FI123767B - Ajoneuvon renkaan kulutuskerros, ajoneuvon rengas sekä lamellielementti - Google Patents

Description

Ajoneuvon renkaan kulutuskerros, ajoneuvon rengas sekä lamellielementti -slitskikt av ett fordonsdäck, fordonsdäck ooh lamellelement 5 Keksintö koskee ajoneuvon renkaan kulutuskerrosta, joka käsittää ulkopinnan sekä vähintään urien toisistaan erottamia kuviopaloja, ainakin joissakin kuviopaloissa sijaitsevat hienourat, jotka ulottuvat mainitusta ulkopinnasta kulutuskerroksen sisään hienourasyvyyden päässä olevaan hienourapohjaan saakka, kunkin hienouran käsittäessä sekä ohuempia osuuksia että paksumpia osuuksia, jolloin: kullakin maini-10 tulla hienouralla on ulkopinnan suunnassa vähintään ensimmäinen tai toinen osapi-tuus; kullakin mainitulla osapituudella kaksi ohuempaa osuutta reunustaa osapituu-den suunnassa yhtä niiden välissä olevaa paksumpaa osuutta muodostaen osuusyhdistelmän tai osuusyhdistelmiä, jolloin jokaisella ohuemmalla osuudella on ohutsyvyys ja paksumpaan osuuteen liittyvä ja siihen avoin ensimmäinen pystyreu-15 na; ja kunkin osuusyhdistelmän paksummalla osuudella on yläreuna paksuussyvyy-den päässä mainitusta hienourapohjasta ja kaksi ensimmäistä pystyreunaa, jotka liittyvät mainittuun kahteen ohuempaan osuuteen ja joilla on mainitun ulkopinnan suuntaista muuttuvaa säiliövälimatkaa, jolla on minimiarvo ja maksimiarvo, jolloin minimiarvo sijaitsee lähempänä yläreunaa ja maksimiarvo sijaitsee lähempänä hie-20 nourapohjaa. Edelleen keksintö koskee ajoneuvon ilmatäytteistä vyörengasta, jossa on edellä mainitun tyyppisiä hienouria. Vielä keksintö koskee lamellielementtiä asennettavaksi ajoneuvon renkaan vulkanointimuottiin, jossa mainitut lamelliele-mentit saavat aikaan ajoneuvon renkaan kulutuskerrokseen edellä mainitun tyyppisiä hienouria.

25

Patenttijulkaisu US 4,994,126 kuvaa kulutuskerroksessa olevia hienorakoja, joiden syvyys on pienempi kuin urien syvyys ja jotka jakautuvat ulkoa sisäänpäin mentäessä kaksihaaraisiksi. Näiden haarojen suhteen julkaisussa nimenomaan määritellään, että hienorakojen kummankin syvemmällä olevan haaran paksuus on täsmälleen 30 puolet hienorakojen ulomman osan paksuudesta. Näin ollen tämän julkaisun mu-c\j kaan hienorakojen poikkipinta pysyy ja sen pitää pysyä renkaan säteen suunnassa ^ aina muuttumattomana.

i

CVJ

^ Edellä mainitusta julkaisusta poiketen julkaisu US 2006/0088618 kuvaa ensimmäi- 00 35 senä toteutusmuotona kulutuskerroksen kuviopaloissa olevat kolmen rinnakkaisen | hienoraon ryhmät, joiden hienorakojen syvyys on suurempi kuin kehäurien syvyys, ^ ja joissa hienoraoissa on pienen paksuuden omaavat yläosat ja suuren paksuuden ^ omaavat alaosat. Keskimmäinen näistä kolmesta hienoraoista ja erityisesti sen poh- ° jalaajennus avautuu kuviopalaa rajaaviin uriin, kun taas sen kahta puolta olevat o 40 kaksi reunimmaista hienorakoa ja niiden pohjalaajennukset ovat nimenomaan um-pipäisiä rakoja, ts. ne eivät avaudu mihinkään uraan. Laajennetut alaosat ovat aina urien pohjia syvemmällä. Toisena toteutusmuotona kuvataan renkaan rivassa olevia hienorakoja, joissa on kehäsuunnassa tarkasteltuna vuorotellen renkaan ulkopintaan eli renkaasta ulos avoimia pintalaajennuksia keskellä ripaa ja uriin avoimia 2 pohjalaajennuksia rivan reunoilla. Lisäksi julkaisussa määritellään, että uudessa renkaassa pintaan avoimien laajennusten tilavuus on vähintään 10% renkaan kulu-mistilavuudesta, jolla mahdollisesti tarkoitetaan pois kuluvan kumin tilavuutta, ja kun rengas on kulunut, pintaan avoimien laajennusten tilavuus on 50% - 150% alkupe-5 räisestä tilavuudesta. Julkaisussa määritellään myös rengasmuottiin asennettava muottielementti eli lamelli, jossa on ensimmäinen alue, josta lamelli ankkuroidaan rengasmuottiin, ja toinen alue, joka ulkonee rengasmuotin pinnasta, jotta se muodostaisi valmistettavan renkaan kulutuskerrokseen hienoraon. Edelleen kyseinen toinen alue muodostuu joukosta ohuita osuuksia, joiden keskimääräinen paksuus on 10 alle 2 mm, ja joukosta paksuja osuuksia, joiden keskimääräinen paksuus on vähintään 2 mm, jolloin vähintään yksi ohut osuus jatkuu paksuna osuutena kahteen selkeään suuntaan.

Julkaisussa JP-2000-211320 kuvataan ajoneuvon ilmatäytteinen rengas ja hienora-15 kolevy renkaan märkäpidon saamiseksi ja kuivalla tiellä ohjautumisen stabiloimisek-si. Kuviopalaan muodostetaan kapea osuus ja leveä osuus. Renkaan kulumisen alussa ei leveää osuutta ole näkyvissä ja renkaan kontaktialue tienpintaan on suuri, jolloin ohjautuvuuden stabiilius on suuri. Samalla hienoraot avautuvat tiekontaktin vaikutuksesta ja kuviopalan alhaisen jäykkyyden ansiosta. Tällöin veden leviäminen 20 tehostuu. Renkaan kulumisen keskivaiheilla ja lopussa leveää osuutta tulee enemmän näkyviin, jolloin veden leviäminen varmistuu, vaikkakin hienoraot tulevat vaikeammin aukeavaksi kuviopalan jäykkyyden lisääntyessä. Edelleen hyvä ohjautuvuus kuivalla tienpinnalla varmistuu kuviopalan lisääntyneen jäykkyyden ansiosta huolimatta pienentyneestä kontaktialueesta tienpintaan. Julkaisun mukaiset hienoraot 25 aukeavat kulutuspinnan suunnassa kuviopalan molemmista sivureunoista ulos. Lisäksi julkaisun hienorakojen pohjassa on leveämpää osuutta vielä huomattavasti leveämpi pohjakanava eli levein osuus, joka myös aukeaa päistään kuviopalan molemmista sivureunoista ulos. Julkaisun hienoraoissa on siis kolmea eri leveyttä. Kulumattomassa renkaassa tai vähän kuluneessa renkaassa ei leveämmällä osuudella 30 ole ainakaan mainittavaa suoraa yhteyttä renkaan ulkopuolelle.

