FI122327B - Letkusuodin - Google Patents

Description

Letkusuodin

Keksintö kohdistuu letkusuotimeen, jossa on reikälevy sekä reikälevyn reikiin asennettuja pitkänomaisia suodatinelementtejä.

5 Tällainen reikälevyn reikään asenettu suodatinelementti käsittää tavallisesti kehyksen, joka tukee suodattavan rakenteen muodostavaa suodatinletkua eli -pussia.

10 Edellisen kaltaisia letkusuotimia käytetään erottamaan kiintoaineita savukaasuista. Letkusuotimen yleinen toimintaperiaate on esitetty esim. kansainvälisessä julkaisussa W088/07404. Letkusuodin on sijoitettu savukaasukanavassa olevaan suodatinkammioon siten, että suotimen reikälevy rajaa kahta tilaa. Savukaasujen tulosuunnassa olevaan tilaan jää 15 suodatinmateriaalin suodattama kiintoaine, kun taas suodatinmateriaalin läpi suodattuneet savukaasut virtaavat toisella puolella olevaan puhtaaseen tilaan ja sieltä edelleen savukaasukanavaan.

Yleisessä letkusuodinrakenteessa letkumaista suodatinmateriaalia tukee 20 sisältäpäin tukikehys, joka on ripustettu reikälevyn reikään siten, että pitkänomainen suodatinelementti suuntautuu savukaasujen tulosuuntaan. Käytännössä reikälevy tuetaan vaaka-asentoon suodatinkammioon siten, että reikiin ripustetut tukikehykset ja niiden ympärillä olevat suodatinletkut riippuvat alaspäin. Näin saadaan tulopuolelle suuri suodatuspinta-ala. 25 Reikälevy voi olla myös pystyasenossa.

>- Tällaisen reikälevyn pinta-ala voi olla varsin suuri, jolloin siihen kohdistuu ™ sekä rei’ityksestä että suodatinelementtien painosta johtuen mekaanista kuormitusta. Pyöreä reikälevy on tämän johdosta normaalisti lujitettu toiselta 30 puolelta säteissuuntaisilla moteilla. Vaikka nämä ruoteet jäykistävätkin x rakennetta, ne rajoittavat reikien sijoittelua, ja käytössä olevaa tilaa ei näin

CC

voida käyttää maksimaalisesti hyödyksi suodatinpinta-alan lisäämiseksi.

CM

00

CM

o Julkaisussa GB 2215633 on esitetty kuumien kaasujen suodatinlaitteisto, o 35 jossa on tulenkestävästä materiaalista tehty, halkaisijaltaan n. 3-6 m. oleva asennuslevy, joka on kaksikerroksinen ns. sandwich-rakenne. Kerrokset muodostavat levyt on sijoitettu suoraan päällekkäin. Varsinaiset reikälevyt, 2 jotka ovat myös tulenkestävää materiaalia ja joihin on ripustettu keraamisia suodatinelementtejä, on sijoitettu asennuslevyn suuriin aukkoihin. Rakenteella on tarkoitus minimoida osien erilaisesta lämpölaajenemisesta johtuvat ongelmat.

5

Toinen nykyisiin reikälevyihin liittyvä ongelma on se, että suodatinelementti tulee kiinnittää reikälevyyn niin, että myös liitoskohta on kaasutiivis, jotta vuotoja ei synny suodatinelementin ja reiän välistä. Kiinnityksen tulee olla myös riittävän tukeva.

10

Yksi esimerkki suodatinelementin kiinnityksestä reikälevyn reikään on esitetty saksalaisessa hyödyllisyysmallissa DE 20305310 U1.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa aikaisemmasta tekniikasta johtuneet 15 epäkohdat ja esittää letkusuodin, johon suodatinelementit eli suodatinletkut voidaan kiinnittää optimaalisella tavalla, joka on luja, ja jonka avulla käytettävissä olevaan tilavuuteen nähden saadaan suuri suodatuspinta-ala. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle letkusuotimelle on pääasiassa tunnusomaista se, että reikälevy on sandwich-rakenteinen levy, 20 jossa on ylälevy ja alalevy, joiden reiät ovat kohdakkain suodatinelementtien työntämiseksi reikiin, ja ylälevyn ja alalevyn välissä on levyjä yhdistävät vahvikkeet, jotka kulkevat reikien väleissä.

