FI126940B - Luoti ja menetelmä luodin laajentamiseksi sienettymällä - Google Patents

Description

Luoti ja menetelmä luodin laajentamiseksi sienettymällä

Keksinnön tausta

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista luotia sekä patenttivaatimuksen 6 johdannon mukaista menetelmää aikaansaada luodin laajentuminen maaliin osuessaan. Tällainen luoti soveltuu erityisen hyvin suurriistan metsästykseen, jossa luodin laajeneminen on tärkeää, mutta jossa halutaan välttää luodin liiallinen pirstoutuminen.

Kun teräväkärkinen luoti etenee kohteessa, esimerkiksi riistaeläimen lihasmassassa, se syrjäyttää edeltään kudosta. Tämä luodin aiheuttama kudoksen siirtymisaika vastaa aikaa jona luoti etenemisnopeudellaan kulkee matkan, jossa kudos syrjäytyy luodin kärjestä luodin suurimmalle ulkohalkaisi-jalle. Mitä lyhyempi tämä siirtymisaika on, sitä suuremman paineaallon luoti synnyttää ja samalla sitä suuremmiksi luotia seuraava tyhjiökupla ja osumasta seuraava trauma muodostuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luodin suurempi lentonopeus lisää metsästettävässä riistaeläimessä syntyvää traumaa, koska aika jona kudoksen on siirryttävä, pienenee lentonopeuden kasvaessa. Toisaalta luodin terävämpi kärki pienentää traumaa, koska aika jona kudoksen on siirryttävä, suurenee kärjen pidetessä.

Luodin synnyttämä tyhjiökupla tekee sen etenemisestä myös epästabiilin, koska tyhjiökupla estää lävistämäänsä kudosmassaa tukemasta luotia sivuilta. Lisäksi luodin painopiste on sen etenemissuunnassa keskipisteen takapuolella, jolloin luodin poikkeaminen kulkusuunnastaan synnyttää kaksi voimakomponenttia, jotka kumoavat luodin aksiaalisen pyörimisen aiheuttaman hyrrävoiman. Suunnastaan poikkeavan luodin kylkipinnan osaan tulee aiheutumaan painetta sitä ympäröivästä kudosmassasta, samalla kun luodin painopisteen momentti keskipisteen suhteen nousee. Tämän seurauksena luoti pyörähtää pituusakselin ympäri, ja seurauksena on arvaamaton kulkusuunta ja hyvin pieni tunkeuma.

Osumasta seuraavan trauman lisäämiseksi on sinänsä tunnettua käyttää osavaippaisia tai umpirakenteisia voimakkaasti laajenevia - niin sanottuja sienettyviä - luoteja metsästyksessä. Tämä on jopa useiden maiden metsästyslain ja -asetuksen mukaista. Tällaisella sienettyvällä luodilla pyritään aikaansaamaan luodin omaa kaliiberia selvästi suurempi halkaisija, joka aiheuttaisi alkuperäistä teräväkärkistä luotia suuremman paineaallon ja tyhjiökuplan ja tämän seurauksena suuremman trauman. Tällä tavoin luodin tappotehoa voidaan lisätä huomattavasti. Sienettyvän luodin tappoteho lisääntyy erityisesti kahdesta syystä. Toisaalta kudoksen siirtymisaika muuttuu lyhyemmäksi, koska luodin pää muokkautuu puolipyöreäksi tasopinnaksi. Toisaalta luodin kudosta kohtaava pinta-ala on suurempi, jolloin syntyvä paineaalto on suurempi. Eräs tällaisen luodin suoritusmuoto on esitetty patenttijulkaisussa EP1355119. Näiden tunnetun tekniikan mukaisten luotien käyttöön liittyy kuitenkin huomattavia epäkohtia. Tällaisilla voimakkaasti sienettyväksi tarkoitetulla luodeilla on ollut vaihteleva muokkautuminen, joka on riippuvainen osumanopeudesta ja osuman paikasta. Tämän seurauksena luoti voi läpäistä kohteen avautumatta tai yliavautua ja jopa rikkoutua. Tällainen luoti aikaansaa myös erittäin voimakkaan paineaallon, jonka tuloksena on kudosvaurio kohteen pinnassa ja erittäin rajallinen läpäisy nopeuden laskun seurauksena. Luoti aiheuttaa tällöin pääsääntöisesti riistan osumaympäristössä sijaitsevien kehonosien voimakkaan ruhjoutumisen. Nämä luodin aiheuttamat vauriot vuorostaan johtavat siihen, että osa kaadetusta riistasta on ravinnoksi kelpaamatonta, joko siinä tapahtuneiden muodonmuutosten tai siihen kertyneen luodin pirstaleiden vuoksi.

