellä pelkistettävissä olevia oksidisia metalleja. 5 Syötemateriaalien pääkomponenttien kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Briketin koostumuksen tyypilliset vaihtelurajat 0-30% [20-70% 10 -|0-5% |0-20% |0-15% |0-20% [je TT br
Yllä olevan taulukon 1 mukaisista materiaaleista tehdään seos sekoittimessa yhdessä sementin ja veden kanssa. Sementin lisäksi lujitteena voidaan haluttaessa käyttää esim. masuunikuonaa. Seos valetaan muottiin briketiksi, joka on esimerkiksi 6 - kulmainen 60 x 60 x 60 mm kokoinen briketti. Valmis briketti sisältää tyypillisesti sementtiä 2 — 30% ja josta osa (10 - 70%) voidaan korvata esim. masuunikuonalla.
Kokoon vaikuttaa käytettävän uppovalokaariuunin annostelujärjestelmä. Brikettien annetaan kovettua esimerkiksi noin 4 viikkoa ulko-olosuhteissa lopullisen lujuuden saavuttamiseksi ennen uunin syöttämistä. Myös erilaisten kiihdyttimien käyttö tai lämmittäminen kovettumisen lisäämiseksi on mahdollista. Brikettiin voidaan halutessa lisätä pelkistintä 0 — 25 % (koksi, ferropii, alumiini, piikarbidi), jolloin briketti pelkistyy
S 20 paremmin, koska itse pelkistin on fyysisesti lähempänä metallioksidia. a
S Briketit annostellaan edullisesti ferrokromituotannon uppovalokaariuuniin = esikuumennusuunin läpi, jossa briketti kuivuu ja lämpiää arviolta 500 *C lämpötilaan
E CO2 -atmosfäärissä. Tällöin briketin silikaattisidokset hajoavat ja korvautuvat 3 25 karbonaattisidoksilla ja itse briketti säilyttää lujuusominaisuutensa. Briketti virtaa 3 tulppavirtauksena syöttöputkien läpi uppovalokaariuunin pataan ja alkaa samalla i lämmetä uunikaasujen vaikutuksesta. Kun briketti saavuttaa sulavyöhykkeen, alkavat sen sisältämät metallioksidit pelkistyä, jolloin ensimmäisenä pelkistyy rautaoksidi jo osin uunikaasujen vaikutuksesta ja viimeisenä pelkistyy kromioksidi. Ferrokromituotannon uppovalokaariuunissa briketin sementti nostaa kuonan pH -arvoa ja vähentää näin kuonan kromin määrää arviolta 0,5 — 5%. Pelkistyneet metallit sulavat ja liukenevat metalliksi uunissa ja sulanlaskussa uunista saadaan valettavaksi metalliseos, jonka koostumus riippuu syötteiden sisältämistä metallimääristä. Käytännössä esimerkiksi kaikki syötteiden sisältämät Ni, Mo ja Fe -jakeet pelkistyvät metalliin. Saatavan metallin ja kuonan koostumus on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2. Uppovalokaariuunista saatavan metallin ja kuonan koostumus
Metallin tyypillinen analyysi e ls [Ww [we | <]
Kuonan tyypillinen analyysi 0,5—10 % 25-30% | 22-28% | 20-25%
Keksinnön eräänä sovellusmuotona on erilaisten sekundaaristen raaka-aineiden, kuten
N katalyyttien, käyttö briketin raaka-aineena, jolloin metallioksidien metallit saadaan
N
S talteen ferrokromiin. Raaka-aineiksi voidaan valita metallioksideja jotka sisältävät esim. 2 15 nikkeliä, molybdeeniä, titaania, kuparia, mangaania tai kobolttia.
O
= Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joista a
E
> 9 Kuvio 1 esittaa Ellingham-diagrammia joka kuvaa metallioksidien pelkistymisjarjestysta,