Sandwich-rakenteella saadaan aikaan reikälevylle hyvä taivutuslujuus, mutta 25 sillä saadaan myös muita etuja, koska sekä ylälevyä että alalevyä voidaan suodatinletkun läpivientireiässä käyttää eri osien kiinnitykseen. Sandwich-^ rakennetta jäykistävät vahvikkeet voidaan sijoittaa niin, että ne eivät estä c3 reikien ja vastaavasti suodatinletkujen sijoittelua optimaalisen suodatustehon i ^ saavuttamiseksi. Reiät sijoitetaan tiheällä jaolla ja mahdollisimman tasaisesti i 30 reikälevyn käytettävissä olevalle pinta-alalle. Tällöin vahvikkeet kannattaa x sijoittaa siten, että ne niiden kulku myötäilee reikien sijoittelua, eli reikien

CC

sijainti määrää vahvikkeiden sijainnin reikien väleissä, eikä päinvastoin, ra Pyöreissä reikälevyissä vahvikkeet voidaan sijoittaa esimerkiksi o säteittäissuunnasta poikkeaviin suuntiin, keskeltä reunalle kulkevat ° 35 vahvikkeet esimerkiksi kaaren muotoisiksi, siten että ne ovat kaaren muotoisten reikien jonojen välissä.

3

Vahvikkeiden kulku reikien väleissä tarkoittaa vahvikkeiden sijaintia projisoituna reikälevyn tasoon, eli vahvikkeiden sijaintia katsottaessa reikälevyä sen tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Pyöreän reikälevyn yhteydessä vahvikkeiden kulku reikien väleissä tarkoittaa vahvikkeiden 5 käyränmuotoista, suorasta poikkevaa kulkua, eri suuntiin kulkevien vahvikkeiden risteämistä keskenään, ja/tai yksittäisten vahvikeosuuksien kulkua ”siksak”-muotoisesti. Tällä tavoin vahvikkeet mukautetaan kulkemaan reikien sijainnin mukaan. Reiät voidaan sijoittaa vain pienen etäisyyden päähän toisistaan. Esimerkiksi reikien keskipisteiden välinen etäisyys voi olla 10 keskimäärin vähemmän kuin 2xD, missä D on reikien halkaisija. Nelikulmion (neliön tai suorakulmion) muotoisen reikälevyn tapauksessa vahvikkeet voivat kulkea myös suoraan, jos reiät on jaettu niin että vahvike mahtuu menemään suoraan kahden suoran reikäjonon välistä.

15 Reikälevyn reiät suodatinelementtien läpiviemiseksi muodostuvat ylälevyssä ja alalevyssä kohdakkain olevien reikien pareista. Nämä reiät on sijoitettu niin, että ne ovat vierekkäisissä jonoissa lomittain. Pyöreän reikälevyn kyseessä ollessa reikien lomittaisesta sijoittelusta seuraa , että reikien jonot muodostavat reikälevyn tasossa suunnilleen kardiodien muotoisia käyriä. 20 Levyssä on nähtävissä keskeltä reunalle päin kaarena suuntautuvien reikien jonoja, joiden reikien keskipisteiden kautta piirretyt käyrät muodostavat kardiodeja. Tällaisella sijoittelulla, jossa suodatinelementit tulevat muodostamaan reikäkuviota vastaavan kuvion, saadaan suodatinelementtien yhdessä muodostama suodatuspinta-ala käytettyä mahdollisimman 25 tehokkaasti hyödyksi, ja reikälevyn alapuolelle suodatinelementtien kohdille muodostumaan solia, joiden kautta kaasut pääsevät myös keskellä oleviin -- suodatinelementteihin.

δ

CM

g Erään edullisen suoritusmuodon mukaan, kun käytetään pyöreitä reikälevyjä, 30 reikälevyn reiät muodostavat myös jonoja, jotka ovat reikälevyn keskipisteen x kanssa samankeskisillä ympyrän kehillä. Tällöin ylälevyn ja alalevyn välissä

CC

olevat vahvikkeet muodostavat reikälevyn myös keskipisteen kanssa ra samankeskisiä ympyrän kehiä tai niiden osia sijoittuen kahden kehää pitkin g kulkevan samankeskisen reikäjonon väliin . Tällaisella säteittäisestä ° 35 suuntaamisesta poikkeavalla vahvikkeiden suuntaamisella, jossa vahvikkeet myötäilevät reikien muodostamien jonojen muotoja, saadaan se etu, että sillä ei haitata reikien jakoa, joka voidaan toteuttaa edellä mainituilla periaatteilla.

