FI122739B - Järjestely ja menetelmä kannatinpisteen kannatuskyvyn testaamiseksi - Google Patents

Abstract

Keksinnän kohteena on järjestely ja menetelmä kiinteään rakenteeseen (14) sijoitetun kannatinpisteen (15), kuten hissin nostopisteen testaamiseksi, joka järjestely käsittää vetolaitteen, sekä vetolaitteen ja kannatinpisteen (15) välissä testausvälineet (16) vetolaitteen ja kannatinpisteen (15) välisen voiman indikoimiseksi. Vetolaite käsittää vipuvarsimaisen rungon (1), joka runko (1) on tuettu mainittuun kiinteään rakenteeseen (14) ensimmäisestä kohdastaan (A) voimaelimen (5) välityksellä ja toisesta kohdastaan (B) taittuvasti, ja että mainitut testausvälineet (16) on tuettu rungon (1) kolmanteen kohtaan (C), joka sijaitsee ensimmäisen (A) ja toisen kohdan (B) välissä.

Description

JÄRJESTELY JA MENETELMÄ KANNATINPISTEEN KANNATUSKYVYN TESTAAMISEKSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa 5 määritelty järjestely ja patenttivaatimuksen 9 johdanto-osassa määritelty menetelmä kannatinpisteen kannatuskyvyn testaamiseksi.

Keksinnön mukainen järjestely soveltuu erityisen hyvin 10 hissien asennustyömailla tarvittavien väliaikaisten nostopisteiden testaamiseen. Usein hissien asennustyömailla on tarpeen liikuttaa ihmisiä pystysuunnassa jo silloin, kun hissit eivät vielä ole valmiina. Tällöin käytetään apuna erilaisia nostimia ja nostolaitteita, jotka ripustetaan 15 rakennuksessa olevaan kiinteään rakenteeseen ankkuroituun nostopisteeseen, kuten nostolenkkiin, -renkaaseen tai koukkuun. Nostopiste voi olla esimerkiksi valmisteilla olevan tai valmiin hissikuilun katossa, rakennuksen välipohjassa, seinässä tai myös lattiassa, jolloin nostoköysi tai -ketju 20 kierrätetään takaisin ylös alakautta.

Koska nostopisteiden varassa kannatetaan ihmisiä, on nostopisteiden kannatuskyky testattava luotettavin menetelmin. Yksi tunnetun tekniikan mukainen tapa testata 25 nostopisteen kannatuskykyä on käyttää erillistä, kannatuskyvyn mittarilla varustettua testauslaitetta, joka

CM

q kiinnitetään testattavaan nostopisteeseen ja jonka avulla

CM

^ voidaan kehittää nostopisteeseen kohdistuva haluttu ^ vetovoima, jonka nostopisteen täytyy kestää testin ^ 30 läpäistäkseen. Ongelmana on laitteessa käytettävä x ol voimamittari, joka kallis ja joka on kalibroitava aika ajoin.

£5 Mikäli laite on väärin kalibroitu, voi aiheutua

CM

g vaaratilanteita, joissa ihmishenkiä on vaarassa. Lisäksi o laite on herkkä rikkoutumaan ja laite on vielä suhteellisen 35 pieni, joten se on helppo unohtaa jonnekin ja se on myös helppo varastaa, jolloin uuden hankkiminen on kallista.

2

Tunnetun tekniikan mukaisesti nostopisteiden kantokykyä testataan hissien asennustyömailla myös vetämällä rikki nostopisteeseen kiinnitetty, yleensä metallista valmistettu 5 testauselementti, josta käytetään myös nimitystä sulake.

Sulakkeet ovat yleensä alihankittuja ja sulakkeella on valmistajan ilmoittama, tiedossa oleva tarkka rikkoutumiskuorma, esimerkiksi 1000 kg, 2000 kg jne. Näin ollen nostopisteeseen, esimerkiksi nostolenkkiin pujotetun 10 sulakkeen rikki vetäminen tarkoittaa, että kyseinen nostopiste, eli tässä tapauksessa nostolenkki, kestää ainakin sulakkeeseen merkityn kuorman. Testaus voidaan tunnetun tekniikan mukaisesti tehdä esimerkiksi niin, että kiinnitetään nostopisteen ja etäisyyden päässä nostopisteestä 15 olevan toisen pisteen välille vetotalja tai vastaava ja vedetään taljalla sulake rikki.

