FI124946B - Järjestely ja menetelmä soodakattilassa - Google Patents

Description

Järjestely ja menetelmä soodakattilassa

Tausta

Keksinnön kohteena on järjestely soodakattilassa, jonka soodakattilan tulipesään on sovitettu verhoputkisto ja joka soodakattila käsittää toisen vedon, johon toiseen vetoon on sovitettu ainakin yksi tulistin ja joka toinen veto on järjestetty jäähdytettäväksi verhoputkistosta tulevalla jäähdytysväliaineella.

Edelleen keksinnön kohteena on menetelmä soodakattilassa joka soodakattila käsittää toisen vedon, verhoputkiston sovitettuna tulipesään, ja ainakin yhden tulistimen sovitettuna toiseen vetoon, jossa menetelmässä jäähdytetään toista vetoa verhoputkistosta johdettavalla jäähdytysväliaineella.

Sellun tuotantoprosessissa mustalipeä poltetaan soodakattilassa. Soodakattilan tehtäviin kuuluu kemikaalien talteenotto ja poltossa syntyvän lämpöenergian talteenotto.

Soodakattilassa on tulipesä, johon mustalipeä ja palamiseen tarvittava ilma syötetään. Kattilan yläosassa on tulistimet ja tulistinalueen jälkeen on savukaasukanava. Savukaasukanavassa sijaitsevat keittopinta ja ekonomaiserit. Poltossa syntyvällä lämpöenergialla tuotetaan tulistettua korkeapaineista höyryä, jota voidaan käyttää muun muassa sähköntuotannossa.

Kun tulistetun höyryn lämpötilaa halutaan nostaa, voidaan osa tulis-timista sovittaa toiseen vetoon, eli kattilan jälkeiseen savukaasukanavan ensimmäiseen kanavanosaan. Seurauksena toisen vedon pintojen lämpötila voi nousta liikaa.

Lyhyt selostus

Keksinnön mukaiselle järjestelylle ja menetelmälle soodakattilassa on tunnusomaista se, mitä itsenäisten patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa on esitetty. Keksinnön muille sovellusmuodoille on tunnusomaista se, mitä muissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Keksinnöllisiä sovellusmuotoja on myös esillä tämän hakemuksen selitysosassa ja piirustuksissa. Hakemuksessa oleva keksinnöllinen sisältö voidaan määritellä myös toisin kuin jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa tehdään. Keksinnöllinen sisältö voi muodostua myös useammasta erillisestä keksinnöstä, erityisesti jos keksintöä tarkastellaan ilmaistujen tai implisiittisten osatehtävien valossa tai saavutettujen hyötyjen tai hyötyryhmien kannalta. Tällöin jotkut jäljempänä olevien patenttivaatimuksien sisältämät määritteet voivat olla erillisten keksinnöllisten ajatusten kannalta tarpeettomia. Keksinnön eri suoritusmuotojen piirteitä voi keksinnöllisen perusajatuksen puitteissa soveltaa toisten suoritusmuotojen yhteydessä.

Keksinnön mukaiselle järjestelylle on tunnusomaista se, että järjestely käsittää toisen vedon tuhkasuppilon, joka käsittää etuseinän jäähdytysput-ket ja/tai takaseinän jäähdytysputket, ja että mainitut jäähdytysputket on kytketty vastaanottamaan jäähdytysväliainetta verhoputkistosta.

Etuna on, että kuumalla alueella olevaa toista vetoa saadaan jäähdytettyä tehokkaasti. Edelleen etuna on, että verhoputkiston jäähdytyskierto saadaan turvattua.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että toinen veto käsittää toisen vedon tuhkasuppilon, ja että johdetaan toisen vedon tuhkasuppilon etuseinään ja/tai takaseinään jäähdytysväliainetta verhoputkistosta.

Etuna on, että toisen vedon lämpötila saadaan pidettyä kurissa tehokkaasti ja yksinkertaisesti.

