FI128518B - Ilman virtausaukkoon liitettävä päätelaite ja menetelmä päätelaitteen liittämiseksi ilmanvirtausaukkoon - Google Patents

Abstract

Ilman virtausaukkoon (14) liitettävässä päätelaitteessa on runko-osa (10) ja virtausaukon sisään ulotettavia tartuntaelimiä virtausaukon seinämään kiinnittymistä varten. Virtausaukon seinämä voi olla ilmavaihtokanavan seinämä tai aukkoa rajaavan kanavakauluksen seinämä. Tartuntaelimet käsittävät ensimmäisen lukituskielen (22) ja toisen lukituskielen (22), joissa on virtausaukon sisäpintaa vasten asetettava kiinnityspinta (34). Lukituskielet ovat asetettavissa ensimmäiseen muodostelmaan, jossa ne ovat ensimmäisen etäisyyden päässä toisistaan ja toiseen muodostelmaan, jossa ne ovat toisen etäisyyden päässä toisistaan. Toinen etäisyys on suurempi kuin ensimmäinen etäisyys. Kun lukituskielet ovat ensimmäisessä muodostelmassa, ne voidaan sovittaa samanaikaisesti virtausaukon sisään. Kun lukituskielet ovat virtausaukon sisällä, ne voidaan asettaa toiseen muodostelmaan, jolloin niiden kiinnityspinnat asettuvat virtausaukon sisäpintaa vasten kiinnittäen päätelaitteen virtausaukkoon. Tartuntaelimiä voi olla myös enemmän kuin kaksi kappaletta.

Description

Ilman virtausaukkoon liitettävä päätelaite ja menetelmä päätelaitteen liittä- miseksi ilmanvirtausaukkoon Keksinnön kohteena on ilman virtausaukkoon liitettävä päätelaite, jossa virtausau- kossa on seinämä ja jossa päätelaitteessa on runko-osa ja virtausaukon sisään — ulotettavia tartuntaelimiä virtausaukon seinämään kiinnittymistä varten, jotka tar- tuntaelimet käsittävät ensimmäisen lukituskielen ja toisen lukituskielen, joissa luki- tuskielissä on virtausaukon seinämän sisäpintaa vasten asetettava kiinnityspinta, jotka ensimmäinen ja toinen lukituskieli ovat asetettavissa ensimmäiseen muodos- telmaan, jossa ensimmäinen ja toinen lukituskieli ovat ensimmäisen etäisyyden — päässä toisistaan ja toiseen muodostelmaan, jossa ensimmäinen ja toinen lukitus- kieli ovat toisen etäisyyden päässä toisistaan, joka toinen etäisyys on suurempi kuin ensimmäinen etäisyys.

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä paatelait- teen liittämiseksi ilman virtausaukkoon.

Koneellisessa ilmanvaihdossa ilmaa johdetaan huonetiloihin ja poistetaan huoneti- — loista ilmavaihtoputkia pitkin.

Ilmanvaihtoputkien huonetiloihin avautuviin päihin asennetaan päätelaite, kuten venttiili tai hajotin, jolla säädetään huonetilaan tule- van ilmavirran ja huonetilasta poistettavan ilmavirran määrää ja/tai suuntaa.

Ilma- vaihtoputken päähän voidaan asentaa kanavakaulus, johon päätelaite kiinnitetään.

Ilmanvaihtokanavien päät avautuvat yleensä huonetilan kattoon tai seinän yläreu- naan.

Korkealle asennettavissa päätelaitteissa on tärkeää, että päätelaite pysyy luotettavasti paikoillaan ilmavaihtoputken päässä.

Luotettavan kiinnityksen tärkeys korostuu erityisesti kattoon asennettavissa päätelaitteissa.

Päätelaitteiden kiinnitykseen on olemassa useita erilaisia vaihtoehtoja.

Päätelait- teessa voi olla kanavakauluksen sisään ulotettava lyhyt putki, jonka ulkopinnassa S 25 — on kierteet Tällainen päätelaite voidaan kiinnittää luotettavasti kanavakaulukseen, N jossa on päätelaitteen kierteiden kanssa yhteensopivat kierteet.

Monet kanava- x kaulukset ovat kuitenkin sisäpinnaltaan sileitä, joten niihin ei voi kiinnittää kierteel- 2 lisiä päätelaitteita.

Päätelaitteen kanavakaulukseen ulottuvan putken ulkopinnassa I voi olla myös rengastiiviste, joka puristuu paikoilleen asennetussa päätelaitteessa = 30 — tiukasti kanavakauluksen sisäpintaa vasten.

Pelkkä kokoonpuristuneen tiivisteen 3 kitkaan perustuva päätelaitteen kiinnitys on epäluotettava erityisesti kattoon asen- 0 nettavissa päätelaitteissa.

Päätelaitteessa voi olla myös teräväkärkisiä ulokkeita, > jotka on järjestetty painautumaan kanavakauluksen tai ilmanvaihtoputken sisäpin- taa vasten.

Tällaisten ulokkeiden tartuntakyky on kuitenkin epävarma.

