FI12976Y1 - Kansilaitteisto jätteidenkeruusäiliötä varten - Google Patents

Abstract

1. Jätteidenkeruusäiliötä (10) varten tarkoitettu kansilaitteisto (20), joka on laadittu sulkemaan jätteidenkeruusäiliön täyttöaukon, jolloin kansilaitteisto (20) on muodostettu moniosaiseksi ja käsittää kaksi kansielementtiä (21, 22), jolloin jokainen kansielementti (21, 22) käsittää kansielementtipinnan (21a, 22a), jonka rajaa ainakin kaksi kansielementtireunaa, jolloin kunkin kansielementin (21, 22) kansielementtireuna on muodostettu ensimmäiseksi kansielementtireunaksi (24), jolloin kansilaitteiston (20) suljetussa käyttötilassa yhden kansielementin (21) ensimmäinen kansielementtireuna (24) on toisen kansielementin (22) ensimmäistä kansielementtireunaa (24) kohti, jolloin ensimmäinen kansielementtireuna (24) käsittää kaksi reunapäätyä (30, 31) sekä reunapäätyjen (30, 31) välillä ulottuvan reunan kulun (32), ja jolloin ainakin yhden kansielementeistä (21, 22) ensimmäinen kansielementtireuna (24) määrittää limittymisalueen (34), joka on laadittu siten, että se limittyy kansilaitteiston (20) suljetussa käyttötilassa toisen kansielementin ensimmäisen kansielementtireunan (21) kanssa, tunnettu siitä, että sen ensimmäisen kansielementtireunan (24) reunan kulku (32), joka määrittää limittymisalueen (34), käsittää ensimmäisen reunaosuuden (33) ja ainakin yhden toisen reunaosuuden (35), että ensimmäinen reunaosuus (33) määrittää limittymisalueen (34), ja että ainakin yksi toinen reunaosuus (35) on siirtynyt taaksepäin ensimmäiseen reunaosuuteen (33) verrattuna ensimmäistä kansielementtireunaa (24) kohti suuntatuvassa katselusuunnassa (B) suhteessa ensimmäiseen reunaosuuteen (33). Lisäksi suojavaatimukset 2-19.

Description

Kansilaitteisto jätteidenkeruusäiliötä varten Esillä oleva keksintö koskee ensinnäkin suojavaatimuksen 1 johdan- non mukaista kansilaitteistoa jätteidenkeruusäiliötä varten. Keksintö koskee li- säksi myös sellaista suojavaatimuksen 15 johdannon mukaista jätteidenke- ruusäiliötä.

Jätteidenkeruusäiliöt on itsessään tunnettu jo kauan ja niitä käytetään usein liikutettavien säiliöiden muodossa.

Esillä oleva keksintö koskee — erityisesti kaksipyöräisiä ja kolmipyö- räisiä — liikutettavia jätteidenkeruusäiliöitä. Sellaisilla jätteidenkeruusäiliöillä on yleensä suorakulmainen tai lähes suorakulmainen säiliörunko, joka koostuu säi- liön pohjasta ja säiliön pohjasta ylöspäin ulkonevasta sivuseinämästä, jolloin säi- liön pohja ja sivuseinämä rajaavat jätteidenkeruusäiliön vastaanottotilan. Jät- teidenkeruusäiliön siirtämistä varten siinä on erityisesti liikutusmekanismi, joka käsittää kaksi liikutuspyöriksi muodostettua pyörää ja akselin, jonka kautta liiku- tuspyörät on sijoitettu säiliörunkoon. Kolmipyöräisissä jätteidenkeruusäiliöissä on lisäksi vielä lisäpyörä, joka on erityisesti ohjauspyörä.

Säiliörungossa on täyttöaukko säiliön pohjaa vastapäätä olevassa säiliörungon päässä, joka vastaa säiliön ylälaitaa. Tämä täyttöaukko on tavan- omaisesti suljettavissa tai suljettu kansilaitteiston avulla, jolloin kansilaitteisto on — sijoitettu tai saranoitu säiliörunkoon erityisesti kääntämällä liikutettavaksi.

Sellaiset jätteidenkeruusäiliöt ovat jonkin aikaa kehittyneet siten, että säiliörungon rajaamaan vastaanottotilaan voidaan samanaikaisesti kerätä erik- seen erilaisia jäte- ja hyötyjätejakeita. Tässä tapauksessa jätteidenkeruusäili- össä on erotusseinä, joka sijoitetaan säiliörungon sisälle siten, että vastaanot- totila on jaettu kahteen toisistaan erillään olevaan erilliseen osastoon. Molem- N mat osastot toimivat kuitenkin yhdessä yhteisen täyttöaukon kanssa.

N Tekniikan tasolla tunnetaan siksi jo sellaisia jätteidenkeruusäiliöitä 3 varten ratkaisuja, joissa kansilaitteisto on jaettu ja muodostuu kahdesta kan- S sielementistä. Tällöin on kyse kansielementeistä, jotka yksinään peittävät kul- z 30 loinkin osan täyttöaukosta, mutta sulkevat kuitenkin yhdessä koko täyttöaukon. 3 Tällä tavalla voidaan erotusseinää käytettäessä avata ja sulkea kulloinkin yksit- S täin jokainen yksittäinen vastaanottotilan osasto siihen kohdistetun kansiele- = mentin kautta. Esimerkki tällä tavalla jaettua kansilaitteistoa varten on selostettu N julkaisussa DE 10 2017 126 821 A1.

Perustava ongelma sellaisissa jaetuissa kansissa on se, että molem- pien kansielementtien täytyy suljetussa tilassa olla niin tiiviisti toisiaan vasten,

että kosteus, sade ja vastaavat eivät pääse sisälle säiliörunkoon, johon jätteet on varastoitu. Kansilaitteistot on siksi varustettava soveltuvilla tiivistyslaitteilla. Edellä selostetussa tunnetussa ratkaisussa käytetään siihen soveltuvia tiivistys- elementtejä tiivistyshuulten muodossa.

Muissa tunnetuissa ratkaisuissa vältetään sellaisia tiivistyselement- tejä. Julkaisussa US 4 558 799 B, joka on esillä olevan keksinnön lähtökohtana, on selostettu jätteidenkeruusäiliö kahtia jaetun kansilaitteiston kera. Kansilait- teisto käsittää kaksi kaarevaa kupumaista kansielementtiä, jotka on saranoitu käännettävästi liikutettaviksi jätteidenkeruusäiliön säiliörunkoon, ja joissa on kul- —loinkin ensimmäinen kansielementtireuna. Molempien kansielementtien kan- sielementtireunat on muodostettu siten, että ne ovat kansilaitteiston suljetussa käyttötilassa kääntyneet toisiaan kohti. Tiivistyksen aikaansaamiseksi molem- pien kansielementtien välillä kansilaitteiston suljetussa tilassa molemmat ensim- mäiset kansielementtireunat määrittävät kulloinkin limittymisalueen. Jos jät- teidenkeruusäiliön sisäänheittoaukko suljetaan molemmilla kansielementeillä, niin molemmat kansielementit limittyvät kulloisillakin limittymisalueillaan, niin että nämä liittymisalueet ottavat hoidettavakseen tiivistyslaitteen toiminnon. On- gelmallista tässä tunnetussa ratkaisussa on kuitenkin se, että kansielementit, jotka avataan ja suljetaan vastakkaisella kääntöliikkeellä, voivat juuttua ja jumiu- tuatoisiinsa, niin että helppo avaaminen ja sulkeminen ei ole mahdollista.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on siksi kehittää edelleen alussa mainitun kaltaista kansilaitteistoa sekä jätteidenkeruusäiliötä sillä tavalla, että niiden avulla voidaan välttää edellä mainitut haitat. Erityisesti on tarkoitus saada aikaan se, että kansielementit eivät voi avattaessa ja suljettaessa osua toisiinsa ja puristua ja jumiutua yhteen.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti kansilaitteistolla, N jolla on itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaiset tunnusmerkit, sekä jätteiden- N keruusäiliöllä, jolla on itsenäisen suojavaatimuksen 15 mukaiset tunnusmerkit. 2 Keksinnön muita tunnusmerkkejä ja yksityiskohtia käy ilmi alivaatimuksista, se- © 30 litysosasta sekä piirroksista. Tällöin tunnusmerkit ja yksityiskohdat, jotka on jul- E kistettu keksinnön mukaisen kansilaitteiston yhteydessä, pätevät kokonaisuu- + dessaan myös keksinnön mukaisen jätteidenkeruusäiliön yhteydessä ja päin S vastoin, niin että yhden näistä molemmista keksinnön aspekteista julkistamisen N suhteen viitataan aina täysin myös kulloinkin toiseen keksinnön aspektiin. S 35 Esillä olevan keksinnön perustava ajatus on ensinnäkin se, että eril- listä tiivistyslaitetta kansielementtejä varten ei enää tarvita. Tiivistystoiminnon ottaa sen sijaan hoidettavakseen ainakin yhden kansielementin kansielementti- reuna, joka määrittää sitä varten limittymisalueen.

Yksi kansielementti on siten kansilaitteiston suljetussa käyttötilassa toisen päällä, nimittäin edullisesti ensim- mäisen kansielementtireunan alueella.

Tällöin on keksinnön edullisessa kehitel- mässä yhdentekevää, mikä kansielementti on minkäkin päällä.

Siten, että kan- sielementit lepäävät päällekkäin, toteutetaan erityisesti se, että yksi kan- sielementeistä on hieman kohollaan.

Jotta kansilaitteiston molemmat kan- sielementit eivät osuisi toisiinsa sivuistaan, ainakin yhdessä kansielementeistä on edullisesti yhdellä sivulla, nimittäin reunapäädyn alueella, eräänlainen syven- nys, joka tuottaa määrätyn raon kootussa tilassa.

Tämä syvennys saadaan kek- sinnön mukaisesti aikaan kansielementin ensimmäisen kansielementtireunan erityisellä kehitelmällä.

Keksinnön ensimmäisen aspektin mukaisesti asetetaan käytettäväksi kansilaitteisto jätteidenkeruusäiliötä varten, erityisesti tilavuudeltaan enintään 1000 I:n jätteidenkeruusäiliötä varten, jolloin kansilaitteistolla on itsenäisen suo- javaatimuksen 1 tunnusmerkit.

Tämä kansilaitteisto on laadittu sulkemaan jät- teidenkeruusäiliön täyttöaukon.

Keksintö koskee lisäksi myös jatteidenkeruusai- liötä sellaisen kansilaitteiston kera.

Jätteidenkeruusäiliön kohdalla on kyse erityisesti liikutettavasta jät- teidenkeruusäiliöstä.

Se tarkoittaa, että jätteidenkeruusäiliö on varustettu pyö- rillä.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa jätteidenkeruusäiliö on muodos- tettu jätteidenkeruusäiliöksi, jonka tilavuus on enintään 1100 I.

Jätteidenkeruusäiliö toimii erityisesti jätteiden ja/tai hyötyjätteen väli- aikaiseen varastointiin.

Sellaiset jätteidenkeruusäiliöt on itsessään tunnettu jo kauan ja ne ovat alan ammattilaiselle tuttuja.