Seuraavassa on lueteltu keksinnön eräiden suoritusmuotojen piirteitä sattumanvaraisessa järjestyksessä:

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että toisen vedon tuh-kasuppilo käsittää rengaskammion, joka on sovitettu tuhkasuppilon alaosaan ja kytketty yhdysputkella verhoputkistoon vastaanottamaan jäähdytysväliainetta ja jakamaan jäähdytysväliaineen tuhkasuppilon etuseinän jäähdytysputkiin ja takaseinän jäähdytysputkiin. Etuna on se, että jäähdytysväliaine saadaan jaettua tasaisesti eri jäähdytysputkiin.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tuhkasuppilon jäähdytysputket muodostavat tuhkasuppilon kaasutiiviit etu- ja takaseinät, ja että ylempänä jäähdytysputket on sovitettu hilaputkistoksi savukaasujen läpi-päästämiseksi. Etuna on se, että tuhkasuppiloa saadaan jäähdytettyä erittäin tehokkaasti, ja että ylempänä saadaan kerättyä savukaasujen lämpöenergiaa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että etu- ja/tai takaseinän jäähdytysputket muodostavat toisen vedon umpinaisen katon, ja että ne on kytketty toiseen yläkammioon ja sen kautta lieriöön. Etuna on se, että saadaan kerättyä savukaasujen lämpöenergiaa myös toisen vedon katosta.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että toisen vedon sivu-seinät on kytketty höyrykiertoon sivuseinien jäähdyttämiseksi. Etuna on se, että voidaan käyttää mainittuja sivuseiniä tulistimena.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että soodakattilan jääh-dytyskierto on toteutettu luonnonkiertona, ja että toisen vedon tuhkasuppilon etuseinän jäähdytysputket ja takaseinän jäähdytysputket on kokonaisuudessaan sovitettu verhoputkistoa korkeammalle. Etuna on se, että jäähdytyskier-ron toteutus on yksinkertainen ja toiminnaltaan varma.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että toisen vedon ainakin yksi sivuseinä on kytketty laskuputkella lieriöön jäähdytysveden vastaanottamiseksi. Etuna on se, että saadaan tehostettua toisen vedon jäähdytystä ja lämpöenergian talteenottoa.

Kuvioiden lyhyt selostus

Asiaa selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä soodakattilaa sivustapäin ja osittain aukileikattuna, kuvio 2a esittää kaavamaisesti erästä soodakattilan verhoputkistoa ja toisen vedon tuhkasuppiloa sivustapäin ja osittain aukileikattuna, kuvio 2b esittää kuvion 2a mukaista verhoputkistoa ja toisen vedon tuhkasuppiloa päältäpäin ja osittain aukileikattuna, kuvio 3a esittää kaavamaisesti erästä toisen vedon tuhkasuppiloa sivustapäin ja osittain aukileikattuna, kuvio 3b esittää kuvion 3a mukaisen tuhkasuppilon ensimmäisiä poikkileikkauksia, kuvio 3c esittää kuvion 3a mukaisen tuhkasuppilon toisia poikkileikkauksia, kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä soodakattilan toisen vedon sivuseinän rakennetta sivustapäin ja osittain aukileikattuna, kuvio 5 esittää kaavamaisesti erästä toista soodakattilan toisen vedon rakennetta sivustapäin ja osittain aukileikattuna, kuvio 6 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta soodakattilan toisen vedon rakennetta sivustapäin ja osittain aukileikattuna, ja kuvio 7 esittää kaavamaisesti erästä neljättä soodakattilan toisen vedon rakennetta sivustapäin ja osittain aukileikattuna.

Kuvioissa asia on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

Yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti eräs soodakattila sivustapäin ja osittain aukileikattuna. Soodakattilaan kuuluu tulipesä 1, johon syötetään poltettavaksi mustalipeää suuttimien 2 kautta. Palamisilma syötetään tuli-pesään 1 ilmasuuttimien 3 kautta.

Soodakattilan tulipesän 1 yläosaan on sovitettu lämpöpintoja 4, jotka ovat tulistimia. Tulistimet 4 ovat useiden rinnakkain sijaitsevien pystysuuntaisten putkien muodostamia elementtejä, joita on soodakattilan poikkisuun-nassa useita rinnakkain. Tulistimissa virtaa höyryä, joka kuumenee kuumien savukaasujen kuumentaessa putkia ulkopuolelta.