Edelleen on — mahdollista kiinnittää päätelaite ilmanvaihtoputken suuaukkoa ympäröivään katto- tai seinäpintaan ruuvikiinnityksellä.

Ruuvikiinnitys on hankalaa erityisesti silloin,

kuin ilmanvaihtoputken suuaukkoa ympäröivä seinä tai katto on betonia tai kipsile- vyverhousta, jonka takaa ei löydy tukevaa alustaa, joihin kiinnitysruuvit voisi ruuva- ta kiinni.

Julkaisussa WO0077455 A1 on kuvattu ilmanvaihtoventtiilin kiinnitysjärjestely, joka — käsittää kaksi puristusjousta, jotka on kiinnitetty päistään nivelöidysti venttiilin run- koon. Puristusjousissa on puristuskappale, joka painautuu venttiiliä kiinnitettäessä ilmanvaihtokanavan seinämää vasten.

Julkaisussa FI 61353 C on kuvattu venttiilin kehys, johon kuuluu ilmanvaihtokana- van aukon ympärille sovitettava kehysosa, johon on kiinnitetty aukon poikki kulke- — va tukiosa ja jossa on lukituselimet, jotka on sovitettu ruuveja kiristämällä käänty- mään säteittäisesti ulospäin.

Julkaisussa SE 107238 C1 on kuvattu ilmanvaihtokanavaan kiinnitettävä ilman- vaihtoventtiili, jossa on kaksi kolmion muotoista kääntyvää tartuntaosaa, joiden kärjet on sovitettu painautumaan ilmanvaihtokanavan seinämää vasten.

— Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin ilmanvaihdon päätelaite ja menetelmä pääte- laitteen liittämiseksi ilman virtausaukkoon, joilla voidaan merkittävästi vähentää tunnettujen päätelaitteiden kiinnittämiseen liittyviä ongelmia.

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan ilman virtausaukkoon liitettävällä pää- telaitteella ja menetelmällä, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä — patenttivaatimuksissa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epait- senäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena on ilman virtausaukkoon liitettävä päätelaite, jossa virtausau- S kossa on seinämä ja jossa päätelaitteessa on runko-osa ja virtausaukon sisään N ulotettavia tartuntaelimiä virtausaukon seinämään kiinnittymistä varten. Ilman vir- x 25 —tausaukko voi olla ilmavaihtokanavan avoin pää, ilmanvaihtokanavasta haarautu- 2 van putken tai kanavan avoin pää tai seinässä tai katossa oleva reikä, jonka läpi I ilma on suunniteltu virtaamaan. Virtausaukon seinämä voi olla ilmavaihtokanavan = seinämä, aukkoa rajaavan kanavakauluksen seinämä tai katto- tai seinärakenteen 3 materiaalikerroksen pinta. Tartuntaelimet käsittävät ensimmäisen lukituskielen ja 0 30 — toisen lukituskielen, joissa lukituskielissä on ilman virtausaukon sisäpintaa vasten > asetettava kiinnityspinta. Ensimmäinen ja toinen lukituskieli ovat asetettavissa en- simmäiseen muodostelmaan, jossa ensimmäinen ja toinen lukituskieli ovat en- simmäisen etäisyyden päässä toisistaan ja toiseen muodostelmaan, jossa ensim- mäinen ja toinen lukituskieli ovat toisen etäisyyden päässä toisistaan. Toinen etäi-

Syys on suurempi kuin ensimmäinen etäisyys. Ainakin yksi lukituskieli on järjestet- ty kiinnityselimeen, joka kiinnityselin on kiinnitetty päätelaitteen runko-osaan run- ko-osan määrittämässä tasossa kiertyvästi. Kun lukituskielet ovat ensimmäisessä muodostelmassa, ne voidaan sovittaa sa- manaikaisesti virtausaukon avoimen pään kautta virtausaukon sisään. Kun luki- tuskielet ovat virtausaukon sisällä, ne voidaan siirtää toiseen muodostelmaan, jol- loin niiden kiinnityspinnat asettuvat ilmanvirtausaukon sisäpintaa vasten kiinnittäen päätelaitteen virtausaukkoon. Kun tartuntaelimiä on vain kaksi kappaletta, niiden kiinnityspinnat asettuvat virtausaukon vastakkaisilla reunoilla olevia sisäpintoja — vasten. Poikkileikkaukseltaan pyöreän ilmanvaihtokanavan päähän liitetyssä pää- telaitteessa ilmavaihtokanavan halkaisija kulkee molempien kiinnityspintojen kaut- ta. Päätelaite voi olla tuloilmaventtiili, poistoilmaventtiili tai hajotin. Jos venttiilit tai ha- jottimet muodostuvat toisiinsa liitetyistä, helposti irrotettavista ja uudelleenkiinnitet- — tävistä osista, voi päätelaite olla jonkin edellä mainitun venttiilin tai hajottimen osa. Edelleen päätelaite voi olla ilmanvirtausaukkoon liitettävä erillinen kiinnityskappale, jossa on kiinnitysvälineet venttiilin tai hajottimen kiinnittämistä varten. Keksinnön mukaisen päätelaitteen eräässä edullisessa suoritusmuodossa tartun- taelimet käsittävät lisäksi kolmannen lukituskielen siten, että ensimmäinen, toinen ja kolmas lukituskieli ovat asetettavissa ensimmäiseen muodostelmaan, jossa en- simmäisen, toisen ja kolmannen lukituskielen rajaaman kolmion piirillä on ensim- mäinen pituus, ja toiseen muodostelmaan, jossa ensimmäisen, toisen ja kolman- nen lukituskielen rajaaman kolmion piirillä on toinen pituus, joka toinen pituus on suurempi kuin ensimmäinen pituus. Toisessa muodostelmassa ensimmäisen, toi- S 25 sen ja kolmannen lukituskielen välinen keskinäinen etäisyys voi olla olennaisesti N yhtä suuri. Tällöin pyöreän ilmanvirtausaukon sisään sovitettujen lukituskielten 3 lukituspinnat tukeutuvat ilmanvirtausaukon seinämän sisäpinnan piirin kolmannes- D pisteisiin.

