FI124095B - Rakennuksen ovi - Google Patents

Description

Rakennuksen ovi

Keksinnön kohteena on rakennuksen ovi, joka käsittää karmin, jossa on ulompi sivupinta ja sisempi sivupinta, jotka ulompi ja sisempi sivupinta ovat eri tasoissa, karmiin saranoilla kiinnitetyn ovilehden, jossa on reunapinta, ja karmiin kiinnitetyn 5 tiivisteen, jossa on suljetun ovilehden reunapintaa vasten asettuva tiivistepinta.

Jatkuvasti kiristyvät rakennusten lämmöneristysmääräykset edellyttävät rakennuksen ulkovaipalta hyvää tiiveyttä. Ulkovaipan tiiveyden kannalta haasteellisimpia kohtia ovat ulkovaipassa olevat avattavat rakennusosat, kuten ulko-ovet. Perinteisesti ulko-ovet tiivistetään kahdella ovilehden reunan ja karmin väliin sijoitettavalla 10 solukumitiivisteellä, joista toinen kiinnitetään karmiin ja toinen ovilehteen. Ulko-ovien tiiveyden kannalta on tärkeää, että ovilehden ja karmin välissä olevat tiivisteet täyttävät ovilehden ja karmin välisen raon suunnitellulla tavalla. Levyrakenteiset ulko-ovet saattavat paikoilleen asentamisen jälkeen käyristyä jonkin verran kosteuden ja lämpötilaerojen vaikutuksesta, jolloin ovilehden reunan ja karmin vä-15 lisen raon leveys muuttuu erityisesti oven lukon puoleisella reunalla. Ulko-oven tiiveyden heikentyminen voi johtua myös oven asennusvirheistä. Tyypillinen asen-nusvirhe on se, että oven lukon puoleinen karmi kiinnitetään tarkasti pystysuoraan asentoon, vaikka suljetussa asennossa olevan oven ovilehden reuna olisi hieman pystysuorasta poikkeavassa asennossa.

20 Ovilehden käyristymisestä aiheutuva oven tiiveyden heikentyminen lisää energiakustannuksia ja aiheuttaa asumismukavuutta heikentävää vedon tunnetta. Lisäksi ovilehden käyristyminen voi vaikeuttaa oven sulkeutumista, jolloin oven sulkemiseen joudutaan käyttämään enemmän voimaa. Ovilehden käyristymisestä aiheutuvien ongelmien vuoksi ovi valmistajat joutuvat vaihtamaan takuuajan puitteissa £2 25 vuosittain satoja ulko-ovia uusiin, mikä aiheuttaa ovivalmistajille merkittäviä lisä- ° kustannuksia. Vaihdettavissa ovissa ei yleensä ole mitään muuta vikaa kuin ovi- o lehden käyristymisestä johtuva tiiveyden huonontuminen, o ^ Julkaisuissa DE 2608499 ja NO 68098 on kuvattu patenttivaatimuksen 1 johdan- £ non mukainen ovi. Näissä ratkaisuissa tiiviste on kiinnitetty oven karmiin vain yh- 30 destä reunastaan, jotta tiivisteen toinen reuna pääsee liikkumaan karmin pintaa S pitkin ovea avattaessa ja suljettaessa, δ ^ Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin rakennuksen ovi, jolla voidaan merkittävästi vähentää tunnettuun tekniikkaan liittyviä ongelmia.

2

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan ovella, jolle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena on rakennuksen ovi, joka käsittää karmin ja karmiin saranoilla 5 kiinnitetyn ovilehden. Edullisesti ovi on rakennuksen ulko-ovi, jolta edellytetään hyvää ilmatiiveyttä. Karmissa on ulompi sivupinta ja sisempi sivupinta, jotka ovat eri tasoissa siten, että ulomman sivupinnan rajaama karmin aukko on suurempi kuin sisemmän sivupinnan rajaama aukko. Ovilehdessä on reunapinta, joka asettuu oven ollessa suljettuna karmin ulomman sivupinnan viereen. Oven ollessa sul-10 jettuna ulompi reunapinta jää siten katseilta piiloon ovilehden alle. Karmin sisem-mällä reunapinnalla tarkoitetaan sitä karmin pinnan osaa, joka jää oven ollessa suljettuna näkyviin. Oven karmiin on kiinnitetty tiiviste, jossa on suljetun ovilehden reunapintaa vasten asettuva tiivistepinta. Keksinnön mukaiselle ovelle on tunnusomaista, että tiivistepinnassa on ensimmäinen reuna, joka on olennaisesti samas-15 sa tasossa karmin ulomman sivupinnan kanssa, ja toinen reuna, joka on olennaisesti samassa tasossa karmin sisemmän sivupinnan kanssa. Tiivisteen korkeus karmin ulomman sivupinnan normaalin suunnassa tarkasteltuna ei siis ole vakio, vaan se muuttuu siirryttäessä tiivistepinnan ensimmäisestä reunasta tiivistepinnan toiseen reunaan. Tiivistepinnan ensimmäinen reuna on käytännössä samassa ta-20 sossa karmin ulomman sivupinnan kanssa ja tiivistepinnan toinen reuna on ulomman sivupinnan normaalin suunnassa katsottuna selvästi ensimmäistä reunaa korkeammalla. Ensimmäisen ja toisen reunan välisellä alueella tiivistepinta voi olla muodoltaan tasainen, kupera, kovera tai halutulla tavalla muotoiltu. Tiivistepinnan muodon ansiosta ovilehden reunapinnan ja tiivistepinnan välille muodostuu koske-25 tuspinta, vaikka ovilehden karmia vasten asettuvan lapepinnan reuna olisi jonkin „ verran kaareva, δ ^ Keksinnön mukaisen oven eräässä edullisessa suoritusmuodossa tiivistepinnan