Soodakattila käsittää savukaasujen virtausta ohjaavan nokan 6. Nokan 6 kohdalla ja tulistimien 4 alapuolella on verhoputkisto 7. Verhoputkistossa 7 on verhoputkia suhteellisen harvassa ja niissä kiertää vettä, joka osittain höyrystyy verhoputkien ohi virtaavien savukaasujen vaikutuksesta. Vastaavasti tämä aiheuttaa sen, että savukaasujen lämpötila laskee ennen niiden pääsemistä tulistimille 4. Lisäksi verhoputkisto 7 suojaa tulistimia 4 suoralta tulipesän säteilyltä.

Verhoputkiston 7 verhoputket ovat yleensä höyrystävää pintaa ja toimivat luonnonkierrolla. Verhoputket on sovitettu vaakasuorasta poikkeavaan kulmaan niin, että niiden nokkaa 6 lähinnä olevat päät ovat korkeammalla kuin kauempana olevat päät.

Soodakattilan seinät 5, tulistimet 4 ja verhoputkisto 7 ovat ns. lämpöpintoja. Viitenumerolla 4’ esitetyt lämpöpinnat voivat olla esimerkiksi tulistimia tai verhoputkistoja. Näissä lämpöpinnoissa on joko toisistaan erillään olevia putkia tai niistä on muodostettu hitsaamalla kaasutiiviit seinät kuten kattilan seinät 5. Näiden lämpöpintojen sisällä virtaa vettä tai höyryä tai niiden seosta, joka lämpiää niiden ulkopuolella tapahtuvan palamisen tai kuumien kaasujen vaikutuksesta.

Savukaasut virtaavat tulipesän 1 yläosan jälkeen konvektiolämpö-pinnoille 8, jotka käsittävät peräkkäisiä, päistään toisiinsa yhteydessä olevia kanavanosia. Ensimmäinen näistä kanavanosista on toinen veto 9.

Toiseen vetoon 9 on sovitettu tulistimia 4’. Näillä tulistimilla 4’ saadaan nostettua tulistetun höyryn lämpötilaa verrattuna ratkaisuun, jossa tulistimia on ainoastaan soodakattilan yläosassa. Tämän ansiosta voidaan tuottaa esimerkiksi 515 °C lämpötilassa olevaa höyryä.

Toinen veto 9 käsittää tuhkasuppilon 14, jonka tarkoituksena on kerätä tuhkaa ja jonka kautta tuhka saadaan poistettua toisesta vedosta 9.

Tuhkasuppilo 14 käsittää jäähdytetyn etuseinän 15 ja jäähdytetyn takaseinän 16, joiden avulla tuhkasuppilon 14 pintojen lämpötilaa saadaan laskettua. Jäähdytettyjen etu-ja takaseinien 15, 16 rakennetta ja toimintaa käsitellään tarkemmin tuonnempana. Jäähdytetyillä etu- ja takaseinillä saadaan tuhkasuppilon pintojen lämpötilaa laskettua niin, että voidaan vähentää niiden vaurioriskiä.

Toisen vedon 9 jälkeisissä konvektiolämpöpinnoissa 8 on tyypillisesti lisää lämpöpintoja, esimerkiksi sinänsä tunnettuja keittopintoja 10 ja ekonomaisereita 11.

Soodakattila käsittää edelleen vesi- ja höyryjärjestelmän. Tähän kuuluu lieriö 12, josta johdetaan lämmintä vettä muun muassa verhoputkistoon 7 laskuputkea 13 pitkin. Kuviossa on esitetty ainoastaan yksi laskuputki 13, mutta niiden lukumäärä voi toki olla suurempikin.

Verhoputkisto 7 on liitetty yhdellä tai useammalla yhdysputkella 17 toisen vedon tuhkasuppilon 14 etuseinän 15 jäähdytysputkiin ja takaseinän 16 jäähdytysputkiin. Toisin sanoen toisen vedon tuhkasuppilon 14 jäähdytysputket on kytketty vastaanottamaan jäähdytysväliainetta verhoputkistosta 7. Vastaanotettava jäähdytysväliaine on tyypillisesti veden ja höyryn seosta.