I = Keksinnön mukaisen päätelaitteen eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodos- 2 30 sa tartuntaelimet käsittävät lisäksi neljännen lukituskielen siten, että ensimmäinen, 3 toinen, kolmas ja neljäs lukituskieli ovat asetettavissa ensimmäiseen muodostel- D maan, jossa ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen lukituskielen rajaaman N monikulmion piirillä on ensimmäinen pituus ja toiseen muodostelmaan, jossa en- simmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen lukituskielen rajaaman monikulmion — piirillä on toinen pituus, joka toinen pituus on suurempi kuin ensimmäinen pituus.

Toisessa muodostelmassa ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen lukitus- kielen välinen keskinäinen etäisyys voi olla olennaisesti yhtä suuri. Tällöin pyöreän ilmanvirtausaukon sisään sovitettujen lukituskielten lukituspinnat tukeutuvat ilman- virtausaukon seinämän sisäpinnan piirin neljännespisteisiin.

—Keksinnön mukaisen päätelaitteen eräässä kolmannessa edullisessa suoritus- muodossa ainakin yksi lukituskieli on päätelaitteen runko-osan suhteen liikkuma- ton. Liikkumaton lukituskieli voi olla päätelaitteen runko-osan erottamaton osa. Edullisesti ainakin yksi toinen lukituskieli on liikuteltavissa päätelaitteen runko- osaan nähden.

—Keksinnön mukaisen päätelaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ainakin yksi kiinnityselin on kiinnitetty päätelaitteen runko-osaan liikkumattomasti. Keksinnön mukaisen päätelaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ainakin yksi kiinnityselin on kiinnitetty päätelaitteen runko-osaan saranoidusti siten, että kiinnityselin on käännettävissä ensimmäiseen asentoon, jolloin lukituskielet — asettuvat ensimmäiseen muodostelmaan ja toiseen asentoon, jolloin lukituskielet asettuvat toiseen muodostelmaan. Edullisesti kiinnityselin on lukittavissa toiseen asentoon.

Keksinnön mukaisen päätelaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa kiinnityspinnassa on virtausaukon seinämän sisäpinnan muotoa olennaisesti vas- —taava muotoilu ja/tai kitkaa parantava pinnanmuoto, kuten karhennus tai sahalai- takuvio. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi lukituskielen lukituskielen kiinnityspinnassa voi olla joustava materiaalikerros. Joustava materiaalikerros voi sisältää kumia, neo- preenia, muovia, polyuretaania tai silikonia. O . . . . . . N Keksinnön mukaisen päätelaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa 5 25 — lukituskielen kiinnityspinnassa tai joustavan materiaalikerroksen pinnassa on lii- <Q makerros. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi lukituskielessä voi olla magneetti tai lukitus- N kieli voi olla ainakin joiltain osin magneettinen. = = Keksinnön mukaisen päätelaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa 3 lukituskielessä on tukiosa ilmanvaihtokanavan sisään sijoitettavan laitteen tuke- o 30 mista ja/tai kannattelemista varten.

N Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä päätelaitteen liittämiseksi ilman virtaus- aukkoon, jossa on seinämä ja jossa päätelaitteessa on runko-osa ja virtausaukon sisään ulotettavia tartuntaelimiä virtausaukon seinämään kiinnittymistä varten.

