FI121862B - Järjestely kosketusnäyttöä varten ja vastaava valmistusmenetelmä - Google Patents

Järjestely kosketusnäyttöä varten ja vastaava valmistusmenetelmä Download PDF

Info

Publication number
FI121862B
FI121862B FI20086009A FI20086009A FI121862B FI 121862 B FI121862 B FI 121862B FI 20086009 A FI20086009 A FI 20086009A FI 20086009 A FI20086009 A FI 20086009A FI 121862 B FI121862 B FI 121862B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
light
substrate
detectors
emitters
arrangement
Prior art date
Application number
FI20086009A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20086009A0 (fi
FI20086009A (fi
Inventor
Antti Keraenen
Janne Aikio
Original Assignee
Valtion Teknillinen
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Valtion Teknillinen filed Critical Valtion Teknillinen
Priority to FI20086009A priority Critical patent/FI121862B/fi
Publication of FI20086009A0 publication Critical patent/FI20086009A0/fi
Priority to KR1020117011353A priority patent/KR20110084260A/ko
Priority to US13/125,450 priority patent/US9864127B2/en
Priority to JP2011532676A priority patent/JP5470398B2/ja
Priority to PCT/FI2009/050852 priority patent/WO2010046539A1/en
Priority to EP09821652.6A priority patent/EP2350793B1/en
Priority to CN2009801423513A priority patent/CN102203706B/zh
Publication of FI20086009A publication Critical patent/FI20086009A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI121862B publication Critical patent/FI121862B/fi

Links

Classifications

    • G—PHYSICS
    • G02—OPTICS
    • G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
    • G02B6/00—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings
    • G02B6/0001—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings specially adapted for lighting devices or systems
    • G02B6/0011—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings specially adapted for lighting devices or systems the light guides being planar or of plate-like form
    • G02B6/0013—Means for improving the coupling-in of light from the light source into the light guide
    • G02B6/0015—Means for improving the coupling-in of light from the light source into the light guide provided on the surface of the light guide or in the bulk of it
    • G02B6/002—Means for improving the coupling-in of light from the light source into the light guide provided on the surface of the light guide or in the bulk of it by shaping at least a portion of the light guide, e.g. with collimating, focussing or diverging surfaces
    • G02B6/0021—Means for improving the coupling-in of light from the light source into the light guide provided on the surface of the light guide or in the bulk of it by shaping at least a portion of the light guide, e.g. with collimating, focussing or diverging surfaces for housing at least a part of the light source, e.g. by forming holes or recesses
    • G—PHYSICS
    • G02—OPTICS
    • G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
    • G02B6/00—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings
    • G02B6/0001—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings specially adapted for lighting devices or systems
    • G02B6/0011—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings specially adapted for lighting devices or systems the light guides being planar or of plate-like form
    • G02B6/0065—Manufacturing aspects; Material aspects
    • G—PHYSICS
    • G02—OPTICS
    • G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
    • G02B6/00—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings
    • G02B6/0001—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings specially adapted for lighting devices or systems
    • G02B6/0011—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings specially adapted for lighting devices or systems the light guides being planar or of plate-like form
    • G02B6/0081—Mechanical or electrical aspects of the light guide and light source in the lighting device peculiar to the adaptation to planar light guides, e.g. concerning packaging
    • G02B6/0083—Details of electrical connections of light sources to drivers, circuit boards, or the like
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06F—ELECTRIC DIGITAL DATA PROCESSING
    • G06F3/00—Input arrangements for transferring data to be processed into a form capable of being handled by the computer; Output arrangements for transferring data from processing unit to output unit, e.g. interface arrangements
    • G06F3/01—Input arrangements or combined input and output arrangements for interaction between user and computer
    • G06F3/03—Arrangements for converting the position or the displacement of a member into a coded form
    • G06F3/041—Digitisers, e.g. for touch screens or touch pads, characterised by the transducing means
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06F—ELECTRIC DIGITAL DATA PROCESSING
    • G06F3/00—Input arrangements for transferring data to be processed into a form capable of being handled by the computer; Output arrangements for transferring data from processing unit to output unit, e.g. interface arrangements
    • G06F3/01—Input arrangements or combined input and output arrangements for interaction between user and computer
    • G06F3/03—Arrangements for converting the position or the displacement of a member into a coded form
    • G06F3/041—Digitisers, e.g. for touch screens or touch pads, characterised by the transducing means
    • G06F3/042—Digitisers, e.g. for touch screens or touch pads, characterised by the transducing means by opto-electronic means
    • G06F3/0421—Digitisers, e.g. for touch screens or touch pads, characterised by the transducing means by opto-electronic means by interrupting or reflecting a light beam, e.g. optical touch-screen
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06F—ELECTRIC DIGITAL DATA PROCESSING
    • G06F2203/00—Indexing scheme relating to G06F3/00 - G06F3/048
    • G06F2203/041—Indexing scheme relating to G06F3/041 - G06F3/045
    • G06F2203/04109—FTIR in optical digitiser, i.e. touch detection by frustrating the total internal reflection within an optical waveguide due to changes of optical properties or deformation at the touch location
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T29/00—Metal working
    • Y10T29/49—Method of mechanical manufacture
    • Y10T29/49002—Electrical device making
    • Y10T29/49117—Conductor or circuit manufacturing
    • Y10T29/49124—On flat or curved insulated base, e.g., printed circuit, etc.