Mainitun kaltaiset jätteidenke- ruusäiliöt on määritelty esimerkiksi eurooppalaisessa standardissa EN 840-1. N Seuraavaksi selostetaan edullinen suoritusesimerkki sellaista, erityi- N sesti liikutettavaa kaksipyöräistä tai kolmipyöräistä jätteidenkeruusäiliötä varten, 2 jossa on toteutettu esillä oleva keksintö. © 30 Jätteidenkeruusäiliö koostuu ensinnäkin säiliörungosta.

Säiliörunko E käsittää sivuseinämän, joka rajaa säiliörungon sivuilta.

Keksintö ei periaatteelli- < sesti rajoitu tiettyihin sivuseinämän muotoihin.

Sivuseinämällä voisi esimerkiksi S olla myös pyöreä, soikea tai vastaava muoto.

Toisessa kehitelmässä sivuseinä- N mällä on monikulmainen muoto.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa sivusei- S 35 nämällä on suorakulmainen muoto tai lähes suorakulmainen muoto, niin että myös säiliörungolla on sellainen suorakulmainen tai lähes suorakulmainen muoto. Tässä tapauksessa sivuseinämässä tai säiliörungossa on neljä sei- näsegmenttiä, jotka rajautuvat reunoistaan kulloinkin toisiinsa. Reunat on edul- lisesti muodostettu pyöristetyiksi reunoiksi. Säiliörungon sivuseinämä koostuu tässä tapauksessa edullisesti etuseinästä, takaseinästä ja kahdesta sivusei- nästä, jotka ulottuvat etuseinän ja takaseinän välillä ja yhdistävät ne toisiinsa.

Säiliörungon sulkee alhaalta säiliön pohja, josta sivuseinämä, erityi- sesti seinäsegmentit ulkonee/ulkonevat ja ulottuu/ulottuvat ylöspäin, siis pois päin säiliön pohjasta.

Säiliörungossa on sivuseinämän yläpäässä, joka edustaa säiliön pohjaan verrattuna vastakkaista sivuseinämän päätä, siis säiliörungon ylä- laidassa, joka vastaa erityisesti myös säiliön ylälaitaa, täyttöaukko jätteitä ja/tai hyötyjätettä varten, jolloin täyttöaukkoa rajaa edullisesti säiliörungon sivusei- nämä tai säiliön ylälaita ja se ulottuu säiliörungon koko poikkileikkauspinnalle sen ylälaidan alueella.

Jätteidenkeruusäiliö käsittää täyttöaukon ja sen myötä säiliörungon sulkemiseksi kansilaitteiston, jolloin kansilaitteisto on erityisesti sijoitettu kään- nettävästi liikutettavaksi säiliörunkoon, esimerkiksi saranaliitoksen tai nivelliitok- sen kautta. Kansilaitteisto on jaettu ja koostuu useista kansielementeistä. Tämä kansilaitteisto, joka esittää keksinnön ensimmäistä aspektia, selostetaan yksi- tyiskohtaisesti jäljempänä selitysosassa.

Kansilaitteisto voidaan sulkea tai se voi olla suljettavissa soveltuvalla lukolla, esimerkiksi painovoimalukolla. Tällöin voidaan toteuttaa joko yksi ainoa lukko koko kansilaitteistoa varten tai erillinen lukko jokaista kansielementtiä var- ten.

Sivuseinämä tai seinäsegmentit ja säiliön pohja rajaavat säiliörungon sisätilan, joka on asetettu käytettäväksi jätteiden ja/tai hyötyjätteen vastaanotta- N mista varten ja joka muodostaa jätteidenkeruusäiliön vastaanottotilan. Sisätilan N tai vastaanottotilan tilavuus on kulloinkin säiliön tyypin mukaisesti esimerkiksi 2 enintään 1100 |. Tilavuus edustaa erityisesti koko jätteidenkeruusäiliön sisäistä © 30 tilaa erityisesti kansilaitteiston ollessa suljettuna. Sisätilan tilavuus on säiliötyy- E pistä ja säiliön koosta riippuen enintään 120 |, edullisesti enintään 140 |, edulli- <+ sesti enintään 190 |, edullisesti enintään 240 I, edullisesti enintään 390 I, edulli- S sesti enintään 700 I tai 1100 I. N Jotta voidaan kerätä eri jäte- ja/tai hyötyjätejakeita jätteidenkeruusäi- S 35 liöön, vastaanottotilan sisälle on sijoitettu edullisesti ainakin yksi erotusseinä, joka jakaa vastaanottotilan kahteen tai useaan osastoon. Vastaanottotilaan voidaan sijoittaa lisäksi tai vaihtoehtoisesti myös yksi tai usea lisäsäiliö esimer- kiksi soveltuvan kehysrakenteen avulla. Esillä olevan keksinnön jätteidenke- ruusäiliö on edullisessa kehitelmässä muodostettu sellaiseksi monikammiosäi- liöksi, jossa on kaksi tai useampia osastoja eri jäte- ja/tai hyötyjätejakeiden vas- 5 taanottoa varten.

Jätteidenkeruusäiliö erottuu edullisesti edukseen siten, että sen kor- keus on suurempi kuin sen enimmäisleveys ja/tai enimmäissyvyys ja/tai kuin säiliön pohjan enimmäislaajuus. Jos jätteidenkeruusäiliön kohdalla on esimer- kiksi kyse sellaisesta, jolla on suorakulmainen säiliörunko, niin säiliön leveys on edullisesti molempien sivuseinien välinen etäisyys. Säiliön syvyys on sellaisessa tapauksessa edullisesti etuseinän ja takaseinän välinen etäisyys. Säiliön pohjan enimmäislaajuus on sellaisessa tapauksessa edullisesti säiliön pohjan diago- naali. Jos jätteidenkeruusäiliöllä on esimerkiksi pyöreä säiliörunko, niin säiliön pohjan enimmäislaajuuden kohdalla on kyse diagonaalista. Säiliörungon soi- kean kehitelmän kohdalla säiliön pohjan enimmäislaajuus on enimmäisetäisyys säiliön pohjan kahden vastakkaisen laitapisteen välillä.

Esillä oleva keksintö ei rajoitu jätteidenkeruusäiliön tiettyihin geomet- risiin esiasetuksiin, vaan ne ilmenevät pikemminkin erityisesti jätteidenkeruusäi- liön käyttöalueen ja käyttötarkoituksen mukaan ja/tai sen tilavuuden mukaan.

Seuraavaksi selostetaan lisäksi joitakin edullisia suoritusesimerkkejä, jolloin nämä esimerkit perustuvat erityisesti siihen yllä olevaan ehtoon, että jätteiden- keruusäiliön korkeus on suurempi kuin sen enimmäisleveys ja/tai enimmäis- syvyys ja/tai kuin säiliön pohjan enimmäisulottuvuus. Säiliörungon korkeus voi olla esimerkiksi /00 mm — 1300 mm, edullisesti 850 mm — 1050 mm. Jätteiden- keruusäiliön kokonaiskorkeus, johon lasketaan säiliörungon korkeuden lisäksi vielä mukaan suljetun kansilaitteiston korkeus, on esimerkiksi 700 mm — 1400 N mm, edullisesti 900 mm — 1300 mm.

N Jätteidenkeruusäiliöllä voi olla edullisesti hieman kapeneva kehi- 2 telmä. Se tarkoittaa, että säiliörungon poikkileikkauspinta pienenee säiliön poh- © 30 jan suuntaan sisäänheittoaukosta lähtien siellä, missä kansilaitteisto on sara- E noitu säiliörunkoon. Se tarkoittaa, että säiliörunko kapenee täyttöaukosta säiliön < pohjan suuntaan. Säiliörungon yläpäässä on usein vielä säiliön laita, joka voi S ulota säiliörungon laidan yli, siis sen sivuseinämän yli ulospäin.

N Jätteidenkeruusäiliön enimmäisleveys on esimerkiksi olla 400 mm — S 35 1300 mm, esimerkiksi 580 mm, 750 mm tai 1255 mm. Jätteidenkeruusäiliön enimmäissyvyys voi olla 500 m — 950 mm, edullisesti 520 mm — 900 mm. Mitatun syvyyden kohdalla lasketaan usein mukaan myös, jos sellainen on käsillä, vielä jätteidenkeruusäiliön käsittelytarkoituksia varten tarkoitetun kahvaelementin laa- juus.

Jätteidenkeruusäiliön pohjan alueella, esimerkiksi säiliön pohjan alla, tai säiliörungon seinäsegmentin jatkeessa, siellä, missä seinäsegmentti tulee kosketuksiin säiliön pohjan kanssa, tai sivuseinämässä sen ala-alueelle kiinni- tettynä on jätteidenkeruusäiliön liikutusmekanismi, mikäli on kyse liikutettavasta jätteidenkeruusäiliöstä. Jätteidenkeruusäiliön liikutusmekanismi koostuu ainakin yhdestä akselista ja pyöristä. Pyörät on sijoitettu ainakin yhteen akseliin. Kek- sinnön mukaisen jätteidenkeruusäiliön kohdalla on kyse erityisesti kaksipyöräi- sestä tai kolmipyöräisestä jätteidenkeruusäiliöstä. Tässä tapauksessa jätteiden- keruusäiliön liikutusmekanismi käsittää kaksi liikutuspyörää, joiden kohdalla on kyse pääpyöristä, jotka on sijoitettu jätteidenkeruusäiliöön ainakin yhden akselin kautta, ja joiden avulla jätteidenkeruusäiliötä käsitellään erityisesti siirrettäessä, tyhjennettäessä ja täytettäessä.

Sellainen liikutusmekanismi kahden suuren liikutuspyörän ja jatkuvan akselin kera, erityisesti täydennettynä jäljempänä vielä tarkemmin selostetun kaltaisella astinlaudalla, mahdollistaa säiliön helpon kallistamisen ja säiliön mu- kavan siirron kallistetussa tilassa. Lisäksi myös reunuskivien ja muiden pienien esteiden ylittäminen helpottuu.

Jos jätteidenkeruusäiliön kohdalla on kyse kolmipyöräisestä jät- teidenkeruusäiliöstä, niin siinä on aiemmin selostettujen liikutuspyörien lisäksi vielä kolmas pyörä, joka on selostettu tarkemmin jäljempänä keksinnön toisen aspektin mukaisen keksinnön mukaisen jätteidenkeruusäiliön yhteydessä, ja joka toimii erityisesti ohjauspyöränä.

Jätteidenkeruusäiliön yläpäätyalueelle, erityisesti säiliörungon ylälai- N taan, on edullisesti sijoitettu tai muodostettu ainakin yksi kahvaelementti, jonka N avulla käyttäjä voi käsitellä jätteidenkeruusäiliötä. 2 Sellaiset jätteidenkeruusäiliöt on yleensä laadittu tyhjennettäviksi tyh- © 30 jennyslaitteen avulla, esimerkiksi kaatolaitteen, kuten kampakaatolaitteen avulla E jäteautoon. Sellaiset kaatolaitteet ovat jo itsessään tunnettuja ja tuttuja alan asi- x antuntijalle. Keksintö ei luonnollisesti rajoitu tyhjennyslaitteen konkreettiseen ke- S hitelmään. Jätteidenkeruusäiliössä on edullisesti erityisesti sen ylälaidan alu- N eella laite, joka voi toimia yhdessä tyhjennyslaitteen kanssa. Jos tyhjennys ta- S 35 pahtuuedellä selostetun kaltaisen kaatolaitteen avulla, niin jätteidenkeruusäiliön ylälaidan alueella on edullisesti kaatolaitteen vastaanotin esimerkiksi kamman ja/tai kennorakenteen muodossa. Jätteidenkeruusäiliö koostuu edullisesti muovista, erityisesti sään- kestävästä kovasta muovista, tai metallista.

