FI123457B - Heijastin ja sitä käyttävä valaisin - Google Patents

Heijastin ja sitä käyttävä valaisin Download PDF

Info

Publication number
FI123457B
FI123457B FI20095979A FI20095979A FI123457B FI 123457 B FI123457 B FI 123457B FI 20095979 A FI20095979 A FI 20095979A FI 20095979 A FI20095979 A FI 20095979A FI 123457 B FI123457 B FI 123457B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
luminaire
reflector
radiation
curvature
radiation source
Prior art date
Application number
FI20095979A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20095979A (fi
FI20095979A0 (fi
Inventor
Juha Koivisto
Ari Salonen
Ate Korkalainen
Original Assignee
Oversol Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Oversol Oy filed Critical Oversol Oy
Priority to FI20095979A priority Critical patent/FI123457B/fi
Publication of FI20095979A0 publication Critical patent/FI20095979A0/fi
Priority to PCT/FI2010/050718 priority patent/WO2011036340A1/en
Priority to SE1250237A priority patent/SE537070C2/sv
Publication of FI20095979A publication Critical patent/FI20095979A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI123457B publication Critical patent/FI123457B/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21V—FUNCTIONAL FEATURES OR DETAILS OF LIGHTING DEVICES OR SYSTEMS THEREOF; STRUCTURAL COMBINATIONS OF LIGHTING DEVICES WITH OTHER ARTICLES, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • F21V7/00—Reflectors for light sources
    • F21V7/04—Optical design
    • F21V7/09—Optical design with a combination of different curvatures
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21V—FUNCTIONAL FEATURES OR DETAILS OF LIGHTING DEVICES OR SYSTEMS THEREOF; STRUCTURAL COMBINATIONS OF LIGHTING DEVICES WITH OTHER ARTICLES, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • F21V23/00—Arrangement of electric circuit elements in or on lighting devices
    • F21V23/04—Arrangement of electric circuit elements in or on lighting devices the elements being switches
    • F21V23/0442—Arrangement of electric circuit elements in or on lighting devices the elements being switches activated by means of a sensor, e.g. motion or photodetectors
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21S—NON-PORTABLE LIGHTING DEVICES; SYSTEMS THEREOF; VEHICLE LIGHTING DEVICES SPECIALLY ADAPTED FOR VEHICLE EXTERIORS
    • F21S9/00—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply
    • F21S9/02—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply the power supply being a battery or accumulator
    • F21S9/026—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply the power supply being a battery or accumulator rechargeable by using wind power, e.g. using wind turbines
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21S—NON-PORTABLE LIGHTING DEVICES; SYSTEMS THEREOF; VEHICLE LIGHTING DEVICES SPECIALLY ADAPTED FOR VEHICLE EXTERIORS
    • F21S9/00—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply
    • F21S9/02—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply the power supply being a battery or accumulator
    • F21S9/03—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply the power supply being a battery or accumulator rechargeable by exposure to light
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21S—NON-PORTABLE LIGHTING DEVICES; SYSTEMS THEREOF; VEHICLE LIGHTING DEVICES SPECIALLY ADAPTED FOR VEHICLE EXTERIORS
    • F21S9/00—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply
    • F21S9/04—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply the power supply being a generator
    • F21S9/043—Lighting devices with a built-in power supply; Systems employing lighting devices with a built-in power supply the power supply being a generator driven by wind power, e.g. by wind turbines
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21V—FUNCTIONAL FEATURES OR DETAILS OF LIGHTING DEVICES OR SYSTEMS THEREOF; STRUCTURAL COMBINATIONS OF LIGHTING DEVICES WITH OTHER ARTICLES, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • F21V7/00—Reflectors for light sources
    • F21V7/0008—Reflectors for light sources providing for indirect lighting
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21V—FUNCTIONAL FEATURES OR DETAILS OF LIGHTING DEVICES OR SYSTEMS THEREOF; STRUCTURAL COMBINATIONS OF LIGHTING DEVICES WITH OTHER ARTICLES, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • F21V7/00—Reflectors for light sources
    • F21V7/04—Optical design
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21V—FUNCTIONAL FEATURES OR DETAILS OF LIGHTING DEVICES OR SYSTEMS THEREOF; STRUCTURAL COMBINATIONS OF LIGHTING DEVICES WITH OTHER ARTICLES, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • F21V7/00—Reflectors for light sources
    • F21V7/22—Reflectors for light sources characterised by materials, surface treatments or coatings, e.g. dichroic reflectors
    • G—PHYSICS
    • G02—OPTICS
    • G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
    • G02B19/00—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics
    • G02B19/0004—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics characterised by the optical means employed
    • G02B19/0019—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics characterised by the optical means employed having reflective surfaces only (e.g. louvre systems, systems with multiple planar reflectors)
    • G02B19/0023—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics characterised by the optical means employed having reflective surfaces only (e.g. louvre systems, systems with multiple planar reflectors) at least one surface having optical power
    • G—PHYSICS
    • G02—OPTICS
    • G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
    • G02B19/00—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics
    • G02B19/0033—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics characterised by the use
    • G02B19/0047—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics characterised by the use for use with a light source
    • G02B19/0061—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics characterised by the use for use with a light source the light source comprising a LED
    • G02B19/0066—Condensers, e.g. light collectors or similar non-imaging optics characterised by the use for use with a light source the light source comprising a LED in the form of an LED array
    • H—ELECTRICITY
    • H05—ELECTRIC TECHNIQUES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H05B—ELECTRIC HEATING; ELECTRIC LIGHT SOURCES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CIRCUIT ARRANGEMENTS FOR ELECTRIC LIGHT SOURCES, IN GENERAL
    • H05B45/00—Circuit arrangements for operating light-emitting diodes [LED]
    • H05B45/30—Driver circuits
    • H05B45/32—Pulse-control circuits
    • H05B45/325—Pulse-width modulation [PWM]
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21S—NON-PORTABLE LIGHTING DEVICES; SYSTEMS THEREOF; VEHICLE LIGHTING DEVICES SPECIALLY ADAPTED FOR VEHICLE EXTERIORS
    • F21S8/00—Lighting devices intended for fixed installation
    • F21S8/03—Lighting devices intended for fixed installation of surface-mounted type
    • F21S8/033—Lighting devices intended for fixed installation of surface-mounted type the surface being a wall or like vertical structure, e.g. building facade
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21S—NON-PORTABLE LIGHTING DEVICES; SYSTEMS THEREOF; VEHICLE LIGHTING DEVICES SPECIALLY ADAPTED FOR VEHICLE EXTERIORS
    • F21S8/00—Lighting devices intended for fixed installation
    • F21S8/04—Lighting devices intended for fixed installation intended only for mounting on a ceiling or the like overhead structures
    • F21S8/06—Lighting devices intended for fixed installation intended only for mounting on a ceiling or the like overhead structures by suspension
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21W—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASSES F21K, F21L, F21S and F21V, RELATING TO USES OR APPLICATIONS OF LIGHTING DEVICES OR SYSTEMS
    • F21W2131/00—Use or application of lighting devices or systems not provided for in codes F21W2102/00-F21W2121/00
    • F21W2131/10—Outdoor lighting
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21W—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASSES F21K, F21L, F21S and F21V, RELATING TO USES OR APPLICATIONS OF LIGHTING DEVICES OR SYSTEMS
    • F21W2131/00—Use or application of lighting devices or systems not provided for in codes F21W2102/00-F21W2121/00
    • F21W2131/10—Outdoor lighting
    • F21W2131/103—Outdoor lighting of streets or roads
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21W—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASSES F21K, F21L, F21S and F21V, RELATING TO USES OR APPLICATIONS OF LIGHTING DEVICES OR SYSTEMS
    • F21W2131/00—Use or application of lighting devices or systems not provided for in codes F21W2102/00-F21W2121/00
    • F21W2131/40—Lighting for industrial, commercial, recreational or military use
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21Y—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASSES F21K, F21L, F21S and F21V, RELATING TO THE FORM OR THE KIND OF THE LIGHT SOURCES OR OF THE COLOUR OF THE LIGHT EMITTED
    • F21Y2105/00—Planar light sources
    • F21Y2105/10—Planar light sources comprising a two-dimensional array of point-like light-generating elements
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21Y—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASSES F21K, F21L, F21S and F21V, RELATING TO THE FORM OR THE KIND OF THE LIGHT SOURCES OR OF THE COLOUR OF THE LIGHT EMITTED
    • F21Y2113/00—Combination of light sources
    • F21Y2113/10—Combination of light sources of different colours
    • F21Y2113/13—Combination of light sources of different colours comprising an assembly of point-like light sources
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F21—LIGHTING
    • F21Y—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASSES F21K, F21L, F21S and F21V, RELATING TO THE FORM OR THE KIND OF THE LIGHT SOURCES OR OF THE COLOUR OF THE LIGHT EMITTED
    • F21Y2115/00—Light-generating elements of semiconductor light sources
    • F21Y2115/10—Light-emitting diodes [LED]
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02B—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO BUILDINGS, e.g. HOUSING, HOUSE APPLIANCES OR RELATED END-USER APPLICATIONS
    • Y02B20/00—Energy efficient lighting technologies, e.g. halogen lamps or gas discharge lamps
    • Y02B20/72—Energy efficient lighting technologies, e.g. halogen lamps or gas discharge lamps in street lighting

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Sustainable Development (AREA)
  • Sustainable Energy (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Optics & Photonics (AREA)
  • Non-Portable Lighting Devices Or Systems Thereof (AREA)

