FI122965B - Tuloilmalaite ja menetelmä ilmanvaihdossa - Google Patents

Description

Tuloilmalaite ja menetelmä ilmanvaihdossa Tilluftanordning och förfarande vid ventilation

5 TEKNIIKAN ALA

Keksinnön kohteen on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen tuloilmalaite 10 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 3 johdanto-osan mukainen menetelmä ilmanvaihdossa.

TEKNIIKAN TASO

15 Tuloilmalaitteet tai ilmastointipalkit käsittävät tuloilmakammion, sekoituskammi-on ja lämmönvaihtimen. Raitisilmavirtaus tuodaan tuloilmakammiosta sekoitus-kammioon, jossa raitisilmavirtaus sekoitetaan kierrätysilman kanssa, jonka jälkeen yhdistetty ilmavirtaus johdetaan huonetilaan. Kierrätysilma johdetaan sekoi-tuskammioon lämmönvaihtimen kautta, jossa kierrätysilmaa voidaan lämmittää tai 20 jäähdyttää. Samalla tuloilmalaitteella voidaan kesäaikaan hoitaa huoneilman jäähdytys ja talviaikaan huoneilman lämmitys. Kesäaikaan huoneen kierrätysilmaa jäähdytetään ja talvisaikaan lämmitetään tuloilmalaitteen lämmönvaihtimessa. cm Raitisilmavirtaus indusoi kierrätysilmavirtauksen virtaamaan huoneesta lämmön- cu vaihtimen kautta sekoituskammioon.

o 25 o Ongelmana ovat huoneen ääritilat, kuten ulkoilmaan rajoittuva seinä, joka käsittää £ ikkunan. Talvisaikaan esiintyy voimakasta kylmävetoa kun kylmä ikkunapinta 00 aiheuttaa kylmän ilmavirtauksen alaspäin huonetilassa ja kesäaikaan ikkunapin- C\] cd nan lämmittämä ilma pyrkii nousemaan voimakkaasti huonetilan kattoon.

2

Ilmastointipalkki tai ilmastointipalkit säädetään yleensä huoneen keskimääräistä jäähdytys- ja lämmitystarvetta varten, jolloin tilanne ei ole tyydyttävä huoneen ääritiloissa. Tilanteessa, jossa huoneessa on useita ilmastointipalkkeja, voidaan lähinnä ikkunaseinää oleva ilmastointipalkki mitoittaa suuremmalle jäähdytys- tai 5 lämmitysteholle. Myös passiivisia ilmastointipalkkeja on käytetty ikkunaseinän lähellä, jolloin ilmastointipalkki imee sisäänsä auringon lämmittämästä ikkunasta ylöspäin huoneen kattoon suuntautuvan ilmavirtauksen.

Tunnetuissa ratkaisuissa tätä edellä mainittua huoneen ääritiloihin liittyvää on-10 gelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön mukaisella tuloilmalaitteella edellä mainitut, ikkunapinnan lämpötilas-15 ta johtuvat ilmavirtaukset voidaan ottaa paremmin huomioon.

Keksinnön mukaisen ilmanvaihto laitteen pääasialliset tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

20 Keksinnön mukaisen menetelmän pääasialliset tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksen 3 tunnusmerkkiosassa.

c\j Keksinnön mukaisen tuloilmalaitteen ohjausjärjestelyn avulla voidaan yhdistetty ° ilmavirtaus ohjata ilmastoitavaan huonetilaan tuloilmalaitteen sekoituskammioista o 25 joko siten, että koko yhdistetty ilmavirtaus ohjataan alaspäin ilmastoitavaan huo- o netilaan tai siten, että koko yhdistetty ilmavirtaus ohjataan ilmastoitavan huonetila lan katon suuntaisesti sivulle tai siten, että osa yhdistetystä ilmavirtauksesta ohja- 00 taan alaspäin ja osa yhdistetystä ilmavirtauksesta ohjataan ilmastoitavan huoneti- co lan katon suuntaisesti sivulle.

