FI103903B - Syöttöveden esilämmitin - Google Patents

Description

103903

SYÖTTÖVEDEN ESILÄMMITIN

* Esillä oleva keksinnön kohteena on laite ja menetelmä sulfaattiselluloosateollisuuden jäteliemen, kuten musta-5 lipeän, poltosta syntyvien savukaasujen lämmöntalteenot-tamiseksi, jolloin kattilan syöttövettä lämmitetään ns. syöttöveden esilämmittimillä eli ekonomaisereilla.

Sellunvalmistuksessa ligniini ja muu orgaaninen ei-sellu-10 pohjainen aines erotetaan keittokemikaaleilla sellun raaka-aineesta keittämällä. Sellun keitossa käytetty keittolipeä eli jäteliemi otetaan talteen. Jäte*liemellä, joka erotetaan mekaanisesti sellusta, on korkea polttoar-vo sen sisältämien hiilipitoisten ja muiden orgaanisten, 15 sellusta erotettujen, palavien aineiden ansiosta. Jäte-liemi sisältää lisäksi sellun keitossa reagoimattomia, epäorgaanisia kemikaaleja. Jäteliemen lämmön ja kemikaalien talteenottamiseksi on kehitetty useita eri menetelmiä.

20

Sulfaattisellun valmistuksessa saatu mustalipeä poltetaan soodakattilassa. Mustalipeän sisältämien orgaanisten ja hiilipitoisten aineiden palaessa jäteliemen epäorgaaniset komponentit muuttuvat kemikaaleiksi, joita voidaan kier-25 rättää ja hyväksikäyttää uudelleen keittoprosessissa.

Mustalipeän poltossa syntyy kuumia savukaasuja, jotka johdetaan kosketukseen soodakattilan erilaisten lämmön-siirtolaitteiden kanssa. Savukaasu luovuttaa lämpöä läm-. 30 mönsiirtimien sisällä virtaavaan veteen tai höyryyn tai veden ja höyryn seokseen samalla itse jäähtyen. Savukaasut sisältävät tavallisesti paljon tuhkaa. Valtaosa tuhkasta on natriumsulfaettia ja seuraavaksi eniten yleensä natriumkarbonaattia. Tuhkassa on lisäksi muita komponent-35 teja. Savukaasujen mukana kulkeutuva tuhka on tulipesässä suurelta osaltaan höyrystyneessä muodossa, ja alkaa muuttua hienoksi pölyksi tai sulapisaroiksi pääasiassa katti- 2 103903 lan tulipesän jälkeisissä osissa. Tuhkan sisältämät suolat sulavat tai ovat tahmeita hiukkasia jo suhteellisen alhaisessa lämpötilassa. Sulat ja tahmeat hiukkaset tarttuvat helposti lämmönsiirtopintoihin ja jopa syövyttävät 5 niitä. Tahmean tuhkan muodostamat kerrostumat ovat aiheuttaneet savukanavien tukkeutumisvaaran ja lisäksi kattilassa lämpöpintojen korroosiota ja kulumista.

Jätelipeän talteenottokattila muodostuu tavanomaiseen 10 tapaan seuraavista pääosista, jotka on esitetty kaavamaisesti kuvassa 1: % - Tulipesän alaosa 1, jossa jätelipeän polttaminen pääosin tapahtuu.

15 - Tulipesän keskiosa 2, jossa kaasumaisten polttokelpois- ten aineiden loppuunpalaminen pääosin tapahtuu.

- Tulipesän yläosa 3 - Tulistinalue 4, jossa höyrylieriöstä 7 lähtevä kylläinen höyry muutetaan lämpötilaltaan korkeammaksi (tuliste- 20 tuksi) höyryksi. Tulistinalueella tai sen edessä on usein ns. verhokeittopinta tai verhoputkisto, joka toimii yleensä veden kiehuttimena.

- Keittopinta 5, eli veden höyrystin, jossa kylläisessä lämpötilassa oleva vesi kiehutetaan osittain höyryksi.

25 - Syöttöveden esilämmittimet eli ns. ekonomaiserit 6a, 6b, joissa savukaasujen avulla esilämmitetään lämmönsiir-toelementeissä virtaava syöttövesi ennen veden johtamista lieriöön 7 ja kattilan höyrystäviin osiin 5 ja tulistaviin osiin 4.