Menetelmässä asetetaan tartuntaelimet ensimmäiseen muodostelmaan, jossa tar- tuntaelimet ovat ensimmäisen etäisyyden päässä toisistaan, sovitetaan tartunta- elimet virtausaukon sisään ja tartuntaelinten ollessa virtausaukon sisällä asetetaan tartuntaelimet toiseen muodostelmaan, jossa tartuntaelimet ovat toisen etäisyyden 5 — päässä toisistaan, joka toinen etäisyys on suurempi kuin ensimmäinen etäisyys. Toisessa muodostelmassa tartuntaelimet asettuvat virtausaukon seinämän sisä- pintaa vasten kiinnittäen päätelaitteen virtausaukkoon. Menetelmässä järjestetään ainakin yksi tartuntaelin kiinnityselimeen, kiinnitetään kiinnityselin päätelaitteen runko-osaan runko-osan määrittämässä tasossa kiertyvästi ja kierretään kiinnitys- — elin asentoon, jossa tartuntaelin painautuu virtausaukon seinämän sisäpintaa vas- ten. Edullisesti menetelmällä liitetään ilman virtausaukkoon edellä selostettu pää- telaite tai jokin sen edullinen suoritusmuoto. Keksinnön etuna on, että se mahdollistaa päätelaitteiden kiinnittämisen seinämän pinnanmuodoltaan erilaisiin virtausaukkoihin. Keksintö lisää näin päätelaitteiden — soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin. Edelleen keksinnön etuna on, että se mahdollistaa päätelaitteen helpon ja luotet- tavan kiinnittämisen kohteisiin, joissa päätelaitteen ruuvikiinnitys on vaikeaa joko virtausaukkoa ympäröivän seinämän kovuuden tai pehmeyden vuoksi. Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan — oheisiin piirustuksiin, joissa kuvat 1a ja 1b esittävät esimerkinomaisesti erään keksinnön mukaisen paatelait- teen osaa yläviistosta kuvattuna, kuva 2 esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaisen päätelaitteen edul- N lista suoristusmuotoa alaviistosta kuvattuna,

N x 25 — kuvat 3a, 3b ja 3c esittävät esimerkinomaisesti eräitä keksinnön mukaisen pääte- D laitteen edullisia suoritusmuotoja ja

I = kuvat 4a ja 4b esittävät poikkileikkauskuvina päätelaitteen liittämistä virtausauk- S koon keksinnön mukaisella menetelmällä.

LO

LO 2 Kuvissa 1a ja 1b on esitetty esimerkinomaisesti erään keksinnön mukaisen pääte-

O N 30 — laitteen osa yläviistosta kuvattuna. Seuraavassa molempia kuvia selostetaan sa- manaikaisesti. Päätelaitteessa on muodoltaan pyöreä levymäinen runko-osa 10, jonka keskellä on pyöreä virtausreikä 12. Kuvissa esitetty runko-osa muodostaavain osan varsinaisesta päätelaitteesta, joka voi olla tuloilmaventtiili, poistoilma- ventti tai ns. hajotin, jolla säädetään päätelaitteen kautta virtaavan ilman määrää ja/tai ohjataan ilmavirtaa haluttuun suuntaan.

Runko-osassa on kolme pit- känomaista asennusreikää 30, johon päätelaitteen kuvassa esittämättömät osat — kiinnitetään.

Päätelaite on tarkoitettu asennettavaksi ilman virtausaukkoon 14 si- ten, että runko-osan 10 virtausreikä 12 ja ilman virtausaukko asettuvat kohdakkain (virtausaukko ei kuulu keksintöön). Virtausaukko voi olla ilmanvaihtokanavan tai - putken avoin pää tai rakennuksen seinän tai katon läpäisevä reikä, jonka läpi ilma on järjestetty viittaamaan.

Virtausaukossa on putkimainen seinämä 16, joka määrit- tää virtausaukon poikkileikkausmuodon ja poikkileikkausalan.

Kuvissa 1a ja 1b esitettyä virtausaukkoa ympäröi kanavakaulus, jonka seinämä muodostaa virtaus- aukon seinämän.

Runko-osaan 10 on kiinnitetty kolme kiinnityselintä; ensimmäinen kiinnityselin 18a, toinen kiinnityselin 18b ja kolmas kiinnityselin 18c.

Kiinnityselimissä on pit- —känomainen levymäinen kanta 20 ja kannan tasosta olennaisesti suoraan kulmaan kääntyvä lukituskieli 22. Lukituskielen kärki 28 taittuu lukituskielen tasosta olennai- sesti suoraan kulmaan siten, että kärki ja kanta erkanevat lukituskielen tasosta vastakkaisiin suuntiin.

Kiinnityselimet on sijoitettu olennaisesti tasavälein reiän 12 ympärille siten, että niiden kannan ensimmäinen pinta asettuu runko-osan ensim- — mäistä pintaa vasten ja lukituskielet ulottuvat reiän 12 läpi virtausaukon sisään, ts. virtausaukon seinämän 16 rajaamaan tilaan.

Ensimmäisen ja toinen kiinnityselin 18a, 18b on kiinnitetty runko-osaan 10 kiinteästi kahdella niitillä 24, jotka ulottuvat kannan päihin ja niiden kohdalle runko-osaan porattujen reikien läpi kannan en- simmäiseltä puolelta runko-osan toiselle puolelle.

Kolmas kiinnityselin 18c on kiin- — nitetty runko-osaan niitillä 24 vain kannan ensimmäisestä päästä siten, että kol- o mas kiinnityselin voi kiertyä runko-osan määrittämässä tasossa niitin ympäri.