S 20 kuvio 2 esittää, kuinka = ferrokromituotteen nikkeli- ja mangaanitasot muuttuvat syöttökokeen aikana,
kuvio 3 esittää ferrokromituotteen kromipitoisuuden muutosta kokeen aikana, ja kuvio 4 esittää ferrokromituotteen hiili- ja piipitoisuuksia kokeen aikana.
Metallioksidien pelkistymisjärjestyksen määrää Ellinghamin -diagrammi, kuvio 1.
Nähdään eri metallit, jotka pystytään pelkistämään hiilellä valokaariuunissa vallitsevissa olosuhteissa. Hiili pystyy pelkistämään metallit, jotka ovat hiilen reaktiota kuvaavan suoran yläpuolella. Tämä pelkistysreaktio riippuu itsessään lämpötilasta ja paineesta.
Käytännössä ensin pelkistyvät jalommat alkuaineet eli pelkistymisjärjestys on Ni, Mo,
Fe, Cr. Diagrammista selviää myös pelkistymisen reaktioyhtälöt, jotka ovat erilaisia metallien erilaisille hapetusasteille, esim. raudalle hapetusasteen mukaisesti omat yhtälöt.
Keksinnön mukaisesti briketointiaineena käytetty sementti on sideaineista ainoa, joka pitää briketin koossa etukuumennusuunin lämpötilassa 400 — 600 °C. Lisäksi se antaa riitävän mekaanisen lujuuden = briketille, jotta se voidaan syöttää uuniin annostelujärjestelmän kautta. Sementin sidokset korvautuvat etukuumennusuunin lämpötilassa karbonaattisidoksilla, jolloin briketin lujuus säilyy lähes alkuperäisenä.
Sementtipohjaisen briketin käyttö tuo myös kalkkia uppovalokaariuuniin, jolla saadaan kuonan pH-arvo emäksisemmäksi ja näin itse kromin saanto paranee pelkistysasteen kasvaessa.
N
N Briketin — sisältämien raaka-aineiden partikkelikojakauma = riippuu — briketoitavasta 3 25 materiaalista ja se tulisi sovittaa mahdollisimman lähelle Fullerin -käyrää, koska silloin 2 sementin määrä voidaan minimoida ja tätä kautta syntyy säästöjä raaka-
E ainekustannuksissa. 2 Brikettejä voidaan lisätä jopa 20 paino-%, edullisimmin 3 - 10 paino-% co kokonaissyötteestä, aina kulloisen saadun kuona-aineanalyysin perusteella.
S 30
Keksintö ei rajoitu vain edellä esitettyihin raaka-aineisiin. Menetelmän avulla voidaan hyödyntää myös muita teollisuuden metallioksideja sisältäviä sivuvirtoja taloudellisesti.
Esimerkiksi nikkeliteollisuuden oksidit seostaisivat ferrokromiin nikkeliä ja syntyvä nikkeliä sisältävä ferrokromi soveltuisi paremmin ruostumattomien austeniittisten teräslajien valmistukseen.
Kuvioissa 2-4 on esitetty koetuloksia kokeesta, jossa syötettiin sementtipohjaisia jaloterästuotannon hilseitä sisältäviä brikettejä ferrokromituotannossa käytettävään uppovalokaariuuniin.
Kuviosta 2 nähdään ferrokromituotteen nikkeli- ja mangaanitason muutos syöttökokeen aikana, eli oksidiset metallit pelkistyvät lopputuotteeseen.
Kuviosta 3 nähdään ferrokromituotteen kromipitoisuuden muutos lopputuotteessa kokeen aikana. Kromipitoisuus laski odotetusti muiden metallien osuuksien kasvaessa.
Kuviosta 4 nähdään metallin hiili- ja piipitoisuuden pysyvän normaalilla tasolla brikettikokeen aikana lopputuotteessa.
N
N
O
N o <Q
O
I
Ao a
LO
O
00
LO
00
O
N

