FI129972B - Kytkentäkeskus, lattiarakennejärjestely ja menetelmä kytkentäkeskuksen asentamiseksi lattiarakenteen yhteyteen - Google Patents

Abstract

Keksintö koskee kytkentäkeskusta (11) nesteitä kuljettavien kiertoputkien yhdistämistä varten, johon kytkentäkeskukseen (11) kuuluu kotelorakenne (14), jolla on pohja (28) ja useita sivuja (16), ja ensimmäisellä liitäntäsivulla (15) on ensimmäiset aukot (18) ensimmäisiä kiertoputkia (22) varten, ja jossa kytkentäkeskuksessa (11) on tukipintoja (30), joiden välille muodostuu taso (T1), jossa ensimmäiseen liitäntäsivuun (15) kuuluu ainakin osan liitäntäsivusta (15) kattava kallistusosa (34), joka on 45 – 85 asteen, edullisesti 70 – 80 asteen kulmassa (K1) tasoon (T1) nähden, ainakin kaksi jakotukkia (26), kannattimet (42) jakotukkien (26) tukemiseksi, ja kotelorakenteeseen (14) kuuluu toiset aukot (38) linjojen johtamiseksi jakotukeille (26). Lisäksi kuhunkin jakotukkiin (26) kuuluu putkimainen runko (46), runkoliitäntä (48), ja kiertoliitännät (58) ensimmäisiä kiertoputkia (22) varten. Kytkentäkeskuksessa (11) jakotukit (26) ovat kiinnitetty kannattimien (42) avulla tason (T1) suhteen kallistetusti siten, että kiertoliitännät (58) osoittava tason (T1) suhteen vinosti tasoa (T1) kohti. Keksintö koskee myös lattiarakennejärjestelyä sekä menetelmää kytkentäkeskuksen asentamiseksi lattiarakenteen yhteyteen.

Description

KYTKENTÄKESKUS, LATTIARAKENNEJÄRJESTELY JA MENETELMÄ KYTKENTÄ-

KESKUKSEN ASENTAMISEKSI LATTIARAKENTEEN YHTEYTEEN

Keksinnön kohteena on kytkentäkeskus nesteitä kuljettavien kiertoputkien yhdistämistä varten, johon kytkentäkeskukseen kuuluu - kotelorakenne, jolla on pohja ja useita sivuja, ja ainakin yhdellä sivulla, nimittäin ensimmäisellä liitäntäsi- vulla, on ensimmäiset aukot ensimmäisiä kiertoputkia varten, ja jossa kytkentäkeskuksessa on tukipintoja, joiden välille muodostuu taso, jossa ensimmäiseen liitäntäsivuun kuuluu aina- kin osan liitäntäsivusta kattava kallistusosa, joka on 45 - 85 asteen, edullisesti 70 —- 80 asteen kulmassa tasoon nähden, johon kallistusosaan ensimmäiset aukot ovat muodostettu, - ainakin kaksi jakotukkia, nimittäin syöttöjakotukki virtauksen jakamiseksi ensimmäisille kiertoputkille ja paluu- jakotukki kierrosta palaavien ensimmäisien kiertoputkien vir- tauksen keräämiseksi yhteen, - kannattimet jakotukkien tukemiseksi kotelorakenteen sisään, ja kotelorakenteeseen kuuluu edelleen toiset aukot linjojen johtamiseksi jakotukeille.

Keksinnön kohteena on myös lattiarakennejärjestely sekä mene-

N telmä kytkentäkeskuksen asentamiseksi lattiarakenteen yhtey-

O 25 teen. 3

N Kytkentäkeskus on asunnon tekninen tila, joka sisältää asunto- = kohtaisen lämmityksen, jäähdytyksen sekä käyttöveden jakeluun > tarvittavat varusteet. Kytkentäkeskuksessa voidaan esimerkiksi 8 30 liittää asuntoon tulevat kaukolämpölinjat huonekohtaisiin lat-

N tialämmityspiireihin. Varsinkin kerros- ja rivitaloissa asun-

N tokohtaisen kytkentäkeskuksen viemä tila pyritään minimoimaan, jotta asuintilaa jää mahdollisimman paljon. Tästä syystä kyt- kentäkeskus voidaan upottaa asunnon lattiaan, asentaa asunnon seinälle tai kiinnittää asunnon kattoon. Kytkentäkeskuksella voidaan tarkoittaa myös jotain muuta nestemäistä väliainetta kuljettavien putkien liitäntöjen ympärillä olevaa rakennetta.

Tekniikan tasona tunnetaan asunnon lattiaan asennettavia kyt- kentäkeskuksia, jotka upotetaan lattian rakenteisiin. Tällöin lattiarakenteen eristeeseen ja mahdollisesti myös kantavaan ra- kenteeseen joudutaan työstämään kolo kytkentäkeskusta varten.

Lisäksi kytkentäkeskus joudutaan asennuksen jälkeen tiivistä- mään, jotta lattiavalun neste tai muu neste ei pääse valumaan eristeeseen ja kantavaan rakenteeseen.

Nykyään lattiavalusta pyritään tekemään mahdollisimman ohut kustannusten säästämiseksi. Tyypillinen lattiavalun paksuus on 40-45 mm. Lattialämmitysputkien päälle on tultava riittävä, vähintään 12 mm paksu valukerros. Lattialdmmitysputkien asen- taminen liian lähelle lattiavalun pintaa on tyypillinen raken- nusvirhe, joka voi seurata esimerkiksi kytkentäkeskuksesta vaa- kasuoraan lähtevien lattialämmitysputkien ponnahtamisesta ylös valun aikana.