O Kolmannen kiinnityselimen kannassa on kääntövipu 38 kiinnityselimen asennon x muuttamista varten.

N Kuvassa 1a kolmas kiinnityselin 18c on kiertyneenä ensimmäiseen asentoon, jos- E 30 sa kannan toinen pää on runko-osassa olevan virtausreiän 12 rajaaman alueen o sisäpuolella.

Kannasta taittuva lukituskieli on virtausaukon sisällä selvästi erillään D virtausaukon seinämästä 16. Kuvassa 1a kiinnityselinten lukituskielet ovat ensim- 2 mäisessä muodostelmassa, jossa lukituskielten rajaaman kolmion piirillä on en- N simmäinen pituus, joka on pienempi kuin virtausaukon piiri.

Ensimmäisessä muo- — dostelmassa olevat lukituskielet voidaan siten sovittaa virtausaukon sisään.

Kuvassa 1b kolmas kiinnityselin 18c on kierretty toiseen asentoon, jossa sen kanta asettuu olennaisesti kokonaan runko-osan ensimmäisen pinnan päälle ja lukitus- kieli on virtausaukon seinämää 16 kohti siirtyneenä.

Kolmannen kiinnityselimen 18c kannan 20 toisessa päässä on ensimmäinen kiinnitysreikä 26a ja vastaavasti —runko-osassa on toinen kiinnitysreikä 26b, jota asettuvat kohdakkain, kun kolmas lukituselin kierretään kuvan 1b mukaiseen toiseen asentoon.

Kolmas kiinnityselin lukitaan kuvan 1b mukaisen asentoon asentamalla kohdakkain asettuvien kiinni- tysreikiin 26a, 26b läpimenevä ruuvi tai niitti.

Kuvassa 1b lukituskielet asettuvat toiseen muodostelmaan, jossa lukituskielten rajaaman kolmion piirillä on toinen — pituus, joka on suurempi kuin ensimmäinen pituus.

Kuvassa 2 on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen päätelaite alaviistosta kuvattuna.

Kuvassa 2 päätelaite on esitetty kokonaisuudessaan, jolloin se käsittää runko-osan 10 ja runko-osan ensimmäiselle puolelle järjestettyjä lau- tasmaisia kappaleita.

Runko-osasta kauimmainen lautasmainen kappale on umpi- — nainen levy, mutta kauimmaisen kappaleen ja runko-osan välissä olevan kappa- leen keskellä on reikä ilman läpivirtausta varten.

Ilma pääsee siten virtaamaan lautasmaisten osien välistä runko-osan virtausreikään.

Päätelaite voi olla valmis- tettu kokonaan tai osittain muovista ja/tai metallista.

Runko-osan toisella pinnalla on kuusikulmion muotoinen tukilevy 32, jonka keskel- 1a on virtausreiän 12 kanssa samankokoinen reikä.

Tukilevyn joka toinen reunasi- vu on taitettu kulmaan osoittamaan runko-osan tasosta poispäin.

Runko-osan pyö- reä reuna on muotoiltu reunukseksi, joka kääntyy runko-osan toisen pinnan suun- taan siten, että reunuksen vapaa reuna ja tukilevyn taittuneiden reunasivujen kär- jet asettuvat olennaisesti samaan tasoon.

S 25 — Lukituskielet 22 ulottuvat runko-osan 10 virtausreiän 12 läpi runko-osan toiselle N puolelle.

Lukituskielten toisistaan kauimmaiset pinnat ovat kiinnityspintoja 34, joi- x hin on järjestetty joustava materiaalikerros 36. Joustava materiaalikerros voi sisäl- 2 tää esimerkiksi kumia, neopreenia, muovia, polyuretaania tai silikonia.

Joustavan I materiaalikerroksen paksuus voi olla 1-4 mm, edullisesti 2-3 mm.

Kun päätelaite = 30 — kiinnitetään paikoilleen virtausaukkoon, kiinnityspinnassa oleva joustava materiaa- 3 likerros painautuu virtausaukon seinämän sisäpintaa vasten ja puristuu hieman 0 kokoon.

Paatelaite pysyy paikoilleen virtausaukossa materiaalikerroksen pinnan ja > virtausaukon seinämän välissä vaikuttavan kitkavoiman vaikutuksesta.

Lukituskielten kärjet 28 asettuvat olennaisesti samaan tasoon ja osoittavat virtaus- — reiän läpi kulkevaan kuvitteellista keskiakselia kohti.

Kärjet toimivat tukiosana, joi-

den varaan voidaan tukea ilman virtausaukkoon tai sen jatkeena olevaan ilman- vaihtokanavaan sijoitettava laite, kuten virtaussäädin tai äänenvaimennin.

Lukitus- kielen kärkien taittaminen kulmaan lukituskielen tasosta ei ole välttämätöntä pää- telaitteen lukitsemiseksi virtausaukkoon, joten lukituskielet voidaan toteuttaa myös ilman kulmaan taittuneita kärkiä erityisesti silloin, kun virtauskanavan sisään ei ole tarpeen sijoittaa mitään erillisiä laitteita.

