FI123091B - Menetelmä 3D liikuntasauman toteuttamiseksi tulenkestävässä vuorauksessa - Google Patents

Description

MENETELMÄ 3D LIIKUNTASAUMAN TOTEUTTAMISEKSI TULENKESTÄVÄSSÄ VUORAUKSESSA

Tämän keksinnön kohteena on menetelmä jolla tiivistetään keraamisessa 5 rakenteessa, kahden laitososan välissä oleva liikuntasauma, jossa hallittava liikunta koostuu laitososien kaksi- tai kolmiulotteisista liikkeistä, kuten lämpöliikkeistä.

Keksinnönmukaisen menetelmän käyttöala on tulenkestävät keraamiset 10 rakenteet, kuten esim. teollisuuskattiloiden vuoraukset. Keksinnön tyypillisiä käyttökohteita ovat kiertopetikattilan laitososien, kuten esim. tulipesän ja syklonin, syklonin ja hiekanpalautuskanavan sekä savukanavan ja konvek-torin väliset liikuntasaumat. Käyttökohteille on tyypillistä, että niissä tapahtuvat lämpöliikkeet koostuvat laitososia lähentävistä ja etäännyttävistä läm-ls pöliikkeistä ja tämän lisäksi osien liitospintojen suuntaisista lämpöliikkeistä.

3D liikuntasauma nimitys johtuu siitä, että saumassa voidaan hallita lämpö-liikkeitä, jotka voivat olla jopa kolmiulotteisia. Toisin sanoen, jos sauma-alueelle kuvitellaan suorakulmainen kolmiulotteinen koordinaatisto, jonka 20 yksi akseli on samansuuntainen kuin laiteosia toisiinsa nähden lähentävä tai etäännyttävä lämpöliike niin kaksi muuta ovat tähän nähden kohtisuorassa tasossa ja todellinen lämpöliike on näiden kolmen vektorin summa. Tämän hakemuksen asiakirjoissa käytetään tällaisesta liikun-tasaumasta 3D liikuntasauma nimitystä. 3D liikuntasauman poikkeustapa-^ 25 uksena voidaan pitää saumaa, jossa lämpöliikkeellä on vain yksi vektori

CNJ

^ sen vektorin lisäksi, joka lähentää tai etäännyttää laiteosia toisiinsa nähden.

i m χ Edellä kuvatuissa tilanteissa menetellään nykyään siten, että laitososien

CC

keraamisten vuorausten välille jätetään tyhjä tila, joka sitten täytetään elas-

CVJ

§ 30 tisella korkean lämpötilan kestävällä kuidulla. Kuitu joustaa ja painuu ka- o ^ saan saumapintojen lähestyessä toisiaan ja vastaavasti laajenee pintojen o ™ erkaantuessa toisistaan. Tämä rakenne edellyttää kiinteiden vuorausten välillä olevaa niin leveää rakoa, että nämä vuoraukset eivät törmää toisiinsa missään laitoksen käyttötilanteessa. Toisaalta, mitä suurempi rako joudu- 2 taan vuorauksien välille jättämään, sitä herkemmin polttoprosessissa mukana oleva hiekka pääsee tunkeutumaan vuorausten väliseen rakoon ja aiheuttamaan toimintahäiriöitä ja rakenteiden rikkoontumista.

5 Eräs tunnetun tekniikan mukainen ratkaisu on rakentaa sauma siten, että lämpöliikkeiden eri komponentit hallitaan sauman kahdessa eri liitoskohdassa. Toisessa niistä liitospintojen suuntaiset lämpöliikkeet ja toisessa laiteosia lähentävät ja etäännyttävät lämpöliikkeet. Tämä ratkaisu on esitetty suomalaisessa patenttijulkaisussa nro: 87271.

10

Tunnetun tekniikan suurimmat epäkohdat ovat keraamisen kuitutäytteen kohdalla siinä, että kuitu ei kestä prosessin mekaanisia rasituksia läheskään koko käyttöjakson aikaa. Prosessin suurella nopeudella etenevät savukaasut ja varsinkin niiden mukana virtaava prosessihiekka kuluttavat kui-15 dun pois saumoista, jolloin niiden takana olevat osat joutuvat alttiiksi korkealle lämpötilalle ja hiekan kuluttavalle vaikutukselle. Erittäin suuri epäkohta muodostuu siitä, että sauman ja palkeen täyttyessä hiekalla se estää lämpöliikkeiden hallitun tapahtumisen saumassa, jolloin rakenteet joutuvat hallitsemattoman rasituksen kohteeksi ja vaurioituvat. On tunnetun tekniikan 20 mukaista sitoa tätä kuitutäytettä paikalleen esim. teräsverkoilla tai teräs-puikoilla. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että näillä toimenpiteillä saavutettava hyöty on erittäin vähäistä: saavutetaan korkeintaan hieman pitempi aika kuidun saumassa pysymiselle, mutta ei edelleenkään päästä edes lähelle koko käyttöjakson pituutta. Käyttöjaksolla käsitetään yleisesti ^ 25 laitoksen käynnistyksen ja seuraavan seisokin välistä aikaa. Kun puhutaan