4

Kun pyöreässä reikälevyssä on ympyrän kehän suuntaisia vahvikkeita, niiden väliin on sijoitettu ristikkäisvahvikkeita. Nämä vahvikkeet ovat lyhyempiä kuin kehän suuntaiset vahvikkeet ja ne voivat liittyä näihin molemmista päistään. 5 Nämä ristikkäisvahvikkeet voivat kulkea reikien muodostamien keskeltä reunalle suuntautuvien kaarevien käyrien, esim. em. kardiodien suuntaisina, eli mukailla tällaisten reikäjonojen muotoja.

Sandwich-rakenteinen reikälevy voi olla myös muunkin muotoinen kuin 10 ympyränmuotoinen, ja reiät voidaan sijoittaa myös niissä lomittain aina viereisen jonon reikiin nähden. Reikälevy voi olla esimerkiksi neliön tai suorakulmion muotoinen.

Vielä erään edullisen suoritusmuodon mukaan suodatinelementin 15 tukirakenne on kiinnitetty sandwich-rakenteisen reikälevyn ylälevyyn ja tukirakenteen ulkopuolella oleva suodatinmateriaali on tiivistetty alalevyn reiän reunoja vasten. Tällaisessa tukirakenteessa voi olla ylälevyn ja alalevyn välille sijoittuva suljettu lieriömäinen putkiosa eli ’’holkki”, joka on kiinnitetty suodatinmateriaalia sisältäpäin tukevaan ke hi kko m ai seen osaan.

20

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaista letkusuodinta ja sen sijaintia 25 savukaasukanavassa, ^ kuva 2 esittää keksinnön mukaisen letkusuotimen reikälevyä ™ ylhäältäpäin nähtynä, [4.

cp 30 kuva 3 esittää vahvikkeiden sijaintia keksinnön mukaisessa reikälevyssä i perspektiivikuvantona,

CL

ro kuvat 4a ja b esittävät tarkemmin reikälevyn reikien o sijoitteluperiaatetta, δ 35

CM

kuva 5 esittää reikälevyn vaihtoehtoista toteutusta, ja 5 kuva 6 esittää suodatinletkun kiinnitystä keksinnön mukaiseen reikälevyyn levyn tasoa vastaan kohtisuorana leikkauksena.

5 Kuvassa 1 on esitetty kaavamaisesti letkusuotimen sijainti savukaasukanavassa. Savu kaasu kanava 1 tulee polttoaineita polttavasta kattilasta ja siinä on kaasumaisten aineiden lisäksi palamisprosessista ja mahdollisesta liäsainesyötöstä peräisin olevia kiintoainehiukkasia, jotka erotetaan letkusuotimella. Letkusuodin 3 sijaitsee erityisessä kammiossa 2, 10 jonka kautta savukaasukanava 1 on viety. Letkusuotimen 3 reikälevy 4 jakaa kammion tulopuoleen 2a, joka on reikälevyn alapuolella ja johon poissuotautuneet kiintoaineet jäävät, ja lähtöpuoleen 2b, joka on reikälevyn 4 yläpuolella ja josta kiintoaineesta puhdistetut kaasut jatkavat matkaansa savukaasukanavaan 1.