Kansilaitteisto on keksinnön mukaisesti muodostettu kaksiosaiseksi tai moniosaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että kansilaitteisto käsittää kaksi tai use- ampia kansielementtejä tai se on jaettu kahteen tai useampaan kansielement- tiin. Kansilaitteiston kohdalla on siten kyse jaetusta kansilaitteistosta. Keksintö ei periaatteessa rajoitu tiettyyn määrään kansielementtejä kansilaitteistoa kohti.

Kansilaitteisto on eräässä edullisessa suoritusmuodossa muodostettu kaksi- osaiseksi ja koostuu kahdesta toisistaan riippumattomasta kansielementistä. Jo- kainen kansielementti toimii täyttöaukon osa-alueen, siis täyttöaukon osa-aukon sulkemiseksi. Kansielementit sulkevat kokonaisuutena sitten koko täyttöaukon.

Jokaisella kansielementillä on kansielementtipinta, jonka kaksi tai useampi kansielementtireuna rajaavat. Kansielementtireunojen määrä ilmenee erityisesti kansielementtipinnan muodosta. Kansielementtipinta on eräässä edullisessa suoritusmuodossa rajattu kolmella tai neljällä kansielementtireu- nalla.

Yksi jokaisen kansielementin kansielementtireunoista on muodos- tettu ensimmäiseksi kansielementtireunaksi. Tämä ensimmäinen kansielement- tireuna erottautuu siten, että se on toisen, viereisen kansielementin ensimmäistä kansielementtireunaa kohti kansilaitteiston suljetussa käyttötilassa, kun kansi- laitteisto tai vastaava kansielementti sulkee täyttöaukon.

Kansilaitteiston tehtävänä on sulkea jätteidenkeruusäiliön täyttö- aukko. Suljettu käyttötila on siten se tila, jossa kansilaitteisto, eli kaikki kansiele- mentit, ovat suljetussa asennossa, siis ne on suljettu ja ne sulkevat täyttöaukon.

N Kansilaitteiston suljettu käyttötila erottautuu erityisesti siten, että kansielement- N tien ensimmäiset kansielementtireunat on suunnattu toisiaan kohti.

2 Jokaisen kansielementin ensimmäisessä kansielementtireunassa on © 30 kaksi reunapäätyä, jotka päättävät ja rajaavat ensimmäisen kansielementtireu- E nan, edullisesti reunan vastakkaisissa päädyissä. Reunaksi ymmärretään tällöin + erityisesti kansielementtipinnan rajoitus tai laita. Ensimmäisellä kansielementti- S reunalla on edelleen reunapäätyjen välillä ulottuva reunan kulku. Reunan kulun N kohdalla on erityisesti kyse tilallisesta kulusta, siis reunan tilallisesta ulottuvuu- S 35 desta molempien reunapäätyjen välillä.

Ainakin yhden kansielementin ensimmäinen kansielementtireuna määrittää liittymisalueen. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että ensimmäinen kan- sielementtireuna määrittää sellaisen limittymisalueen. Tämä voi tapahtua myös eri tavalla. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa ainakin yksi ensimmäisen kansielementtireunan osa on muodostettu sellaiseksi limittymisalueeksi. Toi- sessa kehitelmässä limittymisalue on ensin itsenäinen rakenneosa, joka yhdis- tetään seuraavaksi ensimmäiseen kansielementtireunaan erityisesti siten, että se sijoitetaan kansielementtireunaan. Käsite “limittyd” ymmärretään erityisesti *peittämisen” tai *"päällekkäisyyden” mielessä. Ensimmäisen kansielementtireu- nan limittymisalue on asetettu käytettäväksi sillä tavalla, että se limittyy kansi- laitteiston suljetussa käyttötilassa toisen kansielementin ensimmäisen kan- sielementtireunan kanssa. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että ensimmäinen kansielementtireuna on limittymisalueellaan, joka muodostaa edullisesti ensim- mäisen kansielementtireunan osuuden tai on järjestetty ensimmäisen kan- sielementtireunan sellaiseen osuuteen, limittymisalueen ympäryksellä toisen kansielementin ensimmäisen kansielementtireunan päällä.

Sen ensimmäisen kansielementtireunan reunan kululla, joka määrit- tää limittymisalueen, on keksinnön mukaisesti ensimmäinen ja ainakin toinen reunaosuus, siis yksi tai usea toinen reunaosuus. Reunaosuudeksi ymmärre- tään tällöin ensimmäisen kansielementtireunan osa-alue, erityisesti osaväli tai osapituus. Ensimmäinen kansielementtireuna on muodostettu sillä tavalla, että ensimmäiseen kansielementtireunaan suuntautuvassa katselusuunnassa en- simmäinen reunaosuus ja ainakin toinen reunaosuus ovat vierekkäin. Toisin il- maistuna se tarkoittaa, että ensimmäisen kansielementtireunan reunan kulku seuraa yhdessä ulottuvuussuunnassa ja että ensimmäinen reunaosuus ja aina- _ kin yksi toinen reunaosuus on muodostettu peräkkäisiksi ulottuvuussuunnassa. S Ensimmäinen reunaosuus ja ainakin yksi toinen reunaosuus muodostavat yh- N dessä ensimmäisen kansielementtireunan kokonaisuudessaan.

2 Ensimmäinen reunaosuus määrittää keksinnön mukaisesti limittymis- © 30 alueen.

= a 5

S

S 5

Jotta voidaan saada aikaan edellä keksinnön perusperiaatteiden yh- teydessä selostettu syvennys, ainakin yksi ensimmäisen kansielementtireunan toinen reunaosuus on siirtynyt taaksepäin verrattuna ensimmäisen kansiele- menttireunan ensimmäiseen reunaosuuteen ensimmäisen kansielementtireu- nan suuntaisessa katselusuunnassa suhteessa ensimmäiseen reunaosuuteen.

Se tarkoittaa, että toinen reunaosuus on siirtynyt taaksepäin ensimmäisen kan- sielementtireunan suuntaisessa katselusuunnassa.

Toinen reunaosuus hyppää siten taaksepäin, mikä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen kansielementtireunan reunan kululla on tasolla siirtymä, joka on toteutettu edullisesti ensimmäisen reu- naosuuden ja toisen reunaosuuden väliseen rajapintaan.

Tämä tarkoittaa erityi- sesti sitä, että ensimmäisen reunaosuuden asema tai sijainti ensimmäisen kan- sielementtireunan ulottuvuussuunnassa poikkeaa toisen kanavaosuuden ase- masta tai sijainnista.

Erityisesti silloin, kun ensimmäisellä kansielementtireunalla on suoraviivainen reunan kulku, niin ensimmäinen reunaosuus ja ainakin yksi toinen reunaosuus ovat siirtyneet rinnakkain toisiinsa nähden.

Jos käytetään toi- sen reunaosuuden reunan kulkua viitetasona, niin tämä tarkoittaa, että ensim- mäinen reunaosuus, joka määrittää limittymisalueen, leveni verrattuna toiseen reunaosuuteen.

Jos tarkastellaan reunan kulkua ensimmäisessä reunaosuu- dessa, niin ensimmäisen kansielementtireunan reunan kulku tekee ensimmäi- senreunaosuuden ja toisen reunaosuuden välisellä rajapinta-alueella hyppäyk- sen ja jatkuu ensimmäisen kansielementtireunan ulottuvuussuunnassa siirty- neesti toisen reunaosuuden yhteydessä, erityisesti rinnakkain siirtyneesti, edel- leen ensimmäiseen reunaosuuteen.

Keksinnön mukainen siirtymä on siten jota-

kin muuta kuin esimerkiksi vain pyöristetty reunapääty.

Periaatteessa riittää, jos yhdessä kansielementeistä on ensimmäinen _ kansielementtireuna, joka on muodostettu edellä selostetulla keksinnön mukai- S sella tavalla.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti molempien kan- N sielementtien ensimmäiset kansielementtireunat määrittävät kulloinkin limitty- 2 misalueen.

Tässä tapauksessa on järjestetty, että kunkin kansielementin ensim- © 30 mäinen kansielementtireuna käsittää kaksi reunapäätyä sekä reunapäätyjen va- E Iillä ulottuvan reunan kulun, että kunkin kansielementin ensimmäisen kan- + sielementtireunan reunan kulku käsittää kulloinkin ensimmäisen ja ainakin yh- S den toisen reunaosuuden, että kunkin kansielementin ensimmäisen kan- N sielementtireunan ensimmäinen reunaosuus määrittää kulloinkin limittymisalu- S 35 een, ja että kunkin kansielementin ensimmäisen kansielementtireunan ainakin yksi toinen reunaosuus on siirtynyt taaksepäin verrattuna ensimmäiseen reunaosuuteen ensimmäisen kansielementtireunan suuntaisessa katselusuun- nassa suhteessa ensimmäiseen reunaosuuteen.

Sellainen kehitelmä on edulli- nen erityisesti silloin, kun kansilaitteiston molemmat kansielementit ovat identti- set ja yhtä kansielementtiä on käännetty 180*:n verran suhteessa toiseen kan- sielementtiin.

Tässä tapauksessa ensimmäisen ja toisen reunaosuuden kulku- jen avulla aikaansaatu syvennys on molemmilla sivuilla.

Ensimmäinen reunaosuus ja ainakin yksi toinen reunaosuus käsittä- vät edullisesti suhteessa toisiinsa porrasmaisen siirtymän.

Toinen reunaosuus on edullisesti muodostettu kansielementin ensim- wmäisen kansielementtireunan yhden reunapäädyn tai molempien reunapäätyjen alueelle.

Ensin mainitussa tapauksessa ensimmäinen kansielementtireuna kä- sittää ensimmäisen reunaosuuden ja vain yhden toisen reunaosuuden.

Toinen reunaosuus on ensimmäisen kansielementtireunan yhden reunapäädyn alu- eella.

Toinen reuna-alue edustaa edullisesti reunapäätyä, tai reunapääty on toi- sen reunaosuuden toinen pääty, kun taas toisen reunaosuuden ensimmäinen pääty on rajapinnalla ensimmäiseen reunaosuuteen.

Toisessa suoritusmuo- dossa ensimmäisen kansielementtireunan kussakin reunapäädyssä on sellai- nen toinen reunaosuus.

Ensimmäisen kansielementtireunan ensimmäisellä reunaosuudella on edullisesti pituus, joka vastaa moninkertaisesti ensimmäisen kansielementti- reunan toisen reunaosuuden pituutta.

Toisella reunaosuudella on edullisesti pi- tuus, joka on hyvin lyhyt verrattuna ensimmäisen reunaosuuden pituuteen.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa ensimmäisen kansielement- tireunan ainakin yhdellä toisella reunaosuudella on pituus, joka on pie- nempi/yhtä kuin 10 %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 5 %, edullisesti pie- _ nempi/yhtä kuin 3 % ensimmäisen kansielementtireunan kokonaispituudesta.

S Eräässä erityisen edullisessa suoritusmuodossa toisen reunaosuuden pituus on N 2 %:n ja 3 %:n välisellä alueella ensimmäisen kansielementtireunan kokonais- 2 pituudesta.