CNJ

^ laitoksen kaikista käyttöolosuhteista, niin tarkoitetaan käyttöjaksojen lisäksi ^ myös seisokkeja.

X

CC

“ Patenttijulkaisussa nro: 87271 esitetty saumarakenne on omiaan poista en g 30 maan edellä kuvatun ongelman, mutta käytäntö on osoittanut, että sen to- o teuttaminen kattilan liikuntasaumarakenteena on erittäin vaikeaa, eikä sillä o ™ ole pystytty poistamaan vallitsevaa ongelmaa ollenkaan. Ratkaisussa esi tettyjen rakenteiden valmistaminen ja asentaminen käyttökohteisiin on osoittautunut liian vaikeaksi ja siten toteutuskelvottomaksi jo 20 vuoden 3 ajan. Ei siis ole pystytty kehittämään menetelmää, jonka avulla tämän mainitun patenttijulkaisun mukainen keksintö olisi voitu ottaa käyttöön ja siten poistaa vallitseva, alalla erittäin vaikeaksi koettu ongelma.

5 Voidaan todeta, että tekninen edistyminen pitkäaikaisen tarpeen tyydyttämiseksi tällä keksinnön käyttöalalla on ollut jo 20 vuotta hyvin vähäistä. Kat-tilanvalmistajat ja niiden vuoraamisen ammattilaiset painivat edelleenkin saman ongelman kanssa kuin silloin parikymmentä vuotta sitten ja osaltaan voimakkaat ennakkoluulot ovat ruokkineet sitä käsitystä, että edellä maini-lo tun keksinnön käytännön toteutus on liian vaativaa, kallista ja riskialtista.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä tiiviin liikuntasauman toteuttamiseksi, jonka avulla voitetaan ennakkoluuloja ja vältetään tunnetussa tekniikassa esiintyviä haittoja. Keksinnönmukaisel-15 le menetelmälle tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön tärkeimpänä etuna tunnettuun tekniikkaan nähden voidaan pitää sitä, että sen avulla voidaan toteuttaa kaikissa käyttöolosuhteissa termisen 20 ja mekaanisen kulutuksen kestävä, tiiviinä pysyvä liikuntasauma yksinkertaisilla ja käyttövarmoilla toimenpiteillä. Tällöin ei tarvitse tyytyä elastisella kuidulla täytettyyn saumaan, jonka täyte häviää mekaanisen rasituksen seurauksena paljastaen avonaisen sauman, jolloin sauma ja sen taustalla oleva palje pääsevät täyttymään kuumalla hiekalla tai korkea lämpötila ^ 25 pääsee vaikuttamaan ilman välityksellä taustarakenteisiin.

CM

Ί Keksinnönmukaisen menetelmän avulla voidaan toteuttaa tehokkaasti edul la linen, tiivis saumarakenne kaiken tyyppisissä 3D liikuntasaumoissa katti-

CC

loissa, kaasuttimissa ja muissa vastaavissa laitteissa. Em. keksinnönmu-

C\J

§ 30 kaisen menetelmän kohteeksi sopivista saumatyypeistä voidaan mainita o esim. sauma jossa laitososat lähentyvät toisiinsa nähden ja siirtyvät muissa δ ^ suunnissa keskenään eri tavalla laitoksen ylösajon aikana ja päinvastaisella tavalla alasajon aikana, sekä sauma, jossa laitososat etääntyvät toisistaan ja siirtyvät niin ikään keskenään eri tavoilla muissa suunnissa ylösajan ai 4 kana ja päinvastoin alasajon aikana. Keksinnönmukaista menetelmää voidaan käyttää yhtä hyvin pyöreissä kuin kulmikkaissa rakenteissa. Sauma-kehän muoto voi olla mikä tahansa suoria ja/ tai kaarevia linjoja käsittävä kuvio.