30 - Lieriö (tai höyrylieriö) 7, jonka alaosassa on vettä ja yläosassa kylläistä höyryä. Toisissa kattiloissa on kaksi lieriötä: höyrylieriö (ylälieriö) ja vesilieriö (ala- lieriö) , joiden välille on sijoitettu veden kiehuttamista varten tarkoitettu lämmönsiirrin, ns. keittopintaputkis- 35 to.

- Kattilaan liittyvät muut osat ja laitteet, kuten esimerkiksi polttoilmajärjestelmä, savukaasujärjestelmä, 103903 3 lipeän syöttöjärj es telinä, sulan ja soodalipeän käsittelyjärjestelmä, syöttövesipumput, jne.

Kuviossa 1 kaavamaisesti esitetyssä tavanomaisessa jäte-5 lipeän talteenottokattilassa, jossa on ns. pystyvirtaus-keittopinta 5, savukaasut virtaavat pystysuoraan ylhäältä alaspäin. Keittopinnan vieressä on savukaasuja varten virtaussola 8, jossa keittopinnan 5 läpi kulkeneet savukaasut virtaavat alhaalta ylöspäin. Solassa 8 ei talo vanomaiseen tapaan ole lämmönsiirtolaitetta. Solan 8 vieressä on ensimmäinen ekonomaiseri (ns. kuumempi ekonomai-seri) 6a, jossa savukaasut virtaavat ylhäältä* alaspäin luovuttaen lämpöä ekonomaiserin lämmönsiirtoelementeissä virtaavaan syöttöveteen. Vastaavalla tavalla kuumemman 15 ekonomaiserin vieressä on toinen savukaasusola 9, jossa ekonomaiserin 6a alapäästä tulevat savukaasut virtaavat ylöspäin. Myös tämä savukaasun virtaussola on tavanomaiseen tapaan oleellisesti tyhjä sola, jossa ei ole läm-möntalteenottoa varten sijoitettuja lämmönsiirtoelement-20 tejä tai vedenesilämmittimiä. Savukaasusolan 9 vieressä on toinen ekonomaiseri, ns. kylmempi ekonomaiseri 6b, jossa savukaasut virtaavat ylhäältä alaspäin lämmittäen lämmönsiirtoelementeissä virtaavaa syöttövettä.

25 Keittopinnan 5 ja kahden ekonomaiserin 6a, 6b ja niiden välissä olevien solien 8, 9 lisäksi kattilassa saattaa olla lisäksi useampia vastaavanlaisia savukaasusolia ja ekonomaisereita.

30 Lämmöntalteenottoa varten olevat lämmönsiirtimet, eli keittopinta ja ekonomaiserit, on tavallisesti rakennettu siten, että niissä savukaasu ei virtaa alhaalta ylöspäin, vaan yleensä pelkästään ylhäältä alaspäin. Eräissä ratkaisuissa, varsinkin vanhemmissa jätelipeän talteenotto-35 kattiloissa, on savukaasut ekonomaisereissa osittain tai kokonaan ohjattu virtauksenohjauslevyjen avulla poikkeamaan pystysuorasta virtauksesta, mutta näissäkin lait- 4 103903 teissä savukaasujen virtaus on yleensä oleellisesti ylhäältä alaspäin.

Eräissä jätelipeän talteenottokattiloissa keittopinta on 5 konstruoitu siten, että savukaasut virtaavat oleellisesti vaakasuoraan. Yksilieriökattiloissa, joissa on tällainen vaakavirtauskeittopinta, keittopinnan lämmönsiirtoelemen-tit on sijoitettu siten, että kiehutettava vesi virtaa oleellisesti alhaalta ylöspäin. Keittopinnasta tässä 10 käytetään nimeä vaakavirtauskeittopinta sen takia, että savukaasut virtaavat oleellisesti vaakasuoraan. Kaksi-lieriökattiloissa on tyypilliseen tapaan ylälieriö ja alalieriö, joiden väliin keittopintaputkisto on sijoitettu siten, että kiehutettava vesi virtaa putkissa oleelli-15 sesti alhaalta ylöspäin, ja savukaasut virtaavat oleellisesti vaakasuoraan. Näissä tapauksissa voidaan käyttää savukaasu- ja vesivirtauksille yhteisesti myös termiä ristivirtaus tai keittopinnalle termiä ristivirtauskeit-topinta.

