FI122546B - Perälaatikko - Google Patents

Description

Perälaatikko

Keksinnön kohteena on kuiturainakonccn perälaatikko, joka käsittää jakotukin ja 5 jakopillistön, jossa jakopillit on varustettu kuristusholkeilla, joista kukin on sovitettu ainakin osittain jakopillin sisään sen jakotukin puoleisessa päässä.

Kuitususpensio tuodaan perälaatikkoon virtaussuunnassa suppenevan jakotukin kautta, jonka toisessa päässä on ohivirtausputki, joka tasoittaa jakotukin painetta 10 kierrättämällä osan virtauksesta. Jakotukista erkaantuu suuri määrä haaraputkia eli jakopillejä, jotka on yleensä järjestetty vaaka- ja pystyriveihin. Ideaalinen jakojärjestelmä syöttää jakotukista jokaiseen jakopilliin saman vakiona pysyvän virtaaman, joka purkautuu jakopillistöstä perälaatikon huulikartioon koneen suunnassa vakionopeudella. Tämän saavuttamiseksi jakopillistöltä vaaditaan suurta valmis-15 tus- ja asennustarkkuutta. Lisäksi jakopillistön tulee kyetä vaimentamaan jakotukin painevirheitä. Tämä saadaan aikaan kuristamalla virtaus jakopillin tuloreunal-la jakotukin virtausnopeutta 2-3 kertaa suurempaan nopeuteen. Kuristusosan jälkeen nopeus hidastetaan takaisin entiselle tasolle. Jakopillin kuristusosa voi olla tuloaukon puolelta pyöristetty tai viistetty jä jättöaukon puolelta joko kartiokas tai 20 suoralla olakkeella eli stepillä varustettu, jolloin painehäviö saadaan maksimoitua.

Jakopillin sisääntulossa kuitususpensiovirtauksen suunta muuttuu liki 90° ja virta-uksen poikkipinta-ala pienenee, mistä seuraa painehäviö itä. Jakopillin sisääntulo-eu aukon kohdalla voi esiintyä myös kavitaatiota, jos kuitususpensiovirtauksen no- ίρ 25 peus on liian suuri.

o co | Tekniikan tasosta tunnetaan ratkaisuja, joissa perälaatikon virtaamaa pyritään sää- telemään jakopillistön yhteydessä lähinnä perälaatikon reunojen alueella. Jakopil-g lien poikkipinta-ala voi olla erilainen perälaatikon reunoilla ja keskellä. Esimer- o 30 kiksi julkaisuissa EP 445564 AI ja WO 9508024 AI on kuvattu ratkaisuja, joissa 2 reuna-alueiden jakopilleihin on sovitettu holkit, joilla on suurempi virtauspoikki-pinta-ala kuin perälaatikon keskiosan alueella.

Julkaisusta FI 113064 B tunnetaan perälaatikon jako- tai turbulcnssiputkccn sovi-5 tettava säätöholkki kuitumassavirtauksen säätämiseksi paperikoneen hydraulisessa perälaatikossa. Säätöholkin sisäosa voi olla sylinterimäinen, kartiomainen tai osittain kartiomainen. Säätöholkin ulostulon halkaisija voi olla jakoputken sisähal-kaisijaa suurempi, yhtä suuri tai pienempi. Eräässä suoritusmuodossa säätöholkit sovitetaan pääasiassa niihin jako- tai turbulenssiputkiin, jotka ovat lähinnä perä-10 laatikon reunaosia.

Perinteisissä kuristusholkcissa ci ole minkäänlaista aktiivisäätöä. Virtausvastusta jakopillin sisäänmenossa voidaan muuttaa vain korvaamalla kuristusholkki toisella hoikilla, jolla on erilainen virtauspoikkipinta-ala.