5

Yhteenvetona voidaan sanoa, että keksinnönmukaisen menetelmän käytöllä saavutetaan merkittävä etu laitoksien toimintavarmuuden parantuessa huomattavasti. Tämä kulminoituu suurina taloudellisina säästöinä merkittävästi vähentyvien korjauskustannusten takia ja ylimääräisten seisokkien 10 jäädessä pois.

Tämän hakemuksen asiakirjoissa olevalla termiparilla: kontaktiprofiili- vas-taprofiili tarkoitetaan profiiliparia, jotka voidaan asettaa päällekkäin, sisäkkäin, lomittain tai vastaavasti siten, että ne muodostavat liitoksen joka ei 15 pääse purkaantumaan profiilien poikkileikkaustasossa mihinkään suuntaan.

Seuraavana on lista piirustuksien kuvioista, joihin tekstissä viitataan ja jotka kuvaavat keksintöä seuraavasti: 20 1, esittää kiertopetikattilan tulipesän ja syklonin välisen kanavan poikkileik kausta, kuvion 16 esittämästä liikuntasauman kohdasta 1-1 ennen vuorauksen asennusta, 2, esittää edellisen kohdan pystyleikkausta A-A, 3, esittää vaakaleikkausta kuviosta 1 kohdalta B-B, g 25 4.- 7, esittävät eri vaiheita keksinnönmukaisen menetelmän toteuttamisessa

CNJ

^ edellisen kuvion mukaisessa kohdassa kuvattuna, ^ 8, esittää keksinnönmukaisessa menetelmässä käytettävää siirtoelimeen x kiinnitettävää säätöelintä,

CC

9, esittää edellä mainitun säätöelimen pituusleikkausta kuvion 8 kohdasta

CVJ

§ 30 C-C kuvattuna, o 10, esittää sauman suoran osan siirtoelintä, säätöelimen luistit siihen kiinni- ^ tettynä, 11, esittää vastaavasti sauman kulman siirtoelintä, 12, esittää kuvion 1 kohdan näkymää liikuntasauman asentamisen jälkeen, 5 13, esittää edellisen kohdan sivunäkymää suunnasta E katsottuna, 14, esittää leikkauskuvaa kuvion 12 kohdasta D-D leikattuna, 15, esittää edellisen kuvion näkymää isometrisesti, 16, esittää kiertopetikattilaa kaaviomaisesti ylhäältä päin kuvattuna, 5 17, esittää kieropetikattilaa kaaviomaisesti sivulta päin kuvattuna, 18, esittää keksinnönmukaisella menetelmällä valmistetun 3D liikun-tasauman osaa kanavan kulmassa, tilanteessa, jossa lämpöliikkeet ovat vaikuttaneet sauma-alueella.

ίο Seuraavassa selitetään keksinnönmukaisen menetelmän käyttö eräässä sen edullisessa käyttökohteessa, kiertopetikattilan tulipesän ja syklonin välisessä liikuntasaumassa em. kuvioihin viittaamalla.

Laitoksen, kuten kiertopetikattilan tulipesän TP ja syklonin SY välinen lii-15 kuntasaumakohta on kuvattu kuvion 16 kohdan 1-1 mukaisena leikkauksena, pystysuoraan käännettynä, kuviossa 1. Kuvion 1 osoittama leikkaus A-A on kuvattu kuviossa 2 ja kohdan B-B mukainen leikkauskuva kuviossa 3. Näistä kuvioissa nähdään siis tulipesän ja syklonin välisen kanavan poikkileikkaus ennen kanavan tulenkestävän vuorauksen asentamista. Kanavan 20 korkeus H on n. 3,5 m ja leveys L n. 2 m. Nämä kanavat voivat olla tyypillisesti jopa yli kymmenen metriä korkeita ja useita metrejä leveitä. Em. kuvista nähdään liikuntasaumassa yhdistyvät teräsvalmisteiset kanavapäät 1 ja 2. Kanavapää 1 on kiinteä osa tulipesää ja kanavapää 2 on kiinteä osa syklonia. Kattilan ylösajossa lämpöliikkeet siirtävät sekä kattilan-, että erotti-^ 25 men kanavapäitä 1, 2 toisiaan kohti, jolloin niiden välissä oleva tila 3 piene- ^ nee. Näitä siirtymiä kuvaavat nuolet z1 ja z2 kuviossa 3. Samanaikaisesti ^ nämä kanavapäät siirtyvät kanavan leveys- ja korkeussuunnassa eri tavalla ^ toisiinsa nähden. Näitä siirtymiä kuvaavat nuolet y1 ja y2 sekä x1 ja x2 ku- * viossa 1. Lopputuloksena on kanavapäiden 1, 2 aseman muuttuminen toi- o 30 siinsa nähden kaikilla koordinaatiston kolmella akselilla. Tässä esimerkissä