Description

Heijastin ja sitä käyttävä valaisin
Keksinnön taustaa
Keksinnön kohteena on itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen heijastin.
5 Ennestään tunnetaan monenlaisia valaisimia, jotka tuottavat sähkömagneettisen säteilyn ihmissilmälle näkyvän spektrin osan aallonpituusalueelle osuvaa säteilyä valaisussa käytettäväksi niin sisätiloissa kuin ulko-olosuhteissakin.
Varsin useassa tapauksessa ongelmallista on ollut säteilylähteen matala hyötysuhde, eli vain pieni osa säteilylähteeseen syötettävästä energiasta muuttuu valaisuun 10 sopivaksi säteilyksi. Esimerkkinä matalan hyötysuhteen säteilylähteestä on tavanomainen hehkulamppu. Hyötysuhdetta on voitu nostaa käyttämällä valaisimissa erilaisia erikoislamppuja ja loisteputkia, joissa olevien erityisratkaisujen turvin hyötysuhde on saatu jopa moninkertaistettua hehkulamppuun verrattuna. Elektroniikan komponenttien sekä toisaalta täytekaasujen ja aallonpituutta muuttavien pinnoitteiden avulla 15 hyötysuhdetta on voitu nostaa vielä entisestään kaasutäytteisille lampuille, mutta varsin usein tavanomaisilla valolähteillä syttymisaika, aika, joka kuluu virran kytkemisestä täyden toimintatehon saavuttamiseen voi olla jopa minuuttiluokkaa, jonka lisäksi lampun sammuttaminen ja sytyttäminen toistuvasti myös rasittaa lampun rakennetta. Lamppu myös voi kuumentua käytön aikana huomattavassa määrin, mikä myös osaltaan rasittaa 20 niin lampun itsensä kuin lampun kiinnityksen ja mahdollisten suojusten rakenteita.
Mainittuihin sinänsä tunnetun tekniikan ongelmiin on haettu ratkaisua esimerkiksi kehittämällä puolijohteiden avulla toteutettavia LED-valoja (Light Emitting Diode) ja $2 niihin pohjautuvia valaisimia. Tällöin saavutetaan huomattava parannus niin valolähteen o ^ hyötysuhteeseen, kestoikään, lämpötalouteen sekä syttymisaikaan. Ongelmaksi kuitenkin
CM
o 25 joissakin sovelluksissa voi muodostua LED-valojen suuntaava ominaisuus, mikä voi co oj aiheuttaa valon epätasaista jakautumista valaistavassa suuressa kohteessa ja/tai siten myös jr häikäisyä sellaisissa valaistuissa kohteissa, joissa valaistuksessa työskentelevä tai muutoin o oleileva henkilö joutuu katsomaan suoraan siihen suuntaan, jossa LED:in valaistus on
K
2) voimakkainta. Ongelma on myös hehkulampulla sekä kaasutäyteisillä lampuilla esiintyvä.
σ> § 30 Tällöin ongelmallista on myös se, että häikäisyn välttämiseksi käytettävä epäsuora valaisu
CM
kyllä vähentää häikäisyä, mutta toisaalta myös valaistavan pinnan rakenteesta ja karheudesta riippuvalla tavalla absorboi osan säteilystä vaikuttaen valaistukseen sitä vähentävästi. Esillä olevan hakemuksen etuoikeuspäivämäärän aikaan hakijan tiedossa ei 2 ole sinänsä julkisesti tunnettua valaisintekniikkaa, jolla voitaisiin kontrolloidusti aikaansaada korkealla valolähteen hyötysuhteella tasainen valaistus lyhyellä valolähteen syttymisajalla.
Patenttidokumentissa US 2009/0141513 rajataan joukko toisistaan poikkeavia 5 säteilygeometrioita ja niiden mukaisia valon säteiden kulkuja sinänsä kaarevista pinnoista. Patenttidokumentissa EP 1300 626A2 kuvataan valonheitintä sinänsä, jonka heijastin esitettään erimuotoisena mutta fasetoituna sinänsä, siten, että fasetoidut osat on järjestetty säteilyä hajauttavaan kuperaan pyörähdyssymmetriseen kaarevuusgeometriaan. Kumpikin mainituista patenttidokumenteista kuitenkin lähimmilläänkin rajautuu heijastimeen ja 10 valaisimeen kohdistuvien itsenäisten patenttivaatimusten johdanto-osiin.
Keksinnön lyhyt selitys
Keksinnön tavoitteena on ratkaista, tai ainakin lievittää yllä mainittuja tunnetun tekniikan ongelmia tasaisen valaistuksen tuottamiseksi sisä-ja/tai ulkotiloissa.
Keksinnön tavoite saavutetaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella 15 heijastimella.
Keksinnön mukaisen heijastimen edulliset suoritusmuodot on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa 2-6, 27, 29, ja 34.
Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 7 mukainen valaisin.
Keksinnön mukaisen valaisimen edulliset suoritusmuodot on esitetty 20 epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa 8 - 26, 28 ja 35.
Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 30 mukainen valaisinj ärj estelmä.
Keksinnön mukaisen valaisinj ärj estelmän edulliset suoritusmuodot on esitetty co ^ epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa 31 ja 32.
c\j ^ 25 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 33 mukainen valaisimen ^ ohjausyksikön ohjausohjelma.
^ Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitelty epäitsenäisissä x £ patenttivaatimuksissa. Keksinnön muita edullisia suoritusmuotoja on esitelty myös ^ esimerkeissä sekä selityksessä viittauksissa kuviin. Keksinnön suoritusmuodot ovat O) ^ 30 soveltuvin osin yhdisteltävissä, o o Eräässä keksinnön mukaisessa ratkaisussa käytetään hyväksi valolähteen suuntakuvion korjausta siten, että niihin suuntiin, joihin valolähde lähettää voimakkaimmin säteilykuvionsa mukaisesti säteilyä, heijastetaan valolähteen säteily kauemmas valonlähteestä kuin niihin suuntiin, joissa säteily valonlähteestä 3 suuntakuvionsa mukaan on heikompaa. Tämä saadaan aikaan keksinnön suoritusmuodon mukaisen heijastimen avulla.
Käyttämällä edullisesti esimerkiksi LED:ejä valaisimen säteilylähteessä valon tuottamiseksi korkealla hyötysuhteella voidaan tällöin hyödyntää LEDrin melko 5 voimakasta suuntakuvion suuntariippuvuutta, vaikka suuntakuvio olisi kapeakin. Keksinnön suoritusmuodon mukaisen heijastimen rakenne on varsin yksinkertainen LED-pohjaisille valaisinratkaisuille ja siten valmistus on verraten yksinkertaista.
Keksinnölliseen ajatukseen perustuvien suoritusmuotojen perusteella alan ammattimies voisi soveltaa sitä myös monimutkaisen suuntakuvion säteilylähteisiin, joista 10 sinänsä tunnetuilla tosin on huonompi hyötysuhde. Tällöin heijastimen rakenne olisi mahdollisesti monimutkaisempi, jolloin myös asennustarkkuus tulisi olla vastaavasti suurempi kuin keksinnön suoritusmuodon mukaista heijastinta käyttävällä sellaisella valaisimella, jossa on LED-valolähde. LEDien avulla saavutetaan sellainen yksinkertainen rakenne joka on samalla luja ja helposti asennettava ja huollettava.
15 Erityisesti sellaisissa keksinnön suoritusmuodoissa, joissa käytetään valolähteenä LEDejä, voidaan valaistusta myös sävyttää käyttämällä joukkoa sävytyksen väriin soveltuvia LEDejä. Tällöin keksinnön suoritusmuodon mukaan voidaan korjata värintoistoindeksiä. Tällöin käyttämällä valaisimessa jo muutamaa esimerkiksi punaista LEDiä saadaan kylmänvalkoisten LEDien värintoistoindeksiä muutettua huomattavasti.
20 Värintoistoindeksiä voidaan täten koqata niin ulkovalaisimilla kuin sisävalaisimillakin.
Myös heijastinta ja säteilylähdettä ainakin osin suojaavan suojalasin värin avulla voidaan sävyttää valaisimen valoa, ellei suojalasin häviöillä ole sinänsä haitallista vaikutusta valaisusovelluksessa. Koska LEDit myös kestävät kytkemistä päälle ja pois aivan toisella tavalla kuin perinteiset lamput ja loisteputket, voidaan LEDejä syöttää myös pulssittamalla o 25 niiden syöttövirtaa riittävän korkeilla taajuuksilla, jopa useisiin kilohertseihin asti tai jopa cm yli, jolloin LEDien välkkyminen ei ole ihmissilmin havaittavissa. Samalla kun saavutetaan o CO tehonsäästöä vaikuttamalla tietyn LED-segmentin valaisun kestoon pulssinpituuden cm x avulla, voidaan toisaalta pulssittamalla myös tasata suuren joukon LEDejä aiheuttamaa cc “ hetkellistä kuormaa syöttävälle virtalähteelle. Segmentoimalla valaisimen LEDejä
CD
^ 30 joukoiksi, jotka valaisevat eräällä tietyllä pulssilla kun toiset eivät valaise, voidaan säätää
LO
g valaisutehoa, kun segmentin antama valoenergian tuotto valitaan segmenttikohtaisesti o c\i erilaiseksi segmenttien kesken eräässä joukossa segmenttejä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti voidaan myös LEDien avulla toteuttaa sellaisia valaisimia, jotka syttyvät ja/tai sammuvat ihmisten (myös eläinten tai koneiden) liikkumisen mukaan.
4 Tällöin esimerkiksi koko katua ei tarvitse valaista koko pimeän kauden läpeensä täydellä teholla. Esimerkiksi voidaan säästää sähköä, kun liiketunnistimen avulla ohjataan keksinnön suoritusmuodon mukaista valaisinta, jossa on keksinnön suoritusmuodon mukainen heijastin, optimoituna LED-joukon mukaisen säteilykuvion hyödyntämiseksi 5 tasaisen valaistuksen aikaansaamiseksi valaistavaksi tarkoitetulla alueella, esimerkiksi kadulla. Tällöin valaistuksen ohjaamiseksi järkevällä tavalla on hyödyllistä käyttää valaisimen valaisinjärjestelmän ohjausyksikössä ohjausohjelmaa, jolla voidaan joko yksittäisen anturin (tai joukon antureita) avulla ohjata yhtä tai useampia valaisimia niiden sytyttämiseksi, sammuttamiseksi ja/tai erään valaisimen värin sävyttämiseksi, jotta 10 valaisujärjestelmästä saataisiin paras hyöty käyttöön. Ohjausyksikön asetusten avulla voidaan myös pitää yllä matalatehoista yleis valaistusta, jolloin ohikulkijan on helpompi hahmottaa liikkumistaan muutoin pimeän aikana. Tällöin katuvalaisimilla voidaan pitää yllä esimerkiksi 20 % valotasoa, kun kadulla ei ole ohikulkijoita, mutta havaittaessa liiketunnistimella ohikulkija, nostaa ohikulkijan kohdalla valotaso ellei aivan täyteen 15 tehoon niin kuitenkin ylemmälle tasolle. Soveltuvissa paikoissa voidaan myös tiettyjä valaisimia sammuttaa / sytyttää tietylle valotasolle.
Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan valaisimen säteilylähde on järjestetty sijoitettavaksi heijastimen säteilynjakokohdan E keskiosan kohdalle symmetrisesti. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan lisäosilla poikittaissuunnassa 20 voidaan lisätä valaistusta valaisualeen reunoilla, mutta toisaalta jättämällä pois lisäosia voidaan saada aikaan yksinkertaisempi rakenne. Kuitenkin käyttämällä lisäosia voidaan myös parantaa valaisualueelle tulevan valaistuksen määrää vaikka säteilylähteen tehoja laskettaisiinkin.
CO
T- Kuvioluettelo o
C\J
^ 25 Seuraavassa keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja esitetään tarkemmin ^ viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista co ^ kuvio 1 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaista erästä edullista x £ heijastimen suoritusmuotoa, ^ kuvio 2 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaista erästä edullista O) ^ 30 valaisimen suoritusmuotoa, o o kuviot 3a-3f havainnollistavat keksinnön suoritusmuotojen mukaisia eräitä edullisia valaisimen kiinnitykseen liittyviä suoritusmuotoa, kuvio 4 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaista valaisujärjestelmää, ja kuvio 5 havainnollistaa keksinnön suoritusmuodon mukaista valaisimen ohjausta, 5 kuvio 6 havainnollistaa valaistuksessa tarvittavan sähköenergian tuotantoa/varastointia keksinnön suoritusmuodon mukaiselle valaisimelle, kuvio 7 havainnollistaa esimerkiksi LEDin valonjakokäyrää, ja kuvio 8 segmentoitua valonlähdeyksikköä keksinnön suoritusmuodon mukaan.
5 Mitat ja mittasuhteet kuvioissa ovat vain havainnollisia esimerkkejä, eivätkä siten rajoita keksinnön suoritusmuotoja yksinomaan mainittujen esimerkkien mukaisiin arvoihin ja/tai mittasuhteisiin. Kuvissa on käytetty soveltuvin osin samoja viitemerkintöjä, ellei toisin ole ilmoitettu. Tällöin viitteiden ei tarvitse välttämättä olla täsmälleen samoja, minkä alan ammattimies ymmärtää esitetyn suoritusmuodon asiayhteyden perusteella.
10 Keksinnön yksityiskohtainen selitys
Kuviossa 1 on esitetty keksinnön suoritusmuodon mukainen heijastin koostuvaksi ainakin eräästä ensimmäisestä osasta 101 ja eräästä toisesta osasta 102, jotka ovat keskenään suoraan yhteydessä pitkittäissuuntaisen AB kaarevuuden epäjatkuvuuskohdan E kautta. Kuvion esimerkissä on esitetty myös kaarevat sivuosat 101a, 101b, 102a ja 102b, 15 valolähteestä peräisin olevan valon jakamiseksi vielä tasaisemmin myös poikittaissuunnassa CD, FG. Kuvion esimerkin mukainen heijastin voidaan valmistaa sinänsä tunnetulla menetelmällä, esimerkiksi puristamalla tai ruiskuvalun avulla järjestämällä heijastimen materiaali (esimerkiksi muovi) kuvion 1 esimerkin mukaiseen muotoon muotin avulla, jonka jälkeen purskeet leikataan soveltuvin osin pois. Heijastin 20 voidaan valmistaa myös takomalla ja/tai hiomalla tai muutoin muotoonsa pakottamalla. Tällöin valmistuksessa voidaan käyttää sinänsä tunnettua valitun heijastinmateriaalin muotoiluun soveltuvaa menetelmää keksinnön suoritusmuodon mukaisen heijastimen co valmistamiseksi. Luvut 680 ja 780 ovat esimerkkejä mitoista millimetreissä, rajoittumatta ° yksinomaan mainittuihin mittoihin tai niiden suhteisiin.
i o 25 Kuvion 1 mukaan keksinnön suoritusmuodon mukaisen heijastimen käsittävässä i ^ valu/puristuskappaleessa on purskeen muodostamat huullos 100, sekä toiset huullososat 100a, jotka havainnollistavat valmistusta valu/puristusmenetelmillä. Vaikka kuvion 1
CL
esimerkissä valukappale onkin nelikulmainen, ei keksinnössä haluta rajoittua yksinomaan l^~ σ> kuvion esimerkin mukaiseen suoritusmuotoon. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan
LO
o 30 huullososat 100 ja 100a poistetaan heijastimen valmistuksen yhteydessä. Kuvioon on ^ merkitty huulloksen 100 eräs reuna leps. Sen suunnan määrittelemä suora ja huulloksen eräs toinen reunan määrittelemä suora ltks määrittelevät erään tason (leps, ltks), jonka kanssa kohtisuorassa suunnassa suoraa AB pitkin kulkeva taso leikatessaan 6 heijastinkappaletta sen ensimmäisen osan 101 ja toisen osan 102 kuvun kohdalta määrittelee pitkittäissuuntaisen (AB) poikkileikkauksen ja sen muodon mukaisen pitkittäissuuntaisen kaksoiskaarevan profiilin, jolla on kohdalla E kaarevuuden epäjatkuvuuskohta. Mainittu kohta E on haijannemainen muodostuma mainittujen 5 ensimmäisen osan 101 ja toisen osan 102 välillä. Kohta E ikään kuin katkaisee ensimmäisen osan 101 kaarevan muodon, mutta heijastimen muoto jatkaa kaareutumista toisen osan 102 alueella sen kaarevuuden mukaisesti. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan osat 101 ja 102 ovat keskenään peilisymmetriset kohdan E suhteen, mutta keksinnössä ei haluta rajoittua yksinomaan mainittuun.
10 Kuvioon 1 on myös piirretty suora CD, jonka kautta tasoa (leps, ltks) kohtisuorassa oleva eräs taso määrittelee heijastimen ensimmäisen osan 101 poikittaissuuntaisen kaarevuuden heijastimen poikkileikkauksen avulla. Vastaavasti kuvun kohdalla, kuvion 1 on myös piirretty suora FG, jonka kautta tasoa (leps, ltks) kohtisuorassa oleva eräs taso määrittelee heijastimen toisen osan 102 poikittaissuuntaisen 15 kaarevuuden heijastimen poikkileikkauksen avulla kuvun kohdalla. Vaikka kaarevuudet onkin esitetty kuvion 1 esimerkissä poikittaissuunnassa lukematarkkuuden rajoissa lähes samoiksi, ei keksinnön suoritusmuodoissa haluta rajoittua pelkästään samoihin kaarevuuksiin, vaan kaarevuudet voivat olla erilaisia, jopa toisistaan suorastaan poikkeavia erilaisen valaistuksen tuottamiseksi osan 101 valaisemalla alueella kuin osan 20 102 valaisemalla alueella. Osien 101 ja 102 pitkittäissuuntaisten kaarevuuksien ei myöskään tarvitse olla samoja keskenään, vaikka kuvion esimerkki niin antaakin ymmärtää. Vaikka kuviossa 1 onkin esitetty erilainen pitkittäiskaarevuus kuin poikittaiskaarevuus osille 101 ja 102, keksinnössä ei haluta rajoittua yksinomaan esitettyyn esimerkkiin, vaan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan nämä voivat olla o 25 samat tai likimain samat.
(M
cvi Sivuosat 101a ja 101b voivat olla soveltuvin osin pareittain symmetriset o ensimmäisen osan 101 molemmin puolin poikittaissuunnassa CD. Sivuosat 102a ja 102b
OJ
x voivat olla soveltuvin osin pareittain symmetriset toisen osan 102 molemmin puolin cc “ poikittaissuunnassa FG. Sivuosan 101a, 101b ja osan 101 (vastaavasti myös osan 102 ja O) Γ"- 30 sivuosan 102a, 102b) välillä on eräs epäjatkuvuuskohta keksinnön erään suoritusmuodon
LO
g mukaan. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan mainittu epäjatkuvuuskohta on S pyöristetty, ja sen erään muunnelman mukaan häivytetty sulautumaan osien 101 ja sivuosien 101a, 101b (vastaavasti myös osan 102 ja sivuosan 102a, 102b) kaarevuuksiin, valaistuksen jakauman muokkaamiseksi poikittaissuunnassa vastaavalla tavalla. Sivuosien 7 kaarevuuksia ei rajoiteta keksinnön suoritusmuodoissa yksinomaan kuviosta 1 ilmi käyviin, vaan ne voivat olla soveltuvin osin myös muunlaiset. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan sivuosan epäjatkuvuuskohdan kohdille voidaan asentaa säteilylähteet valaistuksen tuottamiseksi.
5 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan pitkittäissuunnan AB
pitkittäiskaarevuus ja/tai poikittaissuunnan CD, FG poikittaiskaarevuus on muodoltaan eräs seuraavista: kallioleikkauksen muoto, eksponenttikäyrän muoto, logaritmikäyrän muoto, progressiivisesti muuttuvan kaaren muoto, jossa kaaren kaarevuus kasvaa tai loivenee kaaren päiden välillä liikuttaessa. Kaarevuus sinänsä on kääntäen verrannollinen 10 käärevuussäteeseen. Keksinnön suoritusmuodon mukaan pitkittäissuuntainen ja/tai poikittaissuuntainen kaarevuus ja siten vastaavat kaarevuussäteet määräytyvät valaistavan alueen muodon, säteilylähteen suuntakuvion ja käyttökorkeuden mukaisesti geometrisen optiikan periaatteiden perusteella.
Keksinnön erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan heijastimen 15 ensimmäinen osa ja toinen osa integroituvat yhteisesti samaan puolitorusmaiseen muotoon, jossa epäjatkuvuuskohta E on kartiomainen kärkipiste pyörähdyskeskuksena, kun pitkittäissuuntaisen (AB) profiilin poikkileikkausviiva pyörähtää epäjatkuvuuskohdan E kautta kulkevan suoran ympäri siten tuottaen puolitoruksen. Tällöin heijastin soveltuu pyöreiden alueiden valaisemisessa käytettävien valaisinten osaksi paremmin kuin kuvion 1 20 mukainen heijastin. Säteilylähde on edullisesti tällöin myös pyörähdyssymmetrinen, vaikka ei olekaan yksinomaan siten rajoitettu. Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen heijastin tai sen osa on valmistettu heijastimen materiaalia käsittävästä aineesta eräällä sinänsä tunnetulla muotoilumenetelmällä tietyn muodon antamiseksi ohutmateriaaliselle kappaleelle, jonka valmistusmateriaalin paksuus on huomattavan pieni muihin mittoihin o 25 nähden. Tällöin esimerkiksi ruiskupuristus, ruiskuvalu ja/tai muottivalu ja tyhjiömuovaus c\j soveltuvassa määrin tulevat kysymykseen, kuten myös mekaaninen puristus muottia <x, vasten soveltuvina suoritusmuotoesimerkkeinä, niihin sinänsä tai niiden mihinkään