15

Reikälevyn 4 reikiin 5 on sijoitettu suodatinelementtejä 6 jotka ovat suodatinletkuja. Suodatinelementit 6 riippuvat alaspäin ja työntyvät siten tulopuolelle 2a. Suodatinletku käsittää letkumaisen, kaasut läpipäästävän ja tietyn kokoluokan kiintoainehiukkaset pidättävän suodatinmateriaalin 6a sekä 20 sitä sisältäpäin tukevan tukirakenteen 6b, tukikehyksen eli eräänlaisen ’’häkin”. Suodatinmateriaali voi olla jotakin sopivaa suodattavaa tekstiiliä, joka kestää hyvin korkeita lämpötiloja, eikä sitä ole keksintöön kuulumattomana selostettu tässä tarkemmin. Suodatinmateriaali 6a on siis pujotettu eräänlaisena sukkana kehyksen eli häkin päälle. Koko yksittäinen 25 suodatinletku on kiinnitetty reikälevyn 4 varaan tukirakenteen 6b avulla, ja suodatinmateriaali 6a on sijoitettu reikälevyn 4 reikiin 5 tiiviisti niin, että -- kaasua ei pääse vuotamaan reikien läpi suodatinmateriaalin ohi tulopuolelta CM 2a lähtöpuolelle 2b.

|2- o 30 Reikälevy 4 on tuettu reuna-alueeltaan kammioon, jolloin se jää rei’itetyltä x keskialueeltaan lukemattomaksi ja siihen kohdistuu taivutuskuormaa levyn ja

CC

suodatinelementtien painosta johtuen.

(M

00

(M

g Suodatinletkuja on sijoitettu useita vastaaviin reikiin 5, jolloin suodatuspinta- o 35 ala on mahdollisimman suuri. Reikien jakoa tullaan kuvaamaan jäljempänä.

Puhdistettava kaasu virtaa siis suodatinmateriaalin 6a läpi, jolloin kiintoaineet jäävät suodatinmateriaalin 6a ulkopinnalle ja suodattunut kaasu kulkee 6 suodatinletkun sisällä ylöspäin kohti reikälevyn 4 yläpuolella olevaa lähtötilaa 2b.

Edellä esitetyt piirteet ovat yhteisiä tunnetuille letkusuotimille. Kuvan 1 5 letkusuotimessa reikälevy 4 on sandwich-rakenteinen, jolloin siinä on ylälevy 8 ja alalevy 7, joita yhdistää vahvikkeet 9. Ylälevy 8 ja alalevy 7 ovat matkan päässä toisistaan, jolloin niiden väliin jää tyhjä tila, jossa vahvikkeet 9 sijaitsevat. Vahvikkeet voivat olla levyjen tasoa vastaan kohtisuorassa sijaitsevia pitkänomaisia liuskanmuotoisia jäykisteitä, jotka kulkevat levyjen 10 välisessä tilassa reikien 5 väleissä, esimerkiksi mutkitellen, kun niiden sijaintia katsotaan projisoituna reikälevyn tasoon. Kun reikälevy on ympyränmuotoinen, vahvikkeet 9 kulkevat tällöin reikälevyn 4 säteissuunnasta poiketen siten, että reikien 5 optimaalinen sijoittelu on mahdollista. Liuskat on sijoitettu niin, että niiden taso on kohtisuorassa 15 ylälevyn ja alalevyn tasoa vastaan ja reunat on kiinnitetty levyihin. Näin reiät voidaan reikälevyssä sijoittaa mahdollisimman lähelle tosiaan, koska vahvikkeet 9 eivät vie paljon tilaa levyn tason suunnassa. Suuresta suodatinelementtien 6 määrästä huolimatta reikälevy kestää hyvin taivutuskuormitusta.

20

Vahvikkeiden materiaalina on teräs tai muu kuumuutta kestävä ja mekaanisesti kestävä materiaali. Teräksestä valmistettujen ylälevyn 8 ja alalevyn 7 paksuudet voivat olla n. 6 - 10 mm luokkaa ja levyjen sisäpintojen välinen etäisyys on n. 250 - 350 mm riippuen reikälevyn pinta-alasta. Terästä 25 olevien vahvikkeiden 9 paksuus, eli leveys reikälevyn 4 tason suunnassa, on n. 4 - 6 mm. Pitkänomaisten vahvikkeiden 9 leveys (levyjen 7, 8 välistä -- etäisyyttä vastaava dimensio) on siis monta kertaa suurempi kuin w vahvikkeiden paksuus. Nämä dimensiot ja materiaaliesimerkit ovat vain ^ esimerkkejä eikä niitä ole tarkoitettu keksintöä rajaaviksi.

r-'- 30

(M

x Reikälevyn 4 reiät 5 muodostuvat käytännössä ylälevyn 8 ja alalevyn 7

CC

kohdakkain olevista rei'istä 5b ja 5a. Näiden reikien halkaisijoiden ei tarvitse co välttämättä olla yhtä suuria.