20

Ekonoinaisereissa on yleensä veden virtaussuunta savukaasujen virtaussuunnalle vastakkainen, jotta lämmöntal-teenotto saataisiin edullisemmaksi. Ekonomaiseri voi myöskin olla ristivirtaustyyppiä esimerkiksi siten, että 25 vesi virtaa lämmönsiirtoelementeissä ekonomaiserissa oleellisesti vaakasuoraan.

Savukaasut on tunnetusti keittopinnalla ja ekonomaiserissa saatettu virtaamaan ylhäältä alaspäin. Savukaasujen 30 joukossa kulkeutuva tuhka likaa lämmönsiirtopintoja.

Tuhkapartikkelien tarttuessa lämmönsiirtopintoihin tuhka-kerroksen paksuus kasvaa vähitellen, mikä heikentää lämmönsiirtoa. Jos tuhkaa kertyy pinnoille paljon, saattaa savukaasun virtausvastus kasvaa häiritsevän suureksi.

Lämmönsiirtopintoja pidetään puhtaana höyrynuohoimilla, joiden kautta aika ajoin puhalletaan höyryä lämmönsiirto- 35 103903 5 pinnoille, jolloin pinnoille kerääntynyt tuhka saadaan irtomaan ja kulkeutumaan savukaasujen mukana lämmönsiirtopinnan alaosassa oleviin tuhkankeräyssuppiloihin.

5 Viime vuosien aikana on poltettavan jätelipeän kuiva-ainepitoisuutta saatu nostettua paljon aikaisempaa korkeammaksi. Kun aiemmin polttoon tulevan jätelipeän kuiva-ainepitoisuus oli yleisesti 58 - 68 %, on nykyaikaisessa soodakattilassa poltettavan lipeän kuiva-ainepitoisuus 10 yleensä yli 68 %, tavallisesti 70 - 80 %, ja eräissä laitoksissa jopa yli 80 %. Poltettaessa korkeakuiva-ai-neista jätelipeää savukaasujen rikkidioksidipitoisuus on alentunut lähes nollaan, kun se matalankuiva-aineista lipeää polttavissa kattiloissa on ollut huomattavan kor-15 kea, usein satoja ppm:ää.

Talteenottokattila on tunnetusti sellutehtaan kallein yksittäinen laiteinvestointi. Siksi on tarvetta jatkuvasti kehittää kattilaa rakenteeltaan sellaiseksi, että 20 kustannuksia saadaan alhaisemmiksi. Toisaalta kattilan rakennetta tulee kehittää siten, että otetaan huomioon poltettavan vahvamustalipeän muuttuneet ominaisuudet aikaisempaan verrattuna, esim. kohonnut kuiva-ainepitoisuus.

25

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tarjota tunnettuja kattilarakenteita yksinkertaisempi rakenne, joka soveltuu ominaisuuksiltaan muuttuneen mustalipeän polttoon.

30

Keksinnön tarkoituksena on erityisesti tarjota kattilan syöttöveden esi lämmitys järjestelmä, jolla on aikaisempaa pienempi tilan tarve.

35 Näiden tarkoitusperien saavuttamiseksi keksinnölle on tunnusomaista, että laite käsittää sarjaan kytkettyjä syöttöveden esilämmittimiä (ekonomaisereitä), jotka on 103903 6 sijoitettu oleellisesti vierekkäin siten, että niiden välissä ei ole erillisiä savukaasusolia.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on tun-5 nusomaista, että savukaasut saatetaan virtaamaan sarjaan kytkettyjen, oleellisesti vierekkäin sijoitettujen syöt-töveden esilämmittimien läpi siten, että ne virtaavat aina kahdessa savukaasujen kulkusuunnassa välittömästi peräkkäisessä esilämmittimessä vastakkaisiin suuntiin.