Ensimmäisen kansielementtireunan pituus vastaa tällöin erityisesti © 30 jätteidenkeruusäiliön säiliörungon syvyyttä.

Edullista on joka tapauksessa, että E toinen reunaosuus on hyvin lyhyt ensimmäiseen reunaosuuteen verrattuna, jotta <+ vältetään veden, kosteuden tai vastaavien sisään tunkeutumista.

Toisen reuna- S osuuden pituus on edullisesti joidenkin millimetrien ja muutaman senttimetrin N välisellä alueella, esimerkiksi 8 mm:n ja 30 mm:n välisellä alueella, edullisesti S 35 10m:nja20 mm:n välisellä alueella, edullisesti noin 15 mm:n alueella.

Toisen reunaosuuden pituus määräytyy = erityisesti myös kansielementtien ja kansilaitteiston koon mukaan sekä säiliön ylälaidan kehitelmän mukaan. Jos tämä laita on esimerkiksi laadittu leveäksi, ja kansielementit ovat tämän leveän säiliön laidan päällä, niin toisen reunaosuuden pituus voidaan valita hieman suu- remmaksi.

Siirtymän koko, joka vastaa erityisesti ensimmäisen ja toisen reuna- osuuden välistä etäisyyttä, on edullisesti ensimmäisen reunaosuuden ja toisen reunaosuuden välillä pienempi/yhtä kuin 10 %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 7 %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 5 % kansielementin leveydestä. Kansielemen- tin leveys vastaa tällöin erityisesti jätteidenkeruusäiliön säiliörungon leveyttä.

Myös siirtymän koko on edullisesti joidenkin millimetrien ja muutaman senttimet- rin välisellä alueella, esimerkiksi 8 mm:n ja 30 mm:n välisellä alueella, edullisesti 10 m:n ja 20 mm:n välisellä alueella.

Jokaisen kansielementin kansielementtireuna on toisessa kehitel- mässä muodostettu toiseksi kansielementtireunaksi, jolloin toinen kansiele- menttireuna on muodostettu kiinnitysreunaksi. Toiseen kansielementtireunaan, siis kiinnitysreunaan, on sijoitettu tai muodostettu ainakin yksi kiinnityslaitteisto. Tämä kiinnityslaitteisto on laadittu kiinnittämään kansielementin jätteidenke- ruusäiliöön, erityisesti jätteidenkeruusäiliön säiliörunkoon, edullisesti kääntä- mällä liikutettavasti.

Toinen kansielementtireuna, joka rajaa ensimmäisen kansielementti- reunan tapaan kansielementtipintaa, erottuu edukseen erityisesti siten, että se on ensimmäistä kansielementtireunaa vastapäätä. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että toinen kansielementtireuna on suhteessa ensimmäiseen kan- sielementtireunaan kansielementin tai kansielementtipinnan toisella sivulla, eri- tyisesti vastakkaisella sivulla, ja kansielementtipinta rajoittuu toiseen sivuun, eri- tyisesti vastakkaiseen sivuun.

N Jokainen kansielementti käsittää lisäksi ainakin yhden kiinnityslait- N teiston, joka on laadittu kiinnittämään kansielementin jätteidenkeruusäiliöön, eri- 2 tyisesti jätteidenkeruusäiliön säiliörunkoon, edullisesti kääntämällä liikutetta- © 30 vast. Kiinnityslaitteisto toimii sitä varten, että kansielementti voidaan kiinnittää E säiliörunkoon. Keksintö ei tällöin rajoitu tiettyihin kiinnityslaitteistojen kehitelmiin. < Joitakin tähän liittyviä edullisia suoritusesimerkkejä selostetaan keksinnön toi- S sen aspektin mukaisen keksinnön mukaisen jätteidenkeruusäiliön yhteydessä, N niin että tässä kohdassa viitataan näihin toteutuksiin ja tarkoitetaan niitä jäljem- S 35 pänä.

Edullisesti on järjestetty, että kansilaitteiston asennetussa tilassa jo- kainen kansielementti on sijoitettu tai saranoitu itsenäisesti ja riippumatta muista kansielementeistä jätteidenkeruusäiliöön, erityisesti säiliörunkoon, niin että jo- kaista kansielementtiä voidaan liikuttaa, siis avata ja sulkea riippumatta muista kansielementeistä.

Kiinnityslaitteistot on edullisesti muodostettu siten, että kan- sielementit on sijoitettu tai voidaan sijoittaa kääntämällä liikutettavasti jätteiden- keruusäiliöön, mikä tarkoittaa sitä, että kansielementit voidaan avata, siis kään- tää auki, ja sulkea, siis kääntää kiinni, suorittamalla kääntöliike.

Toinen kansielementtireuna on edullisesti muodostettu kiinnitysreu- naksi, jolloin ainakin yksi kiinnityslaitteisto on sijoitettu tai muodostettu kiinnitys- reunaan.

Tässä tapauksessa kansielementtipinta, jota rajaa kiinnitysreunaa vastakkaiselta sivulta ensimmäinen kansielementtireuna, ulottuu erityisesti kiin- nitysreunasta kaikista kansielementeistä muodostuvan kansilaitteiston keskuk- sen suuntaan.

Toisessa kehitelmässä kiinnitysreuna voi olla sellainen kan- sielementtireuna, joka ulkonee kulmassa ensimmäisestä kansielementtireu- nasta ja sulkee ensimmäisen kansielementtireunan kanssa sisäkulman.

Tämä sisäkulma voi edullisesti olla 0-90 astetta.

Sellaisessa tapauksessa, jos kan- sielementtipintaa rajaa myös kolmas tai valinnaisesti neljäs kansielementti- reuna, kiinnitysreuna muodostuu sellaisesta kolmannesta tai neljännestä kan- sielementtireunasta.

Jokaiseen kiinnitysreunaan on edullisesti kohdistettu ainakin yksi, edullisesti kaksi kiinnityslaitteisto(a), jolloin kiinnityslaitteisto(t) on sijoitettu tai voidaan sijoittaa ainakin osittain kiinnitysreunaan erityisesti irrotettavasti, tai ne on muodostettu kiinnitysreunaan.

Ensin mainitussa tapauksessa on ainakin yh- den kiinnityslaitteiston kohdalla kyse ensimerkiksi ensin erillisestä rakenne- osasta, joka asetetaan seuraavaksi kiinnitysreunaan joko irrotettavasti tai ei-ir- N rotettavasti.

Viimeksi mainitussa tapauksessa ainakin yksi kiinnityslaitteisto N muodostuu kiinnitysreunan osasta tai kansielementistä kiinnitysreunan alueella. 2 Periaatteessa riittää, jos kansielementtipintaa rajaa kaksi kansiele- © 30 menttireunaa.

Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos kansielementtipinta käsittää E toisen kansielementtireunan, joka on muodostettu pyöreäksi tai soikeaksi.

Sel- + laisen toisen kansielementtireunan päätyjen väliin ulottuu silloin ensimmäinen S kansielementtireuna, joka yhdistää toisen kansielementtireunan molemmat päät N toisiinsa.

Toisessa edullisessa kehitelmässä kansielementtipintaa rajaa ensim- S 35 mäisenja toisen kansielementtireunan lisäksi kolmas kansielementtireuna ja va-

linnaisesti neljäs kansielementtireuna, jolloin kolmas kansielementtireuna ja valinnaisesti neljäs kansielementtireuna yhdistävät ensimmäisen kansielement- tireunan ja toisen kansielementtireunan niiden päistä ja ulottuvat niiden välillä. Kolmen kansielementtireunan kohdalla kansielementtipinnalla on esimerkiksi kolmikulmainen perusmuoto. Yhteensä neljän kansielementtireunan kohdalla kansielementtipinnalla on esimerkiksi nelikulmainen, edullisesti suorakulmainen perusmuoto.

Jokaisella kansielementillä on eräässä edullisessa suoritusmuo- dossa kansielementtipinta, joka on rajattu neljällä kansielementtireunalla. En- simmäisen kansielementtireunan molemmista päistä ulkonee tällöin kolmas kansielementtireuna ja neljäs kansielementtireuna sulkien kulloinkin sisäkul- man. Nämä sisäkulmat voivat olla esimerkiksi 90 astetta tai lähes 90 astetta. Kolmas ja neljäs kansielementtireuna on tällöin sijoitettu niiden kulloinkin ensim- mäisestä päädystä ensimmäisen kansielementtireunan päätyihin ja yhdistetty niihin. Kolmas ja neljäs kansielementtireuna on kulloinkin toisista päädyistään yhdistetty toisen kansielementtireunan kulloisiinkin päihin. Kolmannella ja nel- jännellä kansielementtireunalla on edullisesti sama pituus toisiinsa verrattuna.

Kolmannesta kansielementtireunasta ja valinnaisesti neljännestä kansielementtireunasta ulkonee edullisesti kansielementin sivuseinä. Tämä tar- koittaa, että kansielementtipinnasta, jonka rajaavat ensimmäinen, toinen, kol- mas ja edullisesti neljäs kansielementtireuna, ulkonee kolmannen ja valinnai- sesti neljännen kansielementtireunan alueella kansielementin sivuseinä. Kan- sielementtipinta muuttuu edullisesti sivuseinäksi kolmannen ja neljännen kan- sielementtireunan kohdalla. Sivuseinä ulottuu tällöin alaspäin kansielementtipin- nasta lähtien jätteidenkeruusäiliön säiliörungon suuntaan kansilaitteiston ollessa — suljettu.

_ Kansielementtien ensimmäisillä kansielementtireunoilla on edullisesti S kansilaitteiston suljetussa käyttötilassa toisiaan vastaava reunan kulku, ja ne N suuntautuvat erityisesti rinnakkain toisiinsa nähden. Ensimmäiset kansielement- 2 tireunat vastaavat toisiaan erityisesti silloin, kun niiden reunan kulut osuvat yk- © 30 — siin tai ne on sovitettu toisiinsa tai ne sopivat yhteen. E Kansielementtien kansielementtipinnat voivat edullisesti olla yhden- <+ mukaiset, siis yhtenevät toisiinsa nähden. S Toisessa edullisessa suoritusmuodossa kansielementit on muodos- N tettu identtisiksi. Sellaisella identtisellä kehitelmällä on se etu, että kansielement- S 35 tejä voidaan käyttää mielivaltaisesti ja ne voidaan sijoittaa miten tahansa jät- teidenkeruusäiliön säiliörunkoon. Jos säiliörunko on varustettu erotusseinällä,

kansielementit voidaan tietenkin muodostaa myös erikokoisiksi aina sen mu- kaan, mihin erotusseinä on sijoitettu säiliörungossa.

Toisessa edullisessa kehitelmässä kansielementit on kansilaitteiston suljetussa käyttötilassa koottu yhteen suorakulmioksi.

Tämä tarkoittaa, että kaikki kansielementit peittävät yhdessä suorakulmion pinnan, kun ne ovat sulje- tussa käyttötilassa.

Kansilaitteiston sellainen kehitelmä on toteutettu erityisesti silloin, kun myös säiliörungolla ja erityisesti säiliörungossa olevalla täyttöaukolla on sellainen suorakulmainen muoto.

Toisessa kehitelmässä ainakin yksittäiset kansielementit ja/tai yksit- — täiset kiinnityslaitteistot voi olla laadittu erivärisiksi.