O

^ siirtymät z1 ja z2 ovat suuruudeltaan yhteensä n. 100 mm, siirtymät x1 ja o cv x2 25- 30 mm kanavan kohdasta riippuen ja siirtymät y1 ja y2 noin 20-30 mm kanavan kohdasta riippuen. Tämän 3D lämpöliikkeen hallitsemiseksi 6 siten, että saumakohta pysyy kaikissa olosuhteissa ja kaikilta kohdiltaan tiiviinä, tehdään seuraavat toimenpiteet: • Saumakohdan runkorakenteet, eli teräsrakenteiset kanavapäät 1 ja 2 koostetaan ympäriinsä siten, että tasomaisten paljelevyjen 1.1 ja 2.1 vä- 5 liin jää tila 3, jonka leveys a on n. 400 mm ja että paljelevyjen leveys b on n. 200 mm (kuviot 2 ja 3). Oleellista on että mitta a on suurempi kuin jäljempänä esitettävän siirtoelimen 6 leveys g, jotta siirtoelin 6 voidaan asentaa tähän tilaan 3 ulkokautta.

• Tilaan 3 asennetaan kanavapäiden 1 ja 2 vuorauksen yhteydessä esi-io valmistetut vanerimuotit 4.1, 4.2 (kuvio 4) ja ne tuetaan toisiinsa muotin- tukielimillä 4.3. Muottien 4.1 ja 4.2 avulla saatavien vuorausten TP/5 ja SY/ 5 väliin jäävä uusi tila 3.1 on poikkileikkaukseltaan samanlainen koko sauman ympäri. Kanavapään 2 puoleisessa vuorauksessa on uloke 5.1, jonka vahvuus d on n. 80 mm ja vuorauksien lyhin etäisyys c on 230 is mm, sekä osittain paljelevyjen 1.1, 2.1 päällä suojana olevien vuorausten välinen etäisyys e 340 mm ja etäisyys f vuorauksen pinnasta paljelevyjen uloimpaan kohtaan on 270 mm.

• Keraaminen tulenkestävä massa asennetaan muotteihin 4.1,4.2 ja kun massa on kovettunut, niin muotit poistetaan, 20 · Uuteen tilaan 3.1, jonka mitat ovat e= 340 mm, c= 230 mm, d= 80 mm ja kokonaisleveys f = 270 kun vuorauksen normaali paksuus kanavassa on 70 mm, asennetaan esivalmistettu ensimmäinen siirtoelin 6 (kuviot 5,10) siten, että sen päätypinta 6.1 painetaan kanavapään 1 vuorauksen 5 pintaa 5.2 vasten ja siirtoelimen 6 pinta 6.2 toisen kanavanpään 2 vuorauk-o 25 sen 5 ulokkeen pintaa 5.3 vasten. Pintojen 6.2 ja 5.3 väliin asennetaan keraaminen 2 mm:n paperi ja siirtoelin 6 asennetaan kanavan korkeus-lo suunnassa siten määrätylle paikalle, että kaikki kanavan siirtoelimet x mahtuvat myöhemmin oikeille paikoilleen. Ensimmäisen siirtoelimen

CL

^ asennuksessa käytetään apuna asennustukea, joka on kiinnitetty väliai- § 30 kaisesti paljelevyyn 2.1 esim. hitsaamalla ja jonka päälle siirtoelin laske- 5 taan asennuksen ajaksi. Asennustuen paikka mitoitetaan tarkasti siten,

C\J

että muutkin siirtoelimet mahtuvat saumarakenteeseen.

7 • Ensimmäisessä siirtoelimessä 6 kiinni olevien kahden säätöelimen 7 luistien 8 kontaktiprofiileilla 8.1 (kuviot 8, 9) olevat, niihin vastaprofiilien 9.4 välityksellä liitetyt ja luistamaan kykenevät rungot 9 työnnetään päistään 9.1 kiinni paljelevyyn 2.1 ja rungot hitsataan kiinni paljelevyyn (kuvio 5 5). Säätöelimien luisteissä 8 on kussakin hitsaamalla kiinnitettynä kaksi ankkurointielintä 8.4 (kuviot 10,11), jotka pitävät luistit 8 tiukasti kiinni säätöelimien 6 massauksessa.