CD

9 ensimmäisen reunan ja toisen reunan välinen etäisyys ulomman sivupinnan tason o >- suunnassa on vähintään kaksi kertaa, edullisesti vähintään 2,5 kertaa, edullisim- | 30 min vähintään kolme kertaa niin suuri kuin tiivistepinnan ensimmäisen reunan ja ^ toisen reunan välinen etäisyys ulomman sivupinnan normaalin suunnassa. Tiiviste o ulottuu siten selvästi tavanomaista syvemmälle ovilehden reunapinnan ja karmin ^ ulomman sivupinnan väliseen rakoon, minkä seurauksena tiivistepinnan ja reuna- o ^ pinnan välisen kosketuspinnan leveys on suuri. Leveä kosketuspinta parantaa 35 oven ilmatiiveyttä.

3

Keksinnön mukaisen oven eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa tiiviste on joustava nauhamainen osa, joka on kiinnitetty tiivistepinnan ensimmäisestä reunasta karmin ulompaan sivupintaan ja toisesta reunasta karmin sisempään sivupintaan siten, että tiivistepinnan ja karmin pinnan väliin jää olennaisesti suljettu 5 reunaontelo. Edullisesti tiivistepinnan ensimmäisessä reunassa on ensimmäinen kiinnitysreunus, joka on sovitettu karmin ulommassa sivupinnassa olevaan ensimmäiseen kiinnitysuraan, ja tiivistepinnan toisessa reunassa on toinen kiinnitys-reunus, joka on sovitettu karmin sisemmässä sivupinnassa olevaan toiseen kiinnitysuraan.

10 Keksinnön mukaisen oven eräässä kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa karmissa on ulompaa sivupintaa ja sisempää sivupintaa yhdistävä vastinpinta. Karmi voi olla poikkileikkausmuodoltaan tavanomainen oven karmi, jossa sisempi ja ulompi ovat olennaisesti yhdensuuntaisia pintoja ja vastinpinta on olennaisesti suorassa kulmassa em. pintoihin nähden. Tiivisteessä on ulompaa sivupintaa vas-15 ten asettuva ensimmäinen seinämä ja karmin vastinpintaa vasten asettuva toinen seinämä. Tiiviste voi olla joustava ja kokoonpuristuva, olennaisesti umpinainen tiiviste.

Keksinnön mukaisen oven vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa tiiviste on ns. ontelotiiviste, jossa on tiivisteen pituussuuntainen, tiivistepinnan, ensimmäisen 20 seinämän ja toisen seinämän rajaama ontelo. Edullisesti tiivisteen ensimmäisessä seinämässä on ainakin yksi ontelon sisään suuntautuva tiivisteen pituussuuntainen kieli, joka on järjestetty painautumaan tiivistepinnan ontelon puoleista pintaa vasten, kun ovilehden reunapinta painautuu tiivistepintaa vasten. Kieli jakaa tällöin tiivisteen sisällä olevan ontelon ainakin kahteen osaonteloon. Tiivistepinnassa voi 25 olla ensimmäinen kylki ja toinen kylki, jotka ensimmäinen ja toinen kylki ovat irti

CO

g toisistaan mutta joiden reunat limittyvät toistensa kanssa olennaisesti ilmatiiviisti.

^ Tiivistepinnan ei siten tarvitse välttämättä olla yhtenäinen osa, vaan se voi raken- o 9 tua kahdesta erillisestä, reunoistaan limittäin asettuneesta kyljestä, o x Keksinnön mukaisen oven vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa tiivisteen

CC

30 ensimmäisessä seinämässä on kiinnitysreunus, joka on sovitettu karmin ulom- g massa sivupinnassa olevaan kiinnitysuraan. Karmissa voi olla porauksia kiinnitystä ruuvien asentamista varten siten, että poraukset ovat karmissa tiivisteen peittämäl- ^ lä alueella. Porausten peittämiseen ei tällöin tarvita erillisiä karmitulppia, vaan po raukset jäävät aina näkymättömiin tiivisteen alle. Edullisesti poraukset ovat kar-35 missä alueella, joka on tiivisteen tiivistepinnan ensimmäisen reunan ja tiivisteen ensimmäisessä seinämässä olevan kiinnitysreunuksen välisen tiivisteen osan peit- 4 tämä. Oven asennuksen yhteydessä tiivisteen reuna voidaan tällöin nostaa väliaikaisesti pois porauksen päältä irrottamatta tiivistettä lainkaan oven karmista.

Keksinnön mukaisen oven vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa on ovileh-den ympäri kiertävä karmi ja karmin muotoinen rengasmainen tiiviste, jonka sisällä 5 on ilmatiivis ontelo. Rengasmainen tiiviste on muodostettu tiivistenauhasta, jonka päät on liitetty vulkanoimalla toisiinsa. Karmin nurkkiin tuleviin tiivisteen osiin on muodostettu suorat kulmat leikkaamalla tiivisteen kulma jiiriin ja liittämällä liitos-pinnat vulkanoimalla kiinni toisiinsa. Tunnetuissa ovissa nimenomaan nurkat ovat ilmatiiveydeltään oven heikoimpia kohtia. Yhtenäisellä rengasmaisella tiivisteellä 10 minimoidaan oven ilmavuodot myös karmin nurkissa.