OJ
x yhdistelmään sinänsä yksinomaan rajoittumatta. Ohut tarkoittaa tällöin sellaisissa cc suoritusmuodoissa ainevahvuutta, joka on alle 10 % erään suoritusmuodon mukaan, mutta G)
Fj 30 erään toisen mukaan alle 5 % ja erään kolmannen alle 1 % heijastimen erään tason in g (leps,ltks) määräämästä pisimmästä mitasta, heijastimen yli mitattuna suoraan.
O
oj Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan heijastimen eräs osa on pinnoitettu sellaisella loisteaineella, joka loistaa näkyvän valon aallonpituudella, mutta saa siihen tarvittavan energian lyhyemmän aallonpituuden säteilystä, joka on peräisin 8 säteilylähteestä. Pinnoite voi olla tällöin hyvin ohut, häviöiden vähentämiseksi ja saavutettavan valaisunlisän nettohyödyn maksimoimiseksi.
Kuviossa 2 on havainnollistettu keksinnön suoritusmuodon mukaisen heijastimen käyttöä valaisimessa, sekä samalla heijastimen toimintaa. Heijastinta on havainnollistettu 5 suoran AB suunnassa otetulla pitkittäissuuntaisella poikkileikkausprofiililla, jolloin sivuosia ei ole yksinkertaisuuden vuoksi kuvattu mukaan. Heijastimen ensimmäinen osa 101 ja toinen osa 102 ovat yhteydessä kaarevuuden epäjatkuvuuskohdassa E, jonka alle (kuvan normaalin lukusuunnan mukaan tarkasteltuna) on sijoitettu itse säteilylähde 210 valaistuksen tuottamiseksi. Esimerkiksi liityntä- ja asennuskappale 213 säteilylähteen 10 liittämiseksi asennusjaikaan 214 voi käsittää myös ohjainyksikön 400, ja/tai erään energialähteen 402 liitäntöineen. Asennuskappaleessa voi olla myös säteilylähteen jäähdytin, esimerkiksi passiivinen jäähdytyssiili tai jopa tuuletin, joka tosin vie sähköä.
Vaikka kuvion 2 mittasuhteista käy suoraan ilmi lyhytjalkainen valaisin suhteessa heijastimen mittaan (jotka soveltuvat esimerkiksi pöytä-ja/tai jalkalampun mittasuhteiksi, 15 mutta myös lyhytjalkaisen ulkovalaisimen mittasuhteiksi), keksinnön suoritusmuotoja ei haluta rajoittaa yksinomaan esitetyn mukaisen esimerkin mittasuhteisiin, eikä sisätilojen valaisimiin. Alan ammattimies tietää kuviossa 2 esitetyn perusteella, että asennusjalka 214 ja valaisimen korkeus h2 asennusalustasta 215 (maa/lattia/muu taso, mukaan lukien myös seinä eräässä suoritusmuodossa) voidaan mitoittaa vastaamaan katuvalaisimen mittoja.
20 Asennusjalan mitta voi olla sinänsä tunnettua eräs standardimitta, joka koskee ulkovalaisimen mittoja. Jotta valaisinta voitaisiin käyttää muuallakin kuin sisätiloissa, voidaan valaisin varustaa sellaisen suoritusmuodon mukaan ulkokäyttöä varten. Erään suoritusmuodon mukaan heijastimen ja säteilylähteen (eräässä suoritusmuodossa jäähdyttimineen) muodostama moduuli on varustettu asennettavaksi niin sisä- kuin o 25 ulkokäyttöä varten. Varustus voi olla soveltuvin osin käyttökohdetta alueellisen vastaavan dj standardin mukainen. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaista valaisinta voidaan o i to käyttää myös ulkovalona, vaikka mikään sinänsä ei estä keksinnön suoritusmuodon
CM
x mukaisen valaisimen käyttöä sisävalaisimena, vaikka valaisin olisikin varustettu
DC
ulkokäyttöönkin soveltuvaksi. Esimerkiksi riippuvat valaisinratkaisut soveltuvat niin σ> ^ 30 sisävarastoihin kuin myös ulkotiloihin.
LO
g Kuviossa 2 säteilylähde 210 on etäisyyden hl päässä kaarevuuden o cm epäjatkuvuuskohdasta E (myös kohta E jäljempänä).
Kuvioon on havainnollistettu joukko valonsäteitä, joista eräs lähtee nuolen 212a suuntaan ja heijastuu osasta 102 nuolen 212b havainnollistamaan suuntaan, kauas valon 9 lähteestä. Tällöin saadaan tasainen valaistus, kun käytetään sellaista valonlähdettä, jolla on kuvion 7 esittämän mukainen suuntakuvio, vaikka valonlähde ei olekaan esimerkin 2 mukaisesti ideaalinen. Kuvion 7 suunta 0° on merkitty kuvioon ohuella nuolella. Eräs valonsäteistä on esitetty lähteväksi nuolen 211a suuntaan, heijastuvan osasta 101, ja 5 jatkavan nuolen 211b havainnollistamaan suuntaan lähelle valolähdettä.
Havainnollisuuden vuoksi osille 101 ja 102 on piirretty erilaiset eräät valonsäteet, mutta käytännössä symmetrisellä suuntakuviolla (kuva 7) varustetulla säteilylähteellä saadaan aikaan myös symmetrinen heijastuminen ja tasainen valaistus valaisimen vaikutuspiirissä, kun myös heijastimen osien välillä vallitsee kaarevuussymmetria, esimerkin 2 mukaisesti.
10 Niin muodoin keksinnön erään suoritusmuodon mukaan valitsemalla heijastimen osan 101
ja osan 102 muodot siten, että niiden pitkittäiskaarevuudet eivät ole symmetriset kohdan E
suhteen voidaan tuottaa erilainen valaistuksen jakautuma osan 101 alueella kuin osan 102 alueella kuin jos pitkittäiskaarevuudet olisivat symmetriset kohdan E suhteen. Kuviossa 2 kohta E on kaari kuvion 1 mukaisesti, osien 101 ja 102 välisessä liittymäkohdassa.
15 Kuvioissa 3a-3f on havainnollistettu keksinnön suoritusmuodon mukaisia valaisimia (300, 301, 302), joissa on keksinnön suoritusmuodon mukainen heijastin.
Kuviot havainnollistavat myös valaisimien asennusvariaatioita, suoritusmuotokohtaisesti, seinälle, kattoon, lattiaan/katuun sijoitettaviksi. Erään joukon variaatioita mukaisesti valaisin (300, 301, 302) on valmistettu pinta-asennettavaksi, kun taas erään toisen joukon 20 variaatioita mukaisesti valaisin (300, 301, 302) on valmistettu upotettavaksi joko kokonaan tai soveltuvin osin asennusalustan sisään. Tällöin keksinnön eräässä joukossa suoritusmuotoja voi olla tarpeen suojata itse valaisimen heijastinta ja/tai valolähdettä mekaanisesti suojalevyllä tai joissain tapauksissa jopa valamalla valolähde ja heijastin yhdeksi kappaleeksi, valaisinmoduuliksi. Tällöin valaisinmoduuli voi olla kirkas tai o 25 joihinkin käyttötarkoituksiin jopa hieman diffuusi ja/tai muutoin sirottava. Alan dj ammattimiehelle on selvää, että tällöin liitännät energialähdettä varten tulee järjestää o (£> kytkettäviksi, soveltuvin osin. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan valaisinmoduuli cm x voi olla myös ontto soveltuvin osin ja valmistettu muulla sinänsä tunnetulla menetelmällä cc kuin valamalla.
O) N· 30 Kuviossa 3a on havainnollistettu keksinnön suoritusmuodon mukainen valaisin O) m g 300, jossa on säteilylähde 210 etäisyydellä hl heijastimen osien 101 ja 102 välisestä o cm kohdasta E. Valaisimen muita osia ei ole esitetty yksinkertaisuuden vuoksi.
Valaisinesimerkissä valaisin on riippuva valaisin, esimerkiksi katosta tai seinävarresta ketjun, tangon tai sellaisten yhdistelmän avulla riippuvaksi järjestetty. Valaisusuunta on 10 tarkoitettu ’’kuvio 3a”-tekstiä kohden havainnollistettuna. Kuviossa 3b on esitetty muutoin soveltuvin osin samanlainen valaisin kuin kuviossa 3a, mutta valaisusuunta on päinvastainen, epäsuoran valaistuksen aikaansaamiseksi. Kuviossa 3 c on havainnollistettu upotettavaa valaisinta 301, joka on soveltuvin osin muutoin samanlainen kuin kuviossa 3a 5 esitetty valaisin 300, mutta tehty joko upotettavaksi tai pinta-asennettavaksi. Erään suoritusmuodon mukaan valaisimen 301 asennustapa voidaan valita, kun asennusmoduuli on tehty sellaiseksi, että se voidaan joko upottaa tai asentaa pintaan. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan asennusmoduuli käsittää siihen kiinnitettäväksi keksinnön suoritusmuodon mukaisen heijastimen ja säteilylähteen keksinnön suoritusmuodon 10 mukaisen valaisimen aikaansaamiseksi. Kuviossa 3d on havainnollistettu muutoin samanlaista valaisinta kuin kuviossa 3c, mutta siinä valaisin 302 on järjestetty epäsuoraa valaistusta silmällä pitäen, jolloin heijastimesta lähtevän säteilyn primäärinen valaisusuunta on havainnollistettu poispäin tekstistä kuvio 3d.
Kuviossa 3e on havainnollistettu tolpan T päähän orren OI, 02 avulla
15 asennettavaksi tarkoitettu valaisinta 300. Valaisin 300 voi olla kiinteästi orteen OI
asennettavaksi tarkoitettu tai riippuvaan geometriaan orteen 02 asennettavaksi tarkoitettu valaisin, tangon, ketjun tai niiden yhdistelmän avulla. Vaikka orsia onkin kuvion esimerkissä kaksi, keksinnön suoritusmuodoissa ei haluta rajoittua vain kahden orren mukaiseen esimerkkiin, vaan orsien lukumäärä voi olla yksi, kolme tai jopa enemmänkin 20 eräissä muissa suoritusmuodoissa. Vaikka orret onkin piirretty vaakasuoraan suuntaan, tai kohtisuoraan suuntaan tolppaan nähden, keksinnön suoritusmuodoissa ei haluta rajoittua vain esimerkin mukaiseen orren ja tolpan keskinäisen sijoittelun esimerkkiin. Valitsemalla korkeuden h3 käyttötarkoitukseen soveltuvaksi voidaan saada aikaan korkeuksia, jotka soveltuvat eri suoritusmuotoihin niin sisä- ja/tai ulkovalaistuksen aikaansaamiseksi.
