FI123496B - Krematorio - Google Patents

Description

KREMATORIO

5 Tämän keksinnön kohteena on krematorio tai vastaava laitos ihmisruumiin tai eläinruhon polttamiseksi eli tuhkaamiseksi.

Näitä laitoksia käytetään tyypillisesti mm. seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä vainajien tuhkaamiseen ja ns. pieneläinten polttolaitoksissa mm. lemmikkieläinten ruhojen tuhkaamiseen.

10 Nykyisin käytettävien krematorioiden ja vastaavien laitoksien palamisilma johdetaan polttokammioon sen seinien ja katon läpi, niissä olevista aukoista. Kun polt-tokammio, jonka seinät, pohja ja katto on valmistettu keraamisesta, tulenkestävästä ja hyvin lämpöä johtavasta/ sitovasta materiaalista, on kuumennettu ns. pääpolt-timella riittävän kuumaksi, niin poltin pysäytetään, vainaja tai eläimen ruho asete-15 taan polttokammioon ja sinne johdetaan palamisilmaa näistä em. ilma-aukoista. Tulikuumina hehkuvat keraamiset rakenteet ja syötettävä palamisilma saavat aikaan polttokammioon asetetun tuhkattavan kohteen, kuten esim. arkun ja sen sisällä olevan vainajan palamisen ilman lisäpolttoaineen käyttöä. Aluksi palaminen on voimakkaampaa, mutta käytäntö on osoittanut että se hiipuu loppua kohti. 20 Viimeisten vainajan jäänteiden palaminen on huomattavasti alkuvaiheen palamista hitaampaa.

Edellä kuvattua tunnettua tekniikkaa esitellään mm. patenttijulkaisussa JP 9042622. co o 25

CM

cm Patenttijulkaisussa KR 20030081694 A esitellään ratkaisu, jossa palamisilma oh-

O

cd jataan puhaltimelta yhtä syöttöputkea pitkin tuhkausvaunuun ja jaetaan siitä tuh-

O

x kankeräyskourujen väleissä olevien ilma-aukkojen kautta vainajan alle.

CL

g 30 Patenttijulkaisun JP 2008256237 A esittämässä lemmikkieläinkrematoriossa pa- o lamisilma ohjataan puhaltimelta yhtä syöttöputkea pitkin kiinteän tuhkaustelineen 00 pohjaosaan ja jaetaan siinä olevien ilma-aukkojen kautta tuhkattavan ruhon alle.

2

Tunnetun tekniikan mukaisten krematorioiden suurin epäkohta on palamistehon hiipuminen loppua kohti ja siitä johtuva prosessin pitkittyminen ja epätäydellinen palaminen. Polttokammioon syötettävän palamisilman kulkureiteistä johtuen palamisprosessi hidastuu syötettävän ilman määrästä riippumatta, koska ilman oh-5 jäämistä riittävän tehokkaasti itse poltettavaan, koko ajan pienenevään kohteeseen ei tunnetun tekniikan mukaisessa krematoriossa voida toteuttaa. Ilman tullessa pitkänomaisen polttokammion sivuilta ja katosta sen virtaus suuntautuu vedon ansiosta savukaasujen poistumissuuntaan, polttokammion sivuseinillä oleville aukoille, josta kaasut johdetaan jälkipalotilaan. Palamisilman epäedullisesta reitis-10 tä johtuen savukaasut ja paiamisilma risteävät polttokammiossa toisiaan, sekoittuvat haitallisessa määrin toisiinsa ja heikentävät siten poltettavan kohteen hapen saantia. Ilmamäärää ei voida lisätä määrättyä enempää, jotta se ei aiheuta poltto-kammion seinämiin jäähdytysvaikutusta. Lämpötilan aleneminen tulipesässä heikentää puolestaan taas palamista.