Tekniikan tasona tunnetaan myös asunnon seinälle asennettavia kytkentäkeskuksia. Lattialämmitysputkien sovittaminen seinällä

N olevasta kytkentäkeskuksesta lattiarakenteisin edellyttää tai-

O 25 vutuskulmien käyttöä seinän ja lattian rajalla, joka on työ-

O vaiheena hankala ja aikaa vievä. 3 = Tekniikan tasona tunnetaan patenttijulkaisu KR 100851937 BI, > josta tunnetaan kytkentäkeskus, jossa liitäntäsivu käsittää 8 30 kallistusosan. Patenttijulkaisuista KR 20160027510 A ja CN

N 209495384 U tunnetaan tavanomaisia kytkentäkeskuksia ilman lii-

N täntäsivun kallistusosaa runkolinjojen Jjakamiseksi huonekoh- taisiin lämmityspiireihin. Lisäksi patenttijulkaisuista DE 3203964 Al, EP 2894416 Al ja KR 20060031745 A tunnetaan tekniikan tason mukaisia kytkentäkeskuksia nesteitä kuljetta- vien kiertoputkien yhdistämistä varten.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada parannettu kytkentäkes- kus, joka helpottaa ja nopeuttaa rakentamista ja vähentää ra- kennusvirheiden määrää. Tämän keksinnön tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Keksinnön tarkoi- tuksena on myös aikaansaada parannettu lattiarakennejärjestely, joka helpottaa ja nopeuttaa rakentamista ja vähentää rakennus- virheiden määrää. Tämän keksinnön tunnusomaiset piirteet ilme- nevät oheisesta patenttivaatimuksesta 11. Keksinnön tarkoituk- sena on myös aikaansaada parannettu menetelmä kytkentäkeskuksen asentamiseksi lattiarakenteen yhteyteen, joka helpottaa ja no- peuttaa rakentamista ja vähentää rakennusvirheiden määrää. Tä- män keksinnön tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta pa- tenttivaatimuksesta 14.

Keksinnön mukaiseen kytkentäkeskukseen nesteitä kuljettavien kiertoputkien yhdistämistä varten kuuluu kotelorakenne, jolla on pohja ja useita sivuja, ja ainakin yhdellä sivulla, nimit- täin ensimmäisellä liitäntäsivulla, on ensimmäiset aukot en- simmäisiä kiertoputkia varten, ja jossa kytkentäkeskuksessa on tukipintoja, joiden välille muodostuu taso. Ainakin ensimmäiset

N aukot käsittävä kallistusosa ensimmäisestä liitäntäsivusta on

O 25 45-85 asteen, edullisesti 70-80 asteen kulmassa tasoon nähden

O ensimmäisten kiertoputkien ohjaamiseksi haluttuun kulmaan. Li-

N säksi kytkentäkeskukseen kuuluu ainakin kaksi jakotukkia, ni- = mittäin syöttöjakotukki virtauksen jakamiseksi ensimmäisille > kiertoputkille ja paluujakotukki kierrosta palaavien ensim- 8 30 mdisien kiertoputkien virtauksen keräämiseksi yhteen, sekä kan-

N nattimet jakotukkien tukemiseksi kotelorakenteen sisään. Ku-

N hunkin jakotukkiin kuuluu putkimainen runko, rungon päätyyn tehty runkoliitäntä, ja rungon pituussuunnan suhteen kohtisuo- raan muodostetut kiertoliitännät ensimmäisiä kiertoputkia varten. Kotelorakenteeseen kuuluu edelleen toiset aukot linjo- jen johtamiseksi jakotukeille, jotka toiset aukot ovat sovi- tettu syöttörunkolinjan johtamiseksi syöttöjakotukille runko- liitäntään liittyen ja paluurunkolinjan johtamiseksi paluuja- kotukille runkoliitäntää liittyen. Jakotukit ovat kiinnitetty kannattimien avulla tason suhteen kallistetusti siten, että kiertoliitännät osoittavat tason suhteen vinosti tasoa kohti jakotukkeihin liitettävien ensimmäisten kiertoputkien paina- miseksi eristettä vasten valussa.

Yllättävästi on havaittu, että vaikka kytkentäkeskukseen lii- tettävät ensimmäiset kiertoputket asennetaan tekniikan tason mukaisesti vaakatasoon lattian suuntaisesti, muoviset kierto- putket nousevat herkästi valussa pintaan. Keksinnön mukainen ratkaisu perustuu uuteen ja yllättävään havaintoon, että kier- toputket täytyy suunnata kytkentäkeskukselta eristettä kohti, jolloin kiertoputkien ponnahtaminen valun pintaan voidaan es- tää.

Keksinnön mukainen kytkentäkeskus voidaan asentaa asunnon lat- tiaan, seinään tai kattoon. Riippumatta kiinnityspinnan suun- nasta keksinnön mukaisen kytkentäkeskuksen avulla ensimmäiset kiertoputket saadaan ohjattua kytkentäkeskuksesta haluttuun

AN kulmaan kohti kiinnityspintaa. Tällöin lattialle asennetun kek-

O 25 sinnön mukaisen kytkentäkeskuksen avulla ensimmäiset kierto-

O putket saadaan kohdistettua eristeen pintaa vasten, mikä hel-

N pottaa kytkentäkeskuksen asennusta ohuen lattiavalun yhteyteen = ja estää ensimmäisten kiertoputkien ponnahtamista ylöspäin > kohti lattiavalun pintaa. Keksinnön mukaista kytkentäkeskusta 8 30 käyttämällä voidaan myös minimoida lattiavalun paksuus. Sei-