Edellä esitettyjä ongelmia on pyritty korjaamaan käyttämällä taso-päisiä luoteja tai osuessaan tasopäisiksi muotoutuvia luoteja. Eräs tällainen luoti on esitetty patenttijulkaisussa US 6,694,888. Tällaiset tasopäisiksi hajoavat luodit vaativat kuitenkin ammuttaessa suuren lähtönopeuden, jotta niiden hajoaminen olisi varmaa. Seurauksena on samanlaisia lihatuhoja kuin edellä kuvatuilla sienettyvillä luodeilla, koska luoti avautuu hetkellisesti samaan muotoon kuin nämä nykyiset sienettyvät luodit.

Osa valmiiksi tasopäisiksi valmistetuista luodeista on kylläkin teholtaan hyviä. Näillä luodeilla on kuitenkin erittäin huono ulkoballistiikka ja ne soveltuvat vain taitettaviin aseisiin, eli ne eivät syötä lainkaan lippaallisesta aseesta.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää sellainen menetelmä luodin laajentamiseksi ja menetelmän toteuttava luoti, että yllä mainittuja ongelmia voidaan merkittävästi pienentää. Tämä tavoite saavutetaan siten, että luodilla ja menetelmällä luodin laajentamiseksi on tämän keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksissa määritellyt tunnusmerkit. Täsmällisemmin sanottuna on tälle keksinnön mukaiselle luodille pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on vuorostaan pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksinnön perusajatuksena on aikaansaada sylinterimäinen, umpi-aineinen ja osuman seurauksena oleellisesti tasopäinen luoti, jonka sienetty-minen kuitenkin on aikaisempiin luoteihin verrattuna selvästi pienempi. Tällaisella oleellisesti tasopäisellä tai kärjeltään hieman koveralla luodilla aikaansaadaan sen kohteena olevassa riistaeläimessä mahdollisimman lyhyt kudosmassan siirtymisaika, johtuen luodin kärkeen muodostumasta oleellisesti tasomaisesta pinnasta. Tasopäinen tai hieman kovera luoti aikaansaa kudosmassassa edetessään voimakkaan paineaallon. Samalla kudos-massaa kohtaavan luodin pieni kärjen pinta-ala johtaa alhaiseen luodin ete-nemisvastukseen ja suureen läpäisyyn. Tällainen keksinnön mukainen luoti syrjäyttää kudosmassaa erittäin nopeasti, jolloin sen muodostama voimakas paineaalto vaikuttaa voimakkaimmin nestepitoisissa kudoksissa, kuten keuhkoissa. Luodin muodostaman tyh-jiökuplan ollessa lihaskudoksessa aikaisempaa pienempi jäävät myös lihasmassan kudosvauriot aikaisempaa pienemmiksi.

Esillä olevalla luodilla saavutetaan aikaisempaa parempi stabiilisuus, koska luodin otsapinnan muoto on symmetrinen tasoja koska painopiste on aikaisemmasta poiketen oleellisesti luodin keskipisteessä. Lisäksi otsapinnan symmetrisyys vain pienentää luotiin vaikuttavia kääntäviä voimia luodin kohtaamiskulman muuttuessa, jolloin pyörimisen aiheuttama hyrrävoima ei kumoudu. Lopputulos on suoraviivainen syvä tunkeuma ilman suunnan muutosta.