CD

1 30 3

Keksinnön mukaisella tuloilmalaitteella voidaan säätää huoneolosuhteita siten, että säädössä otetaan huomioon vuodenajan vaatima lämmitys- ja/tai jäähdytys-tarve sekä ikkunapinnalta tapahtuva konvektiovirtaus, joka talviolosuhteissa on kylmä lattiaa kohti suuntautuva ilmavirtaus ja kesällä lämmin kattoa kohti suun-5 tautuva ilmavirtaus.

Kesällä käytetään tuloilmalaitteen kesämoodia, jossa ensimmäinen osuus yhdistetystä ilmavirtauksesta ohjataan ikkunaseinän suuntaisesti alaspäin ja toinen osuus yhdistetystä ilmavirtauksesta ohjataan huonetilan sisäkaton suuntaisesti sivulle. 10 Talvella käytetään talvimoodia, jossa yhdistetty ilmavirtaus ohjataan kokonaisuudessa ikkunaseinän suuntaisesti alaspäin. Keväällä käytetään tuloilmalaitteen ke-vätmoodia, jossa yhdistetty ilmavirtaus ohjataan kokonaisuudessaan huonetilan sisäkaton suuntaisesti.

15 Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisten piirustusten kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

20

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen tuloilmalaite eri toimintamoodeissaan. c\j Kuviossa 2 on aksonometrinen esitys keksinnön mukaisesta tuloilmalaitteesta.

δ

(M

i 00 o 25 Kuviossa 3 on esitetty poikkileikkaus kuviosta 2, josta näkyy tuloilman säätöperi- σ> 0 aate.

CC

CL

a> Kuviossa 4 on esitetty poikkileikkaus kuviossa 2 esitetystä tuloilmalaitteesta.

(M

CD

O)

O 30 EDULLISTEN SUORITUSMUOTOJEN SELOSTUS

4

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen tuloilmalaite kolmessa eri toiminta-moodeissa AI, A2 ja A3. Kussakin toimintamoodissa AI, A2 ja A3 on esitetty poikkileikkaus ilmastoitavasta huoneesta H, jossa keksinnön mukainen tuloilmalaite 10 näkyy. Tuloilmalaite 10 on ripustettu huoneen H kattoon K, välimatkan 5 päähän katosta K ja välimatkan SI päähän huoneen H ikkunaseinästä W. Tuloilmalaite 10 on yhdensuuntainen huoneen H ikkunaseinän W kanssa.

Kuviossa 1 ylimpänä on esitetty ilmastointilaitteen 10 kesämoodi AI. Kesällä aurinko lämmittää ikkunaa Wl, jolloin lämmin ilmavirtaus LL suuntautuu ikku-10 napintaa W1 ja ikkunaseinää W myöten ylöspäin kattoa K kohti. Ilmastointilaitteen 10 kautta ohjataan tällöin ensimmäinen huonetta H jäähdyttävä ilmavirtaus LA viistosti alaspäin lattiaa E kohti ja toinen huonetta jäähdyttävä ilmavirtaus LB katon K suuntaisesti sivulle päin. Tällä järjestelyllä saadaan ikkunasta W1 ylöspäin suuntautuva lämmin ilmavirtaus LL ohjattua kiertoilman mukana ilmastointi-15 laitteen 10 lämmönvaihtimeen, jolloin kyseinen lämmin ilmavirtaus LL ei pääse leviämään huonetilaan H. Ohjaamalla osa ilmastointilaitteesta 10 lähtevästä jäähdyttävästä ilmavirtauksesta LB katon K suuntaisesti, voidaan lattiaa E kohti suunnattu jäähdyttävä ilmavirtaus LA pitää kohtuullisena, jotta siitä ei aiheudu vedon tunnetta.

20

Kuviossa 1 keskellä on esitetty ilmastointilaitteen 10 talvimoodi A2. Talvella ikkuna W1 hohkaa kylmää, joka suuntautuu kylmänä ilmavirtauksena LK ikkuna-oj seinää W myöten alaspäin lattiaa E kohti. Ilmastointilaitteen 10 kautta ohjataan ° tällöin lämmittävä ilmavirtaus LA pelkästään viistosti alaspäin lattiaa E kohti.