N nälle asennetun keksinnön mukaisen kytkentäkeskuksen avulla en-

N simmäiset kiertoputket saadaan haluttuun kulmaan, jolloin kip- silevyä ei tarvitse rikkoa. Vastaavasti kattoon asennetun kek- sinnön mukaisen kytkentäkeskuksen avulla ensimmäiset kiertoputket saadaan kulkemaan katon suuntaisesti helpommin tekniikan tason mukaisiin kytkentäkeskuksiin verrattuna. Kek- sinnön mukaisessa kytkentäkeskuksessa voidaan käyttää vakio- mallin jakotukkeja, joissa on putkimainen runko ja sen suhteen 5 kohtisuoraan lähtevät kiertoliitännät kiertoputkia varten. Näin kytkentäkeskuksen käyttö on edullista, kun jakotukkien ei tar- vitse olla erityisvalmisteisia.

Keksinnön mukainen kytkentäkeskus soveltuu käytettäväksi eri- tyisesti kerrostalojen ja rivitalojen rakenteissa. Keksinnön mukaista kytkentäkeskuksesta voidaan käyttää minkä tahansa put- kien asentamiseen, missä yhdistettävissä putkissa kiertää mikä tahansa nestemäinen väliaine, kuten lämmitys- tai jäähdytys- neste tai käyttövesi.

Edullisesti ensimmäiset kiertoputket ovat halkaisijaltaan syöt- törunkolinjan ja paluurunkolinjan halkaisijaa pienempiä. Näin ollen tarvittava vesi jakotukille voidaan tuoda ja viedä kul- takin jakotukilta yksittäisen runkoliitännän kautta syöttörun- kolinjaan tai paluurunkolinjaan, mikä vähentää läpivientien lu- kumäärää.

Edullisesti toiset aukot ovat ensimmäisen liitäntäsivun suhteen

N viereisellä sivulla. Tämä mahdollistaa vakiojakotukin käytön,

O 25 jossa runkoliitäntä ja siihen liittyvä syöttö- tai paluulinja

O tulee kohtisuorasti suhteessa jakotukilta lähteviin kiertoput-

N kiin. x a o Edullisesti pohja on yhtenäinen ja rikkomaton rakenne muodos- 8 30 taen kiinnityspinnan kytkentäkeskuksen liimaamiseksi eristee-

N seen. Tällöin liimaamiselle saadaan suuri kontaktipinta-ala

N eristeeseen, ja kytkentäkeskus on tiiviisti eristeen päällä.

Liimauksen avulla voidaan vähentää askeläänien kantautumista asuinkerrosten välillä kytkentäkeskusten kautta. Lisäksi lii- maus on nopeaa suorittaa.

Edullisesti kytkentäkeskuksessa on pyöreät ensimmäiset aukot ensimmäisten kiertoputkien johtamiseksi kohtisuorasti ensim- mäisen liitäntäsivun kallistusosaan nähden. Tällöin kallistus- osan kulma suhteessa tasoon määrää mihin suuntaan ensimmäiset kiertoputket kohdistuvat.

Edullisesti kussakin jakotukissa on kiertoliitäntöjen suhteen rungon vastakkaisella puolella venttiili-istukat toimilait- teita varten tai toiset liitännät toisia lähteviä kiertoputkia varten.

Erään sovellusmuodon mukaan ainakin yhdellä sivulla, nimittäin toisella liitäntäsivulla, edullisesti ensimmäisen liitäntäsi- vun suhteen vastakkaisella sivulla, on kolmannet aukot toisia kiertoputkia varten, jotka kolmannet aukot ovat tason suhteen etäämmällä tasosta kuin ensimmäiset aukot. Tällöin toiset kier- toputket saadaan tuotua kytkentäkeskuksen sisään liitettäväksi ensimmäisiin kiertoputkiin siten, että tarve toisten kierto- putkien taivuttamiselle jää pieneksi, vaikka jakotukki on si- joitettu kiertoliitäntöjensä suhteen kallistetusti ensim-

N mäisien kiertoputkien kohdistamiseksi eristettä kohti.

S 25

O Eräässä keksinnön mukaisen kytkentäkeskuksen sovellusmuodossa

N pohja muodostaa tukipinnan. Tällöin kytkentäkeskuksen raken- = teesta saadaan matala, jolloin kytkentäkeskus voidaan sijoittaa - asuntoon siten, että se rajoittaa asuintilaa mahdollisimman 8 30 vähän.

S

Eräässä keksinnön mukaisen kytkentäkeskuksen sovellusmuodossa pohjan ja ensimmäisen liitäntäsivun välinen kulma on 90 astetta ja kytkentäkeskukseen kuuluu erilliset tuentavälineet kallistusosan sovittamiseksi haluttuun kulmaan tasoon nähden.

Tällöin kytkentäkeskuksesta voidaan valmistaa yksinkertaisen monitahokkaan muotoinen ja ensimmäisten kiertoputkien kohdistus voidaan toteuttaa tuentavälineiden avulla.

Edullisesti ensimmäisellä liitäntäsivulla on särmäys. Tällöin kytkentäkeskuksen tilavuutta voidaan pienentää.

Edullisesti kytkentäkeskus käsittää siirrettävät kiinnikkeet kytkentäkeskuksen kiinteää asentamista varten. Tämä helpottaa kytkentäkeskuksen kiinnittämistä haluttuun kohtaan.

Edullisesti kytkentäkeskus käsittää kannattimen jakotukin kiin- nittämistä varten. Tällöin kytkentäkeskukseen voidaan asentaa kiinteästi jakotukki, joka yhdistää ensimmäiset kiertoputket toisiin kiertoputkiin.