Keksinnön mukaisen oven vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ovilehdes-sä on tunnettuun tapaan lapepinta, ja ovilehden reunapinnan tiivistepintaa vasten asettuva osuus on viistetty. Lisäksi reunapinnan ja lapepinnan välinen kulma on pyöristetty. Reunapinnan viistämisellä ja lapepinnan ja reunapinnan välisen kul-15 man pyöristämisellä mahdollistetaan poikkileikkausmuodoltaan tavanomaista selvästi suuremman tiivisteen käyttäminen ovessa.

Keksinnön etuna on, että ovi säilyttää määräysten mukaisen tiiveyden, vaikka ovi-lehdessä tapahtuisi jonkin verran käyristymistä. Oven asennuksessa tapahtuvilla asennusvirheillä ei myöskään ole merkittävää vaikutusta oven tiiveyteen. Keksintö 20 säästää siten energiaa, parantaa asumisviihtyisyyttä ja erityisesti vähentää merkittävästi ovilehden käyristymisestä ja asennusvirheistä johtuvaa oven vaihtamistar-vetta.

Lisäksi keksinnön etuna on, että ovi säilyttää ilma- ja vesitiiveytensä myös silloin, „ kun oven eri puolilla vaikuttava paine-ero on tavanomaista suurempi. Tällainen o 25 tilanne vallitsee esimerkiksi tuulisella ja sateisella säällä. Suuria paine-eroja voi cö syntyä myös koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa tiloissa, kun ovia ja/tai ik- o q kunoita avataan.

£ Edelleen keksinnön etuna on, että se vähentää tiivisteen kautta tapahtuvaa läm- Q_ ^ mön johtumista ja parantaa näin oven energiataloutta, o <3 30 Vielä keksinnön etuna on, että oven sulkemiseen tarvittava sulkeutumisvoima pie- ^ nenee. Tästä on hyötyä erityisesti voimiltaan heikoille rakennuksen asukkaille, ku ten lapsille ja vanhuksille. Sulkeutumisvoiman pieneneminen lisää myös asukkaiden turvallisuutta, koska riski oven tahattomasta aukijäämisestä pienenee.

5

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvat 1a, 1b ja 1c esittävät esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista rakennuksen ovea poikkileikkauskuvina oven lukon puolelta, 5 kuvald esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaisen rakennuksen oven edullista suoritusmuotoa poikkileikkauskuvana oven lukon puolelta, kuva 1 e esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaisen rakennuksen oven toista edullista suoritusmuotoa poikkileikkauskuvana oven lukon puolelta, kuvat 2a, 2b ja 2c esittävät esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaisen ra-10 kennuksen oven kolmatta edullista suoritusmuotoa poikkileikkauskuvina oven lukon puolelta, kuvat 3a, 3b ja 3c esittävät esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaisen rakennuksen oven neljättä edullista suoritusmuotoa poikkileikkauskuvina oven lukon puolelta ja 15 kuvat 4a, 4b ja 4c esittävät esimerkinomaisesti vielä eräitä keksinnön mukaisen rakennuksen oven edullisia suoritusmuotoja poikkileikkauskuvina oven lukon puolelta.

Kuvissa 1a, 1b ja 1c on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen rakennuksen ovi oven lukon puolelta, ts. oven saranapuolen vastakkaiselta puolelta. 20 Rakennuksen ovella tarkoitetaan tässä sellaista läpikuljettavaa ovea, joka kiinnitetään rakennuksen seinässä olevaan oviaukkoon. Kuvien esittämä ovi on raken-„ nuksen levyrakenteinen, lämpöeristetty ulko-ovi. Keksinnön mukaisessa ovessa o on ovilehti 20 ja ovilehteä joka puolelta ympäröivä karmi 10. Kuvat esittävät oven c) karmia ja ovilehden karmin puoleista reunaa poikkileikkauskuvina. Kuvissa 1a, 1b o q 25 ja 1c karmista on esitetty ainoastaan oven lukon puoleinen karmi. Ovilehti on kiin-nitetty toisesta reunastaan karmiin saranoilla (saranoita ei ole esitetty kuvassa).

ir Q_

Ovilehdessä on kaksi lapepintaa 24 sekä ovilehden ympäri kiertävä reunapinta o 22. Ovilehden lapepinnoilla tarkoitetaan tässä esityksessä suljettuna olevan ovi- ^ lehden näkyviin jääviä pintoja, joista toinen on oven sisäpuolelle jäävä sisäpinta ja o 30 toinen oven ulkopuolelle jäävä ulkopinta. Ovilehden lapepinnat ovat olennaisesti tasaisia pintoja. Oven karmissa 10 on ulompi sivupinta 12, sisempi sivupinta 14 ja sivupintoja yhdistävä vastinpinta 16. Ulommalla sivupinnalla tarkoitetaan tässä 6 esityksessä karmin sitä pintaa, jonka viereen suljettuna olevan ovilehden reuna-pinta asettuu. Ovilehden ollessa suljettuna ulompi sivupinta jää siten katseilta piiloon suljettuna olevan ovilehden alle. Karmin sisemmällä sivupinnalla tarkoitetaan tässä esityksessä sitä karmin pinnan osaa, joka jää ovilehden ollessa suljettuna 5 näkyviin. Sisempi ja ulompi sivupinta ovat olennaisesti yhdensuuntaisia, mutta ne ovat eri tasoissa siten, että sisemmän sivupinnan rajaama karmin aukko on pienempi kuin ulomman sivupinnan rajaama karmin aukko. Sisempää ja ulompaa sivupintaa yhdistää vastinpinta 16, joka muodostaa suoran kulman sisemmän ja ulomman sivupinnan kanssa. Sisemmän ja ulomman sivupinnan tasojen välinen 10 etäisyys, ts. vastinpinnan korkeus, on tyypillisesti 12-14 mm.