00 o 25 Tällä tavoin voidaan kylmää hohkaavasta ikkunasta W1 alaspäin suuntautuva o kylmä ilmavirtaus LK katkaista, jolloin vältetään kylmän ilman leviäminen lattiaa g E myöten huonetilaan H.

oo

CD

c\| co Kuviossa 1 alimpana on esitetty ilmastointilaitteen kevätmoodi A3. Keväällä ik- o

o 30 kuna W1 on vielä kylmä, jolloin ikkunasta W1 suuntautuu kylmä ilmavirtaus LK

alaspäin ikkunaseinää W myöten. Ilmastointilaitteen 10 kautta ohjataan tällöin 5 ilmavirtaus LB pelkästään katon K suuntaisesti sivulle päin. Keväällä aurinko lämmittää huonetta H, mutta ikkuna W1 on vielä kylmä. Ilmastointipalkista 10 lähtevä, huonetilaa H jäähdyttävä ilmavirtaus LB ohjataan pelkästään katon K suuntaisesti sivulle, jolloin se ei vahvista kylmää hohkaavasta ikkunasta W1 alas-5 päin suuntautuvaa kylmää ilmavirtausta LK.

Kuvioissa 2 on esitetty aksonometrisesti keksinnön mukainen tuloilmalaite. Tu-loilmalaite 10 käsittää poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen tulo ilma-kammion 11, johon raitisilmavirtaus johdetaan ulkoa kanaviston ja puhaltimen 10 kautta. Tuloilmakammion 11 sivuseinämässä on ensimmäinen 12a ja toinen 12b virtausaukko, joita suljetaan ja avataan sivuseinämän suuntaisesti, vaakasuuntaan liikkuvalla säätö levyllä 13. Ensimmäinen virtausaukko 12a yhdistää ensimmäisen pitkänomaiseen jakokammion 14a tuloilmakammioon 11 ja toinen virtausaukko 12b yhdistää toisen pitkänomaisen jakokammion 14b tuloilmakammioon 11. En-15 simmäinen 14a ja toinen 14b jakokammio ovat yhdensuuntaisia ja poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisia.

Tuloilmakammion 11 sivuseinän yhteydessä oleva säätölevy 13 on yhteistoiminnallinen ensimmäiselle 12a ja toiselle 12b virtausaukolle. Ensimmäisen vir-20 tausaukon 12a avaaminen sulkee toista virtausaukkoa 12b ja päinvastoin. Koko-naiskuristus tuloilmakammiosta 11 jakokammioihin 14a, 14b johdettavassa rai-tisilmavirtauksessa pysyy siten vakiona, jolloin myös ilmastoitavaan huonetilaan c\i H johdettava kokonaisraitisilmavirtaus pysyy vakiona. Säätö levyllä 13 säädetään cv siis tuloilmakammiosta 11 jakokammio ihin 14a, 14b syötettävän kokonaisraitisil- cp 25 mavirtauksen jakautumista jakokammio iden 14a, 14b kesken.

Oi o g Ensimmäisen jakokammion 14a alapinnassa on ensimmäinen suutinrivistö 16a oo jonka välityksellä voidaan johtaa raitisilmaa ensimmäisestä jakokammiosta 14a S sen alapuoliseen ensimmäiseen sekoituskammioon 15a. Toisen jakokammion 14b o o 30 alapinnassa on vastaavalla tavalla toinen suutinrivistö 16b, jonka välityksellä voi- 6 daan johtaa raitisilmaa toisesta jakokammiosta 14b sen alapuoliseen toiseen sekoi-tuskammioon 15b.

Ensimmäisen jakokammion 14a ja toisen jakokammion 14b väliin on sovitettu 5 pitkänomainen, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoinen lämmönvaihdin 17. Lämmönvaihtimen 17 alapuolelle on sovitettu ensimmäinen trapetsin muotoinen ohjauskappale 18. Ensimmäisen jakokammion 14a ulkosivuseinämän alapuolella on sovitettu pystysuuntainen ensimmäinen sivuseinämä 19a ja toisen jako-kammion 14b alle on sovitettu toinen ohjauskappale 20.