(M

m o ° 35 Kuvassa 2 on esitetty yksi esimerkki reikien 5 jaosta reikälevyssä 4. Koska vahvikkeet 9 ovat suhteellisen ohuita (eivät vie leveyssuunnassa paljon tilaa levyn tasossa) ja voivat mutkitella, reikien 5 sijoittelu on vapaampaa ja se 7 voidaan tehdä optimaalisesti suodatustehokkuuden kasvattamiseksi, sillä reikien sijainti vaikuttaa niihin ripustettujen suodatinletkujen sijaintiin kaasun tulopuolella 2a suoraan reikälevyn 4 alapuolella. Reikälevy on kuvan 2 tapauksessa ympyrän muotoinen levy, jossa keskusta on tietyn halkaisijan 5 suuruiselta alueelta rei’ittämäton puhdistuslaitteen sijoitusta ajatellen ja samoin ulkoreunalta rei’ittämätön tietyn suuruiselta vyöhykkeeltä reikälevyn kiinnittämiseksi kammioon 2.

Kuvassa näkyy, kuinka reikälevyn 4 lukuisat reiät 5 voidaan erotella eri 10 jonoiksi L, jotka muodostavat reikälevyn tasossa reunoilta keskelle suuntautuvia käyriä. Nämä käyrät ovat muodoltaan suunnilleen kardioideja. Kardioidi on tunnettu tasogeometrian käsite, eli käyrä, joka on ympyrän kehällä vierivän samansuuruisen toisen ympyrän kehän pisteen piirtämä. Tällöin suodatinelementit 6 sijaitsevat myös näiden käyrien, kuten kardioidien 15 muotoisina jonoina, jolloin kaasun virtausta suodatinelementtien välissä saadaan tehostettua ja kaasuvirtausta suunnattua paremmin reunoilta keskustaan, jossa oleva suodatuskapasiteetti jää usein vajaakäytölle.

Kuvasta 2 näkyy myös, kuinka vierekkäisissä käyrien tai kardiodien 20 muotoisissa jonoissa L olevat reiät 5 muodostavat myös toisia jonoja M, jota ovat levyn 4 keskipisteen kanssa samankeskisiä kehiä. Nämä kehät voidaan ryhmitellä niin, että ryhmien välissä kehien etäisyys on suurempi kuin kehien keskinäinen etäisyys ryhmien sisällä. Edellä mainitun sijoittelun edullisuus näkyy kuvassa 3, joka kuvaa sandwich-rakenteisen reikälevyn 4 25 vahvikkeiden 9 kulkua ilman ylä- ja alalevyä. Reikien 5 muodostamien kehien väliin, kohtiin joissa kehien välinen etäisyys on suurempi, on sijoitettu ^ kehänsuuntaisia vahvikkeita 9, jotka edullisesti kiertävät koko levyn ympäri.

c3 Vahvikkeet 9 muodostuvat kuvassa esitetyssä tapauksessa siis ^ samankeskisistä kehistä sekä niiden välillä kulkevista yhdysvahvikkeista, i 30 jotka yhdistävät eri kehiä toisiinsa ja kulkevat suunnilleen em. käyrien tai x kardiodien suuntaisesti. Tällainen vahvikkeiden sijoittelu on edullista cc laajapintaisissa reikälevyissä, joihin kohdistuu suurempi kuormitus. Kuten ro kuvasta myös näkyy, käyrien tai kardiodien suuntaiset vahvikkeet voivat § mennä ”siksak”-muotoisesti, jotta ne mahtuvat lähelle toisiaan sijoitettujen o 35 reikien 5 välistä.

8

Kun reiät ovat samankeskisillä kehillä, voidaan reiissä 5 olevien suodatinelementtien puhdistuksessa käyttää kehien kanssa samankeskisesti pyörivää puhdistuslaitetta, jonka puhallussuutin voidaan siirtää peräkkäin saman jonon M reikien 5 kohdalle puhdistuslaitten pyörähdyksen aikana.