Kuvissa 3a, 3b ja 3c on esitetty esimerkinomaisesti eräitä keksinnön mukaisen päätelaitteen edullisia suoritusmuotoja periaatekuvina.

Kuvat esittävät päätelaittet- tä päältä katsottuna.

Kuvissa on esitetty päätelaitteesta ainoastaan runko-osa ja — siihen kiinnitetyt kiinnityselimet.

Kussakin kuvassa vasemman puoleisin kuva esit- tää päätelaitetta tilanteessa, jossa kiinnityselimissä olevat lukituskielet 22 ovat en- simmäisessä muodostelmassa ja oikeanpuoleisin kuva tilannetta, jossa lukituskie- let ovat toisessa muodostelmassa.

Kuvassa 3a esitetyssä päätelaitteen suoritusmuodossa on kaksi kiinnityselintä, — joista ensimmäinen kiinnityselin 18a on kiinnitetty runko-osaan kiinteästi ja toinen kiinnityselin 18b saranoidusti kiinnitysniitin ympäri kiertyvästi.

Kiinnityselimet sijait- sevat runko-osan 10 virtausreiän 12 vastakkaisilla puolilla.

Kuvassa 3b esitetyssä päätelaitteen suoritusmuodossa on kolme kiinnityselintä, joista kaksi on kiinnitetty runko-osaan kiinteästi ja yksi kiinnitysniitin ympäri kierty- — västi.

Kiinteästi kiinnitettyjen kiinnityselinten 18a, 18b välinen etäisyys on pienempi kuin kiinteästi kiinnitetyn ja saranoidusti kiinnitetyn kiinnityselimen 18c välinen etäisyys.

Tällainen kiinnityselinten sijoittelu antaa lisää työskentelytilaa päätelait- teen asentamiseen. o Kuvassa 3c esitetyssä päätelaitteen suoritusmuodossa on neljä kiinnityselintä, O 25 — joista kaksi on kiinnitetty runko-osaan kiinteästi ja kaksi kiinnitysniitin ympäri kier- x tyvästi.

Kiinteästi kiinnitettyjen kiinnityselinten 18a, 18b ja saranoidusti kiinnitetty- 0 jen kiinnityselintenvälinen 18c, 18d keskinäinen etäisyys on pienempi kuin kiinte- - ästi kiinnitetyn ja saranoidusti kiinnitetyn kiinnityselimen välinen etäisyys.

Neljän = kiinnityselimen käytöllä voidaan lisätä päätelaitetta paikoillaan pitävää kitkavoi- g 30 maa. 2 Kuvissa 4a ja 4b on esitetty poikkileikkauskuvina päätelaitteen liittäminen ilman N virtausaukkoon 14 keksinnön mukaisella menetelmällä.

Kuvissa esitetty päätelaite käsittää kaksi kiinnityselintä, joista ensimmäinen kiinnityselin 18a on kiinnitetty päätelaitteen runko-osaan 10 kiinteästi ja toinen kiinnityselin 18b saranoidustiedellä selostetulla tavalla. Selkeyden vuoksi kuvissa on esitetty päätelaitteesta vain runko-osa 10 ja kiinnityselimet 18a, 18b. Seuraavassa molempia kuvia selos- tetaan samanaikaisesti.

Kuvissa 4a ja 4b virtausaukko muodostuu betoniseen kattoon tai seinään kiinni —valetusta metallisesta kanavakauluksesta. Kanavakauluksen kierteetön putkimai- nen seinämäosa muodostaa virtausaukon seinämän 16. Päätelaitetta kiinnitettä- essä toinen kiinnityselin 18b kierretään ensimmäiseen asentoon, jossa kiinnitys- elinten lukituskielten 22 asento on olennaisesti pienempi kuin virtausaukon halkai- sija. Tämän jälkeen päätelaitteen runko-osa 10 asetetaan virtausaukon päälle si- ten, että runko-osa asettuu kiinni virtausaukkoa ympäröivään seinä- tai kattopin- taan, molemmat lukituskielet asettuvat virtausaukon sisään, ja ensimmäisen kiinni- tyselimen lukituskielessä oleva materiaalikerros painautuu virtausaukon seinämän sisäpintaa vasten. Tämän jälkeen toinen kiinnityselin kierretään toiseen asentoon, jossa sen lukituskielen kiinnityspinnassa oleva materiaalikerros 36 painautuu vir- —tausaukon seinämän sisäpintaa vasten. Lopuksi toinen kiinnityselin lukitaan tähän asentoon kiinnitysruuvilla edellä selostetulla tavalla. Runko-osa pysyy näin luotet- tavasti paikoillaan virtausaukon edessä. Lopuksi päätelaitteen kuvassa esittämät- tömät muut osat kiinnitetään paikoilleen runko-osaan, minkä jälkeen asennustyö on loppuun suoritettu.

— Kolmella, neljällä tai useammalla kuin neljällä lukituskielellä varustettujen päätelait- teiden liittäminen virtausaukkoon tapahtuu samalla periaatteella kuin edellä on selostettu.