15

Julkaisusta EP 0595325 B1 tunnetaan perälaatikko, jonka jakopillistö on varustettu välineillä virtausnopeuden säätämiseksi ainakin yhdessä jakopillien pystyrivissä. Nämä välineet käsittävät yhtenäisen kappaleen, jossa on useita läpivirtaus-rcikiä sovitettuina samaan linjaan jakopillien pystyrivin virtauskanavien kanssa, 20 sekä kiertyvän tangon, joka kulkee mainitun kappaleen läpi siten, että se osittain tukkii mainitut läpivirtausreiät. Tangossa on uria, jotka on muodostettu koneistamalla tankoa sen ollessa sovitettuna paikalleen. Virtausnopeutta jakopillien pysty-T- rivin läpi voidaan säätää pyörittämällä tankoa. Ratkaisu on monimutkainen ja sitä ej voidaan käyttää ainoastaan perälaatikon reunoilla. Lisäksi siihen liittyy suuri li- i τρ 25 kaantumisriski.

o

CO

| Myös julkaisussa US 6004431 on kuvattu erilaisia ratkaisuja jakopillien virtausta poikkipinta-alan kuristamiseksi. Kaikille näille ratkaisuille on yhteistä suuri lito kaantumisriski.

o § 30 3

Keksinnön päämääränä on saada aikaan perälaatikkorakenne, joka tekee mahdolliseksi helpon ja joustavan virtaaman säädön ja sen myötä parantaa mahdollisuuksia valmistaa hyvää ja tasalaatuista paperia.

5 Keksinnön mukaiselle perälaatikolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisessa perälaatikossa ainakin osa jakopillistön jakopilleihin liittyvistä kuristusholkeista on epäsymmetrisiä ja pituusakselinsa ympäri kiertyviä, 10 jolloin kuitususpensiovirtauksen painehäviötä sen kääntyessä jakotukista jakopil-liin voidaan säätää kiertämällä kyseisen jakopillin kuristusholkkia pituusakselinsa ympäri. Tämä parantaa merkittävästi mahdollisuuksia säädellä kuitususpensiovir-taamaa perälaatikon poikkisuunnassa eli CD-suunnassa.

15 Eräässä keksinnön suoritusmuodossa kukin epäsymmetrinen kuristusholkki käsittää epäsymmetrisen sisääntulo-osuuden, jonka kaarevuus ja/tai viistous on epäsymmetrinen kuristusholkin pituusakseliin nähden.

Eräässä toisessa keksinnön suoritusmuodossa kukin epäsymmetrinen kuristus-20 holkki on varustettu epäkeskisellä sisäreiällä, jolloin kuristusholkkia kiertämällä voidaan muuttaa kuristusholkin ja jakopillin yhtymäkohtaan muodostuvan stepin korkeutta.

S Keksinnön mukaisessa perälaatikossa on myös mahdollista käyttää kuristusholk- τρ 25 keja, joissa on sekä epäsymmetrinen sisääntulo-osuus että epäkeskinen sisäreikä.

co Myös sellainen suoritusmuoto on mahdollinen, jossa kuristusholkin ohella myös g jakopillissä on epäkeskisellä sisäreiällä varustettu osuus. Tällöin jakopillissä on sisääntulo-osuus, jonka sisähalkaisija vastaa kuristusholkin ulkohalkaisijaa, ja g sisääntulo-osuuden perässä on epäkeskisellä sisäreiällä varustettu osuus.

S 30 4

Epäsymmetriset kuristusholkit voidaan sovittaa yhteen tai useampaan jakopillien vaaka- tai pystyriviin, jolloin osa jakopillistön kuristusholkeista voi olla perinteisiä symmetrisiä kuristusholkkeja. On myös mahdollista, että kaikki jakopillistön kuristusholkit ovat epäsymmetrisiä ja pituusakselinsa ympäri kiertyviä.

5

Kunkin epäsymmetrisen kuristusholkin asento voi olla säädettävissä erikseen. Säätö voi olla automaattinen tai manuaalinen. Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan käyttää myös laimennusperälaatikoissa, jolloin kärkilistan profiloinnista voidaan luopua.

10

Eräässä keksinnön suoritusmuodossa välineet kuristusholkin kiertämiseksi käsittävät kuristusholkkeja kannattavaan jakolcvyyn pyöritettävästi asennetun tangon, jossa on ulkokierre, ja kuristusholkin ulkokehä on varustettu ulkokierrettä vastaavalla hammastuksella. Tanko ja kuristusholkki on asennettu sivuamaan toisiaan 15 kohtisuorasti, jolloin tankoa pyörittämällä on mahdollista kiertää kuristusholkki haluttuun asentoon. Edullisesti tanko on sovitettu kahden kuristusholkkien pysty-rivin väliin siten, että se kykenee kiertämään samanaikaisesti kahta tai useampaa kahdessa vierekkäisessä pystyrivissä olevaa kuristusholkkia.