o 25 Kuviossa 3f on havainnollistettu maanpintaan, katuun ja/tai lattiaan pinta- c\j asennettavaksi tarkoitetun tyyppistä valaisinta, o (£> Vaikka kuvissa 3a-3f valaisinta on havainnollistettu katkoviivalla rajaamalla, cm x keksinnön erään suoritusmuodon mukaan katkoviivalla voidaan myös havainnollistaa cc valaisinmoduulin ääriviivoja, esitettyyn esimerkin mukaiseen nelikulmaiseen O) 30 poikkileikkausmuotoon sinänsä rajoittumatta, m σ> Kuviossa 4 on havainnollistettu keksinnön suoritusmuodon mukaisen valaisimen o o cm avulla toteutettavaa ulkovalaistusta. Valaisujärjestelmässä on keksinnön suoritusmuodon mukaan ainakin eräs valaisin 300, joka on keksinnön suoritusmuodon mukainen. Tolpan T ja vinon orren O avulla on havainnollistettu katuvalaisinta, jossa on valaisin 300, 301, 302.
11
Katuvalaisin sinänsä voi olla myös kuvion 2 esittämää tyyppiä. Kuviossa 4 on erääseen keksinnön suoritusmuodon mukaiseen valaisujärjestelmän katuvalaisimen asennusjaikaan, tolppaan, yhdistetty ohjausyksikkö 400. Erääseen toiseen keksinnön suoritusmuodon mukaiseen valaisujärjestelmän katuvalaisimen asennusj aikaan, tolppaan, on yhdistetty 5 energialähde 402. KatkoviivanuoIin on havainnollistettu ohjausyksikön antamaa ohjausta eräille 300, 401 katuvalaisimille. Katuvalaisin 300C on kuviossa 4 sävytetty käyttämällä värillisten LEDien joukkoa valon sävyttämiseksi, muiden LEDien joukossa säteilylähteessä. Myös sisävalaisimissa voidaan käyttää vastaavaa sävyttämistä keksinnön suoritusmuodon mukaan. Vaikka kuviossa 4 onkin havainnollistettu esimerkkinä 10 järjestelmää, jossa on näkyviin piirretty vain keksinnön suoritusmuodon mukaisia valaisimia, ei keksinnön suoritusmuodoissa haluta rajoittaa pois suojapiiristä sellaisia valaisujärjestelmiä, joissa on keksinnön suoritusmuotojen mukaisen katuvalaisimen lisäksi myös tavanomaisia katuvalaisimia.
15 Kuviossa 5 on havainnollistettu ohjausyksikön 400 antamaa ohjausta ja ohjausyksikön rakennetta. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan ohjausyksikössä 400 on ainakin liityntä erästä ohjausvälinettä varten seuraavista: - kello 501 järjestettynä aikaohjausta varten, - valoanturi 502 jäljestettynä valaistuksen mukaista ohjausta varten, 20 - liiketunnistin 503 jäljestettynä liikkeeseen perustuvaa ohjausta varten, - orjaohjausvälineet 504 ulkopuolisen ohjauksen mukaisesti toimimiseksi, ja - ohjauslähtö 505 ulkopuolisen ohjauksen antamiseksi, - ohjaustulo 507 ulkopuolisen ohjauksen antamiseksi, - energialähteen latausta kontrolloivan säätimen erään valaisimen energialähteen o 25 kontrolloimiseksi,
(M
c\j - huoltoliittymä 506 ohjaimen 400 ohjauskriteerien mukaisen ohjelmiston o te, muuttamiseksi, ja
OJ
x - lähetin/vastaanotinvälineet 508 ohjausta koskevien asetusten kommunikoimiseksi tr eräiden muiden valaisinten kanssa, O)
Ej 30 valon tuottamisen ohjaamiseksi ympäristön valoisuuden mukaisesti.
LO
g Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan ohjausyksikössä on joukko ^ ohjausvälineitä, joka joukko käsittää välineet aikaohjauksen aikaansaamiseksi 511, välineet valo-ohjauksen aikaan saarni seksi 512, välineet liikeohjauksen aikaansaamiseksi, ja välineet oqaohjauksen aikaansaamiseksi ulkopuolisen ohjauksen mukaan.
12
Mikroprosessori μΡ ohjaa ohjausyksikön toimintaa ohjausohjelman avulla, joka on tallennettu muistiin, joka on prosessorin käytettävissä, ja joka on huoltoliittymän 506 kautta päivitettävissä. Huoltoliittymää voi keksinnön erään suoritusmuodon mukaan ohjata lähetin/vastaanotinvälineiden 508 avulla. Nämä voivat olla soveltuvin osin langalliset, tai 5 myös langattomat. Tällöin ohjausyksikkö voidaan järjestää päivitettäväksi RF-lähetyksen avulla radiotaajuuksia niiden hyväksikäyttöön sinänsä tunnetun tekniikan mukaisesti hyväksi käyttäen. Tällöin voidaan päivittää myös useita ohjausyksiköltä, mutta toisia voidaan jättää selektiivisesti päivittämättä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan eräässä joukossa ohjausyksiköltä kukin ohjausyksikkö on nimetty digitaalisesti. Tällöin on 10 myös mahdollista digitaalista signaalia hyväksi käyttäen sinänsä tunnetulla tavalla päivittää ohjausyksikkökohtaisesti ohjausyksiköltä ohjaamaan ainakin erästä valaisinta. Myös valaisimet voivat olla nimettyjä, jolloin ohjausyksikkö voi osoittaa tiettyä valaisinta ja käskeä sitä syttymään/sammumaan ohjausohjelman asetusten mukaisesti.
Ohjauslähtö on lähtö ulossyötettävää signaalia varten. Ohjaustulo on sisään tulevaa 15 ohjaussignaalia varten. Ohjaustulo on esimerkissä erotettu orjaohjauksesta, koska erään suoritusmuodon mukaan ohjaustulon antama ohjaus on esimerkiksi alueellisesti voimassa olevaksi järjestetty (esimerkiksi kaupunginosassa) ja siten tietyssä mielessä yleinen, jolloin kukin valaisin voidaan konfiguroida oman yksittäisen sijaintinsa puolesta antamaan valoa, mutta samalla ottamaan huomioon valaisimen paikallisten lähiolosuhteiden 20 mukaiset poikkeamat oman ohjainyksikkönsä antureiden perusteella. Tällöin voidaan säästää myös sähköä. Esimerkissä orjaohjaus taas kytkee ohjausyksikön ohjauksessa toimivat valot ilman ehtoja toimimaan orjaohjaussignaalin mukaisesti. I/O havainnollistaa kontrolleria, joka säätelee ohjausyksikölle sisään tulevia ja ohjausyksiköltä uloslähteviä signaaleja mikroprosessorin toimintojen mukaan valaistuksen ohjaamiseksi ja/tai o 25 ohjausyksikön päivittämiseksi. HIC havainnollistaa kontrolleria vahvavirta-alueen c\j jännitteiden ja/tai virtojen kytkemiseksi valaisinten tarpeen mukaan. Ohjainyksikön osat o φ voivat olla soveltuvin osin integroituja. Ohjainyksikön osista ainakin eräät voivat käsittää c\j x ohjelmallisia osia cc
CL
σ> ö' 30 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen valaisimen energialähdettä on
LO
g havainnollistettu kuviossa 6. Tällöin valaisimessa on sen yhteydessä energialähde 402, S joka käsittää ainakin erään seuraavista: - akku 601, - aurinkokenno 602, 13 - polttokenno 603, - tuuligeneraattori 604, - verkkosähköliityntä 605, - erään yhdistelmän mainituista, valaistuksen tuottamiseksi.
5 Tällöin kun käytetään LEDejä valaistuksen aikaansaamiseksi säteilylähteinä, voidaan saavuttaa korkea hyötysuhde, jolloin jopa aurinkokenno voi joissain tapauksessa olla sovelias käytettäväksi energialähteenä akkujen lataamiseen silloin kun valaisin on pois päältä. Erityisesti jos heijastimen pinnan voisi valmistaa aurinkokennomateriaalista, 10 voitaisiin tällöin käyttää heijastimen ei-heijastavaksi tarkoitettu pinta hyödyksi yhteen valaisusuuntaan valaisevissa valaisimissa, mutta ei niinkään samassa määrin kaksoisvalaisimissa, joissa on vastakkain kaksi valaisinta 300 vastakkaisiin suuntiin valaiseviksi tarkoitettuna. Joissakin tapauksissa voi olla mahdollista käyttää myös tuulta pyörittämään generaattoria ja siten lataamaan katuvalaisimen akkuja päiväsaikaan. 15 Polttokennosta voidaan myös joissakin erikoisolosuhteissa hyötyä sähkön tuottamiseksi erään suoritusmuodon mukaan. Esimerkiksi varaenergialähteeksi sähkökatkosten varalta polttokenno ja/tai polttomoottorin käsittävä aggregaatti voi olla edullinen kriittisesti valaisua tarvittavien kohteiden valaisemiseksi soveltuvissa valaisimissa. Energialähde voi myös erään suoritusmuodon mukaan olla tavanomainen verkkosähkölinja tai 20 kolmivaihesähkölinja, mutta myös erityisesti LEDeille suunniteltu muu sähkölinja.
Kuvio 7 havainnollistaa symmetristä valonjakokäyrää eräälle säteilylähteelle.
„ Kuviossa 8 on havainnollistettu eräässä keksinnön suoritusmuodossa soveltuvaa co o 25 säteilylähdettä 210. Siinä on esimerkkinä esitetty säteilylähde 210, jossa on LEDejä 803, cm 805. LED 803 on eräs värillinen LED, valon sävytyksen aikaansaamiseksi. Keksinnön <£) erään suoritusmuodon mukaan kaikki säteilylähteen segmentin LEDit ovat samanlaisia c\j x tietyn valmistustoleranssin rajoissa. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan cc säteilylähteessä on vain yksi segmentti, mutta erään toisen suoritusmuodon mukaan O) 30 ainakin kaksi tai useampia. Katkoviivalla on havainnollistettu värillisten LEDien 803 m g joukkoa 804. Joukkoa 804 voidaan ohjata ohjausyksikön ohjausvälineen avulla o cm tarvittaessa muista LEDeistä ja/tai niiden muodostamista segmenteistä sinänsä riippumattomasti. Myös LED-segmenttejä 801 ja 802 voidaan kytkeä erään ohjausyksikön ohjausvälineen antaman ohjauksen mukaisesti päälle tai pois päältä. Säteilylähteen ja/tai 14 segmenttien LED:ien lukumäärää ei haluta rajoittaa ainoastaan esitetyn esimerkin mukaisiksi, eikä myöskään yksittäisten LEDien sijoittelua toisiinsa nähden eikä segmenttiin eikä myöskään LED-matriisin muotoa yksinomaan esitetyn esimerkin mukaisiksi. LED-matriisi voi olla myös pyörähdyssymmetrinen. Erään suoritusmuodon 5 mukaan erään toiminnallisen segmentin LEDit voivat olla segmenttinä hajautettu muihin eri segmentteihin, esimerkiksi sävytykseen liittyen. Erään suoritusmuodon mukaan eräät segmentit voivat olla hieman erillään toisistaan. Erään suoritusmuodon mukaan LEDit segmentissä on hajautettu satunnaisesti tai puolisatunnaisesti LED-matriisiin. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan valaisimen LED-matriisi on jaettu segmentteihin.