C\J

^ Keksinnön tarkoituksena on parantaa ajoneuvon talvirenkaiden pitoa erityisesti mä- c\j rällä ja jäisellä tienpinnalla. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on parantaa tai lisätä ^ veden poistumista renkaan kulutuskerroksen ulkopinnan ja alustana olevan jään tai ^ 35 jäisen tienpinnan välistä ja siten mahdollistaa renkaalle parempi kitka kyseiseen jäi- £ seen alustaan.

CL

CO

^ Edellä kuvatut tavoitteet saadaan toteutettua keksinnön mukaisella hienouralla, jolle ° on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosas- o 40 sa, keksinnön mukaisella vyörenkaalla, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 18 tunnusmerkkiosassa ja keksinnön mukaisella lamellielemen-tillä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 22 tunnusmerkkiosassa.

3

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Fig. 1 kuvaa keksinnön mukaisen lamellielementin ensimmäistä edullista toteutus-muotoa, jollaisia lamellielementtejä asennettaan ajoneuvon renkaan vulkanointi-5 muottiin, jossa lamellielementit renkaan valmistuksen aika muodostavat ajoneuvon renkaan kulutuskerrokseen hienouria, perspektiivikuvannossa.

Fig. 2 kuvaa keksinnön mukaisen lamellielementin toista toteutusmuotoa, vastaavassa perspektiivikuvannossa kuin kuviossa 1.

10

Fig. 3A - 3C kuvaavat keksinnön mukaisen hienouran pumppaavan toiminnan vettä tähän hienouraan imevää vaihetta, jossa hienouria sisältävän ajoneuvon renkaan kulutuskerros on kosketuksissa märkään jääpintaa ja lisäksi joko jarruttaa tai kiihdyttää, ensinnäkin kuvio 3A hienouraa vastaan kohtisuorasti nähtynä, vastaten kuvioi-15 den 1 ja 3B-4C suuntaa I, sekä toiseksi kuviot 3B, 3C, 4B, 4C leikkauskuvantoina renkaan akselilinjaa vastaan kohtisuorissa kuvioiden 3A ja 4A tasoissa II—II—II ja III—III—III nähtynä.

Fig. 4A - 4C kuvaavat kuvioiden 3A-3C hienouran pumppaavan toiminnan vettä 20 tästä hienourasta poistavaa vaihetta, jossa hienouria sisältävän ajoneuvon renkaan kulutuskerros ei ole kosketuksissa jääpintaan, samoissa kuvannoissa kuin kuvioissa 3A-3C.

Fig. 5 kuvaa myös keksinnön mukaisen hienouran, tarkemmin sanottuna kuvion 1 25 mukaisella lamellielementillä muodostetun hienouran, pumppaavan toiminnan vettä imevää vaihetta, jossa hienouria sisältävän ajoneuvon renkaan kulutuskerros on kosketuksissa märkään tienpintaa ja lisäksi joko jarruttaa tai kiihdyttää tai mahdollisesti muuttaa suuntaansa, yleisesti perspektiivikuvantona renkaan materiaali läpinäkyvänä.

30 cm Fig. 6 kuvaa osaa ajoneuvon ilmatäytteisestä vyörenkaasta, jonka kulutuskerroksen ^ kuviopaloista osaan on järjestetty keksinnön mukaisia hienouria, renkaan ulkopuo- cm lelta ja renkaan pyörintätason suunnassa nähtynä.

CO

^ 35 Ajoneuvon ilmatäytteinen vyörengas ("radial tire") käsittää kuvioissa ei näytetyn run- | gon, joka voi olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa tyyppiä, ja sen päällä kulutus- kerroksen 20. Kulutuskerroksella 20 ("tread") on ulkopinta T ja siinä renkaan levey-^ dellä W ainakin keskialue C ja kaksi olkapääaluetta U. Edelleen kulutuskerroksessa 20 on vähintään poikittaisurien 13 ("transversal groove"), mutta usein myös kehäuri-o 40 en 12 ("peripheral groove"), eli yleisesti urien 12 ja/tai 13 toisistaan erottamia kuvio-paloja 10, ja ainakin osassa näitä kuviopaloja 10 hienouria 9. Urat 12, 13 ovat kulutuskerroksen ulkopinnan suunnassa niin leveitä, etteivät urien sivupinnat tule ajoneuvon jarrutuksen, kiihdytyksen tai suunnanmuutoksen vaikutuksesta kontaktiin toistensa kanssa. Hienourat 9 ("fine groove"), jotka ovat ulkopinnan T suunnassa 4 kapeampia kuin edellä mainitut kehäurat 12 ja kapeampia kuin edellä mainitut poikit-taisurat 13, ulottuvat kulutuskerroksen ulkopinnasta T kulutuskerroksen sisään hie-nourasyvyyden D9 päässä olevaan hienourapohjaan 14 saakka. Kukin näistä hie-nourista 9 käsittää sekä ohuempia osuuksia 2 että paksumpia osuuksia 1, jolloin siis 5 ohuemmat osuudet 2 ovat ulkopinnan T suunnassa ohuempia kuin paksummat osuudet 1.