20 Muuttamalla epäsymmetrisen kuristusholkin asentoa virtauksen tulosuuntaan nähden voidaan säätää yksittäisen jakopillin sisään menevän virtauksen määrää ja painetta. Näin perälaatikossa voidaan hyödyntää kuitususpensiovirtauksen sisään-r- tulon kääntymishäviötä virtaamansäätöelementtinä.

δ cv τρ 25 Uuden perälaatikkokonstruktion avulla on mahdollista toteuttaa tarkka online CD- co virtaamansäätö uusissa perälaatikoissa. Samaa periaatetta voidaan käyttää hyväksi g myös vanhojen perälaatikoiden offlinc-holkitukscssa.

h-

CvJ

g Perinteisessä kärkilistasäädössä pyritään yleensä saamaan mahdollisimman tasai- o 30 nen virtausprofiili jakotukista lähtevälle virtaukselle, minkä jälkeen perälaatikon kärkilistalla aurataan suihkun paksuus vaadittavan ncliömassaprofiilin mukaisek- 5 si. Tästä on seurauksena sivuttaisvirtauksia ja kuituorientaatiovirheitä. Laimen-nusperälaatikoissa reunat ajetaan yleensä keskiosaa laimeampina ja neliömassa-profiili korjataan muuttamalla kärkilistan profiilia.

5 Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan jakopillistön epäsymmetrisiä kuristus-hollckeja kiertämällä säätää virtausprofiili halutuksi ennakoiden kärkilistan virtausta orientoivaa vaikutusta, mikä jälkeen kärkilistalla tehdään haluttu neliömas-saprofilointi. Kun virtaamaprofiili on optimoitu jo jakopillien yhteydessä, huu-lisuihkuun ei enää synny suuria sivuttaisvirtauksia.

10

Seuraavaksi keksintöä selostetaan viittaamalla oheisiin piirustusten kuvioihin, joihin keksintöä ci kuitenkaan ole tarkoitus ahtaasti rajoittaa.

Kuvio 1 esittää hydraulista perälaatikkoa poikkileikattuna.

15

Kuvio 2 esittää perinteistä jakopillinkuristusholkkia poikkileikattuna.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaista kuristusholkkia poikkileikattuna.

20 Kuvio 4 on poikkileikkaus epäsymmetrisellä sisääntulo-osuudella varustetusta kuristusho Ikistä.

I- Kuvio 5 on poikkileikkaus toisesta epäsymmetrisellä sisääntulo-osuudella varuste- ° tusta kuristusho Ikistä.

* co Kuvio 6 esittää jakolevyyn sovitettuja kuristusholkkeja jakotukin suunnasta kat- ä soituna.

r*- c\j g Kuvio 7 esittää jakolevyä kuristusholkkeineen viistosti jakotukin suunnasta kat- o 30 soituna.

6

Kuvio 8 esittää kuvion 7 jako levyä jakopillien suunnasta katsottuna.

Kuvio 9 esittää välineet kolmen samassa pystyrivissä olevan kuristusholkin kiertämiseksi samanaikaisesti.

5

Kuvio 10 esittää välineet ylimmässä vaakarivissä olevien kuristusholkkien kiertämiseksi.

Kuvio 11 esittää kuvion 10 välineet viistosti jakotukin suunnasta katsottuna.

10

Kuvio 12 on kuvasarja, jossa ylärivissä on kolme epäsymmetrisellä kuristusholkil-la varustettua jakopilliä jakotukin suunnasta katsottuna ja alarivissä on samat kolme jakopilliä huulikartion suunnasta katsottuna.