    • Y10T29/4913—Assembling to base an electrical component, e.g., capacitor, etc.
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T29/00—Metal working
    • Y10T29/49—Method of mechanical manufacture
    • Y10T29/49002—Electrical device making
    • Y10T29/49117—Conductor or circuit manufacturing
    • Y10T29/49124—On flat or curved insulated base, e.g., printed circuit, etc.
    • Y10T29/4913—Assembling to base an electrical component, e.g., capacitor, etc.
    • Y10T29/49146—Assembling to base an electrical component, e.g., capacitor, etc. with encapsulating, e.g., potting, etc.

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Theoretical Computer Science (AREA)
  • Optics & Photonics (AREA)
  • Human Computer Interaction (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Position Input By Displaying (AREA)
  • Optical Integrated Circuits (AREA)
  • Optical Couplings Of Light Guides (AREA)

Description

JÄRJESTELY KOSKETUSNÄYTTÖÄ VARTEN JA VASTAAVA VALMISTUSMENETELMÄ KEKSINNÖN ALA 5
Yleisesti keksintö liittyy optiikkaan ja elektroniikkaan. Erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaisesti, keksintö koskee käyttöliittymiä (UI, user interface), jotka sisältävät TIR-ilmiötä (Total internal reflection, sisäinen kokonaisheijastus) hyödyntävän kosketusnäyttö) ärj estelyn.
10
TAUSTAA
Koskien sekä nykyisiä että tulevia elektronisia laitteita niin kuluttaja- kuin ammattikäyttöön suunnattuina kelvollisen käyttöliittymän ja yleisen käytettävyyden tärkeyt-15 tä ei voi liikaa painottaa. Perinteisten sormio-, näppäimistö- tai näppäinjärjestelyjen lisäksi on kehitetty erilaisia kosketusnäyttöjä tarjoamaan laitteiden käyttäjille välit-tömämmän ja monipuolisemman tavan ohjata aiheeseen liittyviä sovelluksia.
Kosketusnäytöt voivat hyödyntää erilaisia teknologioita kosketusherkän toiminnal-20 lisuuden saavuttamiseksi. Muiden potentiaalisten vaihtoehtojen lisäksi esimerkiksi kapasitiiviset, resistiiviset, infrapuna-, optisen kuvantamisen (kamerapohjaiset), akustiset ja hybridisovellukset ovat käyttökelpoisia.
Huomattavan moni nykyisistä infrapunaratkaisuista toteuttaa esteettömän optisen 25 yhteyden valolähteiden ja - vastaanottimien välillä, minkä johdosta ruutua ja havainto) ärj estelyn valosäteitä peittävä ruudun suoja (screen cover) sitä sormella tai osoitinkynällä vääntämällä katkaisee yhden tai useamman säteen paikkadetektointi-c3 tarkoitusta varten, tai vaihtoehtoisesti sormi tai osoitinkynä saattaa suoraan katkaisit ta säteen/säteet niissä versioissa, joissa ei ole läpinäkyvää päällilevyä.