Tässä selostuksessa käsitellään paitsi ajoneuvon rengasta, myös renkaassa olevia hienouria 9 ja vulkanointimuottiin sijoitettavia lamellielementtejä 30, jollaisilla keksin-10 nön mukaiset hienourat saadaan syntymään renkaan vulkanoinnin aikana. Tässä yhteydessä todetaan, että tässä selostuksessa hienouran piirteistä käytetään heit-tomerkittömiä viitenumerolta ja kyseiset hienouran piirteet synnyttävistä vulkanoin-timuotin tai lamellielementin piirteistä vastaavaa heittomerkillistä viitenumeroa. Siten hienouran paksumpi osuus = 1 ja lamellielementin vastaava paksumpi osuus = 1', 15 hienouran ohuempi osuus = 2 ja lamellielementin vastaava ohuempi osuus = 2\ hienouran avoin ensimmäinen pystyreuna = 7 ja lamellielementin vastaava paksuus-muutospystyreuna = 7', kulutuskerroksen ulkopinta = T ja vulkanointimuotin muotti-pinnan = Τ', hienouran pienpaksuus = S2 ja lamellielementin pienimitta = S2\ hienouran suurpaksuus = S1 ja lamellielementin suurmitta = S1' jne.

20

Keksinnön mukaan hienouran 9 ovat toiminnallisia, millä tarkoitetaan sitä, että hienourat ottavat ensinnäkin vettä sisäänsä tulovirtauksena F1 - kuten kuvioissa 3A ja 3C on näytetty - hienourasyvyyden D9 suunnassa, joka suunta vastaa ainakin likimain ajoneuvon renkaan säteen suuntaa, renkaan ja ajoalustana olevan jäänpinnan 25 Y välistä, ja päästävät tämän veden ulos poistovirtauksena F2 - kuten kuvioissa 4A ja 4C on näytetty - hienourasyvyyden D9 suunnassa, eli päinvastaiseen suuntaan kuin tulovirtaus, kun kulutuskerroksen kyseinen kohta ei enää ole kosketuksessa ajoalustana olevan jäänpintaan Y. Rengas siis imee vettä ajoalustasta sillä alueella, jolla se on kontaktissa ajoalustaan, ja poistaa tämän veden renkaasta, kun kontakti 30 alustaan loppuu. Uskotaan, että veden imu eli tulovirtaus on erityisen tehokas, kun c\j ajoneuvoa jarrutetaan tai kiihdytetään. Toisin sanoen keksinnön mukaiset hienourat ^ 9 toimivat pumppujen tavoin. Tätä edellä selostettua toiminnallisuutta varten kullakin c\j hienouralla 9 on ulkopinnan T suunnassa vähintään ensimmäinen tai toinen osapi- ^ tuus La, Lb. Erityisesti kullakin osapituudella La, Lb kaksi ohuempaa osuutta 2 reu- 00 35 nustaa osapituuden suunnassa yhtä niiden välissä olevaa paksumpaa osuutta 1 | muodostaen osuusyhdistelmän tai osuusyhdistelmiä 19. Keksinnön mukainen ^ osuusyhdistelmä 19 siis muodostuu yhdestä paksummasta osuudesta 1 ja kahdesta ^ ohuemmasta osuudesta 2 ulkopinnan T suunnassa paksumman osuuden kahta ° puolta ja näitä kahden osuuden rajapinnan muodostaa avoin ensimmäinen pysty- o 40 reuna 7. Jokaisella ohuemmalla osuudella 2 on ohutsyvyys D2 ja paksumpaan osuuteen liittyvä ja siihen avoin ensimmäinen pystyreuna 7. Edelleen kunkin osuus-yhdistelmän 19 paksummalla osuudella 1 on yläreuna 15 paksuussyvyyden D1 päässä hienourapohjasta 14 ja kaksi ensimmäistä pystyreunaa 7, jotka liittyvät edellä mainittuihin kahteen ohuempaan osuuteen. Jokaisessa osuusyhdistelmässä 19 5 on näin ollen kaksi ja vain kaksi ensimmäistä pystyreunaa 7 ja niiden välillä on ulkopinnan T suuntainen muuttuva säiliövälimatka L1, jolla on minimiarvo Lmin ja maksimiarvo Lmax. Säiliövälimatka L1 minimiarvo Lmin sijaitsee lähempänä yläreunaa 15 ja maksimiarvo Lmax sijaitsee lähempänä hienourapohjaa 1. Tällöin jokainen 5 paksumpi osuus 1 avautuu yläreunastaan 15 hienourasyvyyden D9 suunnassa kulutuskerroksesta 20 ulos joko suoraan - siinä tapauksessa, että käyttämättömän renkaan hienourissa ei ole yhdyskaistaletta 3, tai rengasta on käytetty sen verran, että mahdollinen yhdyskaistale on kulunut pois - tai jäljempänä selostettavan yhdyskais-taleen 3 kautta. Tyypillisesti paksuussyvyyden D1 on yhtä suuri tai ainakin likimain 10 yhtä suuri kuin ohutsyvyys D2, jolloin hienouran 9 hienourapohja 14 on vakiolla tai likimain vakiolla hienourasyvyydellä D9 ulkopinnasta T. Tässä tapauksessa hieno-urasyvyys voi olla jokin seuraavista D9 = D1, D9 = D2, D9 = D1+D3, D9 = D2+D3. On selvää, että paksuussyvyyden ja ohutsyvyyden välillä voi olla pienehköjä eroja, eli toinen D1 tai D2 voi olla enintään 50% suurempi kuin toinen D2 tai D1. Paksuus-15 syvyys D1 ja ohutsyvyys D2 ovat molemmat enintään yhtä suuria kuin kulutuskerroksessa olevien kehäurien 12 ja poikittaisurien 13 syvyydet.

Tyypillisesti muuttuvan säiliövälimatkan L1 minimiarvo Lmin on yläreunan 15 alueella ja maksimiarvo Lmax hienourapohjan 14 alueella tai enintään etäisyydellä H 20 0,3xpaksuussyvyys, eli H < 0,3xD1, hienourapohjasta 14. Edullisesti muuttuva säiliövälimatka L1 muuttuu eli suurenee homogeenisesti - mikä tarkoittaa sitä, että muutos on jatkuva, jolloin säiliövälimatka L1 suurenee jokaisella suurpaksuuden osamitalla, eikä missään vaiheessa tällä suurpaksuuden matkalla pienene - minimiarvosta Lmin maksimiarvoon Lmax. Tällöin myös renkaan kuluessa muuttuva säi-25 liövälimatka L1 ja suurpaksuus S1 muodostavat poikkimitat hienourasyvyyden D9 suuntaiselle kanavalle M, jonka kautta mainittu paksumpi osuus 1 avautuu kulutus-kerroksesta 20 ulos. Muuttuva säiliövälimatka L1 voi muuttua esimerkiksi lineaarisesti minimiarvosta Lmin maksimiarvoon Lmax, jolloin paksumman osuuden 1 kaksi ensimmäistä pystyreunaa 7 muodostavat kulmat K1, K2 renkaan ulkopinnan T suh-30 teen. Nämä kulmat K1, K2 voivat olla yhtä suuria tai erisuuria. On ymmärrettävä, et-c\j tä paksumpaa osuutta reunustavat kaksi ensimmäistä pystyreunaa 7 voivat olla ^ myös eri tavoin kaarevia, kunhan minimiarvo Lmin ja maksimiarvon Lmax välinen c\j muutos on homogeeninen eli jatkuva, muutoksen ei tietenkään tarvitse olla jokai- ^ sessa kohdassa yhtä suuri, vaan muutos jollakin kohtaa suurpaksuutta S1 voi olla ^ 35 nopeampi/suurempi ja jollakin toisella kohtaa hitaampi/pienempi.