Karmiin on kiinnitetty nauhamainen tiiviste 30, jossa on ovilehden 20 reunapintaa vasten asettumaan tarkoitettu tiivistepinta 32. Tiivistepinnan ensimmäisessä reunassa on ensimmäisen reunan suuntainen, karmin ulompaa sivupintaa 12 kohti osoittava ensimmäinen kiinnitysreunus 34a, joka on sovitettu ulommassa sivupin-15 nassa olevaan ensimmäiseen kiinnitysuraan 18a. Vastaavalla tavalla tiivistepinnan toisessa reunassa on toinen kiinnitysreunus 34b, joka on sovitettu karmin sisem-mässä reunapinnassa olevaan toiseen kiinnitysuraan 18b. Kiinnitysreunuksen ulkopinnassa on joustavia, ulkonevia harjaksia, jotka painautuvat kiinni kiinnitysuran seinämiin ja pitävät kiinnitysulokkeet kiinni kiinnitysurissa. Tiivistepinta kiinnittyy 20 siten ensimmäisestä reunastaan karmin ulompaan sivupintaan ja toisesta reunastaan karmin sisempään sivupintaan. Sisemmässä sivupinnassa on tiivisteen kohdalla tiivistepinnan paksuinen loveus, jonka ansiosta tiivistepinnan pinta asettuu olennaisesti samalle tasolle karmin sisemmän sivupinnan kanssa. Tiivistepinnan ensimmäisen reunan etäisyys vastinpinnasta on n. kolme kertaa niin suuri kuin 25 tiivistepinnan toisen reunan etäisyys karmin ulommasta sivupinnasta. Tiivistepin-„ nan ensimmäinen reuna voi ulottua 38-62 mm:n päähän vastinpinnasta. Tiiviste o ulottuu siten olennaisesti etäämmälle ulomman sivupinnan ja vastinpinnan välisestä tä kulmasta kuin tunnetuissa ovissa. Tiivistepinnan etäisyys karmin ulommasta o ^ sivupinnasta pienenee tiivistepinnan ensimmäistä reunapintaa kohti siirryttäessä.

30 Tiivistepinnan ensimmäisessä reunassa tiivisteen korkeus karmin ulomman reu-£ napinnan normaalin suunnassa on selvästi pienempi kuin suljetun ovilehden reu- ^ napinnan ja karmin ulomman sivupinnan välinen rako. Tiivistepinta ja siinä olevat S kiinnitysreunukset ovat jotakin tiivistemateriaaliksi soveltuvaa joustavaa materiaa- 5 lia, kuten silikonia, vaahtomuovia, termoplastista elastomeeria (TPE), polyuretaa-

C\J

35 nia tai solukumia, joka on valmistettu yksikappaleiseksi nauhamaiseksi tiivisteeksi 30 esimerkiksi pursotustekniikalla.

7

Karmin ulommassa sivupinnassa on miltei karmin läpi ulottuvia porauksia 50 karmin kiinnitysruuvien asentamista varten. Nämä poraukset on sijoitettu sille ulomman sivupinnan osalle, joka jää tiivisteen peittämäksi. Tiiviste voidaan irrottaa karmista oven asennusvaiheessa nostamalla jompikumpi kiinnitysreunus ulos kiin-5 nitysurasta, jolloin kiinnitysruuvin ruuvaaminen paikoilleen poraukseen on mahdollista. Kiinnitysruuvien kiinnittämisen jälkeen tiivisteen kiinnitysreunus painetaan takaisin kiinnitysuraan, minkä jälkeen tiiviste pysyy jälleen luotettavasti paikoillaan karmissa.

Tiiviste on asennettu karmiin kiertämään koko karmin ympäri. Oven tiiviste on tar-10 kasti oven karmin muodon ja mittojen mukaan valmistettu yhtenäinen, päättymätön osa, joka on kiinnitetty paikoilleen oven karmiin siten, että tiivisteen tiivistepin-nan 32 ja karmin väliin muodostuu yhtenäinen, olennaisesti ilmatiivis reunaontelo 42. Tiiviste on valmistettu pitkästä tiivistenauhasta leikkaamalla tiivistenauhaan karmin nurkkiin tulevat jiiriliitokset ja liittämällä leikkauspinnat vulkanoimalla kiinni 15 toisiinsa. Tiivisteen vastakkain asettuvat päätypinnat on samoin liitetty vulkanoimalla kiinni toisiinsa. Tiivisteen jiiriin leikatut nurkat ja tiivisteen päiden yhteen liittäminen voidaan tehdä myös puskuliitoksina ilman vulkanointia.

Kuva 1a esittää erästä keksinnön mukaista ovea, joka on hieman raollaan, ts. ovi ei ole vielä täysin sulkeutunut. Kuvassa 1a tiiviste 30 on vapaassa, rasittamatto-20 massa muodossa, jossa sen tiivistepinnalla on hieman kourumainen poikkileik-kausmuoto. Kuvat 1b ja 1c esittävät keksinnön mukaisia ovia suljetussa asennossa. Kuva 1c esittää ovea, jonka ovilehden lukon puoleinen reuna on olennaisesti suora. Ovilehden lapepinnan 24 reuna asettuu tällöin hyvin lähelle karmin vastin-pintaa 16 ts. lapepinnan ja vastinpinnan väliin jää vain hieman tiivistepinnan 32 25 paksuutta suurempi rako. Ovilehden 20 reunapinnan 22 ja tiivistepinnan välisen