£ 30 i Infrapunaratkaisun kyky havaita kosketus saattaa myös riippua FTIR-ilmiöstä (frustroitu sisäinen kokonaisheijastus, frustrated total internal reflection), jossa de-o tektoriin saapuvan valon määrä ja jakauma on riippuvainen valonjohtimen pintaan oo esim. sormenpään tai osoitinkynän avulla ohjaussyötetarkoituksiin suunnatusta häi- £3 35 riöstä, jonka ansiosta tapahtuu FTIR-ilmiö, ts. (valo)energian vuotaminen.
Kuvio la havainnollistaa FTIR-ilmiötä valojohtimen yhteydessä. Hahmotelman 102 skenaariossa valonsäde 104 sisäänkytketään valojohtimeen 106 toisesta päästä siten, 2 että se etenee valojohtimen sisällä kokonaisheijastuen 108 johtimen seinistä. Säde 104 poistuu lopulta valojohtimesta 106 sen kaukopäässä. Seuraavassa, hahmotelman 110 skenaariossa sormenpää 112 sijoitetaan valojohtimen yläpinnalle siten, että ainakin osa valosta absorboituu (sormeen), heijastuu diffusiivisesti ja/tai taittuu 115 5 ko. kontaktikohdassa eri suuntiin, esimerkiksi valojohtimen 106 ulkopuolelle, ja mahdollisesti vain osa alkuperäisestä säteestä heijastuu spekulaarisesti lopulta saavuttaen kaukopään kuten aikaisemmin. On huomattava, että kuviossa säde 104 esitetään alkuperäisessä etenemissuunnassa ohuempana interaktiokohdan 114 jälkeen, mitä käytetään esittämään edellä mainittua energiahäviöefektiä (tähti ja pienet nuo-10 let kuviossa), joka on tapahtuneen FTIR:n ansiota. FTIR-pohjainen valovuo to/häviö voidaan tämän jälkeen havaita ja sitä voidaan hyödyntää paikanhavait-semissovelluksissa kuten kosketusnäytöissä, jotka yleisesti hyödyntävät valon TIR-efektiä.
15 Seuraavaksi johdetaan lyhyesti joitakin (F)TIR-ilmiön takana olevia teoreettisia aspekteja tunnetusta Snellin laista. Ajateltaessa lain perusesitystä, ts. «iSmöj = n2smB2> jossa n:t esittävät taitekertoimia väliainerajapinnan molemmilla puolilla, jolloin 0:t esittävät tulokulmia suhteessa väliainerajapinnan normaaliin, vastaavasti, ja asettamalla silloin taittuneeseen valoon viittaava θ2 arvoon 90°, 20 saamme ns. kriittisen kulman tulokulmalle βί modifioidun Snellin yhtälön n.isiti81 = n2 kautta. Tyypillisesti kun valo saapuu kahden väliaineen raja-alueelle, osa valosta taittuu ja osa heijastuu. Kriittistä kulmaa suuremmilla tulokulmilla valo kuitenkin oleellisesti täysin heijastuu rajapinnasta, jolloin tulokulma vastaa heijas-tuskulmaa heijastuslain mukaisesti. Yleinen edellytys sisäisen kokonaisheijastuksen 25 tapahtumiselle on valon kulkusuunta korkeamman taitekertoimen väliaineesta (optisesti tiheämpi aine) matalamman taitekertoimen aineeseen (ts. vähemmän tiheä ai- ^ ne), ts. «s > η.2· o
(M
0 Mm. sijoittamalla kuvion la esimerkissä sormi valojohtimelle voidaan naapuriväli-30 aineen taitekerrointa radikaalisti muuttaa (olettaen, että alkuperäinen naapuriväliai- 1 ne 2 on esimerkiksi ilmaa, jonka taitekerroin on noin yksi, kun taas esimerkiksi ih-misihon taitekerroin voi olla noin 1,4-1,5) aiheuttaen mahdollisesti huomattavan o kytkentähäviön valojohtimen sisäänkytkentä- ja uloskytkentäpäiden välillä kriittisen g kulman suurentumisen ja mahdollisesti jopa kokonaisheij as tusehdon n:i > n , toteu- £3 35 tumatta jäämisen takia, minkä takia monet, vanhan ja uuden kriittisen kulman väliin jäävään alueeseen kuuluvat, säteet saattavat nyt taittua heijastumisen sijaan. Käytännössä esimerkiksi valojohtimen pinnan karkeus vaikuttaa siihen, ettei valojoh-teen ja samaten epäsäännöllisyyksiä sisältävän sormen välinen tiiviys ole täydelli- 3 nen, ts. niiden väliin jää jonkin verran ilmaa. Vaimenevan aallon kytkeytymisen ansiosta (evanescent wave coupling), jossa vaimenevat aallot ulottuvat valojohtimesta valojohdin-ulkoinen väliaine (esimerkiksi lasi-ilma -rajapinta) -rajapinnan poikki toiseen lähellä olevaan (suuruusluokkaa valon aallonpituuksia) aineeseen kuten ih-5 missormeen, jolla on suurempi taitekerroin välissä olevaan aineeseen kuten ilmaan nähden, ja välittävät samaten siihen energiaa kvanttitunneloinnin tapaan, täydellistä tiiviyttä ei edes vaadita kytkentätarkoituksiin. Näin ollen sisäisen kokonaisheijastuksen voidaan sanoa olevan ’’frustroitu”.