Tuhkasuppilon 14 jäähdytysputket on kytketty etuseinän hilaputkis-ton 18 ja takaseinän hilaputkiston 19 kautta kiertoputkeen 20 ja edelleen lieriöön 12. Hilaputkisto 18, 19 käsittää toisistaan etäisyyden päähän ja ainakin olennaisesti pystyyn sovitettuja putkia, joiden lomasta savukaasu pääsee virtaamaan eteenpäin. Kuviossa on esitetty ainoastaan yksi kiertoputki 20, mutta niiden lukumäärä voi olla suurempikin. Verhoputkistossa 7, jäähdytysputkissa ja hilaputkistoissa 18, 19 lämmennyt jäähdytysväliaine, joka on höyryä tai veden ja höyryn seosta, johdetaan näin takaisin lieriöön 12 tai seuraavaan tulis-tinvaiheeseen.

Mikäli soodakattilan jäähdytyskierto on toteutettu ns. luonnonkiertona, niin toisen vedon tuhkasuppilon 14 etuseinän jäähdytysputket 15 ja takaseinän jäähdytysputket 16 on edullisesti kokonaisuudessaan sovitettu verho-putkistoa 7 korkeammalle, jolloin yhdysputki 17 on nouseva jäähdytysväliai-neen virtaussuunnassa ja luonnonkierto toteutuu tehokkaasti.

Huomautettakoon vielä, että asian esittämisen yksinkertaistamiseksi oheisissa kuvioissa ei ole esitetty kaikkia lämpöpintoihin yhteydessä olevia vesi- ja höyryjärjestelmän putkia. Käytännössä jokaiselle lämpöpinnalle voi johtaa kuitenkin useita laskuputkia ja lämpöpinnalta lieriölle voi johtaa useita kiertoputkia.

Kuviossa 2a on esitetty kaavamaisesti eräs soodakattilan verhoput-kisto ja siihen kytketty toisen vedon tuhkasuppilo sivustapäin ja osittain auki-leikattunaja kuviossa 2b päältäpäin ja osittain aukileikattuna.

Verhoputkisto 7 käsittää joukon lämpöpintaputkia 21, jotka on ryhmitelty putkielementteihin 26. Kuvion esittämässä suoritusmuodossa kukin put-kielementti 26 käsittää viisi lämpöpintaputkea 21; on kuitenkin selvää, että tämä lukumäärä kuten myös putkielementtien 26 lukumäärä voi olla toinenkin.

Verhoputkisto 7 käsittää jakokammion 23, joka jakaa tulevan jääh-dytysväliaineen elementtijakokammioihin 22. Elementtijakokammiosta 22 jaetaan jäähdytysvällainetta lämpöpintaputkiin 21. Lämpöpintaputket 21 jättävä jäähdytysväliaine johdetaan elementtikokoojakammion 24 kautta yhdysputkeen 17.

Toisen vedon tuhkasuppilon 14 jäähdytysjärjestelmä käsittää tuh-kasuppilon jakokammion, esimerkiksi rengaskammion 25, johon jokainen put-kielementti 26 on liitetty omalla yhdysputkellaan 17. Erään toisen ajatuksen mukaan kaksi tai useampi putkielementti 26 kytketään yhteiseen yhdysputkeen 17.

Rengaskammio 25 on sovitettu tuhkasuppilon 14 alaosaan ja se jakaa verhoputkistosta 7 tulevan jäähdytysväliaineen etuseinän 15 jäähdytysput-kiin ja takaseinän 16 jäähdytysputkiin. Erään toisen ajatuksen mukaan järjestely ei käsitä tuhkasuppilon jakokammiota vaan yhdysputket 17 on kytketty jäähdytysputkiin esimerkiksi erillisten kammioiden kautta.

Tuhkasuppiloa 14 jäähdytetään siis jäähdytysväliaineella, jonka lämpötila on suhteellisen alhainen. Näin ollen tuhkasuppiloon 14 kohdistuu tehokas jäähdytysvaikutus. Jäähdytysväliaine virtaa tuhkasuppilon 14 jälkeen tuhkasuppilon etuseinän 15 jäähdytysputkista etuseinän hilaputkistoon 18 ja vastaavasti tuhkasuppilon takaseinän 16 jäähdytysputkista takaseinän hilaputkistoon 19.