Claims (4)

PATENTTIVAATIMUKSET
1. Menetelmä teollisuuden metallioksideja sisältävien sivuvirtojen — hyödyntämiseksi, — tunnettu — siitä = että metallioksideja sisältävä aines briketoidaan sementin avulla ja briketit syötetään etukuumennusuunin kautta ferrokromituotannon uppovalokaariuuniin, missä metallioksideja sisältävä aines on valukoneiden hilsettä, valssaustoiminnon = hilsettä, suodatinlaitoksen = pölyä, vedenkäsittelyn — sivuvirta tai hehkutus-peittauslinjan metallisakka.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että etukuumennusuunin lämpötila on välillä 400 — 600 °C.
3. Jonkin — edellä — olevista — patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä että brikettejä lisätään enintään 20 % kokonaissyötteestä.
4. Jonkin — edellä — olevista — patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä että metallioksideja sisältävässä aineessa on oksideja metalleista jotka kuuluvat joukkoon kromi, rauta, nikkeli, titaani, koboltti, mangaani ja kupari.
FI20185805A 2018-09-26 2018-09-26 Menetelmä metallioksideja sisältävien sivuvirtojen hyödyntämiseksi ferrokromin sulatusprosesseissa FI130393B (fi)

Priority Applications (8)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20185805A FI130393B (fi) 2018-09-26 2018-09-26 Menetelmä metallioksideja sisältävien sivuvirtojen hyödyntämiseksi ferrokromin sulatusprosesseissa
CN201980060083.4A CN112689683A (zh) 2018-09-26 2019-09-25 在铬铁熔炼过程中利用含金属氧化物的侧流的方法
PCT/FI2019/050687 WO2020065134A1 (en) 2018-09-26 2019-09-25 A method for utilizing metal oxide containing side streams in ferrochrome smelting processes
SE2150308A SE545037C2 (en) 2018-09-26 2019-09-25 A method for utilizing metal oxide containing side streams in ferrochrome smelting processes
JP2021514333A JP7322141B2 (ja) 2018-09-26 2019-09-25 フェロクロム製錬プロセスにおいて、金属酸化物を含有する側流を利用するための方法
KR1020217007937A KR102689605B1 (ko) 2018-09-26 2019-09-25 페로크롬 제련 공정에서 금속 산화물 함유 사이드 스트림을 활용하는 방법
TW108134908A TWI820222B (zh) 2018-09-26 2019-09-26 在鉻鐵熔煉製程中利用含金屬氧化物之側流之方法
ZA2021/01409A ZA202101409B (en) 2018-09-26 2021-03-01 A method for utilizing metal oxide containing side streams in ferrochrome smelting processes

Applications Claiming Priority (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20185805A FI130393B (fi) 2018-09-26 2018-09-26 Menetelmä metallioksideja sisältävien sivuvirtojen hyödyntämiseksi ferrokromin sulatusprosesseissa

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20185805A1 FI20185805A1 (fi) 2020-03-27
FI130393B true FI130393B (fi) 2023-08-09

Family

ID=69952936

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20185805A FI130393B (fi) 2018-09-26 2018-09-26 Menetelmä metallioksideja sisältävien sivuvirtojen hyödyntämiseksi ferrokromin sulatusprosesseissa

Country Status (8)

Country Link
JP (1) JP7322141B2 (fi)
KR (1) KR102689605B1 (fi)
CN (1) CN112689683A (fi)
FI (1) FI130393B (fi)
SE (1) SE545037C2 (fi)
TW (1) TWI820222B (fi)
WO (1) WO2020065134A1 (fi)
ZA (1) ZA202101409B (fi)