CO

ς kosketuspinnan leveys on miltei koko tiivistepinnan levyinen eli käytännössä useita ™ senttimetrejä. Kosketuspinnan leveys on siten huomattavasti suurempi kuin tunne- <n 9 tuissa ovien tiivistysratkaisuissa. Ovilehden reunapinnan 22 tiivistepintaa vasten o asettuvaa osuutta on viistetty ja reunapinnan ja lapepinnan välistä kulmaa on pyö- | 30 ristetty siten, että reunapinnan ja lapepinnan välillä ei ole suoraa kulmaa. Kulman ^ pyöristyssäde voi olla suuruusluokkaa 40-50 mm tai jopa 50-60 mm eli se on o olennaisesti suurempi kuin tunnetuissa ovilehdissä käytetty reunapinnan ja lape- ^ pinnan välisen terävän särmän poistamiseksi tehty pieni pyöristys. Pyöristyksen ja o ^ reunapinnan viistämisen ansiosta tiivistepintaan ei synny suuria muodonmuutoksia 35 ovilehden painautuessa karmia varten. Pyöristyksen sijaan reunapinnan ja lape- 8 pinnan välinen kulma voi olla myös viistetty siten, että reunapinnan ja lapepinnan yhtymäkohdassa ei ole tiivisteeseen painautuvaa kulmaa.

Kuva 1b esittää erästä keksinnön mukaista ovea, jonka ovilehden ylä-ja alareunat ovat käyristyneet ulospäin. Oven ollessa suljettuna ovilehden ylä- ja alareunoissa 5 ovilehden 20 lapepinnat 24 jäävät tällöin kuvassa 1b esitetyllä tavalla etäisyyden päähän karmin vastinpinnasta 16. Ovilehden reunapinnan 22 ja tiivisteen tiiviste-pinnan 32 välille syntyy kuitenkin selvä, leveä kosketuspinta ts. tiiviste tiivistää ovilehden reunapinnan ja karmin 10 välisen raon olennaisesti ilmatiiviisti.

Kuva 1d esittää poikkileikkauskuvana erästä keksinnön mukaisen oven edullista 10 suoritusmuotoa tilanteessa, jossa ovi on hieman raollaan ts. se ei ole vielä täysin sulkeutunut. Kuvan esittämässä suoritusmuodossa tiivistepinta 32 on karmin ulomman lapepinnan peittävältä osaltaan täysin tasainen. Muutoin tiiviste on rakenteeltaan kuvissa 1a, 1b ja 1c selostetun tiivisteen kaltainen ja se käyttäytyy ovea suljettaessa samalla tavoin.

15 Kuva 1 e esittää poikkileikkauskuvana erästä keksinnön mukaisen oven toista edullista suoritusmuotoa tilanteessa, jossa ovi on hieman raollaan, ts. se ei ole vielä täysin sulkeutunut. Kuvan esittämässä suoritusmuodossa tiivistepinta 32 on karmin ulomman lapepinnan peittävältä osaltaan ulospäin kupera. Tässä suoritusmuodossa ovilehden 20 reunapinnan 22 ja tiivistepinnan 32 välille syntyy koske-20 tuspinta, vaikka ovilehden lapepinnan 24 ja vastinpinnan 16 välinen rako olisi suurempi kuin kuvissa 1a, 1b, 1c ja 1d esitetyissä ovissa. Muutoin tiiviste on rakenteeltaan kuvissa 1a, 1b ja 1c selostetun tiivisteen kaltainen ja se käyttäytyy ovea suljettaessa samalla tavoin.

„ Kuvissa 2a, 2b ja 2c on esitetty esimerkinomaisesti erään keksinnön mukaisen o 25 rakennuksen oven kolmas edullinen suoritusmuoto poikkileikkauskuvina. Kuvien cö esittämä suoritusmuoto poikkeaa edellä selostetuista ovista vain tiivisteen raken- o q teen osalta. Muilta osin ovi on rakenteeltaan pääosin edellä selostetun kaltainen, ^ ja oven osista käytetään selostuksessa samoja viitenumerolta kuin edellä. Tässä £ suoritusmuodossa tiiviste 130 on ns. umpitiiviste, joka on valmistettu joustavasta ja ^ 30 kokoonpuristuvasta materiaalista, kuten solukumista tai silikonista. Tiivisteessä on S karmin ulompaa sivupintaa 12 vasten asettuva ensimmäinen seinämä 136a ja o karmin vastinpintaa 16 vasten asettuva toinen seinämä 136b. Tiivisteen tiivistepin-

C\J

nan 132 muoto on olennaisesti sama kuin kuvissa 1a, 1b ja 1c esitetyissä ovissa. Tiivisteen ensimmäisessä seinämässä on kiinnitysreunus 134, joka on sovitettu 35 karmin ulommassa sivupinnassa olevaan kiinnitysuraan 18a. Karmin ulommassa 9 sivupinnassa olevat poraukset 50 on tässä suoritusmuodossa sijoitettu tiivisteen kiinnitysreunuksen ja tiivisteen ensimmäisen reunan väliselle alueelle. Ovea paikoilleen asennettaessa tiivisteen ensimmäistä reunaa voidaan nostaa ylöspäin karmin pinnasta, jolloin kiinnitysruuvi voidaan ruuvata paikoilleen poraukseen.

5 Kuva 2b esittää sellaista kuvan 2a suljettua ovea, jonka ovilehden lukon puoleinen reuna on nurkistaan ulospäin käyristynyt. Tällöin ovilehden lapepinnan reunan ja karmin vastinpinnan väliin jää karmin ylä- ja alanurkissa leveä rako. Raon leveydestä huolimatta tiiviste 130 kuitenkin peittää raon ilmatiiviisti ja vieläpä siten, että oven reunapinnan ja tiivisteen tiivistepinnan 132 välille syntyy leveä kosketuspinta.