Eräänä ongelmana tällä tavalla toimiessa on kuitenkin ollut hankala ja tilaa vievä järjestely, sillä tukevan vastavoiman 20 ottopisteen löytäminen halutulta etäisyydeltä voi olla hankalaa. Vastavoiman ottopisteen pitää myös olla sellainen, että siihen voidaan kiinnittää taljan koukku tai vastaava.

Yhtenä toisena ongelmana on ollut, että nostopisteeseen täytyy toisinaan kohdistaa hyvin suuria voimia jos niiden 25 käyttötarkoitus sellaista vaatii. Tällöin tunnetun tekniikan cvj T- mukaiset ratkaisut ovat muodostuneet suuriksi, hankalaksi o

CM

, liikuttaa ja ovat myös kalliita, o

CO

^ Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainittuja x £ 30 epäkohtia sekä aikaansaada yksinkertainen ja edullinen sekä varmatoiminen järjestely ja menetelmä nostopisteen S kannatuskyvyn testaamiseksi. Tarkoituksena on myös saada o aikaan yksinkertainen ja edullinen sekä varmatoiminen

(M

järjestely ja menetelmä erilaisten muiden kannatinpisteiden 1 kannatuskyvyn testaamiseksi ja myös erityisesti hissien 3 asennus-, huolto-, korjaus- ja modernisointitöiden yhteydessä käytettävien nosto- ja kannatinpisteiden testaamiseksi. Keksinnön mukaiselle järjestelylle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

5 Vastaavasti keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön muille sovellusmuodoille on tunnusomaista se, mitä on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

10

Keksinnöllisiä sovellusmuotoja on myös esillä tämän hakemuksen selitysosassa. Hakemuksessa oleva keksinnöllinen sisältö voidaan määritellä myös toisin kuin jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa tehdään. Keksinnöllinen sisältö voi muo-15 dostua myös useammasta erillisestä keksinnöstä, erityisesti jos keksintöä tarkastellaan ilmaisujen tai implisiittisten osatehtävien valossa tai saavutettujen hyötyjen tai hyötyryh-mien kannalta. Tällöin jotkut jäljempänä olevien patenttivaatimuksien sisältämät määritteet voivat olla erillisten kek-20 sinnöllisten ajatusten kannalta tarpeettomia. Vastaavasti kunkin keksinnön sovellutusesimerkin yhteydessä esitettyjä eri yksityiskohtia voidaan käyttää myös toisissakin sovellutusesimerkeissä. Lisäksi voidaan todeta, että ainakin jotkin alivaatimuksista voidaan ainakin sopivissa tilanteissa katsoa 25 keksinnöllisiksi sellaisinaan.

CM

δ ^ Keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on se, että tarvittava ? laitteisto on sopivan kokoinen ja helppokäyttöinen sekä on

CD

cm tuettavissa testattavan nostopisteen läheisyyteen. Tällöin

Ee 30 suurta tilavaatimusta ei tarvita. Etuna on myös se, että

CL

^ vastavoima otetaan nostopisteen puoleisesta seinästä co cm lattiasta tai katosta, nolloin erillistä vastavoiman

CD

? ottopistettä ei tarvita. Lisäksi etuna on vielä se, että o ^ käytetyn vipuelimen ansiosta testaukseen tarvittava voima on 35 helposti aikaansaatavissa ilman suuria nostotaljoja. Etuna on vielä myös se, että voimanmittaus on riippumaton itse voiman 4 tuottotavasta ja mekaanisena ratkaisu on erittäin häiriövapaa eikä testauslaitetta tarvitse kalibroida, jolloin väärästä kalibroinnista tai kalibroinnin puutteesta aiheutuvia vaaratilanteita ei pääse syntymään.