5 Tätä puhdistuslaitetta ei ole keksintöön kuulumattomana esitetty sen tarkemmin.

Kuten kuvasta 2 näkyy, kardiodien muotoiset jonot L voivat katketa kehänsuuntaisten jonojen M ryhmien välissä ja siirtyä kehän suunnassa 10 myös hieman sivuun, mitä on kuvattu katkoviivoilla.

Reiät 5 sijaitsevat vierekkäisissä jonoissa lomittain, on sitten kysymys keskeltä reunalle suuntautuvista jonoista L tai kehän suuntaisista jonoista M.

15 Kuvassa 4a on esitetty, miten reiät 5 sijoitetaan ympyränmuotoiseen reikälevyyn 4 alkaen keskeltä. Reiät 5 ovat sisimmällä kehällä tietyin vakiovälein. Seuraavalla, ulomalla kehällä reiät sijoitetaan niin, että niiden keskipisteet tulevat kehän suunnassa sisemmän rivin reikien keskipisteiden väliin. Sitä seuraavalla kehällä reiät sijoitetaan taas edellisen kehän reikien 20 väleihin jne. Kun reikien 5 välinen etäisyys kehällä (kehän suuntaisessa jonossa M) kasvaa säteen kasvaessa, reikien 5 kehä voidaan joka kerta tuoda säteen suunnassa aina vähän lähemmäksi edellistä sisempää kehää, jotta reikätiheys säilyy. Näin syntyvien kardiodien alkuja on kuvattu kuvassa 4a katkoviivoilla. Lopputulosta on havainnollistettu kuvan 4b esittämällä 25 valmiilla reiltyksellä, jossa em. periaate ja sen seurauksena saadut kardiodin muotoiset jonot L käyvät erityisen hyvin ilmi myös uloimpien kehien osalta.

w Kuvassa 5 on esitetty neliönmuotoinen reikälevy 4, jonka reikien sijoittelu näkyy yksityiskohdan suurennoksessa. Suorakulmion tai neliön muotoisessa i 30 levyssä voidaan käyttää samaa reikien 5 lomitteluperiaatetta, mutta siinä x reiät ovat eräänlaisessa matriisissa, joka muodostuu keskenään

CC

“ yhdensuuntaisista ensimmäisistä jonoista L’ ja niitä vastaan kohtisuorista ja ra keskenään yhdensuuntaisista toisista jonoista M’. Ryhmittelemällä reiät g säännöllisen kuusikulmion muotoisiin ryhmiin saadat reiät myös jaettua o 35 tasaisesti. Myös tässä reikälevyssä 4 ylälevyn 8 ja alalevyn 7 väliset vahvikkeet 9 kulkevat reikien 5 väleissä. Katkoviivoilla on kuvattu reikien 5 sijainnin mukaan mutkittelevia vahvikkeita. Reikälevyssä voi olla myös 9 keskenään risteäviä vahvikkeita 9 ympyränmuotoisen reikälevyn 4 tavoin. Kuvan 5 mukainen reikien sijoittelu mahdollistaa myös vahvikkeiden 9 viemisen suoraan tietynsuuntaisten reikäjonojen suuntaisesti, esimerkiksi kuvassa pystysuoraan ja viistosti. Reikälevyssä voi olla kahteen eri suuntaan 5 meneviä suoria vahvikkeita, jotka risteävät reikälevyn 4 rei’itetyllä alueella.

Edelläkuvatulla reikien 5 ja vahvikkeiden 9 sijoittelulla sekä sandwich-rakenteesta johtuvan parantuneen lujuuden ansiosta päästään reikien kokonaispinta-alaan, joka on yli 40 % levyn kokonaispinta-alasta, jopa yli 45 10 %.

Ympyränmuotoisten reikälevyjen 4 koko voi vaihdella halkaisijaltaan n. 4 m olevista levyistä aina 10-12 -metrisiin asti. Pinta-alaltaan levyt ovat tällöin n. 12 - 115 m2. Muun muotoiset levyt, kuten neliön tai suorakulmion muotoiset, 15 voivat olla pinta-alaltaan samaa luokkaa. Keksintö ei ole kuitenkaan rajoittunut kooltaan tällä välillä oleviin reikälevyihin.