• Paljelevyn 1.1 ja luistin 8 päätylevyjen 8.2 väliin asennetaan tukielimet 11 siten, että niiden runko 11.1 hitsataan kiinni paljelevyyn 1.1 sille koh- lo dalle, että suurimpienkin saumassa tapahtuvien lämpöliikkeiden aikana tukielimien 11 tukipäät 11.2 ja säätöelimien luistien päätylevyt 8.2 ovat kohdakkain (kuviot 5, 6). Luistien 8 päätylevyistä 8.2 tehdään niin laajat, että suurimman mahdollisen lämpöliikkeen jälkeenkin ne ja tukielimien tukipäät 11.2 ovat kohdakkain, 15 · Säätöelimien runkojen 9 voimaelinpesiin 9.2 , kuten esim. jousipesiin (kuviot 6, 8) asetetaan voimaelimet 10 kuten työntöjouset siten, että jousen toinen pää työnnetään rungon päässä olevan levyn 9.3 taakse ja jousta painetaan niin paljon kasaan, että sen toisessa päässä oleva ak-selinomainen uloke voidaan työntää säätöelimen luistin 8 päätylevyssä 20 8.2 olevaan reikään 8.3. Näin asennettuna jousi ei pääse liukumaan pois jousipesästä. Jousivoima painaa siirtoelimen päätypinnan 6.1 kiinni vuorauksen pintaan 5.2.

• Tukielimien 11 tukipäät 11.2 ovat tukielimien rungoissa 11.1 kiinni olevia ruuveja ja ne kierretään kiinni säätöelimien päätylevyihin 8.2 ja sen lisäk- 5 25 si vielä 2 mm ulos, jolloin päätylevyt 8.2 työntyvät 2 mm paljelevystä 1.1

CNJ

-A poispäin jolloin vuorauspintojen 5.2 ja 6.1 väliin muodostuu 2 mm:n rako.

ιό · Kaikki liikuntasaumaan tulevat siirtoelimet 6 ja 6a asennetaan saumaan x samalla tavalla ja pituussuunnassa kiinni toisiinsa siten, että niiden pää-

CL

typintojen 6.3 väliin asennetaan 2 mm:n keraaminen paperi.

C\J

o 30 · kun koko kierros siirtoelimiä 6 ja 6a säätöelimineen, tukielimiä 11 ja voi- 5 maelimiä 10 on asennettu, niin niiden taustalle ja väleihin asennetaan

C\J

keraaminen elastinen kuitutäyte 12 ja sauman palje 13 ja siihen kiinnitetyt suojalevyt 13.1,13.2 asennetaan kiinni paljelevyjen 1.1 ja 2.1 jatkei- 8 siin 1.2 ja 2.2 (kuvio 7). Jatkeet 1.2 ja 2.2 toimivat myös paljelevyjen 1.1, 2.1 jäykisteinä.

Keksinnönmukaiseen liikuntasaumarakenteeseen liittyvä tila 3 voidaan ra-5 kentaa niin laajaksi kuin tilanne kulloinkin edellyttää. Sen leveyteen a vaikuttavat mm. lämpöliikekomponenttien z1 ja z2 suuruus, siirtoelimien 6 leveys g, siirtoelimien ja ulokkeen 5.1 pienin sallittu päällekkäisyys j, paisun-tavaran k (kuvio 6) suuruus ja paljelevyjen suojamassan kerrosvahvuus. Oleellista on, että siirtoelimet 6 voidaan asentaa paikalleen kanavan ulko-10 puolelta, jolloin asennusolosuhteet saadaan mahdollisimman edullisiksi.

Siirtoelimien 6, 6a muoto voi olla mikä tahansa kanavassa kohtaavien ka-navapäiden vuorauksien muotoihin siten sopiva muoto, että siirtoelimen paikalleen asentaminen synnyttää kaksi saumakohtaa sisältävän liikun-15 tasauman, joista toisessa vuoraukset liukuvat lomittain ja toisessa vierekkäin. Siirtoelimet 6 voidaan liittää toisiinsa saumakehän kulmissa esim. suorakulman käsittävillä siirtoelimillä 6a (kuvio 11) tai esim. jiiriliitoksella. Siirtoelimet voivat olla myös kaksi kerroksisia, jolloin taustakerros koostetaan eristysmateriaalista säätöelimien 7 lämpötilan alentamiseksi.