5

Keksinnön mukainen järjestely kiinteään rakenteeseen sijoitetun kannatinpisteen, kuten hissin nostopisteen testaamiseksi, käsittää vetolaitteen, sekä vetolaitteen ja kannatinpisteen välissä testausvälineet vetolaitteen ja 10 kannatinpisteen välisen voiman indikoimiseksi. Vetolaite käsittää varsimaisen rungon, joka runko on tuettu ensimmäisestä kohdastaan A mainittuun kiinteään rakenteeseen kohtaan A työntövoiman aikaansaavan voimaelimen välityksellä ja toisesta kohdastaan B taittuvasti, ja että mainitut 15 testausvälineet on tuettu rungon kolmanteen kohtaan C, joka sijaitsee ensimmäisen kohdan A ja toisen kohdan B välissä. Erityisesti, työntölaite on järjestetty työntämään kohtaa A poispäin kiinteästä rakenteesta ottamalla työnnölle vastavoiman mainitusta kiinteästä rakenteesta, näin taittaen 20 runkoa kohdan B ympäri ja aiheuttaen kohdan C liikettä (poispäin nostopisteestä). Tämä kohdan C liike aiheuttaa vetoa testausvälineisiin ja niiden välittämänä vetoa nostopisteeseen.

25 Keksinnön mukaisessa menetelmässä kiinteään rakenteeseen sijoitetun kannatinpisteen, kuten hissin nostopisteen w testaamiseksi, käytetään vetolaitetta ja tiedossa olevan δ cvi kuorman kestäviä testausvälmeitä vetolaitteen ja cp kannatinpisteen välisen voiman indikoimiseksi. Vetolaite cS 30 sijoitetaan testattavan kannatinpisteen läheisyyteen ja jc tuetaan ensimmäisestä päästään kannatinpisteen ensimmäiselle

CL

puolelle ja toisesta päästään kannatinpisteen toiselle co gJ puolelle, ja että tarvittava vastavoima otetaan o >- kannatinpisteen puoleisesta kiinteästä rakenteesta, kuten

CM

35 seinästä, lattiasta tai katosta.

5

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin erään sovellutusesimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 5 kuvio 1 esittää sivusta katsottuna yhtä keksinnön mukaisessa järjestelyssä käytettävää testauslaitetta ennen katossa olevan nostopisteen testauksen suoritusta, kuvio 2 esittää päältä katsottuna yhtä keksinnön mukaisessa järjestelyssä käytettävää testauslaitetta, 10 kuvio 3 esittää päästä katsottuna yhtä keksinnön mukaisessa järjestelyssä käytettävää testauslaitetta, kuvio 4 esittää sivulta katsottuna yhtä keksinnön mukaisessa järjestelyssä käytettävää testauselementtiä eli sulaketta, 15 kuvio 5 esittää sivusta katsottuna yhtä keksinnön mukaisessa järjestelyssä käytettävää testauslaitetta valmiina katossa olevan nostopisteen testauksen suoritukseen ja kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaista testauslaitetta leikattuna 20 kuvion 5 leikkausviivaa VI-VI pitkin.

Vaikka sovellutusesimerkkinä on esitetty järjestely ja menetelmä nosto- ja kannatinpisteiden testaamiseksi hissien yhteydessä, voidaan keksinnön mukaista järjestelyä ja 25 menetelmää soveltaa muuallakin kuin vain hissikäytössä.

CM

δ

CM

^ Kuvioissa 1-3 on esitetty yhtä keksinnön mukaisessa ® järjestelyssä ja menetelmässä testauslaitteena käytettävää <o ^ vetolaitetta ennen katossa 14 olevan nostopisteen 15, kuten x £ 30 nostolenkin, -renkaan tai koukun testauksen suoritusta.