10 Kuva 2c esittää sellaista kuvan 2a suljettua ovea, jonka ovilehden lukon puoleinen reuna on olennaisesti suora. Ovilehden 20 lapepinnan 24 ja karmin vastinpinnan 16 väliin jää tällöin vain kapea, olennaisesti tasaleveä rako. Tiiviste 130 puristuu tällöin kokoon jonkin verran enemmän kuin kuvan 2b tapauksessa, ja oven reuna-pinnan ja tiivistepinnan 132 välille syntyy hieman edellistä leveämpi kosketuspinta. 15 Tiivisteen joustavuus ja kokoonpuristuvuus takaa tiivistyksen ilmatiiveyden.

Kuvissa 3a, 3b ja 3c on esitetty esimerkinomaisesti erään keksinnön mukaisen rakennuksen oven neljäs edullinen suoritusmuoto poikkileikkauskuvina. Kuvien esittämä suoritusmuoto poikkeaa edellä selostetuista ovista vain tiivisteen rakenteen osalta. Muilta osin ovi on edellä selostetun kaltainen, ja oven osista käytetään 20 selostuksessa samoja viitenumerolta kuin edellä. Tässä suoritusmuodossa tiiviste 230 on ns. ontelotiiviste, joka on valmistettu joustavasta ja kokoonpuristuvasta materiaalista, kuten solukumista tai silikonista. Tiivisteessä on karmin ulompaa sivupintaa 12 vasten asettuva ensimmäinen seinämä 236a ja karmin vastinpintaa 16 vasten asettuva toinen seinämä 236b. Tiivisteen tiivistepinnan 232 muoto on ” 25 olennaisesti sama kuin kuvissa 1a, 1b ja 1c esitetyissä ovissa. Tiivisteen sisällä on ° tiivisteen pituussuuntainen, ensimmäisen seinämän, toisen seinämän ja tiiviste- o pinnan rajaama ontelo 238. Tiiviste on muodostettu rengasmaiseksi karmin reuna- i o pintojen muotoiseksi ja kokoiseksi yksikappaleiseksi osaksi, jonka nurkat ja pääty- x pinnat on vulkanoitu ilmatiiviiksi.

CL

rj 30 Tiivisteen ensimmäisessä seinämässä on kiinnitysreunus 234, joka on sovitettu S karmin ulommassa sivupinnassa olevaan kiinnitysuraan 18a. Karmin ulommassa 5 sivupinnassa olevat poraukset 50 on tässä suoritusmuodossa sijoitettu tiivisteen

CVJ

kiinnitysreunuksen ja tiivisteen ensimmäisen reunan väliselle alueelle. Ovea paikoilleen asennettaessa tiivisteen ensimmäistä reunaa voidaan nostaa ylöspäin 35 karmin pinnasta, jolloin kiinnitysruuvi voidaan ruuvata paikoilleen poraukseen.

10

Kuva 3b esittää sellaista kuvan 3a mukaista suljettua ovea, jonka ovilehden lukon puoleinen reuna on nurkistaan ulospäin käyristynyt. Tällöin ovilehden lapepinnan 24 ja karmin vastinpinnan 16 väliin jää karmin ylä-ja alanurkissa leveä rako, jonka tiiviste 230 kuitenkin peittää ilmatiiviisti. Kuva 3c esittää sellaista kuvan 3a mukais-5 ta suljettua ovea, jonka ovilehden lukon puoleinen reuna on olennaisesti suora. Ovilehden lapepinnan 24 ja karmin vastinpinnan 16 väliin jää tällöin vain kapea, olennaisesti tasaleveä rako. Tiiviste 230 puristuu tällöin kokoon jonkin verran enemmän kuin kuvan 3b tapauksessa, ja oven reunapinnan ja tiivistepinnan 232 välille syntyy hieman edellistä leveämpi kosketuspinta. Tiivisteen sisällä olevan 10 ilmatäytteisen ontelon ansiosta tiiviste puristuu kokoon pienemmällä voimalla kuin kuvissa 2a, 2b ja 2c esitetyssä suoritusmuodossa.

Kuvassa 4a on esitetty esimerkinomaisesti erään keksinnön mukaisen rakennuksen oven viides edullinen suoritusmuoto poikkileikkauskuvana. Kuvan esittämä suoritusmuoto poikkeaa edellä selostetuista ovista vain tiivisteen rakenteen osalta. 15 Muilta osin ovi on edellä selostetun kaltainen, ja oven osista käytetään selostuksessa samoja viitenumerolta kuin edellä. Tässäkin suoritusmuodossa tiiviste 330 on ns. ontelotiiviste, joka on valmistettu joustavasta ja kokoonpuristuvasta materiaalista, kuten solukumista tai silikonista. Tiivisteessä on karmin ulompaa sivupintaa 12 vasten asettuva ensimmäinen seinämä 336a ja karmin vastinpintaa 16 vas-20 ten asettuva toinen seinämä 336b. Tiivisteen tiivistepinnan 332 muoto on olennaisesti sama kuin kuvissa 1a, 1b ja 1c esitetyissä ovissa. Tiivisteen sisällä on tiivisteen pituussuuntainen, ensimmäisen seinämän, toisen seinämän ja tiivistepinnan rajaama ontelo 338. Tiiviste on muodostettu rengasmaiseksi, karmin reunapintojen muotoiseksi ja kokoiseksi yksikappaleiseksi osaksi, jonka nurkat ja päätypinnat on 25 vulkanoitu ilmatiiviiksi.