10 Julkaisu US20060114237 esittää FTIR-kosketusnäytön infrapunalähettimil-lä/vastaanottimilla varustettuna. Julkaisun ratkaisun konsepti on visualisoitu kuviossa Ib isometrisenä luonnoksena. Esitetty järjestely hyödyntää strobing-tyyppistä (välähdys) skannausta, jossa joukko valoemittereitä 120, 122 ja vastaanottimia 118,124 on järjestetty valojohtimen 106 reunoille ja ne aktivoidaan/deaktivoidaan 15 sekventiaalisesti lähetin-vastaanotin-pareina (huomaa katkoviivat, jotka havainnollistavat valon etenemisen pääsuuntaa erään parin lähettimen ja vastaanottimen välillä) siten, että kosketus eräässä paikassa valojohtimella voidaan havaita vähentyneestä valon määrästä aktiivisen lähetin-vastaanotin-parin vastaanottimessa FTIR-ilmiön takia.
20
Julkaisussa US20040252091 kuvatussa syöttölaitteessa valojohtimen kahdessa nurkassa olevasta valolähteestä lähetetään toisiaan leikkaavat valonsäteet. Ne kohtaavat valojohtimen sivuilla olevat ilmaisimivit, joista saatavien signaalien avulla voidaan laskea leikkauspisteessä valojohdinta koskevan esineen koordinaatit.
25
Ilman minkäänlaista tarkoitusta kiistää nykyisin käytettävissä olevien kosketusnäyt-^ tö- tai vastaavien ratkaisujen etuja ja hyötyjä konventionaalisia vaihtoehtoja kuten ^ näppäimistöjä tai hiiriä hienostuneempien Ul-välineiden tarjoamisessa niissä on silti i o tiettyjä ongelmia toki aina käyttötapauksesta riippuen. Esimerkiksi perinteiset kos- 30 ketusnäytöt ovat usein melko hinnakkaita toteuttaa ja valmistaa, ja ne vaativat myös x huomattavan määrän tilaa lopputuotteessa unohtamatta niistä aiheutuvaa ylimääräis- tä painoa, jotka tekijät täytyy siten ottaa huomioon aivan koko R&D-projektin alku-o vaiheessa. Esimerkiksi mobiililaitteiden kontekstissa kosketusnäytöt voivat jopa kuro luttaa yllättävän määrän energiaa. Lisäksi saatetaan tarvita ylimääräisiä rakenteita £3 35 kuten valon sisäänkytkentä- ja uloskytkentärakenteita kuten prismoja, reflektoreita, hiloja jne., joita voidaan tarvita kanavoimaan valo valolähteestä valojohtimeen ja/tai valojohtimesta vastaanottimeen, vastaavasti. Ko. ratkaisut vaativat jonkin verran 4 enemmän suunnittelutyötä ja saattavat lisätä lopputuotteen painoa, kytkentähäviöitä ja hintaa muiden tekijöiden ohella.
KEKSINNÖN YHTEENVETO 5
Esillä olevan keksinnön suoritusmuotojen tavoitteena on ainakin lieventää yhtä tai useampaa edellä mainittua tekniikan tason ratkaisujen ilmeistä epäkohtaa TIR-ilmiötä hyödyntävien kosketusnäyttöjen kontekstissa sisältäen esimerkiksi erilaisia 10 FTIR-pohjaisia kosketusnäyttösovelluksia. Tavoite saavutetaan kosketusnäyttöjär-jestelyllä kuten kalvolle valetulla (mold-on-film) FTIR-kosketusnäyttöjärjestelyllä, jossa valojohdin voidaan y liv alaa substraatin päälle, joka substraatti sisältää tarvittavan elektroniikan sisältäen erilaisia optoelektronisia komponentteja.