Kuviossa 1 laite on esitetty sivusta, kuviossa 2 päältä ja S kuviossa 3 toisesta päästä katsottuna, o δ

CM

Keksinnön mukaiseen järjestelyyn kuuluu testauslaitteena 1 käytettävä vetolaite, jossa on pitkänomainen, palkkimainen 6 runko 1, joka on poikkileikkaukseltaan esimerkiksi U-palkin muotoinen tai vastaava. Rungon 1 ensimmäiseen päähän on kohtaan A tukilevyn 4 päälle kiinnitetty voimaelin 5, kuten käyttövarrella 5a varustettu, työntöelimenä toimiva 5 hydraulitunkki, jonka liikesuunta on olennaisen kohtisuorassa suunnassa rungon 1 pituussuuntaan nähden. Esimerkiksi testattaessa katossa 14 olevaa nostopistettä 15 tunkin 5 liikesuunta tunkin käyttövaiheessa on rungosta 1 ylöspäin, eli katon 14 suuntaan. Tunkki 5 voi olla kiinteästi tai 10 irrotettavasti kiinnitetty runkoon 1.

Vastaavasti rungon 1 toisessa päässä on myös pitkänomainen, palkkimainen apurunko 2, joka on poikkileikkaukseltaan esimerkiksi U-palkin, suorakaideputken tai vastaavan 15 muotoinen. Apurunko 2 on olennaisesti kohtisuorassa runkoon 1 nähden. Apurungon 2 kummassakin päässä on yksi tunkin 5 suuntainen tukivarsi 6, joka tukivarsi 6 on rungon 1 pituussuuntaan nähden kohdassa B. Kun tukivarret 6 ovat näin vaakaetäisyyden päässä toisistaan, testauslaite pysyy 20 testausvaiheessa vakaasti paikallaan, eikä pyri kallistumaan sivulle. Tukivarsien 6 vapaassa päässä, eli kattokäytössä yläpäässä on tukielimet 7, jotka tukeutuvat nostopisteen 15 lähellä olevaan tukipintaan, kuten esimerkin mukaisessa tapauksessa kattoon 14. Edullisesti tukielimet 7 on nivelöity

25 tukivarsien 6 yläpäähän, jolloin tukivarret 6 tukeutuvat CM

g kattoon 14 taittuvasti. Yhtä hyvin nivelöinti voisi olla

CM

i tukivarsien 6 alapäässä, esimerkiksi rungon 1 ja tukivarsien 1 6 välissä. Tukivarsien 6 pituussäätöä varten tukivarsissa 6

CD

on säätöelimet, kuten kierteet ja säätömutterit 6a, joiden x £ 30 avulla tukivarsien 6 päissä olevien tukielimien 7 etäisyyttä

apurungosta 2 voi säätää, jolloin samalla säätyy rungon 1 CM

g toisen paan etäisyys katosta 14.

δ

CM

Runkoon 1 on lisäksi kiinnitetty kannatinelin 9 sopivan 35 kiinnityselimen, kuten kiinnityslenkin 8 avulla. Kannatinelin 7 9 on edullisesti ohut vaijeri tai ketju ja sen on kiinnitetty ensimmäisestä päästään kiinnityslenkkiin 8 sekä toisesta päästään testattavaan nostopisteeseen 15 tai johonkin sopivaan kiinnityskohtaan kannatinpisteenä toimivan 5 nostopisteen 15 lähellä. Kannatinelin 9 auttaa testauksen alkuvaiheessa laitteen asentamista paikoilleen ja estää laitteen tippumisen esimerkiksi kattotestauksessa sulakkeen rikkouduttua.

10 Varsimainen runko 1 muodostaa vipuvarren, jonka vipupiste C on rungon 1 ensimmäisen pään ja toisen pään välissä, eli rungossa 1 tunkin 5 ja tukivarsien 6 välissä, edullisesti lähempänä tukivarsia 6 kuin tunkkia 5. Vipupisteen C paikkaa on edullista tarvittaessa säätää, jota varten rungon 1 15 yhteyteen on sovitettu välineet 3, kuten rungon 1 pituussuunnassa liikutettavissa oleva kelkka, joka on testauksen ajaksi kiinnitetty runkoon 1 sopivaksi katsottuun sijaintipaikkaan yhden tai useamman kiinnitysruuvin 3b avulla. Kelkan 3 sijaintia voidaan säätää rungon sivuissa 20 olevien säätöreikien la avulla, joihin kiinnitysruuvit 3b ovat sijoitettavissa. Kelkan 3 alapuolella on kaksi rinnakkaista, reiällä 3c varustettua kiinnityskorvaa 3a, joiden reikiin nostopisteen testauksessa käytettävät testausvälineet, eli testauselementti 16, josta käytetään 25 myös nimitystä sulake 16, on lukittavissa esimerkiksi pultin