CC

CL

^ Tarkemmin määriteltynä keksinnön mukaan kunkin osuusyhdistelmän 19 yhdellä ^ paksummalla osuudella 1 on suurpaksuus S1 hienouran 9 näillä alueilla olevien vas- ° takkaisten ensimmäisten seinämäosuuksien 17a, 17b välillä, jolloin säiliövälimatkan o 40 L1 minimiarvo Lmin ja suurpaksuus S1 muodostavat poikkimitat hienourasyvyyden D9 suuntaiselle kanavalle M, jonka kautta mainittu paksumpi osuus 1 avautuu aikaisemmin kerrotulla tavalla kulutuskerroksesta 20 ulos. Tämä suurpaksuus S1 on sen suuruinen eli sen verran iso, että se estää näitä ensimmäisiä seinämäosuuksia 17a, 17b tulemasta kontaktiin keskenään ajoneuvon nopeusmuutosten ja/tai suunnan- 6 muutosten - eli tyypillisesti kiihdytyksen tai jarrutuksen - vaikutuksesta ainakin kun ajetaan jäisellä tienpinnalla. Tätä varten suurpaksuus S1 on edullisesti vähintään 0,3 mm ja enintään 5 mm. Kunkin osuusyhdistelmän 19 kahdella ohuemmalla osuudella 2 taas on pienpaksuudet S2 hienouran näillä alueilla olevien vastakkaisten 5 toisten seinämäosuuksien 18a, 18b välillä. Tämä pienpaksuus S2 on sellainen eli sen verran pieni, että se sallii näiden toisten seinämäosuuksien 18a, 18b tulemisen vähintään osittain keskenään kontaktiin renkaan pyörintänopeusmuutoksen - eli tyypillisesti kiihdytyksen tai jarrutuksen - vaikutuksesta silloinkin kun ajetaan jäisellä tienpinnalla, toisin sanoen toiset seinämäosuudet 18a ja 18b tulevat kontaktiin tois-10 tensa kanssa kun ajoneuvon rengas siirtää voimaa ajoalustan ja renkaan välillä. Joka tapauksessa pienpaksuus S2 on pienempi kuin suurpaksuus S1, eli S2 < S1. Suurpaksuus S1 on vähintään 1,2 kertaa ja enintään 6 kertaa pienpaksuus S2 ja usein suurpaksuus S1 on välillä 2-4 kertaa pienpaksuus S2. Tätä varten pienpaksuus S2 on vähintään 0,2 mm ja enintään 2 mm. Suurpaksuus S1 ja pienpaksuus 15 S2 ovat kussakin osuusyhdistelmässä tyypillisesti vakioita, mutta esimerkiksi ensimmäiset seinämäosuudet 17a, 17b voivat olla ehkä hieman kallistettuja tai kaarevia hienourasyvyyden D9 suunnassa.

Keksinnön mukaisella hienouralla 9 on edullisesti renkaan kulutuskerroksen 20 ul-20 kopinnan T suunnassa sekä mainittu ensimmäinen osapituus La että mainittu toinen osapituus La, Lb, jolloin kussakin hienourassa siis on kaksi osuusyhdistelmää 19. Näiden osapituuksien La, Lb ja vastaavasti osuusyhdistelmien välissä on yleensä myös ulkopinnan suuntainen välipituus Lv. Osuusyhdistelmät 19 voivat olla suoraan toistensa jatkeina, jolloin näiden osuusyhdistelmien toisiin kohti osoittavat ohuem-25 mat osuudet 2 jatkuvat toinen toisinaan. Yleensä kuitenkin osuusyhdistelmät 19 ja osapituudet La, Lb järjestetään välipituuden Lv päähän toisistaan, eli hieman kauemmaksi, jolloin perättäiset osapituudet La, Lb voidaan sijoittaa porrastetusti, kuten kuvioista 1, 2 ja 5 on ymmärrettävissä, tai siksak-muotoon tai vastaavasti. Siinä tapauksessa, että välipituus Lv muodostaa ohuemmat osuudet 2 yhdistävän osan 30 hienouraa 9, jollainen hienoura muodostuu kuvion 2 mukaista lamellielementtiä 30 cm käytettäessä, on hienouran paksuus välipituuden Lv mitalla edullisesti sama kuin ^ ohuempien osuuksien pienpaksuus S2. Tällöin siis yksi ohuempi osuus jatkuu sa- cm manlaisena välipituudella ja edelleen toisena ohuempana osuutena, jolloin ainoana ^ erona on ulkopinnan suuntainen mitta eli juuri välipituus. Edullisimpana toteutukse- ™ 35 na pidetään tällä hetkellä sitä, että välipituudella Lv on kulutuskerroksen 20 materi- ϊ aalia, joka katkaisee sillä kohtaa hienouran 9, kuten kuviossa 5 on näytetty ja jollai- nen hienoura muodostuu kuvion 1 mukaisella lamellielementillä 30. Tällöin osuusyh-^ distelmien 19 ja osapituuksien La, Lb toisiaan kohti osoittavilla ohuemmilla osuuksil- ^ la 2 on umpipystyreunat 8 ja niiden välissä siis kulutuskerroksen materiaalia - ja la- o 40 mellielementissä ohuempien osuuksien välissä päättymispystyreunojen 8' rajaama rako. Tässä tapauksessa ohuemman osuuden 1 umpinaisella toisella pystyreunalla 8 ja avoimella ensimmäisellä pystyreunalla 7 on muuttuva tukivälimatka L2, joka suurenee ohuemman osuuden mainitun ohutsyvyyden D2 mitalla hienourapohjasta 14 ulospäin kohti renkaan ja kulutuskerroksen ulkopintaa T. Hienourassa 9 voi olla 7 ulkopinnan T suunnassa useampia ensimmäisiä/toisia osapituuksia La, Lb ja näiden välissä mahdollisia välipituuksia Lv, jolloin hienourassa on kaksi tai kolme tai neljä tai useampia osuusyhdistelmää 19.