Kuvassa 6 on esitetty eräs tapa sijoittaa yksittäinen suodatinletku 6 reikälevyn reikään 5, joka siis muodostuu ylälevyn 8 reiästä 5b ja alalevyn 7 20 reiästä 5a. Reikä 5 on levyjen välisessä tilassa avoin sivuille päin, ja se suljetaan lieriömäisellä putkella 6c, joka sijoittuu levyjen 7, 8 väliin ja muodostaa reiän sisäseinämän. Putki 6c on kiinnitetty suodatinletkun tukirakenteeseen 6b. Tämä kehikkomainen tukirakenne 6b, joka ulottuu reikälevyn 3 alapuolelle, liittyy näin lieriömäisen putken 6c alapäähän. 25 Tukirakenteen 6b muodostavan häkin häkkilangat voidaan yläpäästään kiinnittää esim. hitsaamalla putkeen 6c, kuten kuvassa on esitetty. ^ Lieriömäisen putken 6c yläreunassa on laippa, jonka avulla koko c3 suodatinletkun tukirakenne voidaan ripustaa reikään 5, eli ylemmän levyn 8 ^ reikään 5b niin, että laippa tulee tämän reiän 5b reunojen päälle. Vastaavasti i 30 tukirakenteen 6b ulkopuolelle tuleva suodatinmateriaali 6a voidaan x yläreunastaan tiivistää vasten alalevyn 7 reiän 5a reunoja, kuten kuvassa 4

CC

on esitetty. Tämän kiinnitysratkaisun johdosta alalevyn 7 reikä 5a on ro halkaisijaltaan hieman suurempi kuin ylälevyn 8 reikä 5b mutta o samakeskinen tämän kanssa.

δ 35

(M

Claims (13)

1. Letkusuodin, jossa on reikälevy (4) sekä reikälevyn reikiin (5) asennettuja 5 pitkänomaisia suodatinelementtejä (6), tunnettu siitä, että että reikälevy (4) on sandwich-rakenteinen levy, jossa on ylälevy (8) ja alalevy (7), joiden reiät (5b, 5a) ovat kohdakkain suodatinelementtien (6) työntämiseksi reikiin (5), ja ylälevyn (8) ja alalevyn (7) välissä on levyjä yhdistävät vahvikkeet (9), jotka kulkevat reikien (5) väleissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että että reikälevyn (4) reiät (5) on sijoitettu siten, että ne muodostavat levyn tasossa jonoja (L).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että jonoissa (L) reiät (5) ovat lomittuneet vierekkäisen jonon reikien suhteen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että reikälevy (4) on ympyränmuotoinen. 20

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että että reikälevyssä (4) on keskeltä reunoille suuntautuvia reikien (5) jonoja (L).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että jonot (L) 25 muodostavat reikälevyn (4) tasossa kardiodeja.

^ 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että c3 reikälevyssä on keskeltä reunalle kulkevia vahvikkeita (9), jotka myötäilevät i ^ jonojen tai kardiodien muotoja, r-'- 30 (M

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että CC reikälevyn reiät (5) muodostavat myös jonoja (M), jotka ovat reikälevyn (4) co keskipisteen kanssa samankeskisillä ympyrän kehillä. m o ° 35

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että vahvikkeet (9) muodostavat reikälevyn (4) keskipisteen kanssa samankeskisiä ympyrän kehiä tai niiden osia.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että ympyrän kehän suuntaisten vahvikkeiden (9) väliin on sijoitettu ristikkäisvahvikkeita (9). 5

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että reikälevy (4) on neliön tai suorakulmion muotoinen.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen letkusuodin, tunnettu 10 siitä, että suodatinelementin (6) tukirakenne (6b) on kiinnitetty sandwich- rakenteisen reikälevyn (5) ylälevyyn (8) ja tukirakenteen ulkopuolella oleva suodatinmateriaali (6a) on tiivistetty alalevyn (7) reiän (5a) reunoja vasten.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen letkusuodin, tunnettu siitä, että 15 suodatinelementin (6) kehikkomaisessa tukirakenteessa (6b) on lieriömäinen putki (6c), joka sijaitsee reikälevyn (5) ylälevyn (8) ja alalevyn (7) välisellä alueella. δ (M h-· o h-· (M x en CL (M 00 (M m o δ (M