15 Täten esillä olevan keksinnön erään näkökulman mukaisesti järjestely kosketusnäyttöä varten sisältää: -substraatin, kuten esimerkiksi optisesti oleellisesti läpinäkyvän kalvon, mainitun substraatin sisältäessä apuelektroniikkaa, kuten esimerkiksi rullalta-rullalle proses-20 soitua painettua elektroniikkaa sisältäen lukumäärän painettuja johtimia, virran järjestämiseksi, ohjauksen järjestämiseksi ja/tai viestintäyhteyden muihin elektronisiin komponentteihin järjestämiseksi, -lukumäärän emittereitä ja detektoreita substraatille apuelektroniikan kanssa yhtey-25 teen järjestettynä valon emittoimiseksi ja detektoimiseksi, vastaavasti, ja -valojohtimen substraatille järjestettynä siten, että mainitut emitterit ja detektorit se-c3 kä valinnaisesti ainakin osa apuelektroniikasta on oleellisesti upotettu valojohdin- i o materiaaliin, valojohtimen ominaisuuksien, jotka sisältävät valojohdinmateriaalin 30 taitekertoimen, ollessa valittuja ja emitterien sekä detektorien ollessa konfiguroituja x siten, että ne mahdollistavat käyttötilanteessa valon TIR-tyyppisen etenemisen valo- johtimessa emitterien ja detektorien välissä sekä kosketuksen tunnistamisen detek- o toidusta valosta määritetyn TIR-suorituskyvyn laskun perusteella.
to oo o 35 Eräässä suoritusmuodossa ainakin osa edellä esitetystä järjestelystä on konfiguroitu toimimaan näytön päällyskerroksena (overlay) siten, että näyttönäkymä voidaan näytön käyttäjän toimesta nähdä katsomalla järjestelyn (osan) läpi, esim. koske-tusalueosan tai järjestelyn ’’ikkunaosan” läpi, ennalta määriteltyjen katselukulmien 5 sisällä. Järjestely voidaan siten sijoittaa näytön päälle järjestämään kosketusliityntä. Järjestely voidaan lisäksi integroida näyttörakenteeseen siten, että nämä kaksi (valo-johtimen kosketusalue/alla oleva substraattiosa ja näyttö) ovat oleellisesti fyysisessä kontaktissa. Vaihtoehtoisesti ne voivat olla fyysisesti erillisiä, ts. niiden välissä voi 5 olla esimerkiksi ilmaa, kunhan vain toiminnallinen yhteys yhä järjestetään.
Näin ollen edullisessa suoritusmuodossa substraatti kuten joustava kalvo on optisesti oleellisesti läpinäkyvä, jotta näyttö tai jokin muu valonlähde/reflektori voi järjestää valoa sen lävitse kohti käyttäjää. Vaadittu läpinäkyvyyden aste riippuu kyseises-10 tä käyttötapauksesta. Eräässä suoritusmuodossa edullinen transmittanssi suhteessa ennalta määrättyihin valon aallonpituuksiin (esimerkiksi infrapuna) voi täten olla esimerkiksi välillä n. 80 - 95 %. Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa substraatti on läpikuultava niin, että se läpäisee valoa diffuusisti. Eräässä toisessa vaihtoehdossa substraatti voi jopa olla oleellisesti valoa läpäisemätön, minkä johdosta esillä olevan 15 keksinnön mukainen järjestely ei sovellu päästämään valoa lävitseen, mutta voi silti soveltua käytettäväksi esimerkiksi ohjaus(kosketus)syötevälineinä erilaisissa muissa tarkoituksissa kuten kannettavien tietokoneiden kosketuslevyissä. Vielä eräässä suoritusmuodossa osa substraatista kuten keskiosa voidaan järjestää aukolla, joka saattaa oleellisesti määrittää läpireiän siten, että esimerkiksi näytön valo voi edetä senja 20 valojohdinmateriaalin lävitse. Niinpä substraatti voi tässä tapauksessa olla joko läpinäkyvä, läpikuultava tai valoa läpäisemätön, mikä pätee myös skenaarioihin, jossa järjestely on tarkoitus toteuttaa näytön päällyskerroksena (overlay).