Edullisesti kotelorakenteen pohja ja sivut muodostavat veden- pitävän kaukalon, jossa on lattiapinnan yläpuolelle sovitettava vuotovesiyhde. Tällöin kytkentäkeskuksen sisälle vuotava neste voidaan johtaa näkyvälle paikalle, josta ihminen voi havaita vuodon.

N Edullisesti ensimmäisissä aukoissa käytetään läpivientitiivis-

O 25 teitä, jolloin kotelorakenteesta saadaan vesitiivis ensimmäis-

O ten aukkojen kohdalta. Edullisesti myös toisissa ja kolmansissa

N aukoissa käytetään läpivientitiivisteitä. Vaihtoehtoisesti en- = simmäisellä liitäntäsivulla voidaan käyttää listamallista tii- > vistettä, jossa kaikki putkiläpiviennit ovat limittäin tai vie- 8 30 rekkdin ilman erillistiivisteitä. Vastaavasti myös tosissa ja

N kolmansissa aukoissa voidaan käyttää listamallista tiivistettä.

N Listamallisessa tiivisteessä voi myös olla jäykisteet, jolloin kytkentäkeskuksen aihion ensimmäiselle liitäntäsivulle ja/tai toiselle liitäntäsivulle työstetään vain yksi aukko, johon listamallinen tiiviste sovitetaan erillisosana. Listamallinen tiiviste sisältää tiivistetyt aukot yksittäisiä putkia varten.

Eräässä keksinnön mukaisen kytkentäkeskuksen sovellusmuodossa pohjan ja ensimmäisen liitäntäsivun välinen kulma on 90 astetta ja kytkentäkeskuksen aihioon erillisosana sovitettu listamal- linen tiiviste toimii kallistusosana.

Edullisesti kannattimet ovat kiinnitetty kotelorakenteen poh- jaan. Tällöin kannattimet tukevat jakotukkeja painovoiman suh- teen vastakkaiseen suuntaan ja kannattimien kiinnitys on yk- sinkertaista.

Edullisesti kytkentäkeskuksen paksuus on 80 - 150 mm. Tällöin kytkentäkeskus on riittävän korkea, jotta sen sisään sijoitet- tavat komponentit kuten jakotukki ja kiertoputket mahtuvat on- gelmitta kytkentäkeskuksen sisään.

Keksinnön mukainen lattiarakennejärjestely käsittää kantavan rakenteen, kantavan rakenteen päälle asennetun eristeen, eris- teen päälle tehdyn lattiavalun, jonka sisään on valettu ensim- mäisiä kiertoputkia lattiarakenteen lämmitystä varten, ja kyt- kentäkeskuksen ensimmäisten kiertoputkien liittämiseksi toi- siin kiertoputkiin lämpimän nesteen siirtämistä varten. Lat-

N tiarakennejärjestelyssä jonkin aiemmin esitetyn sovellusmuodon

O 25 mukainen kytkentäkeskus on sovitettu eristeen päälle ja on kor-

O keudeltaan sellainen, että se ulottuu ainakin osittain valetun

N lattiarakenteen yläpuolelle. x a o Tällöin lattian rakentamisessa säästyy työaikaa, kun eristettä 8 30 ei tarvitse työstää ennen kytkentäkeskuksen asentamista. Kek-

N sinnön mukaisella kytkentäkeskuksella saadaan kuitenkin aikaan

N vähän tilaa vievä rakenne, ja kytkentäkeskus voidaan sijoittaa esimerkiksi kaapin sokkeliin, jolloin kytkentäkeskus ei vie käytännössä lainkaan asuintilaa. Mikäli kytkentäkeskus upotetaan eristeeseen tekniikan tason mukaisesti, kytkentäkes- kuksen ja eristeen väli tulee tiivistää ennen lattian valua.

Keksinnön mukaisella kytkentäkeskuksella myös tämä työvaihe voidaan jättää pois. Eristeen säilyessä ehjänä myös äänen eris- tys paranee.

Tässä yhteydessä eristeellä tarkoitetaan materiaalia, jonka lämmönjohtavuus on alle 0,5 W/m °C. Kantava rakenne voi olla ontelolaatta.

Edullisesti kytkentäkeskus on sovitettu rikkomattoman eristeen päälle. Tällöin rakenne on ääni- ja lämpöeristyksen kannalta ensiluokkainen.

Edullisesti kytkentäkeskus on kiinnitetty eristeen päälle eris- tettä ja kantavaa rakennetta työstämättä liimaamalla tai tar- rakiinnityksellä askeläänieristyksen parantamiseksi. Tällöin säästyy työaikaa ja lattiarakennejärjestelyn vesitiiviys säilyy parempana. Liimauksen avulla kiinnitys on nopeaa ja aske- läänieristys on ensiluokkaista, sillä eristettä ei läpäistä millään rakenteella, ei edes kiinnityspulteilla.

Edullisesti kytkentäkeskus on kiinnitetty siirrettävin kiin-

N nikkein pulttaamalla kantavaan rakenteeseen eristeen läpi.