15 Kuviossa 1 on esitetty sivupoikkileikkauksena hydraulinen perälaatikko, joka käsittää jakotukin 10, jakopillistön 9 ja huulikartion 12. Jakopillistö 9 käsittää kaksi päällekkäistä jakopillien 11 vaakariviä. Jakopillit 11 on liitetty jakotukkiin 10 ja-kolevyn 13 välityksellä siten, että kunkin jakopillin 11 jakotukin 10 puoleinen pää on varustettu kuristusholkilla (ci esitetty), joka on sovitettu jakolcvyssä 13 olc-20 vaan aukkoon. Kuristusholkit toimivat virtauskanavina jakotukin 10 ja jakopillien 11 välillä.

·<- Kuitususpensio tuodaan virtaussuunnassa suppenevaan jakotukkiin 10, josta virtues us kääntyy ja jakaantuu jakopillistön 9 jakopilleihin 11. Jakopillistön 9 jälkeen Ύ 25 kuitususpensio virtaus etenee huulikartioon 12 ja sieltä edelleen huuliaukon 14 läpi co muodostusosan viiralle tai viirojen väliin (ei esitetty). Huuliaukko 14 on edullises- | ti varustettu kärkilistasäädöllä. Perinteisessä perälaatikon kärkilistasäädössä pyri- r^j tään passiivisesti saamaan aikaan mahdollisimman suora virtausprofiili jakotukis- g ta, minkä jälkeen huuliaukkoa rajoittavalla kärkilistalla aurataan huulisuihkun g 30 paksuus vaadittavan neliömassaprofiilin mukaiseksi. Tästä ratkaisusta seuraa si- 7 vuttaisvirtauksia huulikanavassa, mikä puolestaan voi johtaa orientaatioprofiilin virheisiin.

Kuviossa 2 on esitetty perinteinen jakopillcissä käytettävä kuristusholkki 15, joka 5 käsittää jako levyssä olevaan aukkoon sovitettavan ensimmäisen putkiosuuden 16 ja jakopillin sisään työnnettävän toisen putkiosuuden 17. Ensimmäisen putkiosuuden 16 ulkohalkaisija on suurempi kuin toisen putkiosuuden 17 ulkohalkaisija. Kuristusholkin 15 sisäpinta käsittää lyhyen sisääntulo-osuuden 18, jossa virtaus-poilddpinta-ala suppenee, ja virtauspoikkipinta-alaltaan vakiona pysyvän suoran 10 putkiosuuden eli sisäreiän 19. Viistetyn tai pyöristetyn sisääntulo-osuuden 18 tarkoituksena on pienentää virtaushäviötä ja vähentää pyörrevirtauksien esiintymistä siinä vaiheessa, kun jakotukissa koneen poikkisuuntalscsti etenevä virtaus kääntyy lähes 90" virratakseen koneensuuntaisesti jakopilliin. Perinteisissä perälaatikoissa kaikki kuristusholkit ovat samankokoisia ja -muotoisia, jotta saavutettaisiin tavoit-15 teenä oleva mahdollisimman suora virtausprofiili.

Kuvioissa 3, 4 ja 5 on esitetty poikkileikattuina kolme kuristusholkkia 20, joista kukin soveltuu käytettäväksi keksinnön mukaisessa perälaatikossa. Kuristusholkin 20 ensimmäinen putkiosuus 16, toinen putkiosuus 17 ja sisäreikä 19 vastaavat 20 edellä kuvion 2 yhteydessä selostettua. Perinteisistä ratkaisuista poiketen näissä kuristusholkeissa 20 on pyöristetty tai viistetty sisääntulo-osuus 21, joka on muotoiltu kuristusholkin 20 pituusakseliin Z nähden epäsymmetriseksi. Kuviossa 4 >- sisääntulo-osuuden 21 pyöristys on poikkileikkaukseltaan ellipsin kaaren muotoi- o oj nen. Ellipsimäisen osan aksiaalisella ja radiaalisella pituudella on minimi (xj, yi)

CNJ

7 25 poikkileikkauksen kohdassa A ja maksimi (x2, y2) sitä vastapäätä olevassa koh- o ro dassa B. Edullisesti pyöristys muuttuu portaattomasti kohdasta A kohtaan B.