10 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan segmentit voivat olla samankokoisia LEDien lukumäärän tai tehon mukaan luokiteltuna, mutta myös järjestetty erilaisten valotehojen aikaansaamiseksi valaisimella, kun tietyille segmenteille syötetään sähköä ohjainyksikön asetusten mukaisen valotehon aikaansaamiseksi valaisimella.
15 Esimerkki 1
Eräs keksinnön suoritusmuodon mukainen valaisin on järjestetty katuvalaisimeksi. Tällöin ohjausyksikön avulla voidaan kytkeä säteilylähde 210 päälle ja pois päältä mielivaltaisesti jopa kilohertsitaajuudella, jolloin ihmissilmä ei huomaa valon välkkymistä. Pulssin pituutta ja/tai väliä seuraavaan pulssiin, pulssisuhdetta, voidaan säätää sopivaksi. Pulssit 20 voidaan kohdentaa myös tiettyihin säteilylähteen segmentteihin ohjausyksikön antaman ohjauksen avulla. Pulssisyöttöisessä virransyötössä valaistuksen aikaansaamiseksi voidaan käyttää säteilylähteen eri LED-segmenttejä vuorotellen, jolloin yksittäisten LEDien kuluminen, vaikka sinänsä mitätöntä olisikin, olisi tasaisempaa. Samalla erot LEDien välillä voidaan saada tasattua. Tällöin myös sähkönkulutusta ja virtalähteen hetkellistä o 25 kuormaa saadaan tasattua lähemmäs keskimääräistä.
CM
cm Kaikkia LEDejä ei tarvita valaisemaan kesällä, vaikka talvella tarvittaisiinkin. Tällöin o (£> valoanturin antaman signaalin perusteella voidaan mitata valaistusta ja sovittaa valaistus
CM
x ohjauksen mukaisesti. Valaisinjärjestelmän erään valaisimen ohjausyksikön kellon avulla cc voidaan säätää niin, että valaistus on päällä tiettyyn aikaan, esimerkiksi Helsingissä CT)
Ej 30 talvisin iltapäivästä 15:00- aamuun 9:00 mutta kesäisin valaistus onkin päällä yöstä 23:30 m g - aamuun.3:30. Vastaavasti Rovaniemen napapiirin pohjoispuolella kesällä tietyn o cm ajanjakson aikana ei tarvita yövalaistusta lainkaan, kun taas talvella voidaan valaistus asettaa toimimaan myös vaikka päivällä kaamosaikaan soveltuvalla valoteholla. Tämä voidaan aikaansaada, kun ohjausyksikön kellon avulla toteutetaan myös soveltuva 15 kalenteritoiminto, mutta myös käyttämällä valoanturille tiettyä valaistuksen kynnysarvoa, jonka alapuolella valaistaan, mutta yläpuolella ei. Kynnysarvoja voi erään suoritusmuodon mukaan olla jopa useita moniportaisen valaistuksen aikaansaamiseksi. Kriteeristö valaisun toteuttamiseksi voidaan loogisin ehdoin järjestää peräkkäisiksi porteiksi, jolloin kaikki 5 ehdot toteuttava yhdistelmä vasta aikaansaa ohjausyksikössä signaalin valaisimelle valaista.
Erään suoritusmuodon mukaan ohjausyksikön liiketunnistin on järjestetty tunnistamaan vähintään pienen jalankulkijan kokoisen objektin liike tunnistusalueellaan ja antamaan ohjaussignaali ohjausyksikölle, joka kytkee katuvalaisimen säteilylähteen erään segmentin 10 päälle jos on i) oikea vuorokauden aika, ii) oikea ympäristön valaistus, iii) oikea vuodenaika ja/tai iv) virtaa riittää valaisimen energialähteessä. Tällöin ajastimen avulla voidaan jättää valaisin päälle tietyksi aikaa. Tällöin ohjausyksikkö voi antaa ohjauksen myös muille lähitienoolla oleville katuvalaisimille, jotka syttyvät jalankulkijan kulkiessa. Liike tunnistimien avulla voidaan tunnistaa jalankulkijan liikesuunta, ja siten sammuttaa 15 tarpeettomat tulosuunnassa olevat katuvalaisimet tietyn ennalta asetetun ajan kuluttua, ellei liiketunnistin havaitse muita liikkujia alueella. Tällöin voidaan säästää sähköä erityisesti aikoina, kun liikkujia on vähän, eli illasta aamuyöhön. Koska keksinnön suoritusmuodon mukaisessa katuvalaisimessa on keksinnön suoritusmuodon mukainen valaisin ja siinä keksinnön suoritusmuodon mukainen heijastin, saadaan tasainen valaistus 20 kadulle, siksi aikaa kuin kulkija tarvitsee ja koska valaisimen säteilylähteessä on joukko LEDejä, nämä toimivat välittömästi ja saavuttavat täyden valovoiman sekunnin murto-osissa. Yksittäisten LEDien syttymistä/sammumista segmenteittäin voidaan ohjata siinä ohjainyksikössä, jonka avulla katu valaisinta ohjataan. Valaistusta voidaan sävyttää ja jopa muuttaa sävytystä yksittäisellä valaisimella. Erityisesti sisätiloissa sävytyksestä voi olla o 25 hyötyä, esimerkiksi tunnelmavalaistuksen aikaansaamiseksi.
cm Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan kadulla kulkevan kulkijan kulkua ennakoidaan <£> ohjaamalla valaisujärjestelmän ohjausyksikön avulla arvioidussa kulkusuunnassa olevia
CM
x valaisimia korkeammalle valotasolle, cc °· Vaikka edellä on esimerkkinä kuvattu keksinnön suoritusmuodoista katuvalaisinta, O) 30 voidaan esimerkkiä soveltuvin osin hyödyntää myös sisävalaisimissa. Erityisesti myös g karjarakennuksissa ja/tai varastoissa. Mutta myös hälytyslaitteissa ja järjestelmissä, jotka o cm kytkevät valaistuksen päälle ja/tai pois päältä.
Tietyissä tilanteissa tavanomainen katulamppu kaasutäytteisellä lampulla varustettuna ei ehtisi edes kunnolla syttyä, kun sen tulisi jo sammua/säätyä tietylle 16 valotasolle jalankulkijan jo mentyä ohi. Tavanomainen katulamppu myös kärsisi jatkuvista syttymis- ja sammumistoiminnoista ja sen lamppu kestäisi toiminnallisena huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin jatkuvatoimisena käytettäessä, kun taas LED-pohjainen säteilylähde kestää jatkuvaa syttymistä ja sammumista suorastaan ylivoimaisesti 5 paremmin, eikä tarvitse erikseen sytytintä. Lisäksi valaistuksen tasaisuus keksinnön suoritusmuodon mukaisella valaisimella sen valaisualueella saadaan paremmaksi kuin tavanomaisella katulampulla valaisualueellaan.
Esimerkki 2.
10 Keksinnön suoritusmuodon mukaisen valaisimen säteilylähde on ideaalisessa tapauksessa lähes pistemäinen, jolloin kohdan E kohdalta voidaan jakaa valoa keksinnön suoritusmuodon mukaisen symmetrisen heijastimen kautta valaisimella valaistavan alueen jokaiseen pisteeseen, joka on suoraan sinänsä tavoitettavissa. Tällöin keksinnön suoritusmuodon mukaisella valaisimella valaistaan aluetta, jolla alueen kaikki pisteet 15 saavat valoa valaisimen valolähteestä, jolloin yksittäisten LEDien vaikutus tasaantuu alueen valaistuksessa. Tällöin myös värillisten valolähteiden avulla tapahtuva sävytys kohdistuu koko alueeseen, joka tulee siten valaistuksi sävytetyllä valolla, ilman että valaistulla alueella olisi suorien valonlähteiden aiheuttamia haitallisessa määrin värillisiä tai muutoin erilaisia kohtia valaistulla alueella. Käytännössä keksinnön suoritusmuodon 20 mukainen ideaalitapaus on approksimoitavissa soveltuvalla säteilylähteellä, jolla on symmetria säteilynjakokohdan E suhteen. Symmetria voi olla peilisymmetria, mutta myös varsinkin vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa pyörähdyssymmetria, yksinomaan mainittuihin suoritusmuotoihin sinänsä rajoittumatta. Tällöin voidaan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan segmentit ja/tai sellaisen osat säteilylähteen geometriassa o 25 sijoitella siihen siten, että valaisualueella voidaan saada aikaan ideaalisen tapauksen c\j mukaiset olosuhteet riittävällä tarkkuudella. Tällöin myös sävytys saadaan toteutettua <£) sellaisella riittävällä tarkkuudella, jolla ihmissilmä ei huomaa sävytyksen aiheuttavan c\j x valolähteen valaiseman alueen erottumista valaistulta alueelta erivärisenä kuin muut osat cc samalla alueella.
O) ^ 30 Toisaalta, eräissä suoritusmuodoissa voidaan epäsymmetrisen säteilylähteen
LO
g käytöllä myös vaikuttaa tiettyjen valaistun alueen osien sävyn korostuksiin, kun oj segmentointi ja siinä värillisten valolähteiden sijoittelu tehdään vastaavalla tavalla.
Segmenttien sijaintia voidaan käyttää siten hyödyksi tietyissä rajoissa muunneltavan valaistuksen aikaansaamiseksi.
17
Erään vaihtoehtoisen keksinnön suoritusmuodon mukaan ensimmäisen osan kaarevuus poikkeaa toisen osan kaarevuudesta heijastimessa. Tällöin voidaan aikaansaada sinänsä valotasoltaan erilainen valaistus valaisualueen niillä osa-alueilla, jotka saavat valonsa pääosin jommankumman ensimmäisen tai toisen osan kautta. Lisäksi heijastimen 5 heijastepinnan pinnoituksella voidaan vaikuttaa jossain määrin valaistuksen paikalliseen tasaisuuteen valaisualueella ja/tai sen eräällä osalla. Tällöin jättämällä heijastimen heijastavan osan alueen joitakin osia pinnoittamatta tai muutoin käsittelemällä poikkeavasti heijastaviksi voidaan saada aikaan vaihteluita jossain määrin sellaista heijastinta käyttävän valaisimen valaisualueella. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan 10 lisäosien muodoilla voidaan vaikuttaa myös valaisualueen muotoon, jolloin käyttämällä lisäosia symmetrisesti poikittaissuunnissa saadaan myös symmetrinen valaisuale aikaiseksi, mutta muuttamalla symmetria ja/tai jättämällä joitakin lisäosia pois voidaan myös valaisualeen symmetriaan vaikuttaa vastaavasti.
Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus 15 voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintöjä sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.
co δ
CVJ
C\J
cp
CO
C\J
X
X
Q.
O) 1^ σ> m σ> o o c\j