Edellä olevassa tai jossakin muussa suoritusmuodossa esillä olevan keksinnön mu-25 kainen kosketusnäyttöjärjestely voidaan toteuttaa ruiskuvalulla (injection moulding), jossa substraatille kuten esimerkiksi joustavalle kalvolle järjestetään elektrodi nilkkaa, mainitun elektroniikan sisältäessä apuelektroniikkaa ja muita elektronisia c3 komponentteja optoelektroniset emitterit ja detektorit, jossa substraattia käytetään i 5 inserttinä ruiskuvaluprosessissa, jonka aikana valojohdinmateriaali ylivaletaan i 30 (over-moulded) elektroniikalle ja vastaavalle substraattipinnalle. Edullisesti yhtä tai x useampaa kytkentäentiteettiä kuten liitintä tai kosketinta, jotka on voitu jo järjestää substraatille ulkoisiin elementteihin kuten isäntälaitteen pääkorttiin (main board) o liittymistä varten, ei täysin ylivaleta tai ne ainakin puhdistetaan myöhemmin.
CD
00 o ^ 35 Edellisissä tai muissa suoritusmuodoissa ainakin osa apuelektroniikasta kuten joh- timista saattaa sisältää painettua elektroniikkaa (printed electronics).
6
Samaten edellisissä tai muissa suoritusmuodoissa ainakin osa muusta elektroniikasta kuten emittereistä, detektoreista ja/tai muista komponenteista ja elementeistä voidaan painaa substraatille valittua painotekniikkaa hyödyntäen tai kiinnittää valmiina entiteetteinä, esimerkiksi SMT- (surface mounting technology, pintaliitostekniikka) 5 ja/tai flip chip -entiteetteinä, substraatille esimerkiksi liiman tai muun sideaineen avulla.
Esillä olevan keksinnön eri suoritusmuodoissa voidaan kosketustoiminnolla viitata käyttöelementin kuten sormen tai osoitinkynän sijoittamiseen oleellisesti yhteyteen 10 valojohtimen kanssa, ts. valojohtimen tai sen päälle asetetun uloimman materiaali-kerroksen, mikäli sellainen löytyy, kanssa. Yhteys saattaa esimerkiksi sisältää, kustakin suoritusmuodosta ja esimerkiksi siihen liittyvästä detektorien herkkyydestä riippuen, lyhyen etäisyyden yhteyden pelkän vaimenevan aallon kytkeytymisen kautta, tai todellisen fyysisen kontaktin, tai näiden yhdistelmän.
15
Edellisissä tai muissa suoritusmuodoissa järjestely voidaan kalibroida siten, että kontaktin rekisteröimiseksi varsinaisena ’’kosketuksena” esillä olevan keksinnön mukaisen kosketusnäyttöjärjestelyn käyttäjien tulee fyysisesti koskettaa päällysker-rospintaa (overlay surface), ts. ei vain luottaa vaimenevan aallon kytkentään, joko 20 sormella tai osoitinkynällä, jotta kosketus, joka on katsottu tunnistetuksi TIR-suorituskyvyn laskusta, on helposti havaittavissa ärsyttävien väärien detektointien jne. välttämiseksi.
Tyypillisesti kosketus pannaan vireille ohjaussyötetarkoituksiin kuten toiminnon 25 laukaisemiseen kohdelaitteessa, joka on ainakin toiminnallisesti kytketty kosketus-näyttöj ärj estelyyn.