10

Ensimmäisen sekoituskammion 15a alaosassa on ensimmäinen lähtöaukko 25a, josta ensimmäisessä sekoituskammiossa 15a muodostettu yhdistetty ilmavirtaus ohjautuu alaspäin ilmastoitavan huonetilan lattiapintaa kohti. Toisen sekoitus-kammion 15b alaosassa on toinen lähtöaukkoa 25b, josta toisessa sekoituskammi-15 ossa 15b muodostettu yhdistetty ilmavirtaus ohjautuu sivulle ilmastoitavan huonetilan katon suuntaisesti.

Kuviossa 3 on esitetty poikkileikkaus kuviosta 2, josta näkyy tuloilman säätöperiaate. Huoneen ikkunaseinämä on tässä tuloilmalaitteen oikealle puolella.

20

Kuvion 3 toimintatilassa B1 tuloilmakammion 11 sivuseinämässä oleva säätö levy 13 on ensimmäisessä ääriasemassaan, jolloin tuloilmakammion 11 koko raitisil-c\j mavirtaus ohjataan ensimmäisen virtausaukon 12a kautta ensimmäiseen jako- cm kammioon 14a.

8 25 O) o Kuvion 3 toimintatilassa B2 tuloilmakammion 11 sivuseinämässä oleva säätö levy g 13 on keskiasemassaan. Puolet tuloilmakammion 11 raitisilmavirtauksesta ohja- oo taan ensimmäisen virtausaukon 12a kautta ensimmäiseen jakokammioon 14a ja c\i toinen puoli tuloilmakammion 11 raitisilmavirtauksesta ohjataan toisen vir-o o 30 tausaukon 12b kautta toiseen jakokammioon 14b.

7

Kuvion 3 toimintatilassa B3 tuloilmakammion 11 sivuseinämässä oleva säätölevy 13 on lähellä toista ääriasemaansa. Pieni osa tuloilmakammion 11 raitisilmavirta-uksesta ohjataan ensimmäisen virtausaukon 12a kautta ensimmäiseen jakokammi-oon 14a ja suurin osa tuloilmakammion 11 raitisilmavirtauksesta ohjataan toisen 5 virtausaukon 12b kautta toiseen jakokammioon 14b.

Kuvion 3 toimintatilassa B4 tuloilmakammion 11 sivuseinämässä oleva säätölevy 13 on toisessa ääriasemassaan, jolloin tuloilmakammion 11 koko raitisilmavirtaus ohjataan toisen virtausaukon 12b kautta toiseen jakokammioon 14b.

10

Kuviosta 3 näkyy, että tuloilmakammion 11 sivuseinämässä olevat virtausaukot 12a, 12b on muotoiltu siten, että kokonaiskuristus tuloilmakammiosta 11 jako-kammioihin 14a, 14b johdettavassa raitisilmavirtauksessa pysyy koko ajan vakiona. Toimintatiloissa B1 ja B4 ohjataan koko raitisilmavirtaus tuloilmakammiosta 15 11 jommankumman jakokammion 14a, 14b suuttimien 16a, 16b läpi vastaavaan sekoituskammioon 15a, 15b. Raitisilmavirtauksen virtaustiellä on näissä toimintatiloissa B1 ja B4 puolet suuttimien 16a, 16b kokonaislukumäärästä, jos suuttimia 16a, 16b on yhtä paljon kummassakin jakokammiossa 14a, 14b. Muissa toimintatiloissa raitisilmavirtauksen virtaustiellä on koko suutinmäärä 16a, 16b. Tämä on 20 otettava huomioon virtausaukkojen 12a, 12b muodon suunnittelussa.

Kuviossa 4 on esitetty poikkileikkaus kuviossa 2 esitetystä tuloilmalaitteesta. c\i Huoneen ikkunaseinämä on siis tuloilmalaitteen 10 vasemmalla puolella. Tuloil- cu malaitteen 10 pystysuuntaisen keskiakselin Y-Y vasemmalla puolella oleva en-

CO

cp 25 simmäinen sekoituskammio 15a muodostuu ensimmäisen jakokammion 14a poh- o jän, lämmönvaihtimen 17 vasemman sivuseinämän, ensimmäisen ohjauskappa- g leen 18 vasemmanpuoleisen viiston ohjauspinnan F2 ja ensimmäisen jakokammi- oo on 14a ulkosivuseinämästä alaspäin jatkuvan pystysuuntaisen ensimmäisen sivu- C\| <o seinämän 19a rajaamaan tilaan. Tuloilmalaitteen 10 pystysuuntaisen keskiakselin o o 30 Y-Y oikealla puolella oleva toinen sekoituskammio 15b muodostuu toisen jako- kammion 14b pohjan, lämmönvaihtimen 17 oikean sivuseinämän, ensimmäisen 8 ohjauskappaleen 18 oikeanpuoleisen viiston ohjauspinnan F2 ja toisen jakokam-mion 14b alapuolelle sijoitetun toisen ohjauskappaleen 20 rajaamaan tilaan.