Erilaisella värityksellä voi- daan signaloida sellaisella kansilaitteistolla suljetun jätteidenkeruusäiliön käyt- täjälle, millaisia jätteitä ja/tai hyötyjätteitä tulee heittää jätteidenkeruusäiliön kul- loinkin vastaavaan kansielementtiin kohdistetulle alueelle.

Toisessa kehitel- mässä kansielementit ja/tai kiinnityslaitteistot on laadittu samanvärisiksi.

Edellä —selostetun erilaisen värityksen toteuttamiseksi on sellaisessa tapauksessa edul- lisesti sijoitettu kansielementtiin tai kansielementin komponenttiin erityisesti vä- reiltään erilaisiksi muodostettuja värimerkintöjä, erityisesti klipsien, etikettien, ni- milappujen, laattojen tai vastaavien muodossa.

Käytettyjen värimerkintöjen lu- kumäärä ja väri voi vaihdella aina jätteidenkeruusäiliöön erityisesti eri jätejakeita varten käytettäviksi asetettujen vastaanotto-osastojen määrän mukaan.

Väritys signaloi edullisesti käyttäjälle, minkä tyyppistä jätettä tai hyötyjätettä on tarkoitus heittää vastaavasti merkittyyn paikkaan jätteidenkeruusäiliössä.

Jotta kansilaitteiston kansielementtejä voidaan käyttää, jokaiseen kansielementtiin on edullisesti sijoitettu tai muodostettu ainakin yksi kahvaele- mentti, erityisesti ainakin yhteen kansielementtireunoista.

Kahvaelementteihin voi esimerkiksi olla sijoitettu aiemmin yllä selostettuja värimerkintöjä, tai itse kah- N vaelementit on muodostettu vastaavan värisiksi.

Jos aiemmin yllä selostetun N kaltaisessa kansielementissä on ensimmäinen, toinen, kolmas ja valinnaisesti 2 neljäs kansielementtireuna, ja jos kansielementti on saranoitu säiliörunkoon toi- © 30 sen kansielementtireunansa kautta, niin ensimmäiseen ja/tai kolmanteen ja/tai E valinnaisesti neljänteen kansielementtireunaan voi olla sijoitettu tai muodostettu + ainakin yksi kahvaelementti.

Ainakin yksi kahvaelementti on muodostettu esi- S merkiksi läpitarttumiskahvan muotoon.

N Kansielementtien yläpinnalle, siis kansielementtipintojen yläpinnalle, S 35 voi olla toteutettu muita kehitelmiä ja/tai kansiosia, esimerkiksi etikettien, logojen ja vastaavien asettamiseen tarkoitettuja koverruksia tai pintoja. Koverrukset toi- mivat erityisesti kansielementtien jäykistämiseksi. Keksinnön toisen aspektin mukaisesti asetetaan käytettäväksi jät- teidenkeruusäiliö, jolla on itsenäisen patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkit.

Jätteidenkeruusäiliö, jonka perusrakenne on selostettu yksityiskoh- taisesti aiemmin edellä, on keksinnön mukaisesti tunnettu siitä, että kansilait- teisto on muodostettu edellä selostetulla tavalla keksinnön ensimmäisen aspek- tin mukaiseksi. Toistojen välttämiseksi viitataan ja tarkoitetaan siksi täysin kek- sinnön ensimmäisen aspektin toteutuksia erityisesti kansilaitteiston sekä jät- —teidenkeruusäiliön kehitelmän, toimintatavan ja vaikutuksen suhteen. Keksinnön mukaisesti on edelleen toteutettu, että kansilaitteiston jo- kainen kansielementti on sijoitettu tai saranoitu säiliörunkoon, erityisesti säi- liörungon ylälaitaan, edullisesti toisiinsa nähden vastasuuntaisilla kääntösuun- nilla. Se tarkoittaa, että jokainen kansielementti on sijoitettu tai saranoitu yksit- tain ja riippumatta muista kansielementeistä säiliörunkoon, erityisesti säiliön ylä- laitaan. Siten jokaista kansielementtiä voidaan käyttää riippumatta muista kan- sielementeistä. Kansielementtien sijoittaminen tai saranointi säiliörunkoon voi tällöin tapahtua sillä tavalla, että kansielementtejä voidaan liikuttaa kääntämällä. Se tarkoittaa, että kansielementtejä voidaan käyttää, siis avata ja sulkea, suorit- tamalla kääntöliike. Edullisia suoritusmuotoja soveltuvia kiinnityslaitteistoja var- ten selostetaan tarkemmin jäljempänä selitysosassa. Kansielementit on tällöin erityisesti voitu sijoittaa ja muodostaa sillä tavalla, että ne suorittavat toisiinsa nähden vastasuuntaisen kääntöliikkeen, se tarkoittaa, että kansielementit ava- taan tai suljetaan vastakkaisessa, nimittäin vastapäisessä kääntösuunnassa. Edullisessa suoritusmuodossa säiliörungolla on suorakulmainen tai lähes suorakulmainen muoto, jolloin sivuseinämä koostuu etuseinästä, takasei- N nästä ja kahdesta sivuseinästä, jotka rajoittuvat kulloinkin toisiinsa erityisesti N pyöristetyistä reunoistaan. Kansielementit on edullisesti sijoitettu tai saranoitu 2 säiliörunkoon, erityisesti säiliön ylälaitaan sivuseinien alueelle. Tässä tapauk- © 30 sessa jätteidenkeruusäiliö käsittää edullisesti kaksiosaisen kansilaitteiston kah- E den kansielementin kera, jotka on sijoitettu sivuttain säiliörunkoon ja ne voidaan <+ siten kääntää auki vasemmalle tai oikealle. S Kansielementtien sijoitus säiliörunkoon, erityisesti säiliörungon ylälai- N taan, joka vastaa säiliön yläreunaa tai säiliön ylälaitaa, voi olla toteutettu eri ta- S 35 voinja tapahtuu vastaavasti muodostettujen kiinnityslaitteistojen kautta, joita tar- kasteltiin jo aiemmin keksinnön mukaisen kansilaitteiston yhteydessä.

Kulloisenkin kehitelmän mukaisesti voi olla järjestetty, että kiinnityslaitteistot ovat osa kansilaitteistoa tai säiliörunkoa, tai että kansilaitteiston kiinnityslaitteis- ton yksittäiset osat ja kiinnityslaitteiston muut osat on kohdistettu säiliörunkoon.

Tällöin on järjestetty edullisesti, että kiinnityslaitteistot on sijoitettu irrotettavasti —säiliörunkoon ja/tai kansilaitteistoon.

Kiinnityslaitteisto on edullisessa kehitel- mässä muodostettu saranalaitteistoksi tai nivellaitteistoksi.

Saranaliitos ja nivel- liitos on tällöin yleisesti liitos, joka kiinnittää kaksi kiinteää osaa, tässä kan- sielementin ja säiliörungon, liikkuvasti toisiinsa.

Saranalaitteisto voi edullisessa kehitelmässä olla sijoitettavissa tai sijoitettu irrotettavasti säiliörunkoon, mikä mahdollistaa myös jälkikäteen tapahtuvan jälkivarustelun.

Toisessa kehitel- mässä kiinnityslaitteisto voi olla muodostettu säppilaitteistoksi, pidätyslaitteis- toksi tai vastaavaksi.

Tärkeää on ainoastaan, että kiinnityslaitteisto on laadittu sillä tavalla, että se pystyy saamaan aikaan säiliörunkoon sijoitetun kansiele- mentin avaus- ja sulkemisliikkeen, edullisesti kääntöliikkeen muodossa.

Konk- reettisessa suoritusmuodossa voi tätä varten olla järjestetty, että kansielementti napsahtaa kiinnityselementiksi muodostetulla ulokkeella, kuten kielekkeellä, kiinnityslaitteistoksi muodostettuun aukkoon säiliörungossa, erityisesti säiliön ylälaidassa.

Tätä liitosta voidaan pidättää lisäkiinnityspultilla.

Kiinnityslaitteiston kohdalla on vaihtoehtoisesti kyse sarana- tai nivelliitoksesta, joka on sijoitettu sekä kansielementtiin että säiliörunkoon, erityisesti säiliön ylälaitaan.

Säiliörungon sisälle, edullisesti sen vastaanottotilan sisälle, on edul- lisesti sijoitettu ainakin yksi, erityisesti siirrettävä tai säädettävä erotusseinä, eri- tyisesti irrotettavasti.

Esimerkiksi voi olla järjestetty yksi ainoa erotusseinä.

Ero- tusseinän kautta voidaan yllä selostetun kaltaisesti toteuttaa eri osastoja säi- liörungon vastaanottotilaan.

Siirrettävällä erotusseinällä on erityisesti se etu, että siirto voi tapahtua jatkuvasti esimerkiksi siirtolaitteistoa pitkin, joka on esi- N merkiksi kiskon tai vastaavan muodossa, niin että voidaan muodostaa minkä N tahansa kokoisia osastoja.

Toisessa kehitelmässä erotusseinä voi olla säädet- 2 tävä.

Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että erotusseinää voidaan säätää esiase- © 30 tettujen asentojen välillä.

On esimerkiksi mahdollista, että erotusseinä voidaan E säätää kolmeen eri asentoon, niin että erotusseinällä voidaan asettaa esimer- + kiksi kaksi osastoa suhteessa 50:50 tai 60:40 tai 40:60. Kansielementtien yksin- S kertaisella kiinnityksellä säiliörunkoon kansielementtien koko voidaan sovittaa N yksinkertaisesti erotusseinän muodostamiin osastoihin säiliörungon sisällä.

S 35 Jätteidenkeruusäiliö voi lisäksi käsittää myös muita komponentteja, joista joitakin selostetaan seuraavaksi esimerkinomaisesti.

Jätteidenkeruusäiliö käsittää edullisesti likutusmekanismin, joka kä- sittää kaksi liikutuspyöriksi muodostettua pääpyörää ja akselin, erityisesti yksit- täisen yhtenäisen akselin, jonka kautta liikutuspyörät on sijoitettu säiliörunkoon. Jätteidenkeruusäiliö kapenee siten liikutusmekanismin yläpuolella, joka käsittää jätteidenkeruusäiliön ne komponentit, jotka toimivat jätteidenkeruusäiliön, erityi- sesti sen säiliörungon yhdistämiseksi alustaan, siis maahan. Liikutusmekanismi käsittää kaksi liikutuspyöriksi muodostettua pääpyörää ja akselin, erityisesti yk- sittäisen yhtenäisen akselin, jolloin liikutuspyörät on sijoitettu akselin kautta säi- liörunkoon. Vaihtoehtoisesti voi myös olla toteutettu kaksi yllä selostetun kal- taista osa-akselia, jotka on sijoitettu ja suunnattu peräkkäin tai vierekkäin, jolloin kulloinkin yksi liikutuspyörä on sijoitettu yhden osa-akselin kautta säiliörunkoon. Erityisen edullista on kuitenkin yhden ainoan yhtenäisen akselin käyttö. Liiku- tuspyörät ovat ne pyörät, joiden avulla jätteidenkeruusäiliötä voidaan siirtää, siis kuljettaa eri paikkojen välillä erityisesti kallistuksen jälkeen. Liikutuspyörien koh- dalla on kyse aiemmin yllä selostetuista suurista pyöristä, jotka sikäli edustavat kaksipyöräisen jätteidenkeruusäiliön pääpyöriä.