15 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen krematorio, jossa vältetään tunnetussa tekniikassa esiintyviä haittoja. Keksinnönmukaiselle ratkaisulle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

20 Keksinnön mukaisen ratkaisun tärkeimpänä etuna tunnettuun tekniikkaan nähden voidaan pitää sitä, että keksinnön mukaisessa krematoriossa paiamisilma voidaan ohjata hyvin tehokkaasti poltettavaan kohteeseen ja että savukaasujen reitti ei leikkaa palamisilman reitin kanssa jolloin polttokammioon syötettävän hapen käyttöaste on tunnettua tekniikkaa huomattavasti parempi. Poltettavan kohteen co o 25 pienentyessä paiamisilma voidaan edelleen ohjata juuri siihen ja näin ollen pala-

CNJ

cvj minen eli tuhkaaminen jatkuu tehokkaana loppuun saakka. Näin suoritetun tuh- o (q kaamisen vaatima aika on huomattavasti tunnetulla tekniikalla suoritetun tuhkaa- o x misen vaatimaa aikaa lyhyempi ja tämä etu on erittäin merkittävä ruuhkaantunei- cr den krematorioiden toimintatehon kannalta ajateltuna, cö 30

O

o Tämän asiakirjan teksteissä mainitulla termillä "paiamisilma” tarkoitetaan nor- ^ maalin ilman lisäksi myös kaikkia muita sellaisia kaasuja, joita voidaan happipi toisuutensa puolesta käyttää polttoprosessissa ilman tavoin.

3

Keksintöä kuvataan lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1, esittää keksinnön mukaista, ihmisruumiin tuhkaamiseen käytettävää krematoriota kolmiulotteisesti ulkoa päin kuvattuna, kuvio 2, esittää edellisessä kohdassa mainittua krematoriota pituussuuntaisesti, 5 kuvioon 1 merkitystä A-A kohdasta leikattuna, kuvio 3, esittää edellisissä kohdissa mainitua krematoriota poikittaissuuntaisesti, kuvioon 1 merkitystä B-B kohdasta leikattuna, kuvio 4, esittää keksinnön mukaisen krematorion ilmasuutinta kolmiulotteisesti yläviistosta kuvattuna, 10 kuvio 5, esittää edellisessä kohdassa mainittua ilmasuutinta keskeltä akselinsuun-taisesti leikattuna.

Seuraavassa selitetään keksinnön erään edullisen sovelluksen koostaminen, rakenne ja toiminta esimerkin avulla, edellä mainittuihin kuvioihin viittaamalla.

15

Kuviossa 1 on kuvattu tyypillisen muotoinen, kuolleen ihmisen tuhkaamiseen käytettävä krematorio ulkoa päin. Myös keksinnönmukainen krematorio on tyypillisesti tämän muotoinen. Tämän keksinnön mukaisen krematorion ulkokuori 1 on teräslevyä ja sen toisessa päädyssä 2 on avattava luukku 3. Kuvioissa 2 ja 3 on 20 kuvattu kuinka poltettava kohde 4, eli tässä esimerkissä arkkuja sen sisällä oleva ihmisruumis on asetettu polttokammion 5 pohjan 6 päälle luukun 3 kautta. Ennen arkun asettamista polttokammioon 5 on polttokammio kuumennettu pääpoltinta 7 käyttäen niin kuumaksi, että polttokammion 5 keraamisesta tulenkestävästä materiaalista valmistetut seinät 8, pohja 6 ja katto 9 ovat niiden korkeanlämpötilan ” 25 kestävien pintakerroksien osalta noin 800- 900 Celsius asteen lämpötilassa. (Sei-

O

, nät 8 ia katto 9 ovat tunnetun tekniikan mukaisesti monikerroksisia, joissa tulen- c\j ^ kestävän pintakerroksen takana on eristävää materiaalia, jotta krematorion pinta- ° lämpötila saadaan laskettua halutulle turvalliselle ja muutenkin edulliselle tasolle).