CM

g tai vastaavan avulla. Reikien 3c keskipiste muodostaa cm ....

i mainitun vipupisteen paikan. Välttämättä kunnityskorvia 3a ja niissä olevia reikiä 3c ei tarvita ollenkaan, sillä

CD

^ sulakkeessa 16 olevaan reikään kiinnitetty pultti tai tappi x £ 30 pysyy sulakkeen rakenteen ansiosta sulakkeessa kiinni vielä sulakkeen repeämisen jälkeenkin.

CM

CD

O

o Kelkan 3 pohjassa on kelkan pituussuuntainen hahlo 3d ja rungossa 1 on kelkan 3 liikkuma-alueella vastaava 35 pituussuuntainen hahlo Ib, joista hahloista testauselementti 8 16 eli sulake on pujotettu läpi nostopisteen 15 testausta varten. Sulake 16 on selostettu tarkemmin kuvion 4 yhteydessä.

5 Kuviossa 4 on esitetty yksi keksinnön mukaisessa järjestelyssä ja menetelmässä käytettävä testauselementti 16 eli sulake. Sulake 16 on esimerkiksi levymäinen metallielementti, jossa on erilaisia reikiä. Reikiä 16a ja 16b käytetään sulakkeen 16 kiinnittämiseksi vetojännityksen 10 alaiseksi. Sulake kiinnitetään esimerkiksi reiästä 16a nostopisteeseen 15 jonkin sopivan ripustuselimen, esimerkiksi ketjulukkojen eli sakkelien avulla tai jäljempänä kuvioiden 5 ja 6 yhteydessä selitettyjen ripustuselimien 10 avulla. Vastaavasti sulake 16 lukitaan testauslaitteeseen reiästä 16b 15 esimerkiksi pultin tai tapin avulla. Reikä 16c on mitoitettu siten, että reiän 16c ja sulakkeen 16 reunan väliin jää muuta rakennetta ohuempi kannas 16d, josta sulake 16 repeää vetovoiman kasvaessa suuremmaksi kuin sulakkeen ilmoitettu kuorman kestävyys. Koska repeäminen tapahtuu aina kannaksen 20 16d kohdalta, reisissä 16a ja 16b olevat pultit pysyvät repeämisen jälkeenkin paikoillaan, joten välttämättä kelkassa 3 olevia kiinnityskorvia 3a ei tarvita, kuten edellä on jo mainittu.

25 Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty yhtä keksinnön mukaisessa C\| i- järjestelyssä ja menetelmässä testauslaitteena käytettävää

CM

vetolaitetta valmiina katossa 14 olevan nostopisteen 15 M- *? testauksen suoritukseen. Kuviossa 5 testauslaite on esitetty co ^ sivusta katsottuna ja kuviossa 6 testauslaite on esitetty x £ 30 leikattuna kuvion 5 leikkausviivaa VI-VI pitkin ja nuolien suuntaan katsottuna. Selvyyden vuoksi kuviossa 6 ei ole CM ....

g esitetty kannatmelintä 9, varkka osa siitä näkyisikin δ leikkauksessa.

CM

9

Katossa 14 olevan nostopisteen 15 kannatuskyvyn testausta varten testausjärjestelyssä on testauslaitteeseen kiinnitetty ennalta määritetyllä vetovoimalla, eli tässä tapauksessa kuormalla tarkoitetusta kohdasta 16d repeävä testauselementti 5 16 eli sulake. Sulake 16 on pujotettu pystysuunnassa rungon 1 ja kelkan 3 läpi niissä olevista hahloista Ib ja 3b siten, että sulakkeen ensimmäinen reikä 16a jää rungon 1 yläpuolelle ja sulakkeen toinen reikä 16b jää rungon 1 ja kelkan 3 alapuolelle. Sulake 16 on edelleen ripustettu ensimmäisestä 10 reiästään 16a nostopisteeseen 15 tarkoitusta varten olevien ripustuselimien 10, sakkelien tai vastaavien ripustuselimien avulla. Kiinnitys lukitaan kummastakin päästä esimerkiksi pulttien 11, 12 tai tappien avulla. Vastaavasti sulake 16 lukitaan testauslaitteen rungon 1 mukana liikkuvaksi reiästä 15 16b esimerkiksi pultin 13 tai tapin avulla, joka pultti 13 tukeutuu kelkan 3 alapintaa ja sen kautta rungon 1 alapintaa vasten kohdassa C.