X

X

CL

k Kuviossa 5 sisääntulo-osuus 21 on epäsymmetrisesti pyöristetty siten, että pyöris- g tyssäteellä on minimiarvo Ri poikkileikkauksen kohdassa A ja maksimiarvo R2 g 30 sitä vastapäätä olevassa kohdassa B. Myös tässä ratkaisussa pyöristyssäde muut tuu portaattomasti kohdasta A kohtaan B.

8

Kuviossa 6 on esitetty osa perälaatikon jako levystä 13 kuristusholkkeineen 15, 20 jakotukin suunnasta katsottuna. Jakopillit muodostavat kolme päällekkäistä vaaka-riviä ja kukin jakopilli on varustettu kuristusholkilla 15, 20, joka on kannatettu 5 jakolevyyn 13. Kaikki ylimmän vaakarivin jakopillit on varustettu pituusakselinsa ympäri kiertyvällä kuristusholkilla 20, jossa on epäsymmetrinen sisääntulo-osuus 21. Kaikki keskimmäisen ja alimman vaakarivin jakopillit on varustettu perinteisellä kuristusholkilla 15, joissa on symmetrinen sisääntulo-osuus 18. Kuitususpen-sion virtaussuuntaa jakotukissa on havainnollistettu nuolella F.

10

Ylimmässä rivissä olevat epäsymmetriset kuristusholkit 20 tässä kuviossa asennettu niin, että lähimpänä jakotukkivirtauksen sisääntuloa olevassa kuristusholkis-sa kääntymishäviö on maksimissaan ja kauimpana virtauksen sisääntulosta olevassa kuristusholkissa kääntymishäviö on minimissään. Viiva B kuvaa linjaa, jos- 15 sa sisääntulo-osuuden 21 pyöristys on suurin ja kääntymishäviö siis pienin. Jako-tukista huulikartiota kohti kääntyvä virtausmäärä siis kasvaa nuolen F suunnassa samalla kun kuristusholkkien 20 epäsymmetrinen sisääntulo-osuus 21 kiertyy enemmän ja enemmän virtauksen tulosuuntaa kohti avautuvaksi.

20 Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty yksi esimerkki keksinnön mukaiseen perälaatikkoon soveltuvasta virtaamaprofiilin säätömekanismista. Jakopillistön 9 ylimmässä vaa-karivissä jakopillit 11 on varustettu epäsymmetrisillä kuristusholkeilla 20. Kah-i- dessa alemmassa vaakarivissä jakopillit 11 on varustettu tavanomaisilla symmetries sillä kuristusholkeilla 15. Epäsymmetriset kuristusholkit 20 on varustettu osoitin- τρ 25 renkaalla 22, joka kiertyy mukana kuristusholkin 20 kiertyessä pituusakselinsa o co ympäri. Jakolevyn 13 takaseinässä on kunkin kuristusholkin 20 ympärillä asteikko g 23, joka yhdessä osoitinrenkaan 22 kanssa osoittaa kyseisen kuristusholkin 20 kiertymän. Osoitinrenkaan 22 availla voidaan yksittäiset kuristusholkit 20 kiertää <o täsmällisesti haluttuun asentoon, o S 30 9

Kuviossa 9 on toinen esimerkki välineistä epäsymmetristen kuristusholkkien 20 kiertymisen hallitsemiseksi. Kuvassa on esitetty osittain poikkileikattuna kolme samaan pystyriviin kuuluvaa jakopilliä 11, joista kuhunkin on sovitettu sisääntulo-osuudeltaan epäsymmetrinen kuristusholkki 20 siten, että kuristusholkin ensim-5 mäkien putkiosuus 16 on sovitettu jako levyssä 13 olevaan aukkoon ja kuristusholkin toinen putkiosuus 17 ulottuu jakopillin 11 sisään. Kuristusholkin 20 päät-tymiskohtaan jakoputken 11 sisällä muodostuu symmetrinen rengasmainen putki-laajentuma eli steppi 28.