10

Keksinnössä käytetään hyväksi sitä havaintoa, että savukaasujen mukana kulkeutuvan tuhkan ominaisuudet ovat muuttuneet, kun poltetaan jätelipeää, jolla on korkea kuiva-ainepitoisuus. Tuhka ei ole enää niin helposti 15 lämmönsiirtopinnoille tarttuvaa kuin aikaisemmin. On myös kehitetty uusia jätelipeän poltto-ominaisuuksia parantavia prosesseja, joiden avulla tuhkan tarttumistaipumus lämmönsiirtopinnoille on edelleen saatu pienennettyä. Eräs tällainen prosessi on ns. lipeän lämpökäsittely 20 (Liquor Heat Treatment, LHT), jonka tärkeä ominaisuus on pienentää lipeän viskositeettia, mutta jonka avulla lipeästä voidaan poistaa myös eräitä esim. rikkiyhdisteitä, kuten on esitetty suomalaisessa patentissa 75615 ja kuulutus julkaisussa 85515.

25

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten avulla, joissa - kuviossa 2 on kaavamaisesti esitetty keksinnön mukaisen 30 laitteen soveltaminen tavanomaiseen soodakattilaan, jossa on ns. pystyvirtauskeittopinta, eli jossa savukaasut virtaavat keittopinnan läpi pystysuoraan ylhäältä alaspäin ja 35 - kuviossa 3 on kaavamaisesti esitetty keksinnön mukaisen laitteen soveltaminen tavanomaiseen kaksilieriösoodakat-tilaan, jossa on kaksi ekonomaiseria, ja 103903 7 - kuviossa 4 on kaavamaisesti esitetty keksinnön mukaisen laitteen soveltaminen sellaiseen kaksilieriökattilaan, jossa on kolme ekonomaiseria.

5 Kuviossa 2 on esitetty soodakattila, jossa esillä olevan keksinnön mukaan kuumempi pystysuora ekonomaiseri 6a sijoitetaan pystyvirtauskeittopinnan 5 viereen siten, että tultuaan ulos keittopinnasta 5 savukaasut voivat virrata suoraan kuumempaan ekonomaiseriin 6a, jossa ne 10 edullisesti kulkevat alhaalta ylöspäin. Savukaasujen kääntökohdassa keittopinnan alaosassa on tavanomainen tuhkankeräyssuppilo, johon osa lentotuhkasta ‘kerääntyy johdettavaksi edelleen takaisin käyttöön. Lämmitettävä syöttövesi virtaa ekonomaiserissa edullisesti vastavir-15 taan savukaasuvirtaan nähden. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa syöttövesi voi virrata vaihtoehtoisesti myötävirtaan savukaasujen virtaussuuntaan nähden. Kuumemman ekonomaiserin 6a viereen on sijoitettu kylmempi pystysuora ekonomaiseri 6b siten, että ekonomaiserien vä-20 Iissä ei ole erillistä tyhjää savukaasusolaa, joka olisi ilman lämmönsiirtopintoja.

Kun savukaasut ovat virranneet kuumemman ekonomaiserin 6a läpi sen yläosaan savukaasut johdetaan seuraavaan (kyl-25 mempään) ekonomaiseriin 6b, jossa ne edullisesti virtaa-vat ylhäältä alaspäin. Myös tässä kylmemmässä ekonomaiserissa 6b lämmitettävä syöttövesi johdetaan edullisesti virtaamaan putken 10 kautta vastavirtaan savukaasujen virtaussuuntaan nähden.

30

Kuvassa 3 on kaavamaisesti esitetty, kuinka erään vaihtoehtoisen rakenteen mukaisesti keittopinta on esimerkiksi rakennettu siten, että savukaasut virtaavat oleellisesti vaakasuoraan keittopinnan 15 läpi. Tällainen rat-35 kaisu on toteutettu esimerkiksi niissä kattiloissa, joissa on kaksi lieriötä ja lieriöiden välinen keittopinta-putkisto. Myös yksilieriökattiloissa on joskus käytetty 103903 8 sellaista keittopintaa, jossa savukaasut virtaavat vaakasuoraan. Tällöin savukaasut kuljettuaan keittopinnan läpi menevät tavanomaiseen tapaan suoraan kutunaan ekono-maiseriin 16a sen yläosaan, jossa ne edelleen virtaavat 5 ylhäältä alaspäin. Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa myös tähän tapaukseen siten, että kuuman ekonomai-serin 16a jälkeen savukaasut johdetaan suoraan kylmempään ekonomaiseriin 16b, jossa ne virtaavat alhaalta ylöspäin. Savukaasujen kääntökohdassa kuumemman ekonomaiserin ala-10 puolella on tavanomainen tuhkankeräyssuppilo. Mikäli kattilassa on vielä kolmas ekonomaiseri 26c, kuten kuvassa 4 on kaavamaisesti esitetty, savukaasut virtaavat siinä sitten ylhäältä alaspäin, jolloin eri ekonomaisereiden välissä ei ole tyhjiä savunvirtaussolia.