5 Kulumattoman renkaan kussakin hienourassa 9 voi lisäksi olla yhdyskaistale 3, jonka kaistalepituus Lk on vähintään yhtä suuri kuin ensimmäinen ja toinen osapituus La, Lb ja muut mahdolliset osapituudet sekä mahdollinen välipituus tai välipituudet Lv yhteensä ja joka ulottuu renkaan ulkopinnasta T paksumman osuuden 1 yläreunaan 15 saakka. Yhdyskaistaleella 3 kaistalesyvyys D3 ulkopinnan T ja paksumman 10 osuuden yläreunan 15 välissä on enintään 30% paksuussyvyydestä D1 tai ohutsy-vyydestä D2, tai enintään 20% paksuussyvyydestä D1 tai ohutsyvyydestä D2. Yh-dyskaistaleen 3 kaistalepaksuus S3 on vähintään 90% suurpaksuudesta S1 ja enintään 150% suurpaksuudesta S1. Hienourien 9 tämä mahdollinen yhdyskaistale 3 voi avautua ulkopinnan T suunnassa ulos kuviopalasta eli renkaan sivuille 25 tai kehä-15 uraan 12.

Keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaan toiminnallisia hienouria 9 on sijoitettuna pelkästään sellaisiin kuviopaloihin 22, jotka ovat vähintään poikittaisurien 13 toisistaan erottamia, jotta kuviopalat pääsevät taipumaan ajoneuvon nopeusmuu-20 toksen, mikä vastaa myös renkaan pyörimisnopeuden muutosta, tai suunnanmuutoksen vaikutuksesta, eli renkaan välittäessä voimaa, jolloin keksinnön mukaisten hienourien muoto muuttuu hyödynnettävällä tavalla. Lisäksi näitä kuviopaloja 22 ra-jaavat kehäsuuntaiset urat 12 ja/tai renkaan sivut 25. Jos ei ole rajaavia poikittais-uria kyseessä on kehäsuuntainen ripa 40. Edullisesti keksinnön mukaisia toiminnal-25 lisiä hienouria 9 on sijoitettuna renkaan olkapääalueilla U oleviin kuviopaloihin, jotka poikittaisurien 13 lisäksi rajautuvat ainakin renkaan sivuihin 25. Hienourien 9 paksummasta osuudesta 1 ja ohuemmasta osuudesta 2 ainoastaan ohuempi osuus 2 voi avautua renkaan leveyden W suunnassa ja silloinkin edullisesti vain renkaan olkapääalueilla U renkaan sivuille 25 ulos kuviopalasta. Paksummat osuudet 1 eivät 30 keksinnön mukaan avaudu koskaan renkaan leveyden W suunnassa ulos kuviopa-cm loista 10, vaan ainoastaan hienourasyvyyden D9 suunnassa edellä selostetun ka- ^ navan M kautta eli likimain kohtisuorassa suunnassa leveyttä W vastaan. Voidaan c\j myös järjestää, ettei hienourien 9 paksummasta osuudesta 1 ja ohuemmasta osuu- ^ desta 2 kumpikaan avaudu renkaan leveyden W suunnassa ulos kuviopalasta. Jos ™ 35 keksinnön mukaisia toiminnallisia hienouria 9 on edellä määritellyllä tavalla vain poi- | kittaisurien toisistaan erottamissa kuviopaloissa, kuten esimerkiksi olkapääalueilla, voi kulutuskerroksen muissa kuviopaloissa ja/tai kehäsuuntaisessa/-sissa rivas-sa/rivoissa 40 olla tavanomaisia hienouria ja/tai hienorakoja. Keksinnön muiden to-r5 teutusmuotojen mukaan toiminnallisia hienouria 9 voi olla sekä poikittaisurien 13 toi- o 40 sistaan erottamissa kuviopaloissa 22 että mahdollisissa kehäsuuntaisissa/-sessa ri-voissa/rivassa 40. On myös mahdollista järjestää toiminnallisia uria renkaan kulutuskerroksessa vain kehäsuuntaisiin/-seen ripoihin/ripaan 40 ja/tai sellaisiin kuviopaloihin, jotka eivät ole olkapääalueilla.

8

Lamellielementti 30, joita asennetaan ajoneuvon renkaan vulkanointimuottiin, ja jotka saavat aikaan ajoneuvon renkaan kulutuskerrokseen 20 keksinnön mukaisia hie-nouria 9, käsittää ensinnäkin muottiinkiinnitysosuuden 31, jolla on vähintään ensimmäinen tai toinen osapituus La, Lb kulutuskerroksen ulkopintaa T vastaavan muotti-5 pinnan Τ’ suunnassa, tai vähintään ensimmäisen ja toisen osapituuden La, Lb summaa vastaava kokonaispituus muottipinnan Τ' suunnassa, ja toiseksi hienouranmuo-dostusosuuden tai hienouranmuodostusosuudet 32, jolla/joilla on ensimmäinen tai toinen osapituus La, Lb sekä näitä osapituuksia vastaan kohtisuoran ohutpituuden D2' ja paksuuspituuden D1’ suunnassa muottiinkiinnitysosuudesta oleva päätyreuna 10 14’. Keksinnön mukaan lamellielementin 30 kussakin hienouranmuodostusosuudes- sa 32 on lisäksi kaksi ohuempaa osuutta 2’, jotka reunustavat mainitun osapituuden La ja/tai Lb suunnassa yhtä paksumpaa osuutta 1’. Jokaisella ohuella osuudella on ohutpituus D2' sekä vähintään paksumpaan osuuteen liittyvä yksi paksuusmuutos-pystyreuna 7'. Lisäksi kullakin paksummalla osuudella 1' on paksuuspituus D1' ja 15 kaksi paksuusmuutospystyreunaa 7', jotka liittyvät kahteen viereiseen ohuempaan osuuteen ja joiden välillä on muottipinnan Τ' suuntainen muuttuva säiliövälimatka L1, joka pienenee vähintään osalla paksumman osuuden paksuuspituuden D1’ mittaa päätyreunasta 14', joka tietysti muodostaa hienouran pohjan 14, kohti muottiin-kiinnitysosuutta 31. Ohuemmalla osuudella 2' voi olla paksuusmuutospystyreunan 7' 20 lisäksi päättymispystyreuna 8' muottipinnan Γ suuntaisen muuttuvan tuki väli matkan L2 päässä paksuusmuutospystyreunasta 7’, jolla tukivälimatkalla L2 on maksimiarvo muottiinkiinnitysosuuden 31 ja hienouranmuodostusosuuden 32 raja-aluetta (33) kohti osoittavassa reunassa. Päättymispystyreunan tapauksessa - kuvion 1 lamellielementti - hienouden osuusyhdistelmien 19 väleissä on kulutuskerrosmateriaalis-25 ta muodostuvat sillat 24. Ilman päättymispystyreunoja olevassa tapauksessa - kuvion 2 lamellielementti - hienouden osuusyhdistelmien 19 väleissä on joko ohuempia osuuksia vastaavat jatkososuudet 23 tai ohuemmat osuudet jatkuvat toinen toisinaan. Paksumman osuuden 1' muuttuvalla säiliövälimatkalla L1 on minimiarvo muottiinkiinnitysosuuden 31 ja hienouranmuodostusosuuden 32 raja-aluetta (33) 30 kohti osoittavassa reunassa. Lamellielementissä 30 kahdella ohuemmalla osuudella c\j 2' on pienmitta S2' ja yhdellä paksummalla osuudella 1' on suurmitta S1\ jolloin ^ suurmitta S1' on vähintään 1,2 kertaa tai enintään 6 kertaa pienmitta S2', usein c\i suurmitta S1' on välillä 2-4 kertaa pienmitta S2\