CO

^ Tässä suoritusmuodossa tiivistepinnassa on kaksi erillistä kylkeä, ensimmäinen ^ kylki 332a ja toinen kylki 332b. Nämä kyljet ovat irti toisistaan mutta kuitenkin o 9 kuormittamattomassa tilassa olennaisesti ilmatiiviisti limittäin. Tiivistepinta 332 o >- käyttäytyy ovilehden 20 reunapinnan 22 osuessa siihen edellä selostetulla tavalla

Er 30 eli tiivistepinta muotoutuu oven reunapinnan mukaan tiivistäen reunapinnan ja ^ karmin välisen raon. Reunapinnan painautuessa tiivistepintaa vasten kylkien limit- o tyvillä pinnoilla tapahtuu liukumista siten, että tiivistepinnan kokonaisleveys kas- ™ vaa. Tiivistepinnan rakenteen ansiosta tiivistepinnan leveys tiivistepinnan tason o ^ suunnassa pystyy siten kasvamaan huomattavasti ilman että tiivisteeseen syntyy 35 merkittäviä vetorasituksia. Tämä suoritusmuoto vähentää tiivisteeseen syntyviä vetorasituksia ja mahdollistaa sellaisen tiivistemateriaalin käyttämisen, jonka muo- 11 donmuutoskyky, ts. venymiskyky, on olennaisesti alhaisempi kuin edellä selostetuissa ovissa.

Kuvassa 4b on esitetty esimerkinomaisesti erään keksinnön mukaisen rakennuksen oven kuudes edullinen suoritusmuoto poikkileikkauskuvana. Kuvan esittämä 5 suoritusmuoto poikkeaa kuvan 4a esittämästä suoritusmuodosta siten, että tiivisteen 430 ontelon 438 sisällä, ontelon ensimmäisen seinämän 436a sisäpinnassa, on ontelon pituussuuntainen kieli 440, jonka vapaa reuna osoittaa tiivistepinnan ensimmäistä kylkeä 432a kohti. Ovilehden 20 reunapinnan 22 painautuessa tiivisteen 430 tiivistepintaa 432 vasten tiivistepinta painuu ensimmäistä seinämää kohti. 10 Oven suljetussa asennossa tiivistepinta on siirtynyt niin paljon, että kielen 440 vapaa reuna tulee kosketukseen tiivistepinnan ensimmäisen kyljen 432a kanssa. Tiivisteen sisälle syntyy näin kaksi olennaisesti ilmatiivistä onteloa, mikä parantaa tiivisteen lämmöneristyskykyä.

Kuvassa 4c on esitetty esimerkinomaisesti erään keksinnön mukaisen rakennuk-15 sen oven seitsemäs edullinen suoritusmuoto poikkileikkauskuvana. Kuvan esittämä suoritusmuoto poikkeaa kuvien 3a, 3b ja 3c esittämästä suoritusmuodosta siten, että tiivisteen 530 ontelon 538 sisällä, ontelon ensimmäisen seinämän 536a sisäpinnassa on kaksi ontelon pituussuuntaista kieltä 540, joiden vapaa reuna osoittaa tiivistepintaa 532 kohti. Ovilehden 20 reunapinnan 22 painautuessa tiivis-20 teen 530 tiivistepintaa 532 vasten tiivistepinta painuu ensimmäistä seinämää 536a kohti. Oven suljetussa asennossa tiivistepinta on siirtynyt niin paljon, että molempien kielten 540 vapaat reunat tulevat kosketuksiin tiivistepinnan ontelon puoleisen pinnan kanssa. Tiivisteen sisälle syntyy näin kolme rinnakkaista, olennaisesti ilma-tiivistä onteloa, mikä parantaa tiivisteen lämmöneristyskykyä.

£2 25 Edellä esitetyssä selostuksessa on kuvattu tapauksia, joissa keksinnön mukaisen oven ovilehden lukon puoleisen reunan nurkat ovat käyristyneet ulospäin. Ovileh- i § den nurkat voivat joskus käyristyä myös sisäänpäin. Tunnetuissa ulko-ovissa ovi- i 0 lehden lapepinnan ja karmin vastinpinnan välinen rako on suljetussa ovessa 1 yleensä 4-6 mm. Tällöin jo pieni ovilehden nurkkien sisäänpäin käyristyminen hait-

CC

“ 30 taa merkittävästi oven sulkeutumista. Keksinnön mukaisessa ovessa ovilehden g lapepinnan reunan ja karmin vastinpinnan välinen rako voi olla suljetussa ovessa £3 jopa 9-11 mm. Keksinnön mukainen ovi mahdollistaa siten myös selvästi suu- ^ remman ovilehden nurkkien sisäänpäin käyristymisen kuin tunnetuissa ovissa.

12

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen oven edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten määrittämissä rajoissa.