Kuviossa 3a on esitetty kaavamaisesti eräs toisen vedon tuhkasuppilo sivustapäin ja osittain aukileikattuna, kuviossa 3b tuhkasuppilon ensimmäiset poikkileikkaukset A - A ja kuviossa 3c toiset poikkileikkaukset B - B.

Evillä 38 toisiinsa liitetyt jäähdytysputket muodostavat tuhkasuppiloon 14 kaasutiiviit etu-ja takaseinät kuvion 3b mukaisesti. Tällainen rakenne voidaan valmistaa esimerkiksi hitsaamalla. Kaasutiivis rakenne voidaan toki muodostaa toisinkin, esimerkiksi liittämällä vierekkäiset jäähdytysputket 30 suoraan toisiinsa. Sivuiltaan tuhkasuppilo 14 rajoittuu toisen vedon 8 sivuseiniin.

Tuhkasuppilon 14 yläpuolella jäähdytysputket on ryhmitelty hilamuo-toon etuseinän hilaputkistoksi 18 ja takaseinän hilaputkistoksi 19. Eräs hila-muodon poikkileikkaus on esitetty kuviossa 3c. Hilamuoto voi toki olla toisenlainenkin, kunhan jäähdytysputket 30 on sovitettu väljästi niin, että se päästää savukaasut virtaamaan lävitseen.

Tuhkasuppilon jäähdytysputket voidaan kytkeä etuseinän hilaputkis-ton 18 ja takaseinän hilaputkiston 19 kautta yhteen tai useampaan kokooja-kammioon 28, 29 ja edelleen kiertoputkeen 20 ja lieriöön 12.

Etu- ja/tai takaseinän hilaputkisto 18, 19 voi muodostaa toisen vedon kaasutiiviin katon 27, jonka poikkileikkaus on kuviossa 3b esitetyn periaatteen mukainen. Tällöin myös katto 27 toimii lämpöpintana. Kuviossa 3a on esitetty suoritusmuoto, jossa takaseinän hilaputkisto 19 muodostaa toisen vedon kaasutiiviin katon 27.

Erään ajatuksen mukaan katon 27 jäähdytysputket kytketään kokoo-jakammion 28, 29 ja kiertoputken 20 kautta lieriöön 12.

Huomautettakoon kuitenkin, että edellä esitetty kattoratkaisu ja/tai kokoojakammio 28, 29 voidaan jättää järjestelystä poiskin.

Kuviossa 4 on esitetty kaavamaisesti eräs soodakattilan toisen vedon sivuseinän rakenne sivustapäin ja osittain aukileikattuna.

Erään ajatuksen mukaan toisen vedon 9 sivuseinät on kytketty höy-rykiertoon sivuseinien jäähdyttämiseksi ja toimimaan samalla tulistimina.

Kuviossa 4 esitetyssä ratkaisussa höyry syötetään lieriöstä höyryn syöttöputken 31 kautta ja poistetaan tulistimiin höyryn poistoputken 32 kautta. Höyry, jonka kulkusuunta on esitetty nuolilla S, virtaa toisen vedon 9 yläosaan sovitetusta ensimmäisestä yläkammiosta 35 alas toisen vedon 9 alaosaan sovitettuun alakammioon 34 ja sieltä edelleen ylös toisen vedon 9 yläosaan sovitettuun toiseen yläkammioon 33.

Ensimmäisen yläkammion ja alakammion 35, 34 väliin on sovitettu ensimmäinen sivuseinätulistin 36a ja alakammion ja toisen yläkammion 34, 33 väliin toinen sivuseinätulistin 36b.

Erään ajatuksen mukaan sivuseinätulistimen 36a, 36b poikkileikkaus on kuviossa 3b esitetyn mukainen.

Huomautettakoon kuitenkin, että erään toisen ajatuksen mukaan toisen vedon 9 sivuseiniä jäähdytetään luonnonkiertoperiaatteen mukaan toimivalla jäähdytysväliaineen kierrätyksellä sivuseiniin sovitetuissa putkissa.

Kuviossa 5 on esitetty kaavamaisesti eräs toinen soodakattilan toisen vedon rakenne sivustapäin ja osittain aukileikattuna.