Claims (35)

17
1. Heijastin (101, 101a, 101b, 102, 102a, 102b), jolla on kaksoiskaareva rakenne siten, että 5. eräässä pitkittäissuunnassa (AB) heijastimen ensimmäisellä osalla (101) on eräs ensimmäinen pitkittäiskaarevuus ja heijastimen toisella osalla (102) on eräs toinen pitkittäiskaarevuus, jolloin mainittujen heijastimen osien (101, 102) välille on jäljestetty kaarevuuden epäjatkuvuuskohta (E) toimimaan säteilynjakokohtana erään ensimmäisen etäisyyden päähän asennettavissa olevasta säteilylähteestä peräisin 10 olevan säteilyn jakamiseksi heijastimen ensimmäisen (101) ja toisen osan (102) kesken, valaistuksena pitkittäissuuntaisesti (AB) säteilylähteen säteilykuvion mukaisella tavalla siten, että säteilykuvion voimakkaan säteilyn suuntaan lähtevä säteily on heijastimen avulla järjestetty heijastumaan kauemmas säteilylähteestä kuin säteilylähteen säteilykuvion heikon säteilyn suuntaan lähtevä säteily, 15 tunnettu siitä, että - mainitulla ensimmäisellä osalla (101) on eräs ensimmäinen poikittaiskaarevuus kohtisuorassa suunnassa (CD) mainittuun pitkittäis suuntaan (AB) nähden ja siitä että mainitulla toisella osalla (102) on eräs toinen poikittaiskaarevuus kohtisuorassa suunnassa (FG) mainittuun pitkittäissuuntaan (AB) nähden, säteilylähteen 20 säteilykuvion voimakkaan säteilyn suuntaan etenevän säteilyn suuntaamiseksi poikittaissuunnassa (CD, FG) kauemmas säteilylähteestä kuin heikon säteilyn suuntaan lähtevän säteilyn suuntaan lähtevä säteily.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen heijastin, tunnettu siitä, että kaksoiskaarevassa C\J q 25 rakenteessa on lisäksi ainakin eräs lisäosa (101a, 101b, 102a, 102b), jolla on kaarevuus CvJ £ ainakin jommassakummassa mainituista pitkittäissuunnasta (AB) ja poikittaissuunnasta a (CD, FG). CC
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen heijastin, tunnettu siitä että mainittu o £5 30 ensimmäisen osan (101) ensimmäinen pitkittäissuuntainen kaarevuus on eri suuri kuin m § mainittu toisen osan toinen (102) pitkittäissuuntainen kaarevuus, erilaisen jakauman o 00 tuottamiseksi heijastimen ensimmäisen osan (101) avulla kuin toisen osan (102) avulla pitkittäissuunnassa (AB). 18
4. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 1-3 mukainen heijastin, tunnettu siitä että mainittu ensimmäisen osan (101) ensimmäinen poikittaissuuntainen kaarevuus on eri suuri kuin mainittu toisen osan (102) toinen poikittaissuuntainen kaarevuus, 5 erilaisen jakauman tuottamiseksi heijastimen ensimmäisen osan avulla kuin toisen osan avulla poikittaissuunnassa (CD, FG).
5. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen heijastin, tunnettu siitä, että ainakin eräs mainituista pitkittäiskaarevuuksista ja poikittaiskaarevuuksista on 10 vakiokaarevuus.
6. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen heijastin, tunnettu siitä, että ainakin sen ensimmäisessä osassa (101) heijastimen poikittaiskaarevuus poikittaissuunnassa (CD) tai heijastimen pitkittäiskaarevuus pitkittäissuunnassa (AB) on 15 sama kuin heijastimen poikittaiskaarevuus poikittaissuunnassa (FG) heijastimen toisessa osassa (102).
7. Valaisin, tunnettu siitä, että valaisimessa (300, 301, 302) on ainakin eräs LED-säteilylähde (210), joka on sijoitettu minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 6 20 mukaisen heijastimen (101, 102) säteilynjakokohdan (E) kohdalle.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaisimessa (300, 301, 302) säteilylähde (210) käsittää erään joukon (801, 802, 804) LEDejä, jossa joukossa on vähintään yksi LED (805). cm 25 cm
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaisimessa (300, Y 301, 302) olevassa joukossa (801, 802, 804) LEDejä (803, 805) on lisäksi eräs alijoukko ^ (804) värillisiä LEDejä (803) valaisimen (300, 301, 302) valaistuksen värin £ sävyttämi seksi. σ> 30 n- <J) g)
10. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7 -9 mukainen valaisin, tunnettu o o siitä, että valaisimessa (300, 301, 302) on ohjausyksikkö (400) valaistuksen kytkemiseksi päälle ja pois ohjausyksikölle (400) asetettujen kriteerien perusteella. 19
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaisimen (300, 301, 302) ohjausyksikkö (400) käsittää ainakin erään ohjausvälineen seuraavista: - kello (501) jäljestettynä aikaohjausta varten, - valoanturi (502) j äijestettynä valaistuksen mukaista ohjausta varten, 5. liiketunnistin (503) järjestettynä liikkeeseen perustuvaa ohjausta varten, - orjaohjausvälineet (504) ulkopuolisen ohjauksen mukaisesti toimimiseksi, ja - ohjauslähtö (505) ulkopuolisen ohjauksen antamiseksi, - ohjaustulo (507) ulkopuolisen ohjauksen antamiseksi, - energialähteen latausta kontrolloivan säätimen erään valaisimen energialähteen 10 kontrolloimiseksi, - huoltoliittymä (506) ohjaimen (400) ohjauskriteerien mukaisen ohjelmiston muuttamiseksi, lähetin/vastaanotinvälineet (508) ohjausta koskevien asetusten toiminnalliseksi kommunikoimiseksi eräiden muiden valaisinten ohjausyksiköiden kanssa, 15 valon tuottamisen ohjaamiseksi ympäristön valoisuuden mukaisesti.
12. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-11 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaisimen (300, 301, 302) yhteydessä on energialähde (402), joka käsittää ainakin erään seuraavista: 20 -akku (601), - aurinkokenno (602), - polttokenno (603), - tuuligeneraattori (604), - verkkosähköliityntä (605), c\j 25 - erään yhdistelmän mainituista, valaistuksen tuottamiseksi. δ c\j O
13. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-12 mukainen valaisin, tunnettu T- siitä, että valaisimen (300, 301, 302) pitkittäissuunta (AB) on jäljestetty kadun (403) £ erästä poikkileikkausta vastaan kohtisuoraan suuntaan katuvalaisinkäyttöä varten, en 30 N- <n
14. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-13 mukainen valaisin, tunnettu o ° siitä, että säteilylähteen (210) sijainti korkeus (hl, h2, h3) on järjestetty tietyn säteilyvoimakkuuden aikaansaamiseksi valaistuksessa eräällä vaakasuoralla etäisyydellä 20 valaisimen (300, 301, 302) asennuskohdasta alustaan, valon heijastamiseksi ainakin eräästä ensimmäisestä (101) ja/tai toisesta osasta (102).
15. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-14 mukainen valaisin, tunnettu 5 siitä, että valaisimessa (300, 301, 302) on mainittu säteilylähde (210) ja/tai heijastin (101, 102, 101a, 101b, 102a, 102b) jäljestettynä seinään suoritettavaa asennusta varten.
16. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-15 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaisimessa (300, 301, 302) on mainittu säteilylähde (210) ja/tai heijastin (101, 10 102, 101a, 101b, 102a, 102b) jäljestettynä riippuvaa asennusta varten.
17. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-16 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaismessa (300, 301, 302) säteilylähteen ja/tai heijastimen asennus on jäljestetty tolpan (T), jolla on eräs toinen korkeus (h3) ja/tai siihen liittyvän varren (01, 15 02) avull a tapahtuvaksi.
18. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-17 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että se on järjestetty toimivaksi sisävalaisimena.
19. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-18 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että se on järjestetty toimivaksi ulkovalaisimena.
20. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-19 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että säteilylähde (210) käsittää useita valonlähteitä (805). c\j 25
21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaisimen (300) i Y säteilylähteen (210) ainakin eräs (802) osajoukko säteilylähteistä (801, 802, 804) on ^ jäljestetty sellaiseksi joukoksi säteilylähteitä, jossa on ainakin eräs säteilylähde, siten että g mainittu osajoukko säteilylähteitä on järjestetty ohjausyksiköllä (400) ohjattavaksi o) 30 riippumattomasti muista (801) valaisimen säteilylähteistä ja/tai niiden muodostamista ίο muista osajoukoista (801, 803). o o CVJ 21
22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaisimen (300) säteilylähteen eräs osajoukoista on jäljestetty ohjattavaksi erään joukon ohjausvälineitä avulla, jossa joukossa on ainakin eräs patenttivaatimuksen 12 mukainen ohjausväline.
23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että valaisimen (300) eräs ensimmäinen osajoukko (801) säteilylähteitä on jäljestetty valaisemaan sellaisena aikavälinä kun eräs toinen osajoukko säteilylähteitä on valaisematta (802).
24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että mainittu aikaväli on 10 mitoitettu erään ensimmäisen osajoukon (801) säteilylähteitä valaisevaksi tekevän mainitulle osajoukolle syötettävän pulssin mittaiseksi.
25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että mainittu aikaväli on erään toisen osajoukon (802) säteilylähteitä valaisevaksi tekevästä mainitusta osajoukolle 15 syötettävän pulssin mitasta poikkeava.
26. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-25 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että sen heijastimen ensimmäisen osan ainakin eräs kaarevuus on erilainen kuin toisen osan eräs kaarevuus, jolloin ensimmäisen osan kaarevuus on eräs joukosta 20 pitkittäissuuntainen (AB) kaarevuus, poikittaissuuntainen (CD) kaarevuus ja toisen osan kaarevuus on eräs joukosta pitkittäissuuntainen (AB) kaarevuus, poikittaissuuntainen (FG) kaarevuus.
27. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen heijastin, tunnettu siitä, että sen c\j 25 kaksoiskaarevassa rakenteessa sen eräässä pitkittäissuunnassa (AB) heijastimen oo ensimmäisellä osalla (101) on eräs ensimmäinen pitkittäiskaarevuus ja heijastimen toisella ? osalla (102) on eräs toinen pitkittäiskaarevuus, jolloin mainittujen heijastimen osien (101, ^ 102) välille on jäljestetty kaarevuuden epäjatkuvuuskohta (E) toimimaan | säteilynj akokohtana erään ensimmäisen etäisyyden päähän asennettavissa olevasta o) 30 säteilylähteestä peräisin olevan säteilyn jakamiseksi heijastimen ensimmäisen (101) ja O) g toisen osan (102) kesken, valaistuksena pitkittäissuuntaisesti (AB) säteilylähteen o o säteilykuvion mukaisella tavalla siten, että säteilykuvion voimakkaan säteilyn suuntaan lähtevä säteily on heijastimen avulla jäljestetty heijastumaan kauemmas säteilylähteestä kuin säteilylähteen säteilykuvion heikon säteilyn suuntaan lähtevä säteily, jolloin mainittu 22 heijastin on siten yksiosainen, että mainittu ensimmäinen osa ja toinen osa sulautuvat toisiinsa yksiosaiseksi pyörähdyssymmetriseksi osaksi, jolloin mainittu epäjatkuvuuskohta jakokohtana on pistemäinen kartiomaisen muodostuman kärki, jolloin heijastin on järjestetty käytettäväksi ympyräsymmetrisen valaisualueen aikaansaamiseksi 5 j akokohdalle asennettavissa olevan säteilylähteen avulla.
28. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-25 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että siinä on patenttivaatimuksen 27 mukainen heijastin.
29. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 1-4 mukainen heijastin, tunnettu siitä että sen ensimmäisen osan ja/tai toisen osan kaarevuuksista ainakin eräs on jäljestetty mainitun osan alueella pitkittäissuunnassa ja/tai poikittaissuunnassa jatkuvalla tavalla muuttuvan funktion avulla, poikkeavan valaisualueen osan valaistuksen tuottamiseksi.
30. Valaisinjärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä on ainakin eräs (300, 300C) jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-26 mukainen valaisin tai patenttivaatimuksen 28 mukainen valaisin.
31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen valaisinjäijestelmä, tunnettu siitä, että sen eräs 20 (401) jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-26 mukainen valaisin tai patenttivaatimuksen 28 mukainen valaisin on järjestetty ottamaan vastaan ohjausta muulta järjestelmän valaisimelta.
32. Patenttivaatimuksen 30 tai 31 mukainen valaisinjäijestelmä, tunnettu siitä, että cm 25 sen eräs jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-26 mukainen valaisin tai cm patenttivaatimuksen 28 mukainen valaisin on järjestetty antamaan ohjaussignaali eräälle i toiselle järjestelmän valaisimelle. CD
33. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-26 mukainen valaisimen tai σι 30 patenttivaatimuksen 28 mukaisen valaisimen, jossa on ainakin eräs LED, ohjausyksikön S ohjausohjelma, tietokoneella ajettavissa/luettavissa olevalla tietovälineellä, erään o o valaisimen ja/tai erääseen järjestelmän osaan kuuluvien valaisinten ohjausvälineiden ohjauksen kriteerien määrittelemiseksi, valaistuksen määrän, sen ajoituksen ja/tai ohjauksen piiriin kuuluvien valaisinten määrittelemiseksi. 23
34. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 1-6 mukainen heijastin tai patenttivaatimuksen 27 mukainen heijastin, tunnettu siitä, että heijastimen kaarevuus on sovitettu erään LED-säteilylähteen säteilyn jakauman muokkaamiseksi tasaista valaistusta 5 varten.
35. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-26 mukainen valaisin tai patenttivaatimuksen 28 mukainen valaisin, tunnettu siitä, että heijastimen kaarevuus on sovitettu erään LED-säteilylähteen säteilyn jakauman muokkaamiseksi tasaista valaistusta 10 varten. CM δ CM o σ> X cc CL σ> N- σ> m σ> o o CM 25
FI20095979A 2009-09-24 2009-09-24 Heijastin ja sitä käyttävä valaisin FI123457B (fi)