Suoritettujen kokeiden pohjalta on voitu todeta, että niin sanottu solidi-luoti voidaan menestyksellisesti korvata keksinnön mukaisella vain hieman sienettyvällä umpiaineisella luodilla, menettämättä luodin tappotehoa. Korvaamalla tunnettujen luotien suuren sienen muodostama voimakas lihaa tuhoava kavitaatiovaikutus hallitulla paineaallolla, voidaan samalla onnistuneesti minimoida metsästyksen muutoin liiankin tavalliset lihatuhot. Näin on aikaansaatu sellainen luoti, että samalla aseella ja luodilla voi ampua niin pientä kaurista, rikkomatta sitä syömäkelvottomaksi, että Afri- kan vaarallista riistaa edellyttäen, että käytettävä kaliiberi on riittävä tarkoitukseen. Samalla luoti on suunniteltu täyttävän riittävässä määrin Pohjoismaisen metsästyslainsäädännön.

Keksinnön muita mukanaan tuomia etuja on esitetty seuraavassa, kun keksinnön erityisiä suoritusmuotoja on kuvattu tarkemmin.

Kuvioiden lyhyt selostus

Seuraavassa keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja selostetaan lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti voimakkaasti sienettyvän ja keksinnön mukaisen luodin aiheuttamat tyhjiökuplat, kuviossa 2 on esitetty erään keksinnön suoritusmuodon mukaisen luodin tunkeumaa tehdyissä koeammunnoissa, kuviossa 3 on esitetty erään keksinnön suoritusmuodon mukaisen luodin sivukuvanto, kuviossa 4 on esitetty kuvion 3 mukaisen luodin kärki osittain ja kaavamaisesti leikattuna, kuviossa 5 on esitetty kuvion 3 mukaisen luodin kärjen eräs toinen kaavamainen poikkileikkaus, ja kuvioissa 6 - 9 on esitetty keksinnön mukaisen luodin toiminta osumaa seuraavassa tilanteessa.

Edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtainen selostus

Esillä olevissa kuvioissa luotia ja menetelmää luodin laajentamiseksi ei ole esitetty mittakaavassa, vaan kuviot ovat kaavamaisia, ilmentäen edullisten suoritusmuotojen periaatteellista rakennetta ja toimintaa. Tällöin oheisiin kuvioihin viitenumeroin osoitetut rakenneosat vastaavat tässä selityksessä viitenumeroin merkittyjä rakenneosia.

Esillä olevaa luotia suunniteltaessa on lähtökohtana ollut luoda luoti 1, joka yhdistää hyvän terminaaliballistiikan, pienet lihatuhot riippumatta osumasta, hyvän syöttövarmuuden kaikissa aseissa, myös puoliautomaateis-sa, sekä riittävän ulkoballistiikan ja lähtönopeuden niin että niin sanotuilla nor-maalikaliibereilla saavutetaan vähintään 300 m ampumamatka.

Edellä olevat päämäärät on toteutettu umpimateriaalisella luodilla, jossa ei ole irrallista muovikärkeä joka voisi taipua, irrota tai aiheuttaa epäta sapainoa. Luodissa 1 on myös pitkähkö jouheva kärki 2, joka on riittävän pieni aseen syöttövarmuuden ja hyvän ulkoballistiikan saavuttamiseksi.

Suunniteltuihin tavoitteisiin on päästy aikaansaamalla avautuva um-pimateriaalinen luoti 1, jolla osuman yhteydessä luodaan enimmillään 1,2 x kaliiberin kokoinen hieman kovera tai oleellisesti tasopäinen kärkirakenne paineaaltoa aiheuttamaan. Suoritetuissa kokeissa on voitu todeta, että edulliseen tulokseen päästään luodilla, joka avautuu kokoon, joka on 0,9 - 1,2 x kaliiberi. Erityisen edullinen tulos on kun luoti avautuu kokoon, joka on 1,1 - 1,15 x kaliiberi.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisen luodin 1 käyttäytyminen edellyttää luodin kärjen 2 lievää, muttei liiallista, sienettymistä. Kaliiberin ollessa riittävän suuri aikaansaadaan haluttu sienettymisen määrä järjestämällä luodin kärkeen luodissa olevan keskiakselin 3 suuntainen ontelo 4, jonka halkaisija d on oleellisesti tasasuuruinen. Kuviossa 1 on esitetty katkoviivalla tunnetun tekniikan mukainen voimakkaasti sienettyvän luodin toiminta. Ehjällä viivalla on vuorostaan esitetty esillä olevan ratkaisun pienemmän sienettymän omaava luodin toiminta.