° Yksi tai useampi valojohtimen ominaisuus kuten esimerkiksi taitekerroin edullisesti o valitaan ja/tai suunnitellaan toimimaan kooperatiivisesti ennalta määrätyn ulkoisen ^ 30 väliaineen kuten ilman tai valikoiman ennalta määrättyjä väliaineita, valinnaisesti x sisältäen ilman, kanssa järjestämään TIR-efekti sisäänkytketylle valolle. Ilman si- jaan viereinen ulkoinen väliaine voi sisältää esimerkiksi materiaalikerroksen, joka o on järjestetty valojohtimen yhdelle tai useammalle, esimerkiksi ylä- ja ala- tai kaira kille (käytettäessä) sivulle/sivuille. Materiaalikerros voi olla järjestetty tarpeeksi oj 35 ohueksi mahdollistamaan vaimeneva kytkeytyminen sen lävitse käyttöelementtiin ja siten kosketuksen havaitseminen FTIR-efektin kautta, kun TIR-efekti voi jo tapahtua valojohdin-materiaalikerros -rajapinnassa. Toisessa suoritusmuodossa materiaalikerroksen ja valonjohtimen yksi tai useampi optinen ominaisuus kuten taiteker- 7 toimet valitaan osapuilleen samoiksi, jotta TIR-ehdon mukaisesti valojohtimen sisällä etenevä valo ei oleellisesti reagoi rajapintaan ja TIR tapahtuu materiaalikerros-ulkoinen väliaine (esimerkiksi ilma) -rajapinnassa. Materiaalikerros voidaan esimerkiksi konfiguroida parantamaan kosketustuntumaa tai parantamaan/laskemaan 5 käyttöelementin liukumista esimerkiksi säätelemällä kitkaa valonjohtimen kosketuspinnalla. Materiaalikerros voi vaihtoehtoisesti tai lisäksi toimia suoj aavana kerroksena fyysisiä tai kemiallisia ärsykkeitä vastaan. Valojohtimen pinnoilla voi olla joukko (erilaisia) materiaalikerroksia, kunhan TIR ja FTIR -efektit voidaan silti saada aikaan. Eräässä suoritusmuodossa valojohdemateriaali valitaan tarpeeksi kesto täväksi toimimaan ruudun suojana alla olevalle näyttöelementille.
Substraatin (ohut kalvo tai paksumpi substraatti) ominaisuudet voidaan valita niin, että valo käyttäytyy ennalta määrätyllä halutulla tavalla valojohdin-substraatti -rajapinnassa. Eräässä suoritusmuodossa substraatin ja valojohtimen yksi tai useampi 15 optinen omaisuus kuten taitekertoimet valitaan osapuilleen samoiksi, jotta TIR-ehdon mukaisesti valojohtimessa etenevä valo ei oleellisesti reagoi rajapintaan. Toisessa suoritusmuodossa substraatin ja valojohtimen mainittu yksi tai useampi optinen omaisuus, esimerkiksi taitekerroin, valitaan siten, että TIR-etenevä valo heijastuu, edullisesti niin paljon kuin mahdollista, valojohdin-substraatti -rajapinnasta. 20 Joka tapauksessa jos kosketusnäyttöjärjestelyn kosketusnäyttöpäällyskerros (overlay) sijoitetaan näytön päälle, joka todellakin on tavanomainen käyttöskenaario, substraatti valitaan niin, että se pysyy optisesti läpinäkyvänä valolle, ts. läpinäkyvänä näkyvälle valolle (sen aallonpituuksille), jota käytetään valaisemaan näytöllä esitetyt detaljit käyttäjälle järjestelyn lävitse.
25
Detektointitasot TIR-suorituskyvyn riittävän putoamisen havaitsemiseksi, mikä in-dikoi tarkoituksellista kosketusta, voidaan määrittää testaamalla vastetta ja/tai sen cv muutosta detektorissa a) kun emitteri on jatkuvasti päällä ja b) kun ennalta määrätty i 0 käyttöelementti tai valikoima elementtejä kuten sormenpää (iho) tuodaan kontaktiin 30 valojohtimen kanssa tai ainakin vaimenevan aallon kantaman sisälle. Detektointi- 1 kynnys voi olla kiinteä tai adaptoituva. Eräässä suoritusmuodossa adaptiivinen de-tektointikynnyksen analysaattori määrittää muutoksen havaitussa valon intensitee- o tissä adaptiiviseen perusintensiteettitasoon nähden absoluuttiarvojen sijaan kosketa tuksen tunnistamiseksi. Perustaso voidaan mitata pidempää aikaikkunaa käyttäen £3 35 joko jatkuvasti tai ajastetusti, esimerkiksi ajoittain.
Emitterit saattavat sisältää optoelektronisia komponentteja kuten esimerkiksi LEDe-jä (light emitting diode) tai OLEDejä (orgaaninen LED).