Ensimmäisen jakokammion 14a pohjassa olevan ensimmäisen suutinrivistön 16a 5 kautta puhalletaan raitisilmavirtaus LI alaspäin ensimmäiseen sekoituskammioon 15a sen vasemman pystysuoran sivuseinämän 19a viereen, johon raitisilmavirtaus LI kiinnittyy coandaefektin vaikutuksesta. Lämmönvaihtimen 17 kautta ensimmäiseen sekoituskammioon 15a tuleva kierrätysilmavirtaus L2 yhdistyy raitisil-mavirtaukseen LI ensimmäisessä sekoituskammiossa 15a ja yhdistynyt ilmavirta-10 us LA suuntautuu vasemman sivuseinän 19a ja ensimmäisen ohjauskappaleen 18 vasemmanpuoleisen viiston ohjauspinnan F2 ohjaamana ensimmäisen sekoitus-kammion 15a lähtöaukosta 25a viistosti alaspäin ilmastoitavan huonetilan lattiaa kohti.

15 Toisen jakokammion 14b pohjassa olevan toisen suutinrivistön 16b kautta puhalletaan raitisilmavirtaus LI alaspäin toiseen sekoituskammioon 15b sen vasemman pystysuoran sivuseinän eli lämmönvaihtimen 17 oikean sivuseinän viereen, johon raitisilmavirtaus kiinnittyy coandaefektin vaikutuksesta. Lämmönvaihtimen 17 kautta ensimmäiseen sekoituskammioon 15a tuleva kierrätysilmavirtaus L2 yhdis-20 tyy raitisilmavirtaukseen LI toisessa sekoituskammiossa 15b ja yhdistynyt ilmavirtaus LB kulkee ensin alaspäin lämmönvaihtimen 17 oikeata sivuseinää myöten, jonka jälkeen se ohjautuu ensimmäisen ohjauskappaleen 18 oikeanpuoleisen viis-c\j ton ohjauspinnan F2 ja toisen ohjauskappaleen 20 välisen kanavan kautta toisen ° sekoituskammion 15b lähtöaukosta 25b vaakasuuntaisesti sivulle ilmastoitavan i 00 o 25 huonetilan kattoa myöten ja siihen coandaefektin vaikutuksesta kiinnittyneenä.

σ> o g Kierrätysilmavirtaus L2 kulkee ilmastoitavasta huoneesta H lämmönvaihtimeen oo 17 ja siitä edelleen lämmönvaihtimen 17 vasemmalla puolella olevaan ensimmäi-

C\J

g seen sekoituskammioon 15a ja lämmönvaihtimen 17 oikealla puolella olevaan o o 30 toiseen sekoituskammioon 15b. Kierrätysilmavirtausta L2 voidaan joko lämmittää tai jäähdyttää lämmönvaihtimessa 17.

9

Kuvioissa 2-4 esitetyssä tuloilmalaitteessa 10 ensimmäisestä sekoituskammiosta 15a lähtevä yhdistetty ilmavirtaus LA ohjataan pelkästään alaspäin ja toisesta sekoituskammiosta 15a lähtevä yhdistetty ilmavirtaus LB ohjataan pelkästään vaa-5 kasuuntaisesti sivulle päin. Tuloilmalaite 10 sijoitetaan ilmastoitavan huonetilan H kattoon K siten, että tuloilmalaitteen 10 se reuna, jossa on ensimmäinen jako-kammio 14a ja sen alapuolella oleva ensimmäinen sekoituskammio 15a, tulee ikkunaseinän W puolelle.