Liikutuskoneiston kiinnittämiseksi jätteidenkeruusäiliöön on itses- sään tunnetulla tavalla järjestetty ainakin yksi vastaanottolaitteisto, joka on sijoi- tettu tai muodostettu säiliörunkoon, joka on laadittu akselin vastaanottamista varten ja johon akseli liikutuspyörien kera on laakeroitu.

Jos jätteidenkeruusäiliössä on vain kaksi sellaista liikutuspyörää, niin kyse on edullisesti kaksipyöräisestä jätteidenkeruusäiliöstä.

Toisessa edullisessa kehitelmässä jätteidenkeruusäiliö käsittää säi- liörungossa, erityisesti säiliön pohjaa kohti olevassa säiliörungon päässä, vas- taanottotilasta pois päin olevalla sivulla vastaanottoalueen muiden säiliön osien vastaanottamista varten, jolloin tämä vastaanottoalue on muodostettu erityisesti N ontelon muotoon. Ontelo on erityisesti säiliörungon osa, joka on syvemmällä N ympäristöönsä verrattuna. Sellaista onteloa voidaan kutsua esimerkiksi myös 2 painumaksi, loveksi, kuopaksi tai vajoamaksi. Jos jätteidenkeruusäiliön kohdalla © 30 on kyse aiemmin yllä selostetun kaltaisesta nelikulmaisesta säiliöstä, niin vas- E taanottoalue on järjestetty edullisesti etuseinään. Joka tapauksessa on edullista, x että vastaanottoalue on järjestetty säiliörungon vastakkaiselle sivulle suhteessa O siihen sivuun, jolla liikutusmekanismi sijaitsee. N Edellä selostetun kaltaiselle vastaanottoalueelle on edullisesti voitu S 35 — sijoittaa lisäpyörä ohjauspyörän muodossa, erityisesti 360 asteen verran pyöri- tettävän ohjauspyörän muodossa. Jätteidenkeruusäiliön kohdalla on tässä tapauksessa kyse kolmipyöräisestä jätteidenkeruusäiliöstä. Ohjauspyörän koh- dalla on jätteidenkeruusäiliön molempiin pääpyöriin, kuljetusmekanismin liiku- tuspyöriin, verrattuna edullisesti kyse kolmannesta pyörästä. Ohjauspyörän lä- pimitta voi edullisesti olla pienempi kuin liikutusmekanismin liikutuspyörien muo- dossa olevien pääpyörien läpimitta. Ohjauspyörän läpimitta voi olla esimerkiksi alle 150 mm, läpimitta voi olla esimerkiksi 125 mm tai 80 mm. Tämä lisäohjaus- pyörä toimii erityisesti siten, että jätteidenkeruusäiliötä voidaan liikuttaa ka- peissa tiloissa ja kulkuteillä. Lisäohjauspyörän avulla mahdollistuu erityisesti jät- teidenkeruusäiliön helppo pyörittäminen paikallaan. Sellaisella kolmannella pyö- rällä voi olla myös tukitoiminto.

Eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa on edellä selostetun kaltaiselle vastaanottoalueelle voitu sijoittaa pidätyslaitteisto, jota voidaan kut- sua myös pysäytyslaitteistoksi. Esillä oleva keksintö ei rajoitu pidätyslaitteiston tiettyihin suoritusmuotoihin. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa sellainen pi- dätyslaitteisto voi olla varustettu esimerkiksi palautusjousella ja kulutuksenkes- tävällä, esimerkiksi kovakumisella puskurilla. Polkutappia, jonka päässä puskuri on, painetaan niin pitkälle alas, että puskuri painuu alustaan. Siten estetään jät- teidenkeruusäiliötä liikkumasta enempää. Palautusjousi painuu kokoon painet- taessa polkutappi alas. Pidätyslaitteiston vapauttamiseksi palautusjousesta poistetaan paine, niin että polkutappi liikkuu jälleen ylöspäin ja puskuri etääntyy alustasta. Kun käytetään edellä selostetun kaltaista kolmatta ohjauspyörää, pi- dätyslaitteisto voi olla toteutettu ohjauspyörään integroidun pyöräjarrun muo- dossa.

Jätteidenkeruusäiliön helpon kallistamisen takaamiseksi, erityisesti myös täytetyssä tilassa, on edullisesti edelleen järjestetty, että säiliörungon si- vuseinämän sisään tai yhteyteen, esimerkiksi takaseinän sisään tai yhteyteen, N on liikutusmekanismin akselin yläpuolelle sijoitettu tai muodostettu jalkakallis- N tuslaite. Tällöin on edullisesti kyse eräänlaisesta astinlaudasta, joka on sijoitettu 2 tai muodostettu kallistusavuksi säiliörungon akselialueelle.

O = a 5

S

S 5

Säiliörunkoon, erityisesti säiliörungon ylälaitaan, vastaanottotilasta pois päin olevalle säiliörungon sivulle, voi olla sijoitettu tai muodostettu ainakin yksi kahvaelementti.

Sellainen kahvaelementti, joka voi olla muodostettu esi- merkiksi putkikahvaksi, on selostettu tarkemmin jo aiemmin edellä.

Sellainen kahvaelementti ulkonee edullisesti ulospäin säiliörungosta, erityisesti säiliön lai- dasta.

Keksintöä selostetaan nyt tarkemmin suoritusesimerkkien avulla vii- taten oheisiin piirroksiin.

Niissä esitetään Kuvio 1 suoritusesimerkki keksinnön mukaiselle jätteidenkeruusäili- ölle, joka käsittää keksinnön mukaisen kansilaitteiston; Kuviot 2 ja 3 keksinnön mukaisen kansilaitteiston kansielementin eri ku- via; Kuvio 4 keksinnön mukaisen kansilaitteiston eri kuvia suljetussa käyttötilassa; ja Kuvio5 eri suoritusesimerkkejä yksittäisten kansielementtien eri- laisten kehitelmien kera niiden ensimmäisen kansielement- tireunan alueella.

Kuviot 1-5 esittävät erilaisia suoritusesimerkkejä viitaten jätteidenke- ruusäiliöön, joka on muodostettu erityisesti liikutettavan, kaksipyöräisen tai kol- mipyöräisen jätteidenkeruusäiliöön muotoon, jonka tilavuus on enintään 1100 I.

Jätteidenkeruusäiliö toimii jätteiden ja/tai hyötyjätteen vastaanottamista varten.

Samat rakenneosat eri kuvioissa on tällöin kulloinkin varustettu identtisillä viite- merkinnöillä.

Kuvioissa 1 on esitetty keksinnön mukaisen jätteidenkeruusäiliön 10 suoritusesimerkki, jossa on toteutettu keksinnön mukainen kansilaitteisto 20, eri- tyisesti kuvioissa 2-5 esitettyjen suoritusesimerkkien mukaisesti.

N Jätteidenkeruusäiliö 10 koostuu ensinnäkin säiliörungosta 11. Säiliö- N runko 11 käsittää sivuseinämän 13, joka rajaa säiliörungon 11 sivuilta.

Sivusei- 2 nämällä 13 on suorakulmainen muoto, niin että myös säiliörungolla 11 on sellai- © 30 nen suorakulmainen muoto.

Sellaisen suorakulmaisen muodon kohdalla sivu- E seinämä 13 tai säiliörunko 11 käsittää neljä seinäsegmenttiä etuseinän, takasei- + nän ja kahden sivuseinän muodossa, jotka rajautuvat säiliöreunoistaan kulloin- S kin toisiinsa.

Säiliörungon 11 sulkee alhaalta säiliöpohja 12, josta sivuseinä 13 N ulkonee ja ulottuu ylöspäin.

Sivuseinämä 13 ja säiliön pohja 12 rajaavat säi- S 35 l|iörungon 11 vastaanottotilan, johon voidaan täyttää jätteitä ja/tai hyötyjätettä.

Säiliörungossa 11 on sivuseinämän 13 yläpäässä, joka edustaa säiliön pohjaan

12 verrattuna vastakkaista säiliörungon 11 päätä, siis säiliörungon 11 ylä- laidassa, joka vastaa erityisesti myös säiliön ylälaitaa 14, täyttöaukko jätteitä ja/tai hyötyjätettä varten, jolloin täyttöaukkoa rajaa edullisesti säiliörungon 11 si- vuseinämä 13 ja se ulottuu säiliörungon 11 koko poikkileikkauspinnalle säiliön ylälaidan 14 alueella. Jätteidenkeruusäiliön 10 pohjan alueella on jätteidenke- ruusäiliön 10 liikutusmekanismi 15. Se koostuu akselista ja liikutuspyöristä 16. Liikutuspyörät 16 on sijoitettu akseliin. Sellainen liikutusmekanismi 15 kahden suuren liikutuspyörän 16 ja akselin kera mahdollistaa jätteidenkeruusäiliön 10 helpon kallistamisen ja jätteidenkeruusäiliön 10 mukavan siirtämisen kalliste- —tussa tilassa. Lisäksi myös reunuskivien ja muiden pienien esteiden ylittäminen helpottuu. jätteidenkeruusäiliössä 10 voi lisäksi olla kolmas lisäpyörä, jonka avulla jätteidenkeruusäiliön 10 käsittely helpottuu. Jätteidenkeruusäiliö 10 koos- tuu edullisesti muovista, erityisesti säänkestävästä kovasta muovista, tai metal- lista.

Täyttöaukon ja siten säiliörungon 11 sulkemiseksi jätteidenkeruusäi- liö 10 käsittää kansilaitteiston 20, joka on esitetty erityisesti kuvioissa 2-5 ja se- lostettu vastaavasti jäljempänä. Kansilaitteisto 20 käsittää kaksi kansielementtiä 21, 22, jotka on sijoitettu tai saranoitu kiinnityslaitteistojen 23 kautta kulloinkin kääntämällä liikutettavasti säiliörungon 11 sivuseinämään 13, edullisesti vastaa- — viin sivuseiniin, tai säiliön ylälaitaan 14. Molempia kansielementtejä 21, 22 voi- daan käyttää erikseen ja riippumatta toisistaan. Suljetussa käyttötilassa, joka on esitetty kuviossa 1 ja jossa molemmat kansielementit 21, 22 ovat suljetussa käyttötilassa, kansielementit 21, 22 peittävät koko täyttöaukon. Kansielement- tien 21, 22 avatussa käyttötilassa, jossa molemmat kansielementit 21, 22 ovat avatussa asennossa, kansielementit 21, 22 vapauttavat koko täyttöaukon. Nii- den välisissä käyttötiloissa yksi kansielementeistä 21 tai 22 on auki, niin että N tässä tapauksessa vain täyttöaukon 51 osa-alue on vapautettu.

N Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty jaetun kansilaitteiston 20 kansielementin 2 22 eri kuvia, jolloin kansilaitteisto 20 on esitetty kokonaisuutena kuviossa 4. Siksi © 30 selostetaan ensin kuvio 4, jossa kansilaitteisto 20 on esitetty suljetussa käyttö- E tilassa.