CO

δ c\j i O) o o

X

cc

CL

o m c\j δ c\j

Claims (13)

13

1. Rakennuksen ovi, joka käsittää karmin (10), jossa on ulompi sivupinta (12) ja sisempi sivupinta (14), jotka ulompi ja sisempi sivupinta ovat eri tasoissa, karmiin saranoilla kiinnitetyn ovilehden (20), jossa on reunapinta (22), ja karmiin kiinnitetyn 5 tiivisteen (30, 130, 230, 330, 430, 530), jossa on suljetun ovilehden reunapintaa vasten asettuva tiivistepinta (32, 132, 232, 332, 432, 532), jossa tiivistepinnassa on ensimmäinen reuna, joka on olennaisesti samassa tasossa karmin ulomman sivupinnan kanssa, ja toinen reuna, joka on olennaisesti samassa tasossa sisemmän sivupinnan kanssa, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen reuna ovat 10 olennaisesti liikkumattomia karmiin nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ovi, tunnettu siitä, että tiivistepinnan (32, 132, 232, 332, 432, 532) ensimmäisen reunan ja toisen reunan välinen etäisyys ulomman sivupinnan (12) tason suunnassa on vähintään kaksi kertaa, edullisesti vähintään 2,5 kertaa, edullisimmin vähintään kolme kertaa niin suuri kuin tiiviste- 15 pinnan ensimmäisen reunan ja toisen reunan välinen etäisyys ulomman sivupinnan normaalin suunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ovi, tunnettu siitä, että tiiviste (30) on joustava nauhamainen osa, joka on kiinnitetty tiivistepinnan (32) ensimmäisestä reunasta karmin (10) ulompaan sivupintaan (12) ja toisesta reunasta karmin si- 20 sempään sivupintaan (14) siten, että tiivistepinnan ja karmin pinnan väliin jää olennaisesti suljettu reunaontelo (42).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ovi, tunnettu siitä, että tiivistepinnan (32) ensimmäisessä reunassa on ensimmäinen kiinnitysreunus (34a), joka on sovitettu „ karmin (10) ulommassa sivupinnassa (12) olevaan ensimmäiseen kiinnitysuraan δ 25 (18a), ja tiivistepinnan (32) toisessa reunassa on toinen kiinnitysreunus (34b), joka cf) on sovitettu karmin sisemmässä sivupinnassa (14) olevaan toiseen kiinnitysuraan S (18b). ir 5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ovi, tunnettu siitä, että karmissa (10) Q_ on ulompaa sivupintaa (12) ja sisempää sivupintaa (14) yhdistävä vastinpinta (16) o 30 ja tiivisteessä (130, 230, 330, 430, 530) on ulompaa sivupintaa (12) vasten asettu- ™ va ensimmäinen seinämä (136a, 236a, 336a, 436a, 536a) ja karmin vastinpintaa ° (16) vasten asettuva toinen seinämä (136b, 236b, 336b, 436b, 536b). 1 Patenttivaatimuksen 5 mukainen ovi, tunnettu siitä, että tiiviste (130) on joustava ja kokoonpuristuva, olennaisesti umpinainen tiiviste. 14

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ovi, tunnettu siitä, että tiiviste (230, 330, 430, 530) on ns. ontelotiiviste, jossa on tiivisteen pituussuuntainen, tiivistepinnan (232, 332, 432, 532), ensimmäisen seinämän (236a, 336a, 436a, 536a) ja toisen seinämän (236b, 336b, 436b, 536b) rajaama ontelo (238, 338, 438, 538).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ovi, tunnettu siitä, että tiivistepinnassa (332, 432) on ensimmäinen kylki (332a, 432a) ja toinen kylki (332b, 432b), jotka ensimmäinen ja toinen kylki ovat irti toisistaan ja joiden ensimmäisen ja toisen kyljen reunat limittyvät toistensa kanssa olennaisesti ilmatiiviisti.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen ovi, tunnettu siitä, että tiivisteen (430, 10 530) ensimmäisessä seinämässä (436a, 536a) on ainakin yksi ontelon (438, 538) sisään suuntautuva, tiivisteen pituussuuntainen kieli (440, 540), joka kieli on järjestetty painautumaan tiivistepinnan (432, 532) ontelon puoleista pintaa vasten ja jakamaan ontelo ainakin kahteen osaonteloon ovilehden (20) reunapinnan (22) painautuessa tiivistepintaa vasten.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5-9 mukainen ovi, tunnettu siitä, että tiivisteen (130, 230, 330, 430, 530) ensimmäisessä seinämässä (136a, 236a, 336a, 436a, 536a) on kiinnitysreunus (134, 234, 334, 434), joka on sovitettu karmin ulommassa sivupinnassa (12) olevaan kiinnitysuraan (18).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen ovi, tunnettu siitä, että karmissa 20 (10) on porauksia (50) kiinnitysruuvien asentamista varten, jotka poraukset ovat karmissa tiivisteen (30, 130, 230, 330, 430, 530) peittämällä alueella.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen ovi, tunnettu siitä, että poraukset (50) ovat karmissa (10) alueella, joka on tiivisteen (130, 230, 330, 430, 530) tiivistepin- 00 g nan (132, 232, 332, 432, 532) ensimmäisen reunan ja tiivisteen ensimmäisessä ^ 25 seinämässä (136a, 236a, 336a, 436a, 536a) olevan kiinnitysreunuksen (34, 134, O) 9 234) välisen tiivisteen osan peittämä, o

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen ovi, tunnettu siitä, että siinä on CC ovilehden (20) ympäri kiertävä karmi (10) ja karmin muotoinen rengasmainen tii- g viste (230, 330, 430, 530), jonka sisällä on ilmatiivis ontelo (238, 338, 438, 538). m CVJ 5 30 14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen ovi, tunnettu siitä, että ovileh- CVJ dessä (20) on lapepinta (24) ja ovilehden reunapinnan (22) tiivistepintaa (32, 132, 232, 332, 432, 532) vasten asettuva osuus on viistetty ja/tai reunapinnan ja lape-pinnan välinen kulma on pyöristetty. 15

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen ovi, tunnettu siitä, että se on rakennuksen ulko-ovi. CO δ C\J i O) o o X cc CL o m c\j δ c\j 16