Family Cites Families (13)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3947267A (en) * 1973-07-23 1976-03-30 Armco Steel Corporation Process for making stainless steel
JPS5753421B2 (fi) * 1974-04-02 1982-11-12
JPS5288520A (en) * 1976-01-21 1977-07-25 Nisshin Steel Co Ltd Treatment of waste generated in manufacturing alloy steel
JPS531103A (en) * 1976-06-25 1978-01-07 Nisshin Steel Co Ltd Treatment of plating sludge
JPS5848642A (ja) * 1981-09-18 1983-03-22 Nippon Kokan Kk <Nkk> 非焼成塊成鉱の製造法
JPH0660359B2 (ja) * 1985-01-14 1994-08-10 新日本製鐵株式会社 非焼成塊成鉱の製造方法
US5654976A (en) * 1995-04-18 1997-08-05 Elkem Technology A/S Method for melting ferrous scrap metal and chromite in a submerged arc furnace to produce a chromium containing iron
CN1158903A (zh) * 1996-12-03 1997-09-10 吕美竺 一种直接炼钢和炼铁用冷固球团的工业生产方法
US7896963B2 (en) * 2003-09-23 2011-03-01 Hanqing Liu Self-reducing, cold-bonded pellets
WO2010103343A1 (en) * 2009-03-10 2010-09-16 Tata Steel (Kzn) (Pty) Limited An improved process for production of high carbon ferrochrome (hcfecr) and charge chrome with the use of a new type of chromite ore agglomerates
KR101368541B1 (ko) * 2010-12-28 2014-02-27 주식회사 포스코 스테인리스 제강용 용융 환원제 및 이를 이용한 용융 환원법
CN103436694A (zh) * 2013-09-04 2013-12-11 宁夏天元锰业有限公司 一种制备粉铬矿球团的方法
CN104962763B (zh) * 2015-05-25 2016-11-30 北京科技大学 一种用晶体硅切割废料生产铬系铁合金的方法

Also Published As

Publication number Publication date
KR20210065943A (ko) 2021-06-04
JP2022501497A (ja) 2022-01-06
WO2020065134A1 (en) 2020-04-02
SE545037C2 (en) 2023-03-07
KR102689605B1 (ko) 2024-07-30
FI20185805A1 (fi) 2020-03-27
TWI820222B (zh) 2023-11-01
TW202024343A (zh) 2020-07-01
ZA202101409B (en) 2023-10-25
CN112689683A (zh) 2021-04-20
SE2150308A1 (en) 2021-03-18
JP7322141B2 (ja) 2023-08-07

Similar Documents

Publication Publication Date Title
CN105695735B (zh) 一种轧钢含油污泥和高炉瓦斯灰的自还原利用工艺
CN100507013C (zh) 利用铬矿粉和煤直接生产铬铁合金的方法
CN104278190B (zh) 制造含镍的铁合金的方法
RU2349647C2 (ru) Способ и установка для получения легированного металлического расплава
CN101942571A (zh) 铬渣与冶金废料无害化处理及再生利用的方法
RU2226220C2 (ru) Способ переработки шлаков от производства стали
CN110317951A (zh) 一种利用不锈钢除尘灰及酸洗污泥生产镍铬铁合金的方法
TWI392742B (zh) 用鉻鐵及鎳鐵的直接還原爐在一轉爐之初級側生產不銹鋼之方法
CN108070714A (zh) 一种利用冶金烧结工艺处理污泥和钢铁冶金除尘灰的方法
CN101905950A (zh) 一种新型铬渣无害化处理方法
CN111139332B (zh) 一种造渣料与轻薄废钢混合加工入炉工艺
CN103031401B (zh) 一种lf精炼炉还原渣用于转炉炼钢的方法
CN115679097A (zh) 一种用转炉渣和精炼除尘灰资源化炼铁瓦斯灰的方法
KR101189182B1 (ko) 바나듐 함유 용탕으로부터 바나듐을 선별하는 방법
CN111926192A (zh) 一种采用矿热炉工艺处理不锈钢除尘灰的方法
FI130393B (fi) Menetelmä metallioksideja sisältävien sivuvirtojen hyödyntämiseksi ferrokromin sulatusprosesseissa
CN101818264B (zh) 一种含锌含铁尘、泥的处理方法
CZ297694B6 (cs) Prísadová briketa a zpusob její výroby
RU2094478C1 (ru) Композиционная шихта для металлургического передела
CN115287395B (zh) 利用失活渣油加氢催化剂生产高强建筑用钢hrb500的方法
RU2352645C1 (ru) Способ выплавки стали в дуговой электросталеплавильной печи
CN106995868B (zh) 一种采用钢液净化剂精炼钢液的方法
RU2330898C2 (ru) Брикет для производства стали
CN117867267A (zh) 一种用于降低钢渣中游离氧化钙的预熔球团及制备方法
CN117418104A (zh) 一种含钼钢钼合金化原料的制备方法及其应用