20 Säätöelimen 7 rakenne voi olla mikä tahansa rakenne, jossa sen osat luisti 8 ja runko 9 on yhdistetty kontaktielimillä toisiinsa siten, että runko 9 kykenee liukumaan luistin 8 päällä tai sisällä pituussuuntaisesti niin, että näiden osien keskinäinen kontakti ei pääse purkaantumaan missään suunnassa ja ^ 25 että niissä on kiinni tai niihin voidaan kiinnittää tarpeellinen määrä ankku- ™ rielimiä 8.4, jotka pitävät luistin kiinni siirtoelimessä 6. Säätöelimen osien ^ suunnittelussa tulee huomioida että luistin 8 ja rungon 9 ristikkäinen asema ^ antaa pienimmilläänkin ollessaan riittävän tuen säätöelimen 7 kannatuksella le. On huomattava, että keksinnönmukaisella menetelmällä ympäriinsä o 30 asennettu pystysuora liikuntasauma käsittää kolme erilaista siirtoelimien 6 ° säätöelimille 7 aiheuttamaa rasitusmallia: lattiarakenteessa taivutuksen o ^ ulospäin, kattorakenteessa sisäänpäin ja seinärakenteessa alaspäin. Sää- töelimet 7 tulee rakentaa niin tukeviksi, että ne kestävät kaikki nämä rasitukset. Tämä ei ole suinkaan ongelma, vaan esim. aiemmin kerrotussa 9 esimerkissä esitetty kotelomainen runko 9 antaa yhdessä riittävän tarkan luistin 8 ja rungon 9 välisen välyksen kanssa hyvän taivutusvastuksen tälle kokonaisuudelle. Myös luistin 8 ankkuroinnissa on otettava huomioon em. asiat ja niitä tulee olla riittävä määrä jokaisessa siirtoelimessä 6 (kuviot 10 5 ja 11). Säätöelimien kontaktiprofiileilla voidaan käyttää voitelua toiminnan varmistamiseksi. Voiteluaineiksi soveltuvat useat korkeaa lämpötilaa kestävät öljyt ja rasvat. Säätöelimien 7 materiaali valitaan sen kohdalla vallitsevan lämpötilan mukaan. Se voi olla esim. ruostumaton-, haponkestävä- tai tulenkestäväteräs.

10

Ankkurielimet 8.4 voidaan kiinnittää luisteihin 8 kiinteästi esim. hitsaamalla. Ne voivat olla myös erillisiä elimiä, jotka asennetaan siirtoelimien 6 muotteihin siten, että niiden ankkurointipäät jäävät siirtoelimien 6 massan sekaan ja niiden toisessa päässä olevat kiinnityselimet, kuten esim. kierrehol-15 kit jäävät siten näkyviin, että luistit 8 voidaan kiinnittää niihin. Tällöin siirtoelimien 6 ja luistien 8 väliin voidaan asentaa tarvittaessa esim. keraaminen pahvi tai vahvempi eristyslevy. Tällä väliaineella voidaan kompensoida osien keskinäisiä jännityksiä ja/ tai eristää siirtoelimet 6, jolloin niihin vaikuttavaa lämpötilaa voidaan alentaa.

20

Tukielimen 11 toimintaperiaate voi perustua esim. ruuviliitokseen, jolla runko 11.1 ja tukipää 11.2 ovat sisäkkäin kiinni toisissaan. Kun tukipää on kierretty oikealle paikalleen, niin se voidaan lukita esim. hitsaamalla, sokalla ^ 25 tai jollakin muulla sopivalla keinolla. Joissakin tilanteissa voidaan käyttää

CVJ

^ myös yksiosaisia tukielimiä, jolloin ne mitoitetaan tarkasti olosuhteiden mu- ^ kaan. Tuenta voi perustua myös johonkin muuhun tunnetun tekniikan mu- ^ kaiseen ratkaisuun, jolla siirtoelin irrotetaan laiteosan vuorauksesta ja luki- tr taan siihen nähden haluttuun asemaan. Oleellista on, että tasosaumassa

CVJ

§ 30 vastakkain olevat keraamiset pinnat eivät hankaa toisiaan mutta ovat niin o lähellä toisiaan, että sauma on olennaisesti tiivis.

o

CVJ

10

Voimaelimen 10 toiminta voi perustua jousivoimaan, hydrauliikkaan, pneumatiikkaan tai mihin tahansa ratkaisuun, jolla luistien päätytasot 8.2 pidetään kiinni tukielimien tukipäissä 11.2 kaikissa laitoksen käyttöolosuhteissa.

5 Siirtoelimet 6 ja 6a voidaan tarvittaessa leikata esim. timanttisahalla sopivan kokoiseksi. Varsinkin viimeisen kulmissa olevien siirtoelinten 6a väliin tulevan siirtoelimen 6 leikkaaminen saattaa monesti helpottaa asennusta entisestään.