Yhdysputki 17 johtaa kuviossa esittämättömästä verhoputkistoista jäähdytysväliainetta toisen vedon tuhkasuppilon 14 etu-ja takaseinään 15, 16, joista se nousee etuseinän hilaputkistoon 18 ja takaseinän hilaputkistoon 19 ja niin edelleen jo aikaisemmin tässä selityksessä esitettyjen pariaatteiden mukaisesti.

Toisen vedon sivuseinistä 37a, 37b ainakin toinen käsittää jäähdy-tysputkia, joiden avulla toista vetoa saadaan jäähdytettyä. Huomautettakoon, että kuviossa 5 on esitetty ainoastaan ensimmäinen toisen vedon sivuseinistä 37a: toinen sivuseinä 37b sijoittuu sen suhteen vastakkaiselle puolelle toista vetoa.

Sivuseinän 37a, 37b jäähdytysputket on kytketty ainakin yhden sivuseinän laskuputken 39 kautta lieriöön 12. Sivuseinän laskuputki 39 johtaa jäähdytysväliainetta, joka on tässä tapauksessa vettä, sivuseinän 37a, 37b jäähdytysputkiin.

Sivuseinää 37a, 37b jäähdyttämällä saadaan tehostettua toisen vedon jäähdytystä ja lämpöenergian talteenottoa.

Kuviossa 6 on esitetty kaavamaisesti eräs kolmas soodakattilan toisen vedon rakenne sivustapäin ja osittain aukileikattuna.

Kuviossa 7 on esitetty kaavamaisesti eräs neljäs soodakattilan toisen vedon rakenne sivustapäin ja osittain aukileikattuna.

Verhoputkisto on kytketty yhdysputkella 17 tuhkasuppilon 14 takaseinän 16 jäähdytysputkiin, mutta ei etuseinän 15 jäähdytysputkiin. Etuseinän 15 jäähdytysputket on sen sijaan kytketty ainakin yhdellä tuhkasuppilon lasku-putkella 42 lieriöön 12. Toisin sanoen tuhkasuppilon etuseinää 15 jäähdytetään lieriöstä 12 tulevalla jäähdytysväliaineella, esimerkiksi vedellä, ja tuhkasuppilon takaseinää 16 jäähdytetään verhoputkistosta tulevalla jäähdytysväliaineella, joka on tyypillisesti vettä tai veden ja höyryn seosta.

Ratkaisun eräänä etuna mainittakoon se, että saadaan entisestäänkin lisättyä toisen vedon jäähdytyskapasiteettia.

Huomautettakoon tässä yhteydessä, että erään ajatuksen mukaan lieriö 12 kytketään tuhkasuppilon laskuputken 42 välityksellä ainoastaan tuh- kasuppilon takaseinän 16 jäähdytysputkiin. Tällöin etuseinän 15 jäähdytysput-kia voidaan jäähdyttää verhoputkistosta tulevalla jäähdytysväliaineella.

Erään toisen ajatuksen mukaan lieriö 12 kytketään tuhkasuppilon laskuputken 42 välityksellä sekä etuseinän 15 jäähdytysputkiin että takaseinän 16 jäähdytysputkiin.

Erään kolmannen ajatuksen mukaan tuhkasuppilon etuseinä 15 tai takaseinä 16 toteutetaan ilman jäähdytystä, ja toisen vedon jäähdytys toteutetaan jäähdyttämällä tuhkasuppilon vastakkaista seinää 15, 16 verhoputkistosta 7 tulevalla jäähdytysväliaineella.