CO

^ 35 Lamellielementissä 30 voi olla kaksi tai useampi paksuusyhdistelmä 19', joista jo- | kainen käsittää kaksi ohuempaa osuutta 2', jotka reunustavat muottipinnan Τ' suun- m nassa yhtä niiden välissä olevaa paksumpaa osuutta Γ, jolloin mainitut paksuusyh- ^ distelmä 19' liittyvät toisiinsa joko suoraan ohuemmista osuuksistaan tai ohuempien ° osuuksien päättymispystyreunojen 8' välisillä välipituuksilla Lv, jotka muodostavat o 40 aukkoja tai rakoja mainittujen yhdistelmien väliin. Näin hienouriin saadaan kaksi tai useampia osuusyhdistelmiä 19, jotka saadaan tarvittaessa sijoittumaan porrastetusti tai siksak-muotoon järjestämällä paksuusyhdistelmät 19' vastaavalla tavalla porrastetusti tai siksak-muotoon.

Claims (25)

9

1. Ajoneuvon renkaan kulutuskerros (20), joka käsittää ulkopinnan (T) sekä vähintään urien (12 ja/tai 13) toisistaan erottamia kuviopaloja (10), ainakin joissakin 5 kuviopaloissa sijaitsevat hienourat (9), jotka ulottuvat mainitusta ulkopinnasta kulutuskerroksen sisään hienourasyvyyden (D9) päässä olevaan hienourapohjaan (14) saakka, kunkin hienouran (9) käsittäessä sekä ohuempia osuuksia (2) että paksumpia osuuksia (1), jolloin: - kullakin mainitulla hienouralla (9) on ulkopinnan (T) suunnassa vähintään ensim-10 mäinen tai toinen osapituus (La, Lb); - kullakin mainitulla osapituudella (La, Lb) kaksi ohuempaa osuutta (2) reunustaa osapituuden suunnassa yhtä niiden välissä olevaa paksumpaa osuutta (1) muodostaen osuusyhdistelmän tai osuusyhdistelmiä (19), jolloin jokaisella ohuemmalla osuudella on ohutsyvyys (D2) ja paksumpaan osuuteen liittyvä ja siihen avoin en- 15 simmäinen pystyreuna (7); ja - kunkin osuusyhdistelmän (19) paksummalla osuudella (1) on yläreuna (15) pak-suussyvyyden (D1) päässä mainitusta hienourapohjasta (14) ja kaksi ensimmäistä pystyreunaa (7), jotka liittyvät mainittuun kahteen ohuempaan osuuteen ja joilla on mainitun ulkopinnan (T) suuntaista muuttuvaa säiliövälimatkaa (L1), jolla on mini- 20 miarvo (Lmin) ja maksimiarvo (Lmax), jolloin minimiarvo sijaitsee lähempänä yläreunaa (15) ja maksimiarvo sijaitsee lähempänä hienourapohjaa (14), tunnettu siitä, että mainitun hienouran (9) toiminnallisuutta varten: - jokainen mainittu paksumpi osuus (1) avautuu yläreunastaan (15) hienourasyvyyden (D9) suuntaisen kanavan (M) kautta kulutuskerroksesta (20) ulos; ja että 25. hienouden (9) paksummasta osuudesta (1) ja ohuemmasta osuudesta (2) joko mainittu ohuempi osuus (1) avautuu renkaan leveyden (W) suunnassa ulos kuviopa-lasta (10); tai kumpikaan mainituista osuuksista (1,2) ei avaudu renkaan leveyden (W) suunnassa ulos kuviopalasta (10).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainitun muut- tuvan säiliövälimatkan (L1) minimiarvo (Lmin) on mainitun yläreunan (15) alueella ja o maksimiarvo (Lmax) mainitun hienourapohjan (14) alueella tai enintään etäisyydellä ^ (H) 0,3xpaksuussyvyys hienourapohjasta (14); ja että mainitulla yhdellä paksummal- V la osuudella (1) on suurpaksuus (S1) hienouran näillä alueilla olevien vastakkaisten g] 35 ensimmäisten seinämäosuuksien (17a, 17b) välillä, jolloin säiliövälimatkan (L1) mi-x nimiarvo (Lmin) ja suurpaksuus (S1) muodostavat poikkimitat hienourasyvyyden (D9) suuntaiselle kanavalle (M). CO o

3. Patenttivaatimuksen 2 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainittu muut in § 40 tuva säiliövälimatka (L1) muuttuu homogeenisesti mainitusta minimiarvosta (Lmin) ^ mainittuun maksimiarvoon (Lmax), jolloin renkaan kuluessa muuttuva säiliövälimat ka (L1) ja suurpaksuus (S1) muodostavat poikkimitat hienourasyvyyden (D9) suuntaiselle kanavalle (M), jonka kautta mainittu paksumpi osuus (1) avautuu kulutuskerroksesta (20) ulos. 10

4. Patenttivaatimuksen 3 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainittu muuttuva säiliövälimatka (L1) muuttuu lineaarisesti minimiarvosta (Lmin) maksimiarvoon (Lmax), jolloin mainitut kaksi ensimmäistä pystyreunaa (7) muodostavat kulman (K1,

5. Patenttivaatimuksen 4 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainitut kulmat (K1, K2) ovat joko yhtä suuret tai eri suuret.