Luodin 1 osuessa kohteeseensa on siihen kohdistuva paine F sovitettu vaikuttamaan kärjen 2 sienettymiseen, jolloin kärki edullisesti saavuttaa koon, joka enimmillään on 1,2 x luodin rungon halkaisija. Lähtönopeuksien kasvaessa ja kaliiberin pienentyessä kohdataan tilanne, jossa luodin 1 kärjen 2 rasitus on hyvin voimakasta, ja lopuksi muodostunut sieni 5 pyrkii pirstoutumaan. Tällainen tapahtuma on kuvailtu oheisissa kuvioissa 6-8. Tällaisessa tapauksessa luodin jäljelle jäävän pään halkaisija on liian pieni ja se on liian edessä pitääkseen luodin stabiilina. Syntynyt ongelma onkin kyetty ratkaisemaan antamalla luodin kärjen sienettyä ainakin kahdesti osuessaan kohteeseen, vertaa kuviot 8 ja 9. Tällainen sienettyminen on aikaansaatu siten, että luodin rungossa oleva ontelo 4 on muodostettu edullisesti kahdesta ontelon osasta 6 ja 7. Edullisessa suoritusmuodossaan nämä ontelot on aikaansaatu esimerkiksi peräkkäisillä porauksilla. Esimerkki tällaisesta luodista on esitetty kuviossa 4.

Luodin kärkeen aikaansaatu ontelo on kokonaissyvyydeltään Li selvästi pienempi kuin luodin kaliiberi, ollen pienillä kaliibereilla enintään 70 % kaliiberista ja suurilla kaliibereilla noin 40 % kaliiberista. On myös havaittu, että muodostettaessa ontelo 4 useammasta ontelon osasta 6 ja 7, on edullista järjestää viimeinen ontelo pituudeltaan edellistä onteloa selvästi lyhyemmäksi. Näin ollen Li» L 2- Li Tekemällä uloimmasta kärjestä etääntyessä kunkin ontelon osan 6 ja 7 halkaisijan edellistä pienemmäksi, kyetään syntyvän sienen 5 pirstoutumista hallitsemaan. Niinpä esimerkiksi kuvion 4 mukainen luoti 1 käyttäytyy kuvioiden 6-9 esittämällä tavalla. Tällöin luodissa tapahtuu ensimmäinen sienettyminen heti sen osuessa kohteeseensa. Sienettymisen saa aikaan kudosmassa, joka painautuu voimalla F luodissa olevaan onteloon 4. Luodin painuessa kudosmassaan sienettyy se luonnollisesti kohdasta, jossa kärjen 2 materiaalivahvuudet ovat pienimmät, eli kuviossa porrasmaisessa kohdassa 8, jossa kaksi peräkkäistä ontelon osaa 6 ja 7 kohtaavat. Sienettymisessä tapahtuu tällöin sekä ontelon osaa 6 ympäröivän materiaalin taipumista, että porrasmaisessa kohdassa 8 olevan materiaalikannaksen 9 venymistä, vertaa kuvio 7. Sienettymistä edesauttaa myös peräkkäisiä ontelon osia käytettäessä näiden osien halkaisijoiden d riittävä ero. Eron ollessa liian pieni ei peräkkäistä sienettymistä pääse tapahtumaan, vaan sienettyminen ulottuu välittömästi koko ontelon syvyydelle L2. Niinpä peräkkäisen sienettymisen luotettava aikaansaaminen edellyttää, että d2«di.

Luodin nopeuden hieman laskiessa luodin kärjen laajentumisen seurauksena, ja siihen kohdistuvan paineen samalla noustessa, repeytyy ensimmäinen sieni irti kärjestä, vertaa kuvio 8. Kudosmassan aiheuttaman voiman F vaikutus kohdistuu välittömästi seuraavaan kärjessä olevaan ontelon osaan 7 levittäen kärjen toivottuun enintään 1,2 x rungon halkaisijan kokoiseksi, vertaa kuvat 8 ja 9.