O 25 Tällä tavoin kytkentäkeskus saadaan asennettua kiinteästi ha-

O luttuun kohtaan. 3 = Lattiavalun paksuus voi olla 20-60 mm. Ohut lattiavalu säästää > rakennusmateriaalia ja siten rakennuskustannuksia. 8 30

N Edullisesti kytkentäkeskus on sovitettu kaapin sokkeliin. Täl-

N löin kytkentäkeskus ei rajoita asunnon asuintilaa.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kytkentäkeskuksen asenta- miseksi lattiarakenteen yhteyteen kytkentäkeskus asennetaan kantavan rakenteen päälle ennen lattian valua, kytkentäkeskus kiinnitetään kantavaan rakenteeseen, johdetaan ensimmäiset kiertoputket eristeen päälle lattiarakenteen lämmitystä varten, valetaan 20 - 60 mm paksuinen lattiavalu eristeen päälle, jol- loin ensimmäiset kiertoputket jäävät lattiavalun sisään, ja liitetään ensimmäiset kiertoputket toisiin kiertoputkiin läm- pimän nesteen siirtämistä varten. Menetelmässä käytetään jonkin aiemmin esitetyn sovellusmuodon mukaista kytkentäkeskusta, joka asennetaan eristeen päälle, edullisesti eristettä tai kantavaa rakennetta työstämättä.

Tällöin lattian rakentamisessa säästyy työaikaa ja lattian ra- kenteesta saadaan helpommin vesitiivis. Eristeen säilyessä eh- jänä myös äänen eristys paranee.

Edullisesti kytkentäkeskus liimataan tai kiinnitetään tarrojen avulla suoraan eristeeseen eristettä rikkomatta askeläänieris- tyksen parantamiseksi. Liimaus tai tarrakiinnitys on myös nopea toteuttaa eikä muodosta kylmäsiltaa eristeen lävitse, kuten eristeen läpäisevä pultti.

N Vaihtoehtoisesti kytkentäkeskus voidaan kiinnittää kantavaan

O 25 rakenteeseen pulteilla siten, että pultit menevät eristeen

O läpi. Keksinnön mukaisessa menetelmässä eristeeseen ei kuiten-

N kaan tarvitse työstää aukkoa, johon kytkentäkeskus upotettai-

E siin, vaan kytkentäkeskuksen pohja jää eristeen päälle. > x 30 Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaa-

N malla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirrok-

N siin, joissa

Kuva 1 esittää aksonometrisesti keksinnön mukaisen kytkentäkeskuksen erään sovellusmuodon,

Kuva 2 esittää periaatepiirustuksena keksinnön mukai- sen kytkentäkeskuksen erään sovellusmuodon,

Kuvat 3a ja 3b esittävät keksinnön mukaisen kytkentäkeskuksen sovellusmuotoja sivulta päin katsottuna,

Kuvat 4a - 4d esittävät periaatepiirustuksina keksinnön mu- kaisen kytkentäkeskuksen sovellusmuotoja,

Kuva 5 esittää kytkentäkeskuksen käyttöä ylhäältä päin kuvattuna,

Kuva 6 esittää erään keksinnön mukaisen lattiarakenne- järjestelyn.

Kuvissa 1 ja 2 on esitetty eräs keksinnön mukainen kytkentä- keskus 11. Kytkentäkeskuksen 11 pohja 28 ja sivut 16 muodosta- vat vesitiiviin kotelorakenteen 14. Kytkentäkeskusta 11 käyte- tään edullisesti ensimmäisten kiertoputkien 22 kytkemiseksi ja- kotukkiin 26, mutta sitä voidaan käyttää myös toisien kierto- putkien 24 yhdistämiseen jakotukin 26 välityksellä ensimmäisiin kiertoputkiin 22 vedenpitävän kotelorakenteen 14 sisällä kuvien da — 4d mukaisesti. Tällöin ensimmäisten kiertoputkien 22, ja- kotukin 26 ja mahdollisten toisten kiertoputkien 24 mistä ta- hansa liitoksesta mahdollisesti vuotava neste vuotaa hallitusti

N kytkentäkeskuksen 11 kotelorakenteen 14 sisään. Kytkentäkes-

O 25 kuksen 11 sisällä voi olla elektroninen vuotoilmaisin tai kyt-

O kentäkeskuksen 11 jollain sivulla 16 voi olla lattiapinnan ylä-

N puolelle sovitettava vuotovesiyhde 32, josta vuotovesi johde-

E taan näkyvälle paikalle, josta ihminen voi havaita vuodon. > x 30 Kuvissa 1 ja 2 esitetyssä sovellusmuodossa kytkentäkeskuksen

N 11 pohja 28 muodostaa tukipinnan 30, joka määrittää tason T1.

N Keksinnön mukaisessa kytkentäkeskuksessa 11 ensimmäisen lii- täntäsivun 15 ensimmäiset aukot 18 käsittävä kallistusosa 34 on 45-85 asteen, edullisesti 70-80 asteen kulmassa K1 tasoon

Tl nähden. Kallistusosalla 34 tarkoitetaan tässä sovellusmuo- dossa kytkentäkeskuksen 11 pohjan 28 ja särmäyksen S1 välistä osaa ensimmäisestä liitäntäsivusta 15. Ensimmäiset kiertoputket 22 johdetaan kallistusosaan 34 nähden kohtisuorasti kytkentä- keskuksen 11 sisään tiivisteellisten ensimmäisten aukkojen 18 kautta. Mikäli kytkentäkeskuksessa 11 käytetään toisia kierto- putkia 24, ne johdetaan kytkentäkeskuksen 11 sisään toisella liitäntäsivulla 17 olevien tiivisteellisten kolmansien aukkojen 20 kautta kuvien 4a - 4d mukaisesti. Kolmansien aukkojen 20 sijainti on etäämmällä tasosta Tl kuin ensimmäisien aukkojen 18 sijainti, jotta kiertovesiputket voidaan johtaa jakotukille 26 loivassa kulmassa taittamatta putkia jyrkästi. Jakotukeille 26 tulevat runkolinjat voidaan johtaa kuvassa 1 näkyvien toi- sien aukkojen 38 kautta. Edullisesti toiset aukot 38 sijaitse- vat ensimmäisen liitäntäsivun 15 suhteen viereisellä sivulla 16, jotta runkolinjat voidaan tuoda jakotukeille 26 näiden päistä.