10 Jakolevyyn 13 on pyöritettävästi sovitettu pystysuuntainen tanko 24, jonka pituudesta ainakin osa on varustettu ulkokierteellä 25. Kunkin kuristusholkin 20 ensimmäinen putkiosuus 16 on varustettu aksiaalisella hammastuksclla 26, joka on yhteensopiva tangon 24 ulkokierteen 25 kanssa. Tangon 24 yläosa ulottuu jakole-vyn 13 yläpuolelle ja se on varustettu mutterilla 27 tai vastaavalla. Tankoa 24 15 pyörittämällä on mahdollista kiertää samanaikaisesti kaikkia kolmea tangon 24 kanssa kosketuksessa olevaa kuristusholkkia 20. Edullisesti tanko 24 on sovitettu niin, että se on samanaikaisesti hammaskosketuksessa kahdessa vierekkäisessä pystyrivissä olevien kuristusholkkien 20 kanssa. Tanko 24 voi lisäksi olla kytketty toimilaitteeseen (ci esitetty) mutterin 27 kautta, jolloin toimilaitteella ohjataan 20 kuristusholkin 20 asemaa.

Kuvioissa 10 ja 11 on esitetty kahdesta suunnasta sellainen keksinnön suoritus-r- muoto, jossa vain ylimmän vaakarivin kuristusholkit 20 ovat epäsymmetrisiä ja ° pituusakselinsa ympäri kiertyviä. Jakolevyyn 13 on sovitettu pyöritettävä tanko

CNJ

7 25 24, jonka kehällä on ulkokierre 25. Tangon 24 yläpäässä on mutteri 27 tai vastaa- o co va. Jakopillistön 9 ylimmän vaakarivin jakopillit 11 on varustettu epäsymmetrisil- £ lä kuristusholkcilla 20, joiden ulkokehällä on hammastus 26, joka on yhteensopiva n tangon 24 ulkokierteen 25 kanssa. Edullisesti tanko 24 on asennettu sivuamaan g kahta vierekkäistä kuristusholkkien 20 pystyriviä siten, että kahden pystyrivin g 30 kuristusholkkeja 20 voidaan kiertää samanaikaisesti tangon 24 avulla.

10

Kuvion 12 kuvasaqassa on esitetty epäsymmetrisen kuristusholkin 20 toinen suoritusmuoto, jossa on epäsymmetrisen sisääntulo-osuuden 21 lisäksi myös epäkes-kinen sisäreikä 19, toisin sanoen kuristusholkin 20 sisäreiän 19 keskiakseli ei yhdy kuristusholkin 20 pituusakseliin Z. Kun kuristusholkki 20 on osittain työnnetty 5 jakopillin 11 sisään, kuristusholkin 20 ja jakopillin 11 väliin jakopillin 11 sisällä muodostuu putkilaajentuma eli steppi 28. Kun kuristusholkin 20 sisäreikä 19 on epäkeskinen, stepistä 28 tulee epäsymmetrinen. Kuristusholkkia 20 pituusakselinsa Z ympäri kiertämällä voidaan muuttaa stepin 28 korkeutta virtauksen suuntaan F nähden.

10

Kuvion 12 ylärivissä on esitetty kolme epäkeskisellä sisäreiällä 19 varustettua kuristusholkkia 20 jakotukin suunnasta katsottuna ja alarivissä on esitetty samat kolme kuristusholkkia huulikartion suunnasta katsottuna. Virtauksen suuntaa ja-kotukissa kuvaa kummassakin rivissä nuoli F. Virtaus kääntyy jakotukista kuris-15 tusholkkiin 20 sen ulkokaarretta pitkin, jolloin ulkokaarteessa oleva steppi 28 aikaansaa virtaukseen painehäviön. Ulkokaarteella tarkoitetaan tässä yhteydessä kauimpana virtauksen tulosuunnasta olevaa sisäreiän 19 ja sisääntulo-osuuden 21 aluetta. Kun kuristusholkkia 20 kierretään pituusakselinsa Z ympäri, stepin 28 korkeus muuttuu ja samalla muuttuu myös kyseiseen jakopilliin 11 suuntautuvan 20 virtauksen määrä. Kuristusholkin 20 tulee olla konesuunnassa niin lyhyt, että sisä-kaarteen puolella oleva steppi ei aiheuta merkittävää virtausvastusta jakopilliin kääntyvälle virtaukselle.