Erittäin suurilla lähtönopeuksilla ja/tai pienillä kaliibereilla näitä ontelolta 5 voidaan siis järjestää luodin 1 kärkeen 2 useampia peräkkäisiä. Tällä tavoin luodin kärjestä sirpaloituu sienettymä kerrallaan, luodin nopeuden laskiessa kuvion 2 kaltaisella tavalla tasaisesti. Samalla voidaan ylläpitää tasainen paineaalto, jonka levittyminen ympäröivään kudosmassaan on kuvion 1 mukaisesti aikaisempaa hallitumpaa.

Luodin 1 kärkeen 2 aikaansaadun sienen 5 sirpaloitumista voidaan myös edesauttaa siten, että luodin kärkeen järjestetään kuvion 5 mukainen olake 10 tai jokin muu luodin pintakaaren epäjatkuvuuskohta oleellisesti kunkin peräkkäisen ontelon osan rajakohtaan. Tällainen olake pienentää kyseisen kohdan materiaalivahvuutta ja edesauttaa luonnollisella tavalla sienen sirpaloitumista. Tällainen kuvion 5 mukaan kärjen ulkopintaan muodostettava olake voidaan korvata myös kärkeen aikaansaadun ontelon pohjaan ja/tai peräkkäis- ten onteloiden liitoskohtaan muodostettavalla uramaisella materiaalikannaksen 9 heikennyksellä.

Valmistettaessa luoti 1 umpimateriaalista on edullista järjestää luodissa olevaan rungon 11 vaippaan 12 kärjen ulkopuoliselle alueelle ainakin kaksi rinnakkaista uraa 13, liiallisen paineen syntymisen ehkäisemiseksi laukaisevan aseen piipussa.

Eräs edullinen suoritusmuoto sanotuksi umpimateriaaliksi ja siten luodin rungon valmistamiseksi on messinki.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa ratkaisua. Ratkaisua ei siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyyn tai patenttivaatimuksissa määriteltyyn suoritusmuotoon, vaan alan ammattilaiselle tulevat olemaan ilmeisiä sen monet erilaiset variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän ajatuksen puitteissa.

Claims (9)

1. Luoti (1), joka käsittää umpimateriaalisesta metallista valmistetun rungon (11), jossa on luodissa olevaan kärkeen (2) ja luodissa olevan keskiak-selille (3) avattu ontelo (4) jollainen käsittää ainakin kaksi peräkkäistä ontelon osaa (6, 7), luodin (1) kärjen (2) halkaisija on kohteeseen osuessaan sovitettu siihen kohdistuvan paineen (F) vaikutuksesta sienettymään, kärjestä (2) etääntyessä kunkin ontelon osan (6, 7) halkaisija (di, d2) on edellistä pienempi siten, että peräkkäiset ontelon osat (6, 7) muodostetaan sellaisiksi, että kärjestä (2) etääntyessä on seuraavan ontelon osan (7) halkaisija (d2) selvästi pienempi kuin edellisen ontelon (6) osan halkaisija (di) muodostaen porrasmaisen epäjatkuvuuskohdan (8), tunnettu siitä, että peräkkäiset ontelon osat (6, 7) omaavat pituuden, jossa kärjen (2) puoleinen ontelon osan (6) pituus (Li) on pienillä kaliibereilla enintään 70 % kaliiberista ja suurilla kaliibereilla noin 40 % kaliiberista ollen selvästi suurempi kuin seuraavan ontelon osan (7) pituus (L2- Li), viimeisen ontelon ollessa pituudeltaan edellistä onteloa selvästi lyhempi, Li» L2- Li Jolloin sienettyessään luodin (1) kärjen (2) halkaisija on sovitettu saavuttamaan koon, joka on enimmillään 1,2 x luodin rungon (11) halkaisija, ja aikaansaaman kärjen (2) muoto joka on hieman kovera tai oleellisesti tasopäinen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen luoti (1), tunnettu siitä, että luodin (1) kärjen (2) halkaisija on kohteeseen osuessaan sovitettu saavuttamaan koon, joka on parhaimmillaan 1,1 - 1,15 x luodin kaliiberi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen luoti (1), tunnettu siitä, että luodin (1) kärki (2) on kohteeseen osuessaan sovitettu sienettymään ainakin kahdesti.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen luoti (1), tunnettu siitä, että luodin (1) kärjen (2) sienettyminen 1,1 - 1,15 x luodin kaliiberin kokoiseksi on järjestetty tapahtuvaksi oleellisesti kunkin peräkkäisen ontelon osan (6, 7) rajakohdassa siten, että sienettymisen jatkuessa kärjestä (2) etääntyessä on edellinen sie-nettymiskohta sovitettu irtaantumaan luodin (1) rungosta (11) siitä sirpaloitumalla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen luoti (1), tunnettu siitä, että luodin (1) kärkeen (2) on järjestetty ontelon (4) pohjaan ja/tai peräkkäisten ontelon osien (6, 7) liitoskohtaan uramainen materiaalikannaksen (9) heikennys.