Kun kuvion 5 mukaisessa tilanteessa tunkin 5 pituutta 20 kasvatetaan, rungon 1 ensimmäinen pää kohdassa A liikkuu alaspäin ja muodostuvan vipuvälityksen ansiosta sulakkeeseen 16 vaikuttaa kohdassa C suurennettu vetovoima, joka murtaa helposti sulakkeen 16 määritetyssä jännityspisteessä. Yleisemmin voidaan mainita, että järjestelyssä on 25 työntövoiman aikaansaava voimaelin 5 rungon 1 ensimmäisessä

CM

g paassa olevan kohdan A liikuttamiseksi poispäin kiinteästä

(M

, rakenteesta 14, kuten katosta lattiasta tai seinästä, lonka Μι liikuttamisen tarkoituksena on rungon 1 taittaminen rungon 1

CO

^ toisessa päässä olevan kohdan B suhteen ja samalla myös i

£ 30 kohtien A ja B välissä olevan kohdan C taittaminen kohdan B

suhteen vetojännityksen aikaansaamiseksi testausvälineisiin

CO

c\] g 16. Kannatinelin 9 varmistaa, että laite ei pääse putoamaan δ alas testauksen yhteydessä.

CM

10

Keksinnön mukaisella menetelmällä nostopisteen 15 kannatusvoiman testaus tehdään esimerkiksi seuraavasti. Testauslaitteena käytettävä vetolaite sijoitetaan testattavan nostopisteen 15 läheisyyteen siten, että vetolaite tuetaan 5 ensimmäisestä päästään nostopisteen 15 ensimmäiselle puolelle ja toisesta päästään nostopisteen 15 toiselle puolelle, ja että tarvittava vastavoima otetaan nostopisteen 15 puoleisesta seinästä, lattiasta tai katosta 14. Tällöin tukivoimat sekä vetolaitteen ensimmäisessä päässä että 10 vetolaitteen toisessa päässä kohdistuvat olennaisesti samaan seinään, lattiaan tai kattoon 14, jossa testattava nostopistekin 15 on. Testauselementti 16 kiinnitetään ensimmäisestä päästään testattavaan nostopisteeseen 15 ja toisesta päästään tukeutumaan vetolaitteen runkoon 1 15 vetolaitteen rungon 1 liikkeen mukana liikkuvaksi. Testauksen yhteydessä vetolaitteen rungon 1 ensimmäisen pään etäisyyttä ensimmäisen pään tukipinnasta suurennetaan, kunnes testauselementti 16 murtuu indikoiden tarvittavan testausvoiman ylittyneen.

20

Alan ammattimiehelle on selvää, ettei keksintö rajoitu yksinomaan edellä esitettyyn esimerkkiin, vaan voi vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä esimerkiksi testauslaitteena käytettävä vetolaite voi 25 olla rakenteeltaan erilainenkin kuin edellä on esitetty.

CM

δ C\l ^ Alan ammattimiehelle on myös selvää, että sulake voi olla ? erilainenkin kuin edellä on esitetty. Se voi olla esimerkiksi co 00 metallilenkki, jonka rikkoutumispiste on tiedossa.