Edullisesti keksinnön mukaisessa kytkentäkeskuksessa 11, jär- jestelmässä ja menetelmässä käytetään niin sanottuja vakiomal- lisia jakotukkeja 26, joita ei ole erityisesti suunniteltu käy- tettäväksi viisteellä varustetun kytkentäkeskuksen 11 kanssa.

Vakiomallisella jakotukilla 26 tarkoitetaan kuvan 5 mukaisesti

N putkimaisen rungon 46 omaavia jakotukkeja 26, joihin syötetään

S 25 vettä runkolinjasta päätysyöttönä eli rungon 46 päätyyn muo-

O dostetun runkoliitännän 48 kautta. Runkolinjalla tarkoitetaan

N halkaisijaltaan ensimmäisiä kiertoputkia 22 ja toisia kierto- = putkia 24 suurempia syöttörunkolinjaa 40 ja paluurunkolinjaa > 44, jotka tuovat lämmitettyä vettä kiertoon ja vievät kierrossa 8 30 jäähtynyttä vettä takaisin lämmönvaihtimelle lämmitettäväksi.

N Kuhunkin jakotukkiin 26 kuuluu edullisesti runkoon 46 muodos-

N tetut, rungon 46 pituussuunnalle poikittain sijoitetut kierto- liitännät 58 ensimmäisiä kiertoputkia 22 varten. Tällaisen va- kiomallisen jakotukin 26 avulla kiertoliitäntöjen 58 ja sitä kautta jakotukilta 26 lähtevien ensimmäisien kiertoputkien 22 suuntausta voidaan muuttaa yksinkertaisesti kiertämällä jako- tukkia 26 sen rungon 46 pituusakselin ympäri siten, että kier- toliitännät 58 osoittavat tasoa Tl kohden. Tämä ohjaa ensim- mäiset kiertoputket 22 myös tasoa Tl kohti ja myöhemmin kyt- kentäkeskuksen 11 ulkopuolella eristettä 52 vasten varmistaen kiertovesiputkien sijainnin valun sisällä. Jotta jakotukkien 26 suuntaaminen kääntämällä onnistuu samoja kannattimia 42 käyttäen, ovat jakotukkien 26 kiinnitykseen käytettävät kan- nattimet 42 edullisesti sellaisia, että niihin kuuluu jakotukin 26 rungon 46 ulkomuotoa sisämuodoltaan vastaava tartuntaosa 72.

Toisin sanottuna tartuntaosassa 72 on jakotukin 26 rungon 46 poikkileikkausta vastaava aukko, jolloin jakotukkia 26 voidaan helposti kääntää kannattimessa 42 haluttuun asentoon ennen ja- kotukin 26 lukitusta kannatinta 42 kiristämällä. Vaihtoehtoi- sesti kuvassa 5 esitettyyn sovellusmuotoon nähden kytkentäkes- kuksen 11 toiset aukot 38 voivat sijaita myös ensimmäiseen liitäntäsivuun 15 nähden vastakkaisella sivulla 16, jolloin jakotukkien 26 päissä käytetään 90 asteen kulmassa olevia run- koliitäntöjä 48.

Kuvissa 1] ja 2 esitetyssä sovellusmuodossa ensimmäiset aukot 18 ovat osittain limittäin. Ensimmäiset aukot 18 voidaan so-

N vittaa myös rinnakkain samaan tasoon, jolloin kytkentäkeskuk-

O 25 sesta 11 saadaan matalampi. 3

N Kuvan 3a mukaisesti kytkentäkeskuksen 11 ensimmäisellä liitän- = täsivulla 15 voi olla särmäys S1, jolloin kytkentäkeskuksen 11 > tilavuutta saadaan pienennettyä. Tällöin vain ensimmäisen lii- 8 30 tantdsivun 15 ensimmäiset aukot 18 käsittävä kallistusosa 34

N on kulmassa Kl tasoon Tl nähden. Vaihtoehtoisesti koko kytken-

N täkeskuksen 11 ensimmäinen liitäntäsivu 15 voi olla kulmassa

Kl tasoon T1 nähden kuten kuvassa 3b esitetyssä sovellusmuo- dossa.

Kuvissa 4a-4d on esitetty erilaisia keksinnön mukaisen kytken- täkeskuksen 15 sovellusmuotoja. Kuvissa 4a ja 4b kytkentäkes- kuksen 11 pohja 28 muodostaa tukipinnan 30, joka määrittää tason T1. Pohja 28 on yhtenäinen ja rikkomaton rakenne muodos- taen kiinnityspinnan 70 kytkentäkeskuksen 11 liimaamiseksi eristeeseen 52. Kuvassa 4c kytkentäkeskuksen 11 kotelorakenne 14 on yksinkertaisen monitahokkaan muotoinen, ja pohjan 28 ja ensimmäisen liitäntäsivun 15 välinen kulma on 90 astetta.

Tässä sovellusmuodossa kytkentäkeskuksen 11 kiinnikkeet 36 toi- mivat tuentavälineinä. Kiinnikkeiden 36 päädyt muodostavat tu- kipinnan 30, ja kotelorakenne 14 on kallistettu tuentaväli- neillä siten, että kallistusosa 34 saadaan haluttuun kulmaan tasoon T1 nähden. Kuvassa 4d kytkentäkeskuksen 11 pohjan 28 ja ensimmäisen liitäntäsivun 15 välinen kulma on 90 astetta ja kallistusosa 34 on sovitettu haluttuun kulmaan tasoon T1 nähden tuentavälineinä toimivien kiinnikkeiden 36 avulla. Kotelora- kenne 14 on muotoiltu siten, että kytkentäkeskuksen 11 ylä- osasta saadaan tason Tl suuntainen.