+ Kansilaitteisto 20 on kaksijakoinen ja käsittää kaksi kansielementtiä S 21, 22, jotka käsittävät kulloinkin kansielementtipinnan 21a ja 22a. Kansiele- N menttipintoja 21a, 22a rajaa kulloinkin neljä kansielementtireunaa, nimittäin en- S 35 simmäinen kansielementtireuna 24, toinen kansielementtireuna 25, joka toimii kiinnitysreunana, ja kaksi muuta kansielementtireunaa 26 ja 27, jotka yhdistävät ensimmäisen ja toisen kansielementtireunan 24, 25 ja ulottuvat niiden välillä. Toisissa kansielementtireunoissa 25 on kulloinkin kiinnityslaitteistot 23. Kan- sielementtien 21, 22 ensimmäiset kansielementtireunat 24 ovat kansilaitteiston 20 suljetussa käyttötilassa kääntyneet toisiaan kohti. Kansielementtipinnoille 21a, 22a on kansielementtien 21, 22 käsittelyä varten järjestetty kahvaelement- tejä 28. Kuten on havaittavissa erityisesti kuviosta 3, kansielementit 21, 22 kä- sittävät kulloinkin kaksi sivuseinää 29, jotka ulottuvat alaspäin kolmannesta ja neljännestä kansielementtireunasta 26, 27, siis suljetussa käyttötilassa säi- liörungon 11 suuntaan.

Ainakin yhden kansielementeistä 21, 22 ensimmäinen kansielement- tireuna 24 on keksinnön mukaisesti muodostettu erityisellä tavalla, kuten nyt se- lostetaan kuvioiden 2 ja 3 yhteydessä. Nämä kuviot esittävät yhden kan- sielementin 22 eri kuvia ja leikkauksia, joissa keksinnön mukainen kehitelmä on toteutettu.

Kuten on havaittavissa kuvioista, kansielementin 22 ensimmäisellä kansielementtireunalla 24 on reunan kulku 32, joka ulottuu ensimmäisen reuna- päädyn 30 ja toisen reunapäädyn 31 välillä ensimmäisen kansielementtireunan 24 yhdessä ulottuvuussuunnassa. Ensimmäisellä kansielementtireunalla 24 on esitetyssä esimerkissä suoraviivainen kulku.

Kuten kuvioista 2 ja 2a voidaan havaita, ensimmäinen kansielement- tireuna 24 käsittää kaksi reunaosuutta, nimittäin ensimmäisen reunaosuuden 33 ja toisen reunaosuuden 35. Ensimmäinen 33 reunaosuus määrittää tällöin limit- tymisalueen 34. Kuvio 2 esittää tällöin kansielementin 21 periaatteellisen raken- teen ensimmäisen kansielementtireunan 24 kera, kun taas kuvio 2a esittää toi- sen reunapäädyn 31 alueen suurennettuna yksityiskohtana D. Kansielementin 22 ensimmäisen kansielementtireunan 24 limittymisalue 34 on laadittu siten, N että se limittyy kansilaitteiston 20 suljetussa käyttötilassa, kuten esitetty kuvi- N ossa 4, toisen kansielementin 21 ensimmäisen kansielementtireunan 24 kanssa 2 ja on limittymisalueen 34 ympäryksellä toisen kansielementin 21 ensimmäisen © 30 kansielementtireunan 24 päällä. E Palattaessa kuvioihin 2 ja 2a ensimmäinen kansielementtireuna 24 <+ on muodostettu sillä tavalla, että ensimmäiseen kansielementtireunaan 24 S suuntautuvassa katselusuunnassa B ensimmäinen reunaosuus 33 ja toinen reu- N naosuus 35 ovat vierekkäin. Toisin ilmaistuna se tarkoittaa, että ensimmäisen S 35 kansielementtireunan 24 reunan kulku 32 seuraa yhdessä ulottuvuussuunnassa ja että ensimmäinen reunaosuus 33 ja toinen reunaosuus 35 on muodostettu peräkkäisiksi ulottuvuussuunnassa. Ensimmäinen reunaosuus 33 ja toinen reu- naosuus 35 muodostavat yhdessä ensimmäisen kansielementtireunan 24 koko- naisuudessaan.

Jotta voidaan saada aikaan edellä keksinnön perusperiaatteiden yh- teydessä selostettu syvennys, joka helpottaa kansilaitteiston 20 avaamista ja sulkemista, ensimmäisen kansielementtireunan 24 toinen reunaosuus 35 on siirtynyt taaksepäin verrattuna ensimmäisen kansielementtireunan 24 ensim- mäiseen reunaosuuteen 33 ensimmäisen kansielementtireunan 24 suuntai- sessa katselusuunnassa B suhteessa ensimmäiseen reunaosuuteen 33, siis — siirtynyt taakse. Tämä on esitetty erityisesti kuviossa 2a. Toinen reunaosuus 35 hyppää siten taaksepäin, mikä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen kansielementti- reunan 24 reunan kululla 32 on tasolla siirtymä 36, joka on muodostettu edulli- sesti porrasmaiseksi siirtymäksi 36, ja joka on toteutettu edullisesti ensimmäisen reunaosuuden 33 ja toisen reunaosuuden 35 väliseen rajapintaan. Kuten esi- tetty kuviossa 2, kun ensimmäisellä kansielementtireunalla 24 on suoraviivainen reunan kulku 32, niin ensimmäinen reunaosuus 33 ja toinen reunaosuus 35 ovat siirtyneet rinnakkain toisiinsa nähden. Jos käytetään esimerkiksi toisen reuna- osuuden 35 reunan kulkua viitetasona, niin tämä tarkoittaa, että ensimmäinen reunaosuus 33, joka määrittää limittymisalueen 34, leveni verrattuna toiseen reunaosuuteen 35. Jos tarkastellaan ensimmäisen kansielementtireunan 24 kul- kua ensimmäisessä reunaosuudessa 33, niin ensimmäisen kansielementtireu- nan 24 reunan kulku 32 tekee ensimmäisen reunaosuuden 33 ja toisen reuna- osuuden 35 välisellä rajapinta-alueella hyppäyksen ja jatkuu ensimmäisen kan- sielementtireunan 24 ulottuvuussuunnassa toiseen reunaosuuteen 35 liittyen rinnakkain siirtyneesti edelleen ensimmäiseen reunaosuuteen 33. Ensimmäisen kansielementtireunan 24 ensimmäisellä reunaosuu- N della 33 on pituus, joka vastaa moninkertaisesti ensimmäisen kansielementti- N reunan 24 toisen reunaosuuden 35 pituutta. Eräässä edullisessa suoritusmuo- 2 dossa ensimmäisen kansielementtireunan 24 toisella reunaosuudella 35 on pi- © 30 tuus L, joka on pienempi/yhtä kuin 10 %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 5 %, E edullisesti pienempi/yhtä kuin 3 % ensimmäisen kansielementtireunan 24 koko- < naispituudesta GL. Siirtymän 36 koko G, joka vastaa ensimmäisen reunaosuu- S den 33 ja toisen reunaosuuden 35 välistä etäisyyttä, on pienempi/yhtä kuin 10 N %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 7 %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 5 % kan- S 35 sielementin 22 kokonaisleveydestä GB. Siirtymän 36 koko G ja toisen kanavaosuuden 35 pituus L ovat tällöin joidenkin millimetrien ja muutamien sent- timetrien välisellä alueella. Kuvio 3 esittää kuviossa 2 esitetyn kansielementin 22 perspektiiviku- vana. Kuviossa 3 kulloisetkin reunapäädyt 30, 31 on muodostettu erityisellä ta- valla ja esitetty yksityiskohtana A kuviossa 3a sekä yksityiskohtana B kuviossa 3b. Kuten kuviosta 3 voidaan havaita, ensimmäinen kansielementtireuna 24 kä- sittää ensimmäisen reunaosuuden 33 ja yhden ainoan toisen reunaosuuden 35. Reunapäädyn 31 alueelle on yksityiskohdan A mukaisesti, kuten selvennetty ku- viossa 3a, muodostettu kansielementtireuna 24 siirtymän 36 kera ensimmäisen reunaosuuden 33 ja toisen reunaosuuden 35 välille, kuten se on selostettu ku- vion 2 yhteydessä. Toisessa reunapäädyssä 30 ei ole toista reunaosuutta 35, kuten on havaittavissa yksityiskohdan B yhteydessä kuviossa 3b, niin että en- simmäinen reunaosuus 33 muuttuu limittymisalueella 34 muuttumattomana kan- sielementin 22 sivuseinäksi 29.

Kuvioissa 4a ja 4b esitetyt yksityiskohdat A ja B esittävät kuvion 4 yhteydessä, että ensimmäisen kansielementtireunan 24 keksinnön mukainen kehitelmä voidaan toteuttaa myös toisen kansielementin 21 kohdalla. Edullisesti on järjestetty, että sekä yhden kansielementin 21 ensimmäinen kansielementti- reuna 24 että toisen kansielementin 22 ensimmäinen kansielementtireuna 24 on muodostettu keksinnön mukaisella tavalla, niin että kansielementit 21, 22 ovat identtiset ja ne voidaan sijoittaa mielivaltaiseen suuntaukseen jätteidenkeruusäi- liön säiliörunkoon 11.

Kuvio 5 esittää lopulta kaavamaisena esityksenä kansielementtien 21, 22 eri kehitelmiä niiden ensimmäisen kansielementtireunan 24 alueella. Kek- sinnön mukaisten yhteyksien selkeyttämiseksi kansielementit 21, 22, erityisesti ensimmäisten ja toisten reunaosuuksien 33, 35 koot, sekä toisen reunaosuuden N 35 pituus, sekä siirtymän 36 koko eivät ole oikeassa mittasuhteessa, vaan ne N on esitetty voimakkaasti suurennettuina. Kuviossa 5a on esitetty kaavamaisesti 2 suoritusmuoto, joka vastaa kuvioissa 2 ja 3 esitettyä suoritusesimerkkiä. Kuvio © 30 5b esittää suoritusmuodon, jossa molemmat kansielementit 21, 22 käsittävät E kulloinkin keksinnön mukaisesti muodostetun ensimmäisen kansielementtireu- x nan 24. Tämä kehitelmä on edullinen erityisesti silloin, kun kansielementtejä 21, O 22 käytetään säiliörungon eri sivuilta käsin, siis avataan ja suljetaan, ja kun kan- N sielementit on tarkoitus asentaa yleisesti mielivaltaiseen suuntaukseen. Kuvi- S 35 oissa 5a ja 5b esitetyissä suoritusesimerkeissä järjestetään, että ensimmäiset kansielementtireunat 24 käsittävät kulloinkin ensimmäisen reunaosuuden 33 ja kulloinkin vain yhden toisen reunaosuuden 35, jolloin toinen reunaosuus on jär- jestetty ensimmäisen kansielementtireunan reunapäädyn alueelle. Kuviossa 5c on esitetty suoritusmuunnelma, jossa ainakin yksi kansielementeistä 22 käsittää ensimmäisen kansielementtireunan 24, joka käsittää ensimmäisen reunaosuu- den 33 sekä kaksi toista reunaosuutta 35, jolloin ensimmäisen kansielementti- reunan 24 kunkin reunapäädyn 30, 31 alueelle on kulloinkin järjestetty toinen reunaosuus 35.