15 Jätelipeän talteenottokattilan lämmönsiirtopinnat ja niiden lukumäärä voivat olla myös muunlaisia kuin edellä on esitetty. Esimerkiksi ekonomaisereita voi olla useampia kuin kaksi, kuten edellä on kerrottu. Edellä on mai-20 nittu nimeltä "kuumempi·1 ekonomaiseri ja "kylmempi" ekonomaiseri, mikä tarkoittaa sitä, että kuumemmassa ekono-maiserissa savukaasun ja syöttöveden lämpötilat ovat korkeammat kuin kylmemmässä ekonomaiserissa. Ekonomaisereita voi olla vaihtoehtoisesti esimerkiksi kolme kappaletta 25 tai useampia. Ekonomaisereita voi olla toisaalta vain yksi, esimerkiksi sellaisissa kattiloissa, joissa syöttö-vettä ei esilämmitetä ekonomaiserien avulla niin paljon kuin kahden tai useamman ekonomaiserin tapauksessa.

30 Käsitettä ekonomaiseri on tässä käytetty vain kuvaamaan lämmönsiirtoon käytettyjä lämmönsiirtoyksiköitä, eikä termistöllä voi rajoittaa keksinnön kattavuutta.

Tässä tekstissä ekonomaiseri tarkoittaa lämmönsiirrintä, 35 joka muodostuu lämmönsiirtoelementeistä, joiden sisällä virtaa lämmitettävä kattilan syöttövesi. Ekonomaiserissa lämmönsiirtoelementtien välissä on savukaasuvirtaukselle 103903 9 vapaata tilaa. Savukaasun virratessa lämmönsiirtoelement-tien ohi lämpöä siirtyy elementtien sisällä virtaavaan syöttöveteen. Keittopinta muodostuu myöskin lämmönsiir-toelementeistä, joiden sisällä virtaa kiehutettava vesi 5 tai veden ja höyryn seos, johon lämpö siirtyy elementtien ohi virtaavasta savukaasusta.

On tiedossa, että jossakin termistössä käsite ekonomai-seri voi tarkoittaa esim. tässä esitettyjen erillisten 10 ekonomaiserien yhdistelmää, esim. kahden tai useamman edellä esitetyn kaltaisen ekonomaiserin yhdistelmää.

Tässä keksinnössä ekonomaiserit tai keittopinta ja ekono-maiserit on sijoitettu oleellisesti vierekkäin. Oleelli-15 sesti vierekkäin tai oleellisesti rinnakkain tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että jokainen savukaasun kulkusuunnassa katsottuna jälkimmäinen eli kylmempi ekono-maiseri on sijoitettu välittömästi vierekkäin edelliseen eli kuumempaan ekonomaiseriin nähden siten, että jälkim-20 mäisen ekonomaiserin lämmönsiirtoelementtien ylempi pää tai yläreuna on samalla tasolla kuin edellisen ekonomaiserin tai keittopinnan lämmönsiirtoelementtien yläpää tai yläreuna tai korkeintaan yhden kolmasosan (1/3) edellisen ekonomaiserin tai keittopinnan kokonaispituuden verran ·· 25 alempana tai ylempänä kuin edellisen ekonomaiserin tai keittopinnan yläpää tai lämmönsiirtoelementtien ylin reuna.

Keksintö on sovellettavissa myös sellaisiin kattiloihin, 30 joissa tulistinalueen jälkeen ei ole erillistä keittopin-taa lainkaan. Tällöin savukaasut virtaavat tulistinalueen jälkeen suoraan ns. kuumempaan ekonomaiseriin ja siitä edelleen seuraaviin ekonomaisereihin.