5 K2) ulkopintaan (T) nähden.

6. Pate n tti vaati m u kse n 1 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että kunkin osuus- yhdistelmän (19) mainituilla kahdella ohuemmalla osuudella (2) on pienpaksuus (S2) hienouran näillä alueilla olevien vastakkaisten toisten seinämäosuuksien (18a, 18b) välillä, joka pienpaksuus (S2) mahdollistaa näiden toisten seinämäosuuksien (18a, 18b) tulemisen vähintään osittain keskenään kontaktiin renkaan pyörintäno-15 peusmuutoksen vaikutuksesta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainittu pienpaksuus (S2) on vähintään 0,2 mm ja enintään 2 mm.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että kunkin osuus- yhdistelmän (19) mainitulla yhdellä paksummalla osuudella (1) on suurpaksuus (S1) hienouran näillä alueilla olevien vastakkaisten ensimmäisten seinämäosuuksien (17a, 17) välillä, joka suurpaksuus (S1) estää näitä ensimmäisiä seinämäosuuksia (17a, 17b) tulemasta kontaktiin keskenään. 25

9. Patenttivaatimuksen 8 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainittu suur-paksuus (S1) on vähintään 0,3 mm ja enintään 5 mm.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainitulla hie-30 nouralla (9) on ulkopinnan (T) suunnassa sekä mainittu ensimmäinen osapituus (La) cm että mainittu toinen osapituus (La, Lb) ja lisäksi näiden välissä mahdollinen välipi- ^ tuus (Lv), jolloin hienourassa on kaksi osuusyhdistelmää (19); ja että mahdollinen cm välipituus (Lv) muodostuu mainittuja ohuempia osuuksia (2) vastaavasta jatkos- ^ osuudesta (23) tai mahdollinen välipituus (Lv) muodostuu kulutuskerroksen (20) ma- ^ 35 teriaalia olevasta sillasta (24), joka katkaisee sillä kohtaa hienouran. X CC CL

11. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainitulla hie- ^ nouralla (9) on ulkopinnan (T) suunnassa useampia ensimmäisiä/toisia osapituuksia ^ (La, Lb) ja näiden välissä mahdollisia välipituuksia (Lv), jolloin hienourassa on kaksi o 40 tai kolme tai neljä tai useampia osuusyhdistelmiä (19); ja että mahdolliset välipituu- det (Lv) muodostuvat mainittuja ohuempia osuuksia (2) vastaavista jatkososuuksista (23) tai mahdolliset välipituudet (Lv) muodostuvat kulutuskerroksen (20) materiaalia olevista silloista (24), jotka katkaisevat niillä kohdin hienouran. 11

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että ainakin kulumattoman renkaan kussakin mainitussa hienourassa (9) on lisäksi yhdyskaistale (3), jonka kaistalepituus (Lk) on vähintään yhtä suuri kuin ensimmäinen ja toinen osapituus (La, Lb) ja muut mahdolliset osapituudet sekä välipituus tai välipituudet 5 (Lv) yhteensä ja joka ulottuu mainitusta ulkopinnasta (T) paksumman osuuden (1) yläreunaan (15) saakka.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainitulla yh-dyskaistaleella (3) on kaistalesyvyys (D3), joka on enintään 30% paksuussyvyydes- 10 tä (D1) tai ohutsyvyydestä (D2), tai joka on enintään 20% paksuussyvyydestä (D1) tai ohutsyvyydestä (D2).

14. Patenttivaatimuksen 12 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainitulla yh-dyskaistaleella (3) on kaistalepaksuus (S3), joka on vähintään 90% mainitusta suur- 15 paksuudesta (S1) ja enintään 300% suurpaksuudesta (S1).

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että paksu ussy vyys (D1) on ainakin keskimäärin yhtä suuri kuin ohutsyvyys (D2); ja että paksuussyvyys (D1) ja ohutsyvyys (D2) ovat molemmat enintään yhtä suuria kuin 20 kulutuskerroksessa olevien kehäurien (12) ja poikittaisurien (13) syvyydet.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 15 mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että mainittujen hienourien (9) mahdollinen yhdyskaistale (3) avautuu ulkopinnan (T) suunnassa ulos kuviopalasta. 25

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaiset hienourat, tunnettu siitä, että kunkin mainitun ohuemman osuuden (1) umpinaisella toisella pystyreunalla (8) ja avoimella ensimmäisellä pystyreunalla (7) on muuttuva tukivälimatka (L2), joka suurenee ohuemman osuuden mainitun ohutsyvyyden (D2) mitalla hienourapohjasta 30 (14) ulospäin kohti mainittua ulkopintaa (T). C\J

° 18. Ajoneuvon ilmatäytteinen vyörengas, joka käsittää rungon ja sen päällä kulu- c\j tuskerroksen (20), jolla on ulkopinta (T) ja jossa on renkaan leveydellä (W) vähin- ^ tään keskialue (C) ja kaksi olkapääaluetta (U) ja urien (12, 13) toisistaan erottamia 00 35 kuviopaloja (10), ja ainakin osassa kuviopaloja hienouria (9), jotka ulottuvat maini- | tusta ulkopinnasta kulutuskerroksen sisään h i e n o u rasy vyyd e n (D9) päässä olevaan m hienourapohjaan (14) saakka, ja joista kukin hienoura käsittää toisiinsa verrattuna ^ sekä ohuempia osuuksia (2) että paksumpia osuuksia (1), jolloin: ^ - kullakin mainitulla hienouralla (9) on ulkopinnan (T) suunnassa vähintään ensim- o 40 mäinen tai toinen osapituus (La, Lb), - kullakin mainitulla osapituudella (La, Lb) kaksi ohuempaa osuutta (2) reunustaa osapituuden suunnassa yhtä niiden välissä olevaa paksumpaa osuutta (1), jolloin jokaisella ohuella osuudella on: ohutsyvyys (D2) ja paksumpaan osuuteen avautuva ensimmäinen pystyreuna (7), ja 12 - kullakin mainitulla paksummalla osuudella (1) on yläreuna (15) paksuussyvyyden (D1) päässä hienourapohjasta (14) ja kaksi ensimmäistä pystyreunaa (7), jotka liittyvät mainittuun kahteen ohuempaan osuuteen ja joilla on ulkopinnan (T) suunnassa muuttuva säiliövälimatka (L1) minimiarvoineen (Lmin) ja maksimiarvoineen (Lmax), 5 jolloin minimiarvo sijaitsee lähempänä yläreunaa (15) ja maksimiarvo sijaitsee lähempänä hienourapohjaa (14), tunnettu siitä, että mainittujen hienourien (9) toiminnallisuutta varten: - jokainen mainittu paksumpi osuus (1) avautuu yläreunastaan (15) hienourasyvyy-den (D9) suuntaisen kanavan (M) kautta kulutuskerroksesta (20) ulos; että 10. mainittuja toiminnallisia hienouria (9) on sijoitettu vain sellaisiin kuviopaloihin (22), jotka ovat vähintään poikittaisurien (13) toisistaan erottamia; ja että - mainittujen toiminnallisten hienourien (9) paksummasta osuudesta (1) ja ohuemmasta osuudesta (2): joko mainittu ohuempi osuus (1) avautuu renkaan leveyden (W) suunnassa ulos kuviopalasta (10); tai kumpikaan mainituista osuuksista (1,2) ei 15 avaudu renkaan leveyden (W) suunnassa ulos kuviopalasta (10).