6. Menetelmä aikaansaada luodin (1) laajentuminen sienettymällä kohteeseen osuessaan, joka luodin (1) runko (11) valmistetaan umpimateriaa-lisesta metallista, ja jossa luodissa olevaan kärkeen (2) ja luodissa olevan kes-kiakselille (3) avataan ontelo (4), joka muodostetaan ainakin kahdesta ontelon osasta (6, 7), kohteeseen osuessa luodin (1) kärkeen (2) kohdistuva paine (F) ohjataan kärjessä olevaan onteloon (4), jossa paine muokkaa kärjen halkaisijan sienettymään, ja kärjestä (2) etääntyessä kunkin ontelon osan (6, 7) halkaisija (di, d2) muodostetaan sellaiseksi, että se on edellistä pienempi siten, että peräkkäiset ontelon osat (6, 7) muodostetaan sellaisiksi, että kärjestä (2) etääntyessä on seuraavan ontelon osan halkaisija (d2) selvästi pienempi kuin edellisen ontelon osan halkaisija (di) muodostaen porrasmaisen epäjatkuvuuskohdan (8), tunnettu siitä, että peräkkäiset ontelon osat (6, 7) muodostetaan sellaisiksi, että kärjestä (2) etääntyessä on seuraavan ontelon osan (7) pituus (l_2- Li) selvästi pienempi, Li» l_2- Li, kuin edellisen ontelon osan (6) pituus (Li), joka on pienillä kaliibereilla muodostetaan enintään 70 % kaliiberista ja suurilla kaliibereilla noin 40 % kaliiberista, jolloin kohteeseen osuessa kärjen halkaisija sienettyy kokoon, joka on enimmillään 1,2 x luodin rungon (11) halkaisija, ja aikaansaa kärkeen (2) muodon joka on hieman kovera tai oleellisesti tasopäinen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että luodin (1) kärjessä (2) annetaan tapahtua ainakin kaksi peräkkäistä sienet-tymistä sen osuessa kohteeseen siten, että luodin kärkeen muodostuu kohteeseen osuttaessa ensimmäisen ontelon osan (6) sienettyessä ensimmäinen sieni (5a), joka luodin suuren lähtönopeuden vuoksi pirstoutuu, jolloin luodin toinen ontelon osa (7) sienettyy muodostaen toisen sienen (5b) enintään 1,2 x rungon halkaisijan kokoiseksi, luodin kohteeseen osuman aikaansaaman kudosmassan siirtoajan liiallisen lyhenemisen välttämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että luodin (1) kärkeen (2) aikaansaadaan 1,1 - 1,15 x luodin kaliiberin kokoinen sienettyminen.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sienettyminen aikaansaadaan oleellisesti kunkin peräkkäisen ontelon osan (6, 7) rajakohdassa siten, että sienettymisen jatkuessa kärjestä (2) etääntyessä irtaantuu edellinen sienettymiskohta luodin rungosta siitä sirpaloitumalla. Patentkrav