10 Keksinnön mukainen tuloilmalaite 10 voidaan sijoittaa huonetilan katon tuntumaan, ikkunaseinän suuntaisesti, välimatkan päähän ikkunaseinästä tai hotellihuoneen alaslaskettuun kattoon hotellihuoneen oviseinän suuntaisesti, välimatkan päähän oviseinästä.

15 Kuvioissa 2-4 esitetyssä suoritusmuodossa tuloilmakammioiden 11, jakokammi-oiden 14a, 14b ja lämmönvaihtimien 17 poikkipinnat muodostavat suorakulmion. Tämä on eräs valmistusteknisesti edullinen poikkipinnan muoto, mutta näiden laitteiden poikkipinnan muoto voi myös olla muunlainen esim. pyöreä, trapetsi tai monikulmio.

20

Kuvioissa 2-4 esitetyssä suoritusmuodossa käytetään yhtä yhteistä säätölevyä 13 tuloilmakammion 11 molemmille virtausaukoille 12a, 12b. Tämän on edullinen cm suoritusmuoto, mutta tässä voitaisiin käyttää myös erillistä säätölevyä kummalle- cm kin virtausaukolle 12a, 12b.

o 25 i o Edellä on esitetty ainoastaan eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja ja alan g ammattimiehelle on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita g oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

CM

CD

05 o o 30

CM

Claims (3)

1. Tuloilmalaite (10), joka käsittää: - tuloilmakammion (11), 5. kaksi virtausaukkoa (12a, 12b), jotka sijaitsevat tuloilmakammion (11) sivusei- nämässä, - kaksi jakokammiota (14a, 14b), jotka liittyvät kukin omaan virtausaukkoonsa (12a, 12b) ja jotka sijaitsevat yhdensuuntaisesti vierekkäin ja muodostuvat pitkänomaisista kappaleista, joiden pohjapinnassa on suutinrivistö (16a, 16b), 10. lämmönvaihtimen (17), joka sijaitsee yhdensuuntaisesti osittain jakokammioiden (14a, 14b) välissä ja muodostuu pitkänomaisesta kappaleesta, jonka lämmönvaihtimen (17) kautta tuloilmalaitteeseen (10) tuodaan ilmastoitavasta huonetilasta (H) kierrätysilmavirtausta (L2), joka voidaan lämmittää tai jäähdyttää lämmönvaihti-messa (17), 15. ensimmäisen sekoituskammion (15a), joka sijaitsee ensimmäisen jakokammion (14a) alapuolella ja käsittää ensimmäisen lähtöaukon (25), josta yhdistetty ilmavirtaus suuntautuu alaspäin ilmastoitavan huonetilan lattiapintaa kohti, - toisen sekoituskammion (15b), joka sijaitsee toisen jakokammion (14b) alapuolella ja käsittää toisen lähtöaukon (25b), josta yhdistetty ilmavirtaus suuntautuu 20 sivulle ilmastoitavan huonetilan katon suuntaisesti, tunnettu siitä, että tuloilmalaite (10) lisäksi käsittää ohjausjäqestelyn, joka käsittää: c\j - säätölevyn (13), joka sulkee ja avaa tuloilmakammion (11) virtausaukkoja (12a, cu 12b) siten, että suljettaessa ensimmäiseen jakokammioon (14a) johtavaa ensim- i 00 o 25 mäistä virtausaukkoa (12a) avataan toiseen jakokammioon (14b) johtavaa toista o virtausaukkoa (12b) ja päinvastoin, g - jolloin kunkin sekoituskammion (15a, 15b) lähtöaukkoista (25a, 25b) ilmastoita- 00 vaan huonetilaan alaspäin (LA) ja sivulle (LB) johdettavan yhdistetyn ilmavirtani uksen määrää voidaan säätää siten, että kokonaiskuristus tuloilmakammiosta (11) 01 v 7 o o 30 jakokammioille (14a, 14b) johdettavassa raitisilmavirtauksessa (LI) pysyy vakio- na ja ilmastoitavaan huonetilaan (H) syötettävä kokonaisraitisilmavirtaus (LI) pysyy vakiona.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tuloilmalaite (10), tunnettu, siitä, että tuloil- malaite (10) lisäksi käsittää: - ensimmäisen sivuseinämän (19a), joka suuntautuu pystysuuntaisesti alaspäin ensimmäisen jakokammion (14a) ulkosivuseinämästä, - ensimmäisen ohjauskappaleen (18), joka sijaitsee lämmönvaihtimen (17) alapuo-10 lella ja muodostuu pitkänomaisesta, poikkileikkaukseltaan trapetsin muotoisesta osasta, jonka trapetsin lyhyempi yhdensuuntainen seinä on kiinnitetty lämmönvaihtimen (17) tasomaisen alapintaan, - toisen ohjauskappaleen (20), joka sijaitsee toisen jakokammion (14b) alapuolella, jolloin: 15. ensimmäinen sekoituskammion (15a) muodostuu ensimmäisen jakokammion (14a), ensimmäisen sivuseinämän (19a), lämmönvaihtimen (17) ja ensimmäisen ohjauskappaleen (18) rajaamaan tilaan, - toinen sekoituskammio (15b) muodostuu toisen jakokammion (14b), lämmönvaihtimen (17), ensimmäisen ohjauskappaleen (18) ja toisen ohjauskappaleen (20) 20 rajaamaan tilaan.