Edellä selostetuissa keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa virtausaukko käsit- tää betonirakenteiseen kattoon tai seinään kiinni valetun metallisen kanavakauluk- S 25 sen. Virtausaukossa ei välttämättä tarvitse olla kanavakaulusta, vaan virtausaukko N voi olla seinän tai katon verhouslevyssä oleva reikä tai kivirakenteisessa seinässä x oleva aukko. Virtausaukon ei tarvitse olla muodoltaan pyöreä, vaan se voi olla 2 muodoltaan esimerkiksi soikea tai monikulmio. Muodoltaan suorakulmaiseen vir- I tausaukkoon päätelaite voidaan kiinnittää kahdella lukituskielellä, joiden kiinnitys- - 30 — pinnat painautuvat virtausaukon seinämän vastakkaisia pintoja vasten. o 3 Edellä esitetyssä selostuksessa lukituskielet on kiinnitetty saranoidusti päätelait- D teen muodoltaan tasomaiseen runko-osaan. Päätelaitteen runko-osa voi käsittää N myös putkimaisen osan, joka asettuu virtauskanavan jatkeeksi, kun päätelaite asennetaan paikoilleen virtausaukkoon. Tällaisissa päätelaitteissa lukituskielet — voidaan kiinnittää saranoidusti päätelaitteen putkimaisen osan sisäpintaan.

Edellä selostetuissa keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa lukituskielten kiinni- tyspinnoissa on joustava materiaalikerros, joka painautuu virtausaukon seinämän sisäpintaa vasten, kun päätelaite kiinnitetään paikoilleen virtausaukkoon. Päätelai- te pysyy tällöin paikoillaan virtausaukossa materiaalikerroksen pinnan ja virtaus- aukon seinämän välissä vaikuttavan kitkavoiman vaikutuksesta. Joustavan mate- riaalikerroksen virtauskanavan seinämää vasten asettuvassa pinnassa voi olla muotoilu tai profilointi, joka olennaisesti vastaa virtauskanavan seinämän sisäpin- nan muotoa.

Edelleen on mahdollista, että joustavan kerroksen sijaan tai sen lisäksi lukituskiel- ten kiinnityspinnoissa on muotoilu tai profilointi, joka olennaisesti vastaa kiinnitet- tävän virtauskanavan seinämän sisäpinnan muotoa. Lukituskielen kiinnityspinnas- sa voi olla myös pinnanmuoto, esim. karhennus tai sahalaitakuvio, joka lisää kiin- nityspinnan ja virtausaukon seinämän välistä kitkaa. Tällöin lukituskielen kiinnitys- pinnassa ei tarvita kitkaa parantavaa joustavaa kerrosta.

— Lukituskielet voidaan kiinnittää virtausaukon seinämään myös ainakin osittain lii- makerroksella. Liimakerros voidaan järjestä joko suoraan lukituskielen kiinnityspin- taan tai lukituskielessä olevan joustavan kerroksen pintaan. Liimakerros voi olla paikoilleen lukituskielessä liiman kuivumisen estävällä kalvolla peitettynä, jolloin kalvo poistetaan liimapinnasta päätelaitteen kiinnittämisen yhteydessä.

Edelleen on mahdollista, että lukituskielessä ja erityisesti sen kiinnityspinnassa on magneetti tai lukituskieli on itsessään ainakin joiltain osin magneettinen. Magneet- tinen lukituskieli tarttuu hyvin teräksiseen kanavakaulukseen tai ilmavaihtokanavan avoimeen suuaukkoon.

o Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen päätelaitteen ja menetelmän edul- O 25 — lisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan < keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten asettamissa

O 0 rajoissa.

N

I a a o +

LO

LO 00

O N

Claims (17)

Patenttivaatimukset

1. Ilman virtausaukkoon (14) liitettävä päätelaite, jossa virtausaukossa (14) on seinämä (16) ja jossa päätelaitteessa on runko-osa (10) ja virtausaukon (14) sisään ulotettavia tartuntaelimiä virtausaukon (14) seinämään (16) kiinnittymistä varten, jotka tartuntaelimet käsittävät ensimmäisen lukituskielen (22) ja toisen lukituskielen (22), joissa lukituskielissä on virtausaukon (14) seinämän (16) sisäpintaa vasten asetettava kiinnityspinta (34), jotka ensimmäinen ja toinen lukituskieli (22) ovat ase- tettavissa ensimmäiseen muodostelmaan, jossa ensimmäinen ja toinen lukituskieli (22) ovat ensimmäisen etäisyyden päässä toisistaan ja toiseen muodostelmaan, jossa ensimmäinen ja toinen lukituskieli (22) ovat toisen etäisyyden päässä toisis- taan, joka toinen etäisyys on suurempi kuin ensimmäinen etäisyys, tunnettu siitä, että ainakin yksi lukituskieli (22) on järjestetty kiinnityselimeen (18a, 18b, 18c, 18d), joka kiinnityselin (18a, 18b, 18c, 18d) on kiinnitetty päätelaitteen runko-osaan (10) runko-osan määrittämässä tasossa kiertyvästi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainitut tar- tuntaelimet käsittävät lisäksi kolmannen lukituskielen (22) siten, että ensimmäinen, toinen ja kolmas lukituskieli (22) ovat asetettavissa ensimmäiseen muodostelmaan, jossa ensimmäisen, toisen ja kolmannen lukituskielen (22) rajaaman kolmion piirillä on ensimmäinen pituus ja toiseen muodostelmaan, jossa ensimmäisen, toisen ja — kolmannen lukituskielen (22) rajaaman kolmion piirillä on toinen pituus, joka toinen pituus on suurempi kuin ensimmäinen pituus.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainitut tar- tuntaelimet käsittävät lisäksi neljännen lukituskielen (22) siten, että ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs lukituskieli (22) ovat asetettavissa ensimmäiseen muodos- > 25 — telmaan, jossa ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen lukituskielen (22) ra- N jaaman monikulmion piirillä on ensimmäinen pituus ja toiseen muodostelmaan, N jossa ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen lukituskielen (22) rajaaman mo- e nikulmion piirillä on toinen pituus, joka toinen pituus on suurempi kuin ensimmäinen z pituus. 2 30