^ Pääpolttimen 7 polttoaineena käytetään esim. maakaasua tai öljyä. Kuumennuksen oö 30 jälkeen pääpoltin suljetaan, poltettava kohde 4 asetetaan polttokammioon esim.

g tunnetun tekniikan mukaisesti lastausvaunun avulla, luukku 3 suljetaan ja tuh- o cv kääminen aloitetaan syöttämällä palamisilmaa 10 polttokammioon 5 sen pohjaan 6 tehtyjen ilma-aukkojen 11 kautta. Polttoprosessi eli tuhkaaminen käynnistyy polttokammion 5 korkean lämpötilan ja sinne syötettävän hapen yhteisvaikutuk- 4 sesta. Palamisiltnan 10 suunta on siis luontevasti alhaalta ylöspäin ja näin olennaisesti koko syötettävä ilmamäärä osuu poltettavaan kohteeseen 4. Ilma-aukkoihin 11 on asennettu ilmasuuttimet 12 joilla palamisilma 10 vielä ohjataan tehokkaasti poltettavan kohteen 4 eri alueille. Polttoprosessin edistyessä poltettava kohde 4 5 pienenee, mutta sen tuhkaaminen edistyy edelleen tehokkaasti, koska koko palamisilma voidaan hyödyntää palamisprosessissa. Kuviossa 4 on esitetty ilmasuutin 12 kolmiulotteisesti yläviistosta kuvattuna ja kuviossa 5 tämän ilmasuuttimen poikkileikkaus suuttimen keskeltä akselinsuunnassa leikattuna ja niistä voidaan nähdä, että ilmasuuttimen 12 alapäässä on yksi ilman sisääntulokanava 13, joka 10 jakaantuu ylempänä useaan pienempään kanavaan 14, joiden avulla palamisilma 10 hajautetaan edullisesti laajemmalle alueelle poltettavaan kohteeseen 4. Tämän jälkeen polttoprosessissa syntyneet savukaasut 15 johdetaan polttokammion 5 sivuseinillä olevien aukkojen 16 kautta, seinien 8 sisällä olevia savukaasukanavia pitkin jälkipalotilaan 17. Jälkipalotila käsittää siis pohjan 6 alla, sen tukirakenteen 15 19 kummallakin puolella olevan tilan. On huomattava, että savukaasujen 15 pois- tumissuunta poltettavasta kohteesta 4 on tässä keksinnön mukaisessa ratkaisussa olennaisesti samansuuntainen palamisilman 10 tuloreitin kanssa: palamisilma poltettavaan kohteeseen päin ja savukaasu siitä poispäin, jolloin niiden sekoittumista ei pääse tapahtumaan. Jälkipalotilassa 17 on koko polttoprosessin ajan toiminnas-20 sa oleva poltin 18 jonka avulla poltetaan savukaasun 15 mukaan palamattomina lähteneet pienet partikkelit ja vasta tämän jälkeen savukaasut johdetaan niiden poistumiskanavaan tai lämmön talteenottolaitteille. Keksinnön mukaisen krematorion ilmanottojärjestelmästä johtuen näiden palamattomien partikkeleiden määrä on vähäinen koska polttokammiossa 5 tapahtuva palaminen on erittäin tehokasta

CO

o 25

CNJ

c\j Ilmasuuttimet 12 voidaan valmistaa esim. korkean lämpötilan kestävästä teräkses- o cd tä, jolloin niiden sisällä olevat kanavat 13, 14 muodostetaan niihin jollakin tunne- o x tun tekniikan mukaisella menetelmällä. Ilmasuuttimen alapään kanavan 13 pinta-

CC

ala voi olla esimerkiksi yläpään kanavien 14 pinta-alojen summa, tai niiden pintani 30 aloilla voi olla joku muu käyttökelpoinen suhde. Valmistuksen jälkeen suuttimet o 12 asetetaan niitä varten sopivan kokoisiksi ja muotoisiksi tehtyjen ilma-aukkojen ^ 11 yläpäähän. Ilmasuuttimien paikallaan pysymiseksi voidaan hyödyntää esim.

painovoimaa tai jotakin muuta käyttökelpoista keinoa.