3. Menetelmä ilmanvaihdossa, jossa järjestetään huonetilan (H) katon (K) lähei-cvj syyteen, ikkunaseinän (W) suuntaisesti, välimatkan päähän ikkunaseinästä (W), cu tuloilmalaite (10), joka käsittää: i 00 cp 25 - tuloilmakammion (11), o - kaksi virtausaukkoa (12a, 12b), jotka sijaitsevat tuloilmakammion (11) sivusei- X ...... gc namassa, oo - kaksi jakokammiota (14a, 14b), jotka liittyvät kukin omaan virtausaukkoonsa C\J (12a, 12b) ja jotka sijaitsevat yhdensuuntaisesti vierekkäin ja muodostuvat pit-o o 30 känomaisista kappaleista, joiden pohjapinnassa on suutinrivistö (16a, 16b), - lämmönvaihtimen (17), joka sijaitsee yhdensuuntaisesti osittain jakokammioiden (14a, 14b) välissä ja muodostuu pitkänomaisesta kappaleesta, jonka lämmönvaihtimen (17) kautta tuloilmalaitteeseen (10) tuodaan ilmastoitavasta huonetilasta (H) kierrätysilmavirtausta (L2), joka voidaan lämmittää tai jäähdyttää lämmönvaihti- 5 messa(17), - ensimmäisen sekoituskammion (15a), joka sijaitsee ensimmäisen jakokammion (14a) alapuolella ja käsittää ensimmäisen lähtöaukon (25), josta yhdistetty ilmavirtaus suuntautuu alaspäin ilmastoitavan huonetilan lattiapintaa kohti, - toisen sekoituskammion (15b), joka sijaitsee toisen jakokammion (14b) alapuo-10 lella ja käsittää toisen lähtöaukon (25b), josta yhdistetty ilmavirtaus suuntautuu sivulle ilmastoitavan huonetilan katon suuntaisesti, tunnettu siitä, että: - suljetaan ja avataan tuloilmakammion (11) virtausaukkoja (12a, 12b) säätölevyl-lä (13) siten, että suljettaessa ensimmäiseen jakokammioon (14a) johtavaa en- 15 simmäistä virtausaukkoa (12a) avataan toiseen jakokammioon (14b) johtavaa toista virtausaukkoa (12b) ja päinvastoin, - jolloin kunkin sekoituskammion (15a, 15b) lähtöaukkoista (25a, 25b) ilmastoitavaan huonetilaan alaspäin (LA) ja sivulle (LB) johdettavan yhdistetyn ilmavirtauksen määrää voidaan säätää siten, että kokonaiskuristus tuloilmakammiosta (11) 20 jakokammioille (14a, 14b) johdettavassa raitisilmavirtauksessa (LI) pysyy vakiona ja ilmastoitavaan huonetilaan (H) syötettävä kokonaisraitisilmavirtaus (LI) pysyy vakiona. c\j δ (M 00 cp CD O X cc 0- 00 CD (M CO CD O O CM