Joissain tapauksissa tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan käyttää sellaisenaan, muista piirteistä huolimatta. Toisaalta tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan tarvittaessa yhdistellä erilaisten kombinaatioiden muodostamiseksi.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin sovellutusmuotoihin, joissa keksintöä on selostettu eräiden esimerkkien avulla, vaan monet muunnokset ja keksinnön eri sovellutukset ovat mahdollisia jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Viitenumerot 1 tulipesä 2 mustalipeäsuutin 3 ilmasuutin 4,4’ lämpöpinta 5 seinä 6 nokka 7 verhoputkisto 8 konvektiolämpöpinta 9 toinen veto 10 keittopinta 11 ekonomaiseri 12 lieriö 13 laskuputki 14 toisen vedon tuhkasuppilo 15 tuhkasuppilon etuseinä 16 tuhkasuppilon takaseinä 17 yhdysputki 18 etuseinän hilaputkisto 19 takaseinän hilaputkisto 20 kiertoputki 21 lämpöpintaputki 22 elementtijakokammio 23 jakokammio 24 elementtikokoojakammio 25 rengaskammio 26 putkielementti 27 toisen vedon katto 28 ensimmäinen kokoojakammio 29 toinen kokoojakammio 30 jäähdytysputki 31 höyryn syöttöputki 32 höyryn poistoputki 33 ensimmäinen yläkammio 34 alakammio 35 toinen yläkammio 36a, b sivuseinätulistin 37a, b toisen vedon sivuseinä 38 evä 39 sivuseinän laskuputki 40 jäähdytysväliaineen poistoputki 41 sivuseinän yhdysputki 42 tuhkasuppilon laskuputki S höyryn kulku

Claims (10)

1. Järjestely soodakattilassa, jonka soodakattilan tulipesään (1) on sovitettu verhoputkisto (7) ja joka soodakattila käsittää toisen vedon (9), johon toiseen vetoon (9) on sovitettu ainakin yksi tulistin (4’) ja joka-toinen veto (9) on järjestetty jäähdytettäväksi verhoputkistosta (7) tulevalla jäähdytysväliaineella, tunnettu siitä, että järjestely käsittää toisen vedon tuhkasuppilon (14), joka käsittää etuseinän (15) jäähdytysputket ja/tai takaseinän (16) jäähdytysputket, ja että mainitut jäähdytysputket on kytketty vastaanottamaan jäähdytysväliainetta verhoputkistosta (7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että toisen vedon tuhkasuppilo (14) käsittää tuhkasuppilon jakokammion, joka on sovitettu tuhkasuppilon (14) alaosaan ja kytketty yhdysputkella (17) verhoput-kistoon (7) vastaanottamaan jäähdytysväliainetta ja jakamaan jäähdytysväliai-neen mainittuihin etuseinän (15) jäähdytysputkiin ja/tai takaseinän (16) jäähdy-tysputkiin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tuhkasuppilon (8) jäähdytysputket muodostavat tuhkasuppilon (8) kaa-sutiiviin etu- ja/tai takaseinän, ja että ylempänä ne on sovitettu hilaputkistoksi (18, 19) savukaasujen läpipäästämiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että jäähdytysputket muodostavat toisen vedon (9) kaasutiiviin katon (27), ja että ne on kytketty kokoojakammion (28, 29) kautta lieriöön (12).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että toisen vedon (9) ainakin yksi sivuseinä (37a, 37b) on kytketty laskuputkella (39) lieriöön (12) jäähdytysveden vastaanottamiseksi.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että toisen vedon (9) ainakin yksi sivuseinä (37a, 37b) on kytketty höyrykiertoon sivuseinien jäähdyttämiseksi.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että verhoputkisto (7) käsittää putkielementtejä (26), joissa on päällekkäin sovitettuja lämpöpintaputkia (21), jotka kukin putkielementti (26) on liitetty omalla yhdysputkellaan (17) toiseen vetoon (9).

8. Menetelmä soodakattilassa, joka soodakattila käsittää toisen vedon (9), verhoputkiston (7) sovitettuna tulipesään (1), ja ainakin yhden tulistimen (4’) sovitettuna toiseen vetoon (9), jossa menetelmässä jäähdytetään toista vetoa (9) verhoputkistosta (7) johdettavalla jäähdytysväliaineella, tunnettu siitä, että toinen veto (9) käsittää toisen vedon tuhkasuppilon (14), ja että johdetaan toisen vedon tuhkasuppilon (14) etuseinään ja/tai takaseinään (15, 16) jäähdytysväliainetta verhoputkistosta (7).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, missä johdetaan lieriöstä (12) jäähdytysvettä toisen vedon (9) ainakin yhteen sivuseinään (37a, 37b).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 8-9 mukainen menetelmä, missä kytketään toisen vedon (9) sivuseinät (37a, 37b) höyrykiertoon.