ίο Keksinnönmukaisen liikuntasauman siirtoelimien 6 väliset raot voidaan tehdä tapauskohtaisesti sen suuruisiksi, että kaikki rakenneosien sisäiset läm-pötilalaajentumat pääsevät tapahtumaan. Jos esim. kohteen runko on ns. jäähdyttämätön, niin vuorauksen sisäiset saumat voivat olla pienempiä kuin jäähdytetyssä runkorakenteessa olevan vuorauksen vastaavat saumat, is Samoin laiteosien vuorauksien 5 ja siirtoelimen 6 väliset välykset voidaan tehdä olosuhteiden mukaan siten, että sauma on mahdollisimman tiivis sallien kuitenkin osien esteettömän liikkumisen kummassakin liitoskohdassa.

Keksinnönmukainen liikuntasauma voidaan asentaa myös tapauskohtaises-20 ti siten, että sauma-alueella ei ole virtauksia häiritseviä pykäliä laitoksen käytön aikana. Tällöin sauma-alueen vuoraukset toteutetaan siten, että asennusvaiheessa niihin asennetaan lämpöliikkeiden suuruiset pykälät, jotka lämpöliike sitten tasoittaa.

5 25 Kun keksinnönmukainen liikuntasauma toteutetaan olennaisesti vaaka-

CM

^ tasossa olevassa saumassa, niin toteuttamalla rakenne siten, että säätö- ^ elimen rungon 9 kiinnitys tapahtuu ylempänä olevaan paljelevyyn, niin voi- x maelin 10 voidaan korvata painovoimalla. Painovoima painaa siirtoelintä 7 tr alaspäin ja pitää säätöelimen säätöpään 11.2 kiinni luistin päätylevyssä 8.2

C\J

g 30 kaikissa käyttöolosuhteissa.

o δ ™ On huomattava, että vaikka tässä selityksessä on pitäydytty yhdentyyppi sessä keksinnölle edullisessa toteuttamisesimerkissä, niin tällä ei kuitenkaan haluta mitenkään rajoittaa keksinnön käyttöä vain tämän tyyppistä 5 11 esimerkkiä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

10 15 20 ^ 25 0

CNJ

LO

CC

CL

C\J

o 30 o δ c\j

Claims (6)