4 Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että aina- 3 kin yksi lukituskieli (22) on päätelaitteen runko-osan (10) suhteen liikkumaton. S

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että aina- kin yksi lukituskieli (22) on liikuteltavissa päätelaitteen runko-osaan (10) nähden.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, ainakin yksi kiinnityselin (18a, 18b, 18c, 18d) on kiinnitetty päätelaitteen runko-osaan (10) liikkumattomasti.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ainakin yksi — kiinnityselin (18a, 18b, 18c, 18d) on kiinnitetty päätelaitteen runko-osaan (10) sara- noidusti siten, että kiinnityselin (18a, 18b, 18c, 18d) on käännettävissä ensimmäi- seen asentoon, jolloin lukituskielet (22) asettuvat ensimmäiseen muodostelmaan ja toiseen asentoon, jolloin lukituskielet (22) asettuvat toiseen muodostelmaan.

8. Patenttivaatimuksen / mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainittu kiin- — nityselin (18a, 18b, 18c, 18d) on lukittavissa toiseen asentoon.

9. — Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että luki- tuskielen (22) kiinnityspinnassa (34) on virtausaukon (14) seinämän (16) sisäpinnan muotoa olennaisesti vastaava muotoilu ja/tai kitkaa parantava pinnanmuoto, kuten karhennus tai sahalaitakuvio.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että luki- tuskielen (22) kiinnityspinnassa (34) on joustava materiaalikerros (36).

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että lukitus- kielen (22) kiinnityspinnassa (34) tai joustavan materiaalikerroksen (36) pinnassa on liimakerros.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että lu- kituskielessä (22) on magneetti tai lukituskieli (22) on ainakin joiltain osin magneet- tinen.

oO 2

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että lu- N kituskielessä (22) on tukiosa ilman virtausaukon (14) sisään sijoitettavan laitteen n 25 — tukemista ja/tai kannattelemista varten.

E

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se o on tuloilmaventtiili, poistoilmaventtiili tai hajotin.

2

LO <

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se S on tuloilmaventtiilin, poistoilmaventtiilin tai hajottimen osa tai kiinnityskappale.

16. Menetelmä päätelaitteen liittämiseksi ilman virtausaukkoon (14), jossa on sei- nämä (16) ja jossa päätelaitteessa on runko-osa (10) ja virtausaukon (14) sisäänulotettavia tartuntaelimiä virtausaukon (14) seinämään (16) kiinnittymistä varten, jossa menetelmässä — asetetaan tartuntaelimet ensimmäiseen muodostelmaan, jossa tartuntaelimet ovat ensimmäisen etäisyyden päässä toisistaan, —— sovitetaan tartuntaelimet virtausaukon (14) sisään ja — tartuntaelinten ollessa virtausaukon (14) sisällä asetetaan tartuntaelimet toiseen muodostelmaan, jossa tartuntaelimet ovat toisen etäisyyden päässä toisistaan, joka toinen etäisyys on suurempi kuin ensimmäinen etäisyys ja jossa toisessa muodos- telmassa tartuntaelimet asettuvat virtausaukon (14) seinämän (16) sisäpintaa vas- ten, tunnettu siitä, että menetelmässä — järjestetään ainakin yksi tartuntaelin kiinnityselimeen (18a, 18b, 18c, 18d), — kiinnitetään kiinnityselin (18a, 18b, 18c, 18d) päätelaitteen runko-osaan (10) runko-osan määrittämässä tasossa kiertyvästi ja — — kierretään kiinnityselin (18a, 18b, 18c, 18d) asentoon, jossa tartuntaelin painautuu virtausaukon (14) seinämän (16) sisäpintaa vasten.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel- mällä liitetään ilman virtausaukkoon (14) jokin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen päätelaite.

oO

O

N

N <Q

O

I a a o <t

LO

LO 00

O

N