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen vyörengas, tunnettu siitä, että mainittuja toiminnallisia hienouria (9) on sijoitettu renkaan olkapääalueilla (U) oleviin kuviopaloihin, jotka poikittaisurien (13) lisäksi rajautuvat renkaan sivuihin (25). 20

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen vyörengas, tunnettu siitä, että ainoastaan mainittu ohuempi osuus (2) avautuu renkaan leveyden (W) suunnassa ja vain renkaan olkapääalueilla (U) renkaan sivuille ulos kuviopalasta.

21. Lamellielementti asennettavaksi ajoneuvon renkaan vulkanointimuottiin, jossa mainitut lamellielementit (30) saavat aikaan ajoneuvon renkaan kulutuskerrokseen (20) hienouria (9), jotka ulottuvat kulutuskerroksen ulkopinnasta (T) sen sisään, ja joista kussakin hienourassa on sekä ohuempia osuuksia (2) että paksumpia osuuksia (1), mainitun lamellielementin (30) käsittäessä: 30. hienouranmuodostusosuuden tai hienouranmuodostusosuudet (32), jolla/joilla on c\j mainittu ensimmäinen tai toinen osapituus (La, Lb), jolloin lamellielementin kussakin ^ hienouranmuodostusosuudessa (32) lisäksi on: c\j - kaksi ohuempaa osuutta (2'), jotka reunustavat mainitun osapituuden (La ^ ja/tai Lb) suunnassa yhtä paksumpaa osuutta (Γ), jolloin jokaisella ohuella ^ 35 osuudella on ohutpituus (D2') sekä vähintään paksumpaan osuuteen liittyvä | paksuusmuutospystyreuna (7'); ja ^ - kullakin mainitulla paksummalla osuudella (1') on paksuuspituus (D1') ja kak- ^ si paksuusmuutospystyreunaa (7'), jotka liittyvät mainittuun kahteen ohu- ° empaan osuuteen ja joiden välillä on muotti pinnan (Τ') suuntainen muuttuva o 40 säiliövälimatkaa (L1), tunnettu siitä, että mainittu lamellielementti (30) lisäksi käsittää - muottiinkiinnitysosuuden (31), jolla on vähintään ensimmäinen tai toinen osapituus (La, Lb) muottipinnan (Τ') suunnassa, tai vähintään ensimmäisen ja toisen osapituuden (La, Lb) summaa vastaava kokonaispituus muottipinnan (Τ') suunnassa; 13 - osapituuksia (La, Lb) vastaan kohtisuoran ohutpituuden (D2') ja paksuuspituuden (D1') suunnassa mainitusta muottiinkiinnitysosuudesta olevan hienouranmuodostus-osuuden tai hienouranmuodostusosuuksien (32) päätyreunan (14'); ja - vähintään osalla paksumman osuuden mainitun paksuussyvyyden (DT) mittaa 5 mainitusta päätyreunasta (14') kohti mainittua muottiinkiinnitysosuutta (31) pienenevän säiliövälimatkan (L1), joka muodostaa hienourasyvyyden (D9) suuntaisen kanavan (M) kulutuskerroksen kuviopalaan.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen lamellielementti, tunnettu siitä, että maini-10 tulla kahdella ohuemmalla osuudella (2') on pienmitta (S2') ja mainitulla yhdellä paksummalla osuudella (1') on suurmitta (S1'), jolloin mainittu suurmitta (S1') on vähintään 1,2 kertaa mainittu pienmitta (S2').

23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen lamellielementti, tunnettu siitä, että 15 mainitun paksumman osuuden (1') muuttuvalla säiliövälimatkalla (L1) on minimiarvo muottiinkiinnitysosuuden (31) ja hienouranmuodostusosuuden (32) raja-aluetta (33) kohti osoittavassa reunassa.

24. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 tai 23 mukainen lamellielementti, tunnettu siitä, 20 että mainitulla ohuemmalla osuudella (2') on paksuusmuutospystyreunan (7’) lisäksi päättymispystyreuna (8') muottipinnan (Τ') suuntaisen muuttuvan tukivälimatkan (L2) päässä paksuusmuutospystyreunasta, jolla tukivälimatkalla on maksimiarvo muottiinkiinnitysosuuden (31) ja hienouranmuodostusosuuden (32) raja-aluetta (33) kohti osoittavassa reunassa. 25

25. Jonkin patenttivaatimuksista 21 - 24 mukainen lamellielementti, tunnettu siitä, että siinä on kaksi tai useampi paksuusyhdistelmä (19'), joista jokainen käsittää kaksi ohuempaa osuutta (2'), jotka reunustavat muottipinnan (Τ') suunnassa yhtä niiden välissä olevaa paksumpaa osuutta (Γ), jolloin mainitut paksuusyhdistelmä 30 (19') liittyvät toisiinsa joko suoraan ohuemmista osuuksistaan tai ohuempien osuuk- c\j sien päättymispystyreunojen (8') välisillä välipituuksilla (Lv), jotka muodostavat auk- ^ koja tai rakoja mainittujen yhdistelmien väliin. CNJ CO CNJ X DC CL CO o Γ-- o Γ-- o o CNJ 14