N O N

LÖ <Q

O O

I a a +

LO [<] +

N O

N 5

Viitemerkintälista 10 Jätteidenkeruusäiliö 11 Säiliörunko 12 Säiliöpohja 13 Sivuseinämä 14 Säiliön ylälaita 15 Liikutusmekanismi 16 Liikutuspyörä 20 Kansilaitteisto 21 Kansielementti 21a Kansielementtipinta 22 Kansielementti 22a Kansielementtipinta 23 Kiinnityslaitteisto 24 Ensimmäinen kansielementtireuna 25 Toinen kansielementtireuna 26 Kolmas kansielementtireuna 27 Neljäs kansielementtireuna 28 Kahvaelementti 29 Kansielementin sivuseinä 30 Ensimmäisen kansielementtireunan ensimmäinen reunapääty 31 Ensimmäisen kansielementtireunan toinen reunapääty 32 Ensimmäisen kansielementtireunan reunan kulku 33 Ensimmäisen kansielementtireunan ensimmäinen reunaosuus 34 Limittymisalue N 35 Ensimmäisen kansielementtireunan toinen reunaosuus N 36 Porrasmainen siirtymä

O S 30 B Katselusuunta ensimmäisen kansielementtireunan reunan kulkuun E L Ensimmäisen kansielementtireunan toisen reuna-alueen pituus < G Siirtymän suuruus ensimmäisen kansielementtireunan ensimmäisen S ja toisen reuna-alueen välillä N GL Ensimmäisen kansielementtireunan kokonaispituus S 35 GB Kansielementin kokonaisleveys

Claims (19)

Suojavaatimukset

1. Jätteidenkeruusäiliötä (10) varten tarkoitettu kansilaitteisto (20), joka on laadittu sulkemaan jätteidenkeruusäiliön täyttöaukon, jolloin kansilait- teisto (20) on muodostettu moniosaiseksi ja käsittää kaksi kansielementtiä (21, 22), jolloin jokainen kansielementti (21, 22) käsittää kansielementtipinnan (21a, 22a), jonka rajaa ainakin kaksi kansielementtireunaa, jolloin kunkin kansiele- mentin (21, 22) kansielementtireuna on muodostettu ensimmäiseksi kansiele- menttireunaksi (24), jolloin kansilaitteiston (20) suljetussa käyttötilassa yhden kansielementin (21) ensimmäinen kansielementtireuna (24) on toisen kansi- elementin (22) ensimmäistä kansielementtireunaa (24) kohti, jolloin ensimmäi- nen kansielementtireuna (24) käsittää kaksi reunapäätyä (30, 31) sekä reuna- päätyjen (30, 31) välillä ulottuvan reunan kulun (32), ja jolloin ainakin yhden kan- sielementeistä (21, 22) ensimmäinen kansielementtireuna (24) määrittää limit- tymisalueen (34), joka on laadittu siten, että se limittyy kansilaitteiston (20) sul- jetussa käyttötilassa toisen kansielementin ensimmäisen kansielementtireunan (21) kanssa, tunnettu siitä, että sen ensimmäisen kansielementtireunan (24) reunan kulku (32), joka määrittää limittymisalueen (34), käsittää ensimmäisen reunaosuuden (33) ja ainakin yhden toisen reunaosuuden (35), että ensimmäi- nenreunaosuus (33) määrittää limittymisalueen (34), ja että ainakin yksi toinen reunaosuus (35) on siirtynyt taaksepäin ensimmäiseen reunaosuuteen (33) ver- rattuna ensimmäistä kansielementtireunaa (24) kohti suuntatuvassa katse- lusuunnassa (B) suhteessa ensimmäiseen reunaosuuteen (33).

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että molempien kansielementtien (21, 22) ensimmäiset kansielementtireunat (24) — määrittävät kulloinkin limittymisalueen (34), että kunkin kansielementin (21, 22) O ensimmäinen kansielementtireuna (24) käsittää kaksi reunapäätyä (30, 31) sekä LÖ reunapäätyjen (30, 31) välillä ulottuvan reunan kulun (32), että kunkin kan- 2 sielementin (21, 22) ensimmäisen kansielementtireunan (24) reunan kulku (32) S 30 — käsittää kulloinkin ensimmäisen reunaosuuden (33) ja ainakin yhden toisen reu- E: naosuuden (35), että ensimmäinen reunaosuus (33) määrittää kulloinkin limitty- x misalueen (34), ja että ainakin yksi toinen reunaosuus (35) on siirtynyt taakse- 3 päin verrattuna ensimmäiseen reunaosuuteen (33) ensimmäisen kansielement- N tireunan (24) suuntaisessa katselusuunnassa (B) ensimmäisen reunaosuuden S 35 (33) suhteen.

3. Suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisellä reunaosuudella (33) ja ainakin yhdellä toisella reunaosuu- della (35) on suhteessa toisiinsa porrasmainen siirtymä (36).

4. Jonkin suojavaatimuksen 1-3 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että toinen reunaosuus (35) on muodostettu kansielementin (21, 22) en- simmäisen kansielementtireunan (24) yhden reunapäädyn (30; 31) tai molem- pien reunapäätyjen (30, 31) alueelle.

5. Jonkin suojavaatimuksen 1-4 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen kansielementtireunan (24) ensimmäisellä reunaosuu- della (33) on pituus, joka vastaa moninkertaisesti ensimmäisen kansielementti- reunan (24) toisen reunaosuuden (35) pituutta.

6. Jonkin suojavaatimuksen 1-5 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen kansielementtireunan (24) ainakin yhdellä toisella reu- naosuudella (35) on pituus (L), joka on pienempi/yhtä kuin 10 %, edullisesti pie- nempi/yhtä kuin 5 %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 3 % ensimmäisen kan- sielementtireunan (24) kokonaispituudesta (GL).

7. Jonkin suojavaatimuksen 1-6 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että siirtymän (36) koko (G) ensimmäisen reunaosuuden (33) ja toisen reunaosuuden (35) välillä on pienempi/yhtä kuin 10 %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 7 %, edullisesti pienempi/yhtä kuin 5 % kansielementin kokonaisleveydestä (GB).

8. Jonkin suojavaatimuksen 1-7 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että kunkin kansielementin (21, 22) yksi kansielementtireuna on muodos- tettu toiseksi kansielementtireunaksi (25), että toinen kansielementtireuna (25) on muodostettu kiinnitysreunaksi, ja että toiseen kansielementtireunaan (25) on sijoitettu tai muodostettu ainakin yksi kiinnityslaitteisto (23), joka on laadittu kiin- N nittämään kansielementin (21, 22) jätteidenkeruusäiliöön (10), erityisesti jät- N teidenkeruusäiliön (10) säiliörunkoon käännettävästi liikutettavaksi. 2 9. Suojavaatimuksen 8 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että © 30 kunkin kansielementin (21, 22) kansielementtipintaa (21a, 22a) rajaa lisäksi kol- E mas kansielementtireuna (26) ja valinnaisesti neljäs kansielementtireuna (27), x ja että kolmas kansielementtireuna (26) ja valinnaisesti neljäs kansielementti- O reuna (27) yhdistää ensimmäisen kansielementtireunan (24) ja toisen kan- N sielementtireunan (25).

N 5

10. Suojavaatimuksen 9 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että kolmannesta kansielementtireunasta (26) ja valinnaisesti neljännestä kan- sielementtireunasta (27) ulkonee kansielementin (21, 22) sivuseinä (29).

11. Jonkin suojavaatimuksen 1-10 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että kansielementtien (21, 22) ensimmäisillä kansielementtireunoilla (24) on kansilaitteiston (20) suljetussa käyttötilassa toisiaan vastaava kulku, ne suun- tautuvat erityisesti rinnakkain toisiinsa nähden.

12. Jonkin suojavaatimuksen 1-11 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että kansielementtien (21, 22) kansielementtipinnat (21a, 22a) ovat yhden- mukaiset ja/tai että kansielementit (21, 22) on muodostettu identtisiksi ja/tai että kansielementit (21, 22) on kansilaitteiston (20) suljetussa käyttötilassa koottu yhteen suorakulmioksi.

13. Jonkin suojavaatimuksen 1-12 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yksittäisiä kansielementtejä (21; 22) ja/tai yksittäisiä kiinnitys- — laitteistoja (23) on laadittu väreiltään erilaisiksi.

14. Jonkin suojavaatimuksen 1-13 mukainen kansilaitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yhteen, edullisesti jokaiseen kansielementtiin (21, 22) on si- joitettu tai muodostettu ainakin yksi kahvaelementti (28), erityisesti ainakin yh- teen kansielementtireunoista.

15. Jätteidenkeruusäiliö (10), jossa on säiliörunko (11), joka käsittää säiliön pohjan (12) ja säiliön pohjasta (12) ylöspäin ulkonevan sivuseinämän (13), jolloin säiliön pohja (12) ja sivuseinämä (13) rajaavat jätteidenkeruusäiliön (10) vastaanottotilan, jolloin säiliörungon (11) säiliön pohjaa (12) vastapäisessä päässä on säiliön ylälaita (14), joka rajaa täyttöaukon, ja jolloin jätteidenke- ruusäiliö (10) käsittää täyttöaukon sulkemiseksi kansilaitteiston (20), joka on si- joitettu säiliörunkoon (11), erityisesti säiliön ylälaitaan (14) edullisesti käännettä- N västi liikutettavaksi, tunnettu siitä, että kansilaitteisto (20) on muodostettu jon- N kin patenttivaatimuksen 1-14 mukaiseksi ja että kansilaitteiston (20) jokainen 2 kansielementti (21, 22) on sijoitettu tai saranoitu säiliörunkoon (11), erityisesti © 30 — säiliön ylälaitaan (14), edullisesti keskenään vastasuuntaisella kääntösuunnalla.

E 16. Suojavaatimuksen 15 mukainen jätteidenkeruusäiliö, tunnettu x siitä, että säiliörungolla (11) on suorakulmainen tai lähes suorakulmainen O muoto, että sivuseinämä (13) koostuu etuseinästä, takaseinästä ja kahdesta si- N vuseinästä, jotka rajautuvat reunoistaan kulloinkin toisiinsa, ja että kansielemen- S 35 tit (21, 22) on sijoitettu tai saranoitu säiliörunkoon (11), erityisesti säiliön ylälai- taan (14) sivuseinien alueelle.

17. Suojavaatimuksen 15 tai 16 mukainen jätteidenkeruusäiliö, tun- nettu siitä, että kansilaitteiston (20) kansielementit (21, 22) on sijoitettu ainakin yhden kiinnityslaitteiston (23) kautta erityisesti irrotettavasti säiliörunkoon (11), erityisesti säiliön ylälaitaan (14), ja että kiinnityslaitteisto (23) on muodostettu edullisesti saranalaitteistoksi tai säppilaitteistoksi tai pidätyslaitteistoksi.

18. Jonkin suojavaatimuksen 15-17 mukainen jätteidenkeruusäiliö, tunnettu siitä, että se käsittää liikutusmekanismin (15), joka käsittää kaksi liiku- tuspyöriksi (16) muodostettua pääpyörää ja akselin, erityisesti yhden ainoan yh- tenäisen akselin, jonka kautta liikutuspyörät (16) on sijoitettu säiliörunkoon (11).

19. Jonkin suojavaatimuksen 15-18 mukainen jätteidenkeruusäiliö, tunnettu siitä, että säiliörungon (11) sisälle on sijoitettu edullisesti irrotettavasti ainakin yksi erityisesti siirrettävä tai säädettävä erotusseinä.

N

O

N

LÖ <Q

O

O

I a a <

LO [<] +

N

O

N 5