35 Keksintö soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa poltettavan jäteliemen kuiva-ainepitoisuus on yli 70 %, tyypillisesti 70 - 90 %, tai kun jäteliemi ei si- 103903 10 säliä merkittäviä määriä sellaisia komponentteja, joilla on lämmönsiirtopintoja likaava taipumus. Erityisen hyvin keksintö soveltuu niihin tapauksiin, joissa jäteliemen kuiva-aine sisältää korkeintaan noin kolme prosenttia 5 kaliumia ja korkeintaan noin yhden prosentin klooria. Keksinnön sovellettavuus ei kuitenkaan ole rajattu yllämainittuihin lipeän ominaisuuksiin.

Keksinnön etuna on se, että tyhjien savukaasun virtausso-10 lien poisto soodakattilalaitoksesta tuo merkittäviä säästöjä kattilarakennuksen tilavuudessa ja kokonaisinvestointikustannuksissa .

Claims (9)

103903

1. Laite jätelipeän talteenottokattilassa syntyvien savu-5 kaasujen jäähdyttämiseksi ja kattilan syöttöveden esiläm- mittämiseksi, tunnettu siitä, että laite käsittää sarjaan kytkettyjä syöttöveden esilämmit-timiä (ekonomaisereita) (6a, 6b; 16a, 16b; 26a, 26b, 26c), jotka on sijoitettu oleellisesti vierekkäin siten, 10 että niiden välissä ei ole erillisiä savukaasusolia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että savukaasut virtaavat vierekkäin sijoitetuissa esi-lämmittimissä vuorotellen oleellisesti vastakkaisiin 15 suuntiin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kattilaan kuuluu esilämmittimien kanssa oleellisesti vierekkäin sijoitettu keittopinta (5), jolloin savukaasut 20 virtaavat keittopinnassa ja esilämmittimissä vuorotellen oleellisesti vastakkaisiin suuntiin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöveden esilämmittimet (6a, 6b) on sijoitettu " 25 oleellisesti vierekkäin ns. pystyvirtauskeittopinnan (5) jälkeen siten, että kuumemmassa esilämmittimessä (6a) savukaasut virtaavat alhaalta ylöspäin ja kylmemmässä esilämmittimessä (6b) savukaasut virtaavat ylhäältä alaspäin. 30

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöveden esilämmittimet (16a, 16b) on sijoitettu oleellisesti ns. vaakavirtauskeittopinnan (15) jälkeen vierekkäin siten, että kuumemmassa ekonomaiserissa (16a) 35 savukaasut virtaavat ylhäältä alaspäin ja kylmemmässä ekonomaiserissa (16b) savukaasut virtaavat alhaalta ylöspäin. 103903

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kattilassa ei ole erillistä keittopintaa ollenkaan, jolloin esilämmittimet on sijoitettu oleellisesti vierek- 5 käin tulistinalueen jälkeen siten, että kuumemmassa esi-lämmittimessä savukaasut virtaavat ylhäältä alaspäin ja kylmemmässä esilämmittimessä alhaalta ylöspäin.

7. Menetelmä jätelipeän talteenottokattilassa syntyvien 10 savukaasujen jäähdyttämiseksi ja kattilan syöttöveden esilämmittämiseksi, tunnettu siitä, että savukaasut saatetaan virtaamaan sarjaan kytkettyjen, oleellisesti vierekkäin sijoitettujen syöttöveden esilämmittimien läpi siten, että ne virtaavat aina kahdessa savukaasujen kul-15 kusuunnassa välittömästi peräkkäisessä esilämmittimessä vastakkaisiin suuntiin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen esilämmittimiä savukaasuja jäähdytetään 20 keittopinnassa, jonka jälkeen savukaasut virtaavat kuumemmassa esilämmittimessä alhaalta ylöspäin ja kylmemmässä ylhäältä alaspäin.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu : 25 siitä, että ennen esilämmittimiä savukaasuja jäähdytetään keittopinnassa, jonka jälkeen savukaasut virtaavat kuumemmassa esilämmittimessä ylhäältä alaspäin ja kylmemmässä alhaalta ylöspäin. 103903