12

1. Menetelmä 3D liikuntasauman toteuttamiseksi tulenkestävässä vuorauksessa, jonka menetelmän mukaan: 5. liikuntasauma-alueeila kohtaavien teräksisten laitososien, kuten esim. kanavapäiden (1, 2) väliin jätetään asennuksen yhteydessä tila (3), joka rajoittuu paljelevyihin (1.1, 2.1) tai vastaaviin elimiin, • liikuntasaumaan rakennetaan paisuntavara rakenteita vastakkain siirtäviä lämpölaajentumia varten, ίο · liikuntasaumaan rakennetaan vastakkaiset laiteosat yhdistävä oleellisesti tiivis tasosauma muita kuin em. lämpöliikkeitä varten, tunnettu siitä, että tilan (3) leveys (a) tehdään suuremmaksi kuin siihen asennettavan siirtoelimen (6) leveys (g) ja että tehdään seuraavat esivalmistustoimenpiteet: 15. valmistetaan vähintään yksi säätöelin (7) jokaista jäljempänä määriteltyä siirtoelintä (6) kohti siten, o että säätöelimistä (7) jokainen käsittää luistin (8), joka käsittää: naaras- tai urospuolisen kontaktiprofiilin (8.1), vähintään yhden ankkurointielimen (8.4), 20 päätylevyn (8.2) tai vastaavan vastinlevyn, o että säätöelimistä (7) jokainen käsittää rungon (9), joka käsittää: luistin kontaktiprofiiliin (8.1) liukusovitukseila sopivan vastaprofiilin (9.4) voimaelinpesän (9.2) vähintään yhtä jäljempänä määriteltyä o 25 voimaelintä (10) varten ainakin siinä tapauksessa, jos ώ siirtoelimen (6) siirtovoimana ei ole painovoima, co · valmistetaan seuraavasti niin monta siirtoelintä (6) että ne kattavat x koko liikuntasauman kehän tai niillä varustettavan sauman kehän CC CL osan: C\J o 30 o siirtoelimen (6, 6a) muotoiseen muottiin liitetään vähintään g yhden säätöelimen (7) luisti (8) siten, että luistiin (8) kiinnitetty ^ ankkurielin (8.4) jää muotin sisälle, ja että jos luisteja on enemmän kuin yksi, niin ne ovat keskenään samansuuntaisia, 13 tai em. muottiin liitetään vähintään yksi erillinen ankkurielin (8.4) joka/ jotka jää/ jäävät muotin sisälle siten, että luisti (8) on kiinnitettävissä ankkurielimeen/-elimiin (8.4) esim. ruuviliitokselta ja että jos luisteja on enemmän kuin yksi, niin ne asettuvat s ankkurielimiin kiinnitettäessä keskenään samansuuntaisiksi, o muotti valetaan täyteen tulenkestävällä massalla, jolloin ankkurielimet (8.4) jäävät massan sekaan, o muotti poistetaan kun massa on kovettunut, jolloin luisti/ luistit (8) jäävät kiinni siirtoelimeen (6) ankkurielimiensä (8.4) avulla, ίο tai ankkurielin/ -elimet jää/ jäävät kiinni siirtoelimeen (6), o valmistetaan säätöelimien (7) kanssa yhtä monta tukieiintä (11), jotka käsittävät ainakin rungon (11.1) ja tukipään (11.2) ja joissa tukipää (11.2) on yhdistetty runkoon (11.1) esim. ruuviliitoksella siten, että tukielimen (11) kokonaispituus on säädettävissä, tai 15 em. tukielimistä (11) tehdään yksiosaiset ja määrämittaiset, ja tehdään seuraavat asennustoimenpiteet: • kanavapäiden (1, 2), väliseen tilaan (3) asennetaan muotit (4.1, 4.2) siten, että niillä aikaansaatavien vuorauksien (5) väliin ja taustalle jää tila siirtoelimille (6) ja paisuntavaroille (k), 20. muotit (4.1, 4.2) valetaan täyteen tulenkestävällä massalla ja kun massa on kovettunut, niin muotit poistetaan, • vuorauksien (5) väliin asennetaan ulkoapäin siirtoelimet (6, 6a) yksitellen, halutussa laajuudessa ja siten, että säätöelimien (7) luisteillä (8) olevat rungot (9) kiinnitetään paljelevyyn (2.1) esim. 25 hitsaamalla sen jälkeen, kun siirtoelimen (6) pinta (6.1) on ensin ^ painettu ainakin lähes vuorauksen pintaa (5.2) vasten ja U siirtoelimen pinta 6.2 on asetettu välysmrtan etäisyydelle ° vuorauksen ulokkeen pinnasta (5.3) sekä toisena ja sitä * myöhemmin asennetun siirtoelimen (6, 6a) pinta (6.3) on asetettu o 30 toisen välysmitan etäisyydelle sitä ennen asennetun siirtoelimen ? pinnasta (6.3), O c'J · luistien päätylevyjen (8.2) tai vastaavien vastinlevyjen kohdalle, päätylevyjen (8.2) ja paljelevyn (1.1) väliin asennetaan tukielimet (11), ja niiden rungot (11.1) kiinnitetään esim. hitsaamalla 14 paljelevyyn (1.1) Luistien päätylevyt (8.2) ja tukielimien tukipäät (11.2) asennetaan siten, että ne pysyvät pareittain kohdakkain kaikissa käyttöolosuhteissa, • tukielimien tukipäiden (11.2) pituus säädetään siten, että 5 siirtoelimien pintojen (6.1) ja vuorauksen pinnan (5.2) välissä on välys kun tukipäät (11.2) ja luistin päätylevyt (8.2) ovat kosketuksessa vastakkain. • palje (13) asennetaan paikalleen. ίο

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että siirtoelimien runkojen (9) voimaelinpesiin (9.2) asennetaan ennen palkeen (13) asennusta voimaelimet (10) kuten esim. esijännitetyt työntöjouset, pneumaattiset työntölaitteet, hydrauliset työntölaitteet tai jotkut muut tilanteeseen sopivat työntölaitteet, jotka painavat 15 päätylevyjen (8.2) vastinpinnat ja tukielimien tukipäät (11.2) vastakkain toisiinsa kiinni.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että siirtoelimen/ -elimien (6) siirtovoima on painovoima. 20

4. Jonkun patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että ennen palkeen (13) asennusta asennetaan paisuntatilaan (k) keraaminen elastinen kuitutäyte (12). ™ 25 O

^ 5. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 4 mukainen menetelmä tunnettu siitä C\J 9 että siinä käytettävän siirtoelimen (7) ankkurielimet (8.4) kiinnitetään O) ° luistiin (8) hitsaamalla, ruuviliitoksella tai jollakin muulla X £ käyttökelpoisella tavalla. S 30

§ 6. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 5 mukainen menetelmä tunnettu siitä δ että siirtoelimen (6) ja säätöelimen luistin (8) väliin asennetaan C\J keraaminen eriste. 15