Kuvassa 6 on esitetty keksinnön mukainen lattiarakennejärjes- tely, jossa alimmaisena on kantava rakenne 50, joka voi olla esimerkiksi ontelolaatta. Kantavan rakenteen 50 päälle on asen-

N nettu eriste 52. Eristeen 52 päälle voidaan asentaa jonkin

O 25 edellä kuvatun sovellusmuodon mukainen kytkentäkeskus 11 siten,

O että kytkentäkeskuksen 11 pohja 28 tulee eristeen yläpuolelle.

N Eristettä 52 tai kantavaa rakennetta 50 ei ole työstetty kyt- = kentäkeskuksen 11 asentamista varten. Tässä lattiarakennejär- > jestelyssä kytkentäkeskusta 11 käytetään lattialämmitysputkien 8 30 asentamiseen. Ensimmäiset kiertoputket 22 muodostavat asunnon

N lämmityspiirin, jossa ensimmäiset kiertoputket 22 asetetaan

N eristeen 52 päälle. Eristeen 52 ja ensimmäisten kiertoputkien 22 päälle tehdään lattiavalu 54, jonka tulisi olla ensimmäisten kiertoputkien päällä vähintään 12 mm paksu. Lattiavalun 54 kokonaispaksuus voi olla 20-60 mm. Kuivunut lattiavalu 54 voi- daan päällystää pintamateriaalilla 56, kuten esimerkiksi la- minaatilla, vinyylillä tai parketilla. Keksinnön mukaisen kyt- kentäkeskuksen 11 avulla ensimmäiset kiertoputket 22 saadaan asennettua helposti eristeen 52 pinnalle, jolloin vältetään ensimmäisten kiertoputkien 22 nouseminen lattiavalun 54 pintaan valun aikana. Kytkentäkeskuksen 11 sisällä ensimmäiset kierto- putket 22 liitetään jakotukkien 26 kautta toisiin kiertoputkiin 24, joita pitkin lämmitysneste tulee asuntoon. Vastaavasti tässä sovellusmuodossa kytkentäkeskuksella 11 voidaan liittää ensimmäiset kiertoputket 22 toisten kiertoputkien 24 sijaan syöttörunkolinjaan 40 ja paluurunkolinjaan 44.

Kytkentäkeskus 11 voidaan sijoittaa esimerkiksi kaapin 60 sok- keliin 61. Tällöin kytkentäkeskus 11 ei vie käytännössä lain- kaan asuintilaa. Kaapissa 60 voi olla avattava pohja 62, jol- loin kytkentäkeskukseen 11 on helppo päästä käsiksi huoltotöitä varten.

N

N

O

N

O

<Q

N

N

I a a oO

O

00

O

N

O

N

Claims (15)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Kytkentäkeskus (11) nesteitä kuljettavien kiertoput- kien yhdistämistä varten, johon kytkentäkeskukseen (11) kuuluu - kotelorakenne (14), jolla on pohja (28) ja useita si- vuja (16), ja ainakin yhdellä sivulla (16), nimittäin ensim- mäisellä liitäntäsivulla (15), on ensimmäiset aukot (18) en- simmäisiä kiertoputkia (22) varten, ja jossa kytkentäkeskuk- sessa (11) on tukipintoja (30), joiden välille muodostuu taso (T1), jossa ensimmäiseen liitäntäsivuun (15) kuuluu ainakin osan liitäntäsivusta (15) kattava kallistusosa (34), joka on 45 —- 85 asteen, edullisesti 70 — 80 asteen kulmassa (Kl) sa- nottuun tasoon (Tl) nähden, johon kallistusosaan (34) sanotut ensimmäiset aukot (18) ovat muodostettu, - ainakin kaksi jakotukkia (26), nimittäin syöttöjako- tukki (26.1) virtauksen jakamiseksi sanotuille ensimmäisille kiertoputkille (22) ja paluujakotukki (26.2) kierrosta palaa- vien ensimmäisien kiertoputkien (22) virtauksen keräämiseksi yhteen, - kannattimet (42) sanottujen jakotukkien (26) tuke- miseksi kotelorakenteen (14) sisään, ja kotelorakenteeseen (14) kuuluu edelleen toiset aukot (38) linjojen johtamiseksi jakotukeille (26), N tunnettu siitä, että kytkentäkeskuksessa (11) toiset aukot (38) O 25 ovat sovitettu syöttörunkolinjan (40) johtamiseksi syöttöjako- O tukille (26.1) ja paluurunkolinjan (44) johtamiseksi paluuja- N kotukille (26.2) ja kuhunkin jakotukkiin (26) kuuluu putkimai- = nen runko (46), rungon (46) päätyyn tehty runkoliitäntä (48), > ja rungon (46) pituussuunnan suhteen kohtisuoraan muodostetut 8 30 kiertoliitannat (58) ensimmäisiä kiertoputkia (22) varten, N joista syöttöjakotukki (26.1) on sovitettu liitettäväksi run- N koliitännästään (48) syöttörunkolinjaan (40) ja paluujakotukki