ΐ 30 co

CM

co o δ

CM

Claims (10)

1. Järjestely kiinteään rakenteeseen (14) sijoitetun kannatinpisteen (15), kuten hissin nostopisteen testaamiseksi, 5 joka järjestely käsittää vetolaitteen, sekä vetolaitteen ja kannatinpisteen (15) välissä testausvälineet (16) vetolaitteen ja kannatinpisteen (15) välisen voiman indikoimiseksi, tunnettu siitä, että vetolaite käsittää varsimaisen rungon (1), joka runko (1) on tuettu ensimmäisestä kohdastaan (A) 10 mainittuun kiinteään rakenteeseen (14) kohtaan (A) työntövoiman aikaansaavan voimaelimen (5) välityksellä ja toisesta kohdastaan (B) taittuvasti, ja että mainitut testaus-välineet (16) on tuettu rungon (1) kolmanteen kohtaan (C), joka sijaitsee ensimmäisen kohdan (A) ja toisen kohdan (B) 15 välissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu kolmas kohta (C) on lähempänä mainittua toista kohtaa (B) kuin mainittua ensimmäistä kohtaa (A). 20

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu välineet (la, 3, 3b) mainitun kolmannen kohdan (C) sijaintikohdan säätämiseksi rungon (1) ensimmäisen kohdan (A) ja rungon (1) toisen kohdan (B) 25 välissä. CM O CM

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen järjestely, tunnet- o ^5 tu siitä, että rungon (1) ensimmäisessä kohdassa (A) oleva CM x voimaelin (5) on hydraulinen työntölaite. cc 30 I**. ... oo

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen co o järjestely, tunnettu siitä, että rungon (1) toisessa kohdassa o cm (B) olevat tukivarret (6) ovat puristusvoimaa kestäviä elimiä.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että vetolaite käsittää elimet (6, 6a) rungon (1) toisen kohdan (B) etäisyyden säätämiseksi mainittuun kiinteään rakenteeseen (14) nähden. 5

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää avattavat ja suljettavat ripustuselimet (10) vetolaitteen rungon (1) ja mainitun kannatinpisteen (15) välissä testausvälineiden (16) 10 ripustamiseksi kannatinpisteeseen (15), jotka ripustuselimet (10) ovat esimerkiksi tarkoitukseen sopivia ketjulukkoja.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainitut testausvälineet (16) 15 vetolaitteen ja kannatinpisteen (15) välisen voiman indikoimiseksi käsittävät muuta testausvälineen (16) rakennetta heikomman kohdan (16d), jolla on ennalta määritelty, tiedossa oleva rikkoutumisvoima.

9. Menetelmä kiinteään rakenteeseen (14) sijoitetun kannatinpisteen (15), kuten hissin nostopisteen testaamiseksi, jossa menetelmässä käytetään vetolaitetta ja tiedossa olevan kuorman kestäviä testausvälineitä (16) vetolaitteen ja kannatinpisteen (15) välisen voiman indikoimiseksi, tunnettu 25 siitä, että vetolaite sijoitetaan testattavan kannatinpisteen o (15) läheisyyteen ja tuetaan ensimmäisestä päästään 4 kannatinpisteen (15) ensimmäiselle puolelle ja toisesta o ^5 päästään kannatinpisteen (15) toiselle puolelle, ja että CM testausvälineet (16) kiinnitetään ensimmäisestä päästään (16a) tr 30 testattavaan kannatinpisteeseen (15) ja toisesta päästään co (16b) tukeutumaan vetolaitteen runkoon (1) vetolaitteen rungon o (1) liikkeen mukana liikkuvaksi, ja että tarvittava vastavoima ^ otetaan kannatinpisteen (15) puoleisesta kiinteästä rakenteesta (14), kuten seinästä, lattiasta tai katosta. 35

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että testauksen yhteydessä vetolaitteen rungon (1) ensimmäisen pään etäisyyttä kiinteässä rakenteessa (14) olevasta tukipinnasta suurennetaan ja samalla suurennetaan 5 testausvälineiden (16) toisen pään (16b) etäisyyttä kiinteässä rakenteessa (14) olevasta tukipinnasta, kunnes testausvälineiden (16) tiedossa oleva murtumakohta (16d) murtuu indikoiden tarvittavan testausvoiman ylittyneen. 10 CM δ CM o CD CM X X O. N CO CM CD O δ CM