Priority Applications (3)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20095979A FI123457B (fi) 2009-09-24 2009-09-24 Heijastin ja sitä käyttävä valaisin
PCT/FI2010/050718 WO2011036340A1 (en) 2009-09-24 2010-09-17 Reflector and light fixture utilizing the same
SE1250237A SE537070C2 (sv) 2009-09-24 2010-09-17 Reflektor och armatur som utnyttjar densamma

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20095979 2009-09-24
FI20095979A FI123457B (fi) 2009-09-24 2009-09-24 Heijastin ja sitä käyttävä valaisin

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20095979A0 FI20095979A0 (fi) 2009-09-24
FI20095979A FI20095979A (fi) 2011-03-25
FI123457B true FI123457B (fi) 2013-05-15

Family

ID=41136440

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20095979A FI123457B (fi) 2009-09-24 2009-09-24 Heijastin ja sitä käyttävä valaisin

Country Status (3)

Country Link
FI (1) FI123457B (fi)
SE (1) SE537070C2 (fi)
WO (1) WO2011036340A1 (fi)

Families Citing this family (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB2499002A (en) * 2012-02-02 2013-08-07 Ocean Led Ltd Luminaire
DE102012015394A1 (de) * 2012-08-03 2014-02-06 Bartenbach Holding Gmbh Fassaden- und/oder Wandbeleuchtungsvorrichtung
US20150264776A1 (en) * 2012-09-24 2015-09-17 Petra Solar, Inc. Distributed street lights energy remote monitoring, command and control

Family Cites Families (11)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
HU9501181D0 (en) * 1995-04-26 1996-05-28 Lazar Reflector
EP1276157A3 (en) * 2001-06-27 2005-02-09 Toyoda Gosei Co., Ltd. Shielded reflective light-emitting device
JP4027688B2 (ja) * 2002-03-15 2007-12-26 株式会社小糸製作所 車両用灯具
JP4094366B2 (ja) * 2002-07-24 2008-06-04 株式会社小糸製作所 車両用灯具
DE112004002083T5 (de) * 2003-10-31 2008-03-20 Toyoda Gosei Co., Ltd. Lichtemittierende Vorrichtung
US7131760B2 (en) * 2004-02-20 2006-11-07 Gelcore Llc LED luminaire with thermally conductive support
KR100666671B1 (ko) * 2005-11-02 2007-01-09 김성태 원격제어 가능한 자가 발전 가로등
JP5198278B2 (ja) * 2005-11-11 2013-05-15 コーニンクレッカ フィリップス エレクトロニクス エヌ ヴィ Ｌｅｄを有する照明器具
GB0607715D0 (en) * 2006-04-20 2006-05-31 Harvard Engineering Plc Street lighting
EP1898146A1 (en) * 2006-09-11 2008-03-12 Hella lighting Finland Oy Recessed LED luminaire
FI122909B (fi) * 2008-01-07 2012-08-31 Naplit Show Oy Valaisinelementti

Also Published As

Publication number Publication date
SE1250237A1 (sv) 2012-05-15
SE537070C2 (sv) 2014-12-23
FI20095979A (fi) 2011-03-25
FI20095979A0 (fi) 2009-09-24
WO2011036340A1 (en) 2011-03-31

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US8308318B2 (en) Sustainable outdoor lighting system
KR101454180B1 (ko) 개선된 구조의 레이스 웨이용 주차장 조명등
US20130250580A1 (en) Induction lamp light fixture
US9695990B2 (en) Arrangement for light emission
FI123457B (fi) Heijastin ja sitä käyttävä valaisin
JP2011108496A (ja) 間接照明装置
CN2864336Y (zh) 一种节能照明灯
KR20090011424U (ko) 엘이디 램프 가로보안등
CN111664384B (zh) 高效节能建筑立体夜景照明系统
CN108167666B (zh) 高出光率匀光led灯及控制方法
KR200389317Y1 (ko) 발광다이오드를 이용한 등기구
CN203177057U (zh) 反射透光座
CN102720959A (zh) Led灯及其透光灯罩
KR200356315Y1 (ko) 엘이디램프를 이용한 전등
KR100884778B1 (ko) 배광효율을 높인 안정기 내장형 램프
CN201066947Y (zh) 一种可直接替代j型卤素灯管的光控节能光源
CN101105277A (zh) 超级节能led路灯
CN215174251U (zh) 一种照明灯泡
Oyeleye Illumination evaluation of lecture theatre, case study of 1000 seat lecture theatre, federal university of technology, Akure, Nigeria
US20130128580A1 (en) Hybrid multidirectional light fixture system
CN204005746U (zh) 具有节能反光灯罩的路灯
CN202719398U (zh) Led灯及其透光灯罩
CN212966540U (zh) 一种基于自动调光led节能信号灯
CN201636760U (zh) Led路灯透镜
CN103189683B (zh) Led灯

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 123457

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

MM Patent lapsed