cv Kuvion 12 oikeassa reunassa on esitetty kuristusholkki 20 kierrettynä asentoon, i 7 25 jossa stepin 28 painehäviötä aikaansaava vaikutus on minimissään. Kuvion va- o co semmassa reunassa on esitetty kuristusholkin 20 asento, jossa stepin 28 painehä- J viötä aikaansaava vaikutus on maksimissaan.

r*- cv g Keksinnön monet erilaiset muunnokset ovat mahdollisia seuraavaksi esitettävien g 30 patenttivaatimuksien määrittelemän suojapiirin puitteissa. Kuiturainakoneella tar- 11 koitetaan tässä yhteydessä paperi-, kartonki- tai pehmopaperikonetta tai sellun-kuivauskonetta.

o

CM

C\J

O

CO

x

X

CL

h- C\l

CD

O

δ

CM

12

Patentti vaat imukset 1. Kuiturainakoneen perälaatikko, joka käsittää jakotukin (10) ja jakopillistön (9), jossa jakopillit (11) on varustettu kuristusholkcilla (15, 20), joista kukin on sovi- 5 tettu ainakin osittain jakopillin (11) sisään sen jakotukin (10) puoleisessa päässä, tunnettu siitä, että ainakin osa kuristusholkeista (20) on epäsymmetrisiä ja pituusakselinsa (Z) ympäri kiertyviä, jolloin kuitususpensiovirtauksen painehäviötä sen kääntyessä jakotukista (10) jakopilliin (11) voidaan säätää kiertämällä kyseisen jakopillin (11) kuristusholkkia (20) pituusakselinsa (Z) ympäri.

10 2. Patenttivaatimuksen I mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että epäsymmetrinen kuristusholkki (20) käsittää epäsymmetrisen sisääntulo-osuuden (21), jonka kaarevuus ja/tai viistous on epäsymmetrinen kuristusholkin pituusakseliin (Z) nähden.

15 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että epäsymmetrinen kuristusholkki (20) käsittää epäkeskisen sisäreiän (19), jolloin kuristusholkkia (20) kiertämällä voidaan muuttaa kuristusholkin (20 ja jakopillin (11) yhtymäkohtaan muodostuvan stepin (28) korkeutta.

20 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että myös jakopil-li (11) käsittää epäkeskisellä sisäreiällä varustetun osuuden.

cm 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, 25 että kunkin epäsymmetrisen kuristusholkin (20) asento on erikseen säädettävissä.

o co | 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että se r-j käsittää välineet (24) kahden tai useamman samassa vaaka- tai pystyrivissä olevan g epäsymmetrisen kuristusholkin (20) kiertämiseksi samanaikaisesti.

S 30 13 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että välineet epäsymmetrisen kuristusholkin (20) kiertämiseksi käsittävät kuris-tusholkkeja kannattavaan jako levyyn (13) tai vastaavaan pyöritettävästi asennetun tangon (24), jossa on ainakin yksi ulkokicrtccllä varustettu osuus (25), että epä- 5 symmetrisen kuristusholkin (20) ulkokehä on varustettu mainittua ulkokierrettä (25) vastaavalla hammastuksella (26), ja että tanko (24) ja epäsymmetrinen kuris-tusholkki (20) on asennettu sivuamaan toisiaan kohtisuorasti, jolloin tankoa (24) pyörittämällä on mahdollista kiertää kuristusholkkia (20) pituusakselinsa (Z) ympäri.

10 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että tanko (24) on sovitettu kiertämään samanaikaisesti kahta tai useampaa kahdessa vierekkäisessä pystyrivissä olevaa epäsymmetristä kuristusholkkia (20).

15 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että osa perälaatikon jakopilleistä (11) on varustettu symmetrisillä kuristusholkeil-la (15) ja että epäsymmetrisillä kuristusholkeilla (20) varustetut jakopillit (11) on sijoitettu perälaatikon reunojen alueelle.

20 10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että osa perälaatikon jakopilleistä (11) on varustettu symmetrisillä kuristusholkeilla (15) ja että epäsymmetrisillä kuristusholkeilla (20) varustetut jakopillit (11) on ^ sijoitettu jakopillistön (9) ainakin yhteen ylimpään ja/tai alimpaan vaakariviin.

o

CM

4

O

CO

x

X

CL

K

C\J

CD

O

δ

CM