(26.2) on sovitettu liitettäväksi runkoliitännästään (48) pa- luurunkolinjaan (44), jossa kytkentäkeskuksessa (11) sanotut jakotukit (26) ovat kiinnitetty kannattimien (42) avulla tason (T1) suhteen kallistetusti siten, että sanotut kiertoliitännät (58) osoittavat tason (Tl) suhteen vinosti tasoa (Tl) kohti jakotukkeihin (26) liitettävien sanottujen ensimmäisten kier- toputkien (22) painamiseksi eristettä vasten valussa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäkeskus (11), tunnettu siitä, että ensimmäiset kiertoputket (22) ovat hal- kaisijaltaan syöttörunkolinjan (40) ja paluurunkolinjan (44) halkaisijaa pienempiä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkentäkeskus (11), tunnettu siitä, että sanotut toiset aukot (38) ovat en- simmäisen liitäntäsivun (15) suhteen viereisellä sivulla (16).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen kytkentä- keskus (11), tunnettu siitä, että pohja (28) on yhtenäinen ja rikkomaton rakenne muodostaen kiinnityspinnan (70) kytkentä- keskuksen (11) liimaamiseksi eristeeseen (52).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen kytkentä- keskus (11), tunnettu siitä, että kytkentäkeskuksessa (11) on pyöreät ensimmäiset aukot (18) ensimmäisten kiertoputkien (22) N johtamiseksi kohtisuorasti ensimmäisen liitäntäsivun (15) kal- O 25 listusosaan (34) nähden. S

N 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen kytkentä- = keskus (11), tunnettu siitä, että ainakin yhdellä sivulla (16), > nimittäin toisella liitäntäsivulla (17), edullisesti ensimmäl- 8 30 sen liitäntäsivun (15) suhteen vastakkaisella sivulla (16), on N kolmannet aukot (20) toisia kiertoputkia (24) varten, jotka N kolmannet aukot (20) ovat tason (T1) suhteen etäämmällä tasosta kuin ensimmäiset aukot (18).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen kytkentä- keskus (11), tunnettu siitä, että sanotut kannattimet (42) ovat kiinnitetty kotelorakenteen (14) pohjaan (28).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen kytkentä- keskus (11), tunnettu siitä, että kunkin jakotukin (26) runko (46) on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja kiinnikkeisiin (42) kuuluu vastaavan sisämuodon omaava tartuntaosa (72) mahdollis- taen jakotukin (26) kiertämisen rungon (46) pituusakselin ym- päri kiertoliitäntöjen (58) suuntaamiseksi.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen kytkentä- keskus (11), tunnettu siitä, että sanotulla ensimmäisellä lii- täntäsivulla (15) on särmäys (S1).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen kytkentä- keskus (11), tunnettu siitä, että kotelorakenteen (14) pohja (28) ja sivut (16) muodostavat vedenpitävän kaukalon, jossa on lattiapinnan yläpuolelle sovitettava vuotovesiyhde (32).

11. Lattiarakennejärjestely, joka käsittää - kantavan rakenteen (50), - kantavan rakenteen (50) päälle asennetun eristeen (52), N - eristeen (52) päälle tehdyn lattiavalun (54), jonka sisään O 25 on valettu ensimmäisiä kiertoputkia (22) lattiarakenteen läm- O mitystä varten, joihin ensimmäisiin kiertoputkiin (22) kuuluu N päät liitäntöjä varten, = - kytkentäkeskuksen (11) ensimmäisten kiertoputkien (22) liit- > tämiseksi jakotukkiin (26) lämpimän nesteen siirtämistä varten, 8 30 jossa sanotut ensimmäisien kiertoputkien (22) päät ovat joh- N dettu kytkentäkeskuksen (11) sisälle, N tunnettu siitä, että jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen kytkentäkeskus (11) on sovitettu eristeen (52) päälle ja on korkeudeltaan sellainen, että se ulottuu ainakin osittain va- letun lattiarakenteen yläpuolelle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lattiarakennejärjes- tely, tunnettu siitä, että kytkentäkeskus (11) on kiinnitetty eristeen (52) päälle eristettä (52) ja kantavaa rakennetta (50) työstämättä liimaamalla tai tarrakiinnityksellä askeläänieris- tyksen parantamiseksi.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 11 - 13 mukainen lattiara- kennejärjestely, tunnettu siitä, että lattiavalun (54) paksuus on 20 — 60 mm.

14. Menetelmä kytkentäkeskuksen (11) asentamiseksi lat- tiarakenteen yhteyteen, jossa menetelmässä kytkentäkeskus (11) asennetaan kantavan rakenteen (50) päälle ennen lattian valua, kytkentäkeskus (11) kiinnitetään kantavaan rakenteeseen (50), johdetaan ensimmäiset kiertoputket (22) eristeen (52) päälle lattiarakenteen lämmitystä varten, valetaan 20-60 mm paksuinen lattiavalu (54) eristeen (52) päälle, jolloin ensimmäiset kier- toputket (22) jäävät lattiavalun (54) sisään, ja liitetään en- simmäiset kiertoputket (22) jakotukkeihin (26) lämpimän nesteen siirtämistä varten, tunnettu siitä, että käytetään jonkin pa- N tenttivaatimuksen 1-10 mukaista kytkentäkeskusta (11), joka O 25 asennetaan eristeen (52) päälle, edullisesti eristettä (52) tai O kantavaa rakennetta (50) työstämättä ja sanotut ensimmäiset N kiertoputket (22) suunnataan jakotukkien (26) avulla eristettä E (52) vasten lattiavalussa (54). > x 30

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu N siitä, että sanottu kytkentäkeskus (11) liimataan tai kiinni- N tetään tarrojen avulla suoraan eristeeseen (52) eristettä (52) rikkomatta askeläänieristyksen parantamiseksi.