5

Keksinnön mukaisen krematorion palamisilma 10 voidaan johtaa ilma-aukoille 11 esim. polttokammion 5 pohjan 6 läpi, jolloin eräs käyttökelpoinen keino pala-misilman 10 tuomiseksi ilma-aukoille 11 on johtaa se pohjarakenteen alla olevan tukirakenteen 19 sisälle muodostettua kanavaa 20 pitkin.

5

Kanavat palamisilmalle 10 voidaan joissakin tapauksissa muodostaa myös poltto-kammion 5 varsinaisen pohjan 6 sisälle, jolloin ilmasuuttimien 12 sijainti ei ole riippuvaista pohjarakenteen alla olevan tukirakenteen 19 muodostaja sijainnista.

10 Eräänä keksinnön sovellusmuotona voi tulla kyseeseen krematorio, jossa pala-misilman 10 syöttöä ilmasuuttimille 12 voidaan säätää tarpeen mukaan. Tällöin poltettavan kohteen 4 ollessa normaalia pienempi tai pienentyessä ilmaa voidaan ohjata tarkasti vain haluttuun kohtaan polttokammiota 5.

15 Keksinnönmukaisen krematorioon voidaan tarvittaessa ottaa palamisilmaa myös seinillä/ katossa olevien ilma-aukkojen kautta. Tämän kaltainen ilmanotto toimii siinä kuitenkin silloin toissijaisena eli täydentävänä ilmanottojäijestelmänä.

Palamisilma 10 voi olla myös esilämmitettyä, jolloin siihen sidottava lämpö saa-20 daan esim. edullisesti krematorion kuumista rakenteista. Esimerkkinä tästä voidaan mainita seinä-, lattia- ja/ tai kattorakenteisiin sijoitetut ilmakanavat. Kuviossa 2 on esitetty pohjan 6 tukirakenteeseen 19 sijoitetut ilmakanavat 20, jolloin lämpöä siirtyy tukirakenteesta 19 palamisilmaan 10.

co ς 25 Keksinnön mukainen krematorio voidaan varustaa savukaasujen 15 puhdistimella

CM

^ ilman saastumisen vähentämiseksi ja niin ikään se voidaan varustaa savukaasujen cp 15 sisältämän lämpöenergian talteenottolaitteilla energian säästämiseksi.

0

CC

On huomattava, että vaikka tässä selityksessä on pitäydytty yhdentyyppisessä ^ 30 keksinnölle edullisessa toteuttamisesimerkissä, niin tällä ei kuitenkaan haluta πύ ο o tenkään rajoittaa keksinnön käyttöä vain tämän tyyppistä esimerkkiä koskevaksi, o ^ vaan monet muunnokset ovat mahdollisia patenttivaatimusten määrittelemän kek sinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (1)

1. Krematorio jonka polttoprosessissa käytettävä palamisilma (10) on asetettu johtumaan polttokammioon (5) ainakin polttokammion pohjan (6) kautta, siinä 5 olevien ilma-aukkojen (11) kautta siten, että palamisilman (10) virtaussuunta on olennaisesti alhaalta ylöspäin tunnettu siitä, että se on varustettu pohjan (6) kautta syötettävän palamisilman (10) virtauksensäätöelimillä, joilla tuhkattavan kohteen (4) ollessa normaalia pienempi tai pienentyessä palamisilma (10) on ohjattavissa tarkasti tähän normaalia pienempään tai pienentyvään kohteeseen (4). 10 co δ CM CM O CO o X IX o. 00 o σ> o o CM Krematorium där förbränningsluft (10) som man använder i förbränningsproces-sen har sätts att komma till förbränningsrummet (5) ätminstone genom botten (6) och genom luftöppningar (11), som befinner sig där pä ett sädant sätt, att förbrän-5 ningsluftens (10) strömningsriktning är väsentligt frän botten uppät känneteknad därav, att den är utrustad med strömningsregleringsorgan, som reglerar förbränningsluft (10), som kommer frän botten (6), när objektet (4) att förbränna är mind-re än normalt eller blir mindre, att förbränningsluft (10) kan ledas exakt tili detta minde än normalt objekt (4) eller objektet som blir mindre. CO δ CM CM O CO o X cc CL CO o O) o o CM