8
Detektorit saattavat sisältää optoelektronisia komponentteja kuten esimerkiksi foto-diodeja tai fototransistoreita. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti kuva-antureita kuten CCD (charge coupled device)- tai MOS (metal-oxide semiconductor)- tai muunlaisia sen-5 soreita voidaan hyödyntää.
Valojohdinmateriaali voi sisältää esimerkiksi PC:tä (polycarbonate, polykarbonaat-ti), PMMA:ta (polymethyl methacrylate, polymetyylimetakrylaatti), PA:ta (polyamidi, nylon), COC:ta (cyclo olefin copolymer, syklo-olefiinipolymeeri) ja/tai 10 COP:ia (cyclo olefin polymer, syklo-olefiinipolymeeri).
Substraattimateriaali voi sisältää esimerkiksi PET:iä (polyethylene terephthalate, polyeteenitereftalaatti), PC:tä, PEN:iä (polyethylene naphtalate, polyetyleeniafta-laatti), PI:tä (polyimidi), LCP:tä (liquid crystal polymer, nestekidepolymeeri), PE:tä 15 (polyethylene, polyeteeni) ja/tai PP:tä (polypropyleeni).
Emitterien ja detektorien lukumäärä voi olla, mutta ei tarvitse olla, sama. Eräässä suoritusmuodossa emitterit ja detektorit on organisoitu pareiksi, minkä johdosta yksi pari voi, eräänä aktivointivaihtoehtona, olla aktivoituna samaan aikaan. Minimi-20 tapauksessa substraatille järjestetään yksi emitteri ja detektori.
Esillä olevan keksinnön toisessa näkökulmassa menetelmä kosketusnäytön valmistamiseksi sisältää: 25 -hankitaan substraatti kuten esimerkiksi optisesti oleellisesti läpinäkyvä kalvo, -järjestetään apuelektroniikkaa, kuten esimerkiksi painettua elektroniikkaa sisältäen cv lukumäärän painettuja johtimia, virran järjestämiseksi, ohjauksen järjestämiseksi i 5 ja/tai viestintäyhteyden muihin elektronisiin komponentteihin järjestämiseksi, £ 30 x -järjestetään lukumäärä emittereitä ja detektoreita substraatille apuelektroniikan kanssa yhteyteen järjestettynä valon emittoimiseksi ja detektoimiseksi, vastaavasti,
CD
§ Ja
CO
CO
o £3 35 -tuotetaan valojohdin substraatille siten, että mainitut emitterit ja detektorit sekä va linnaisesti ainakin osa apuelektroniikasta on oleellisesti upotettu valojohdinmateri-aaliin, valojohtimen ominaisuuksien, jotka sisältävät valojohdinmateriaalin taiteker-toimen, ollessa valittuja ja emitterien sekä detektorien ollessa konfiguroituja siten, 9 että ne mahdollistavat käyttötilanteessa valon TIR-tyyppisen etenemisen valojohti-messa emitterien ja detektorien välissä sekä kosketuksen tunnistamisen detektoidus-ta valosta määritetyn TIR-suorituskyvyn laskun perusteella.
5 Kuten edellä on vihjattu, esillä olevan keksinnön eri aspektien hyödyllisyys juontaa juurensa useasta asiasta kustakin eri suoritusmuodosta riippuen. Esilläolevan keksinnön mukaisen kosketusnäyttöjäijestelyn tuottamiseen liittyvät valmistuskustannukset voidaan pitää alhaisina edullisten ja helposti saatavilla olevien materiaalien, komponenttien ja prosessiteknologian melkoisen laajan hyödyntämisen ansiosta. 10 Käytettävä prosessiteknologia mahdollistaa myös järjestelyn nopean teollisen mittakaavan valmistuksen pelkkien prototyyppiskenaarioiden lisäksi. Järjestely voidaan pitää ohuena, kevyenä ja energiaa säästävänä sopien moniin käyttöskenaarioihin ja vaatien vain pieniä muutoksia ympäröiviin elementteihin ja muotoihin. Emitterien, valojohtimen ja detektorien välinen kytkentähäviö voidaan minimoida, sillä ulkoi-15 siä, tyypillisesti häviöllisiä valonohjaamisvälineitä kuten hiloja ei välttämättä tarvita. Järjestelyn eri suoritusmuotojen kosketuksentunnistamiskyky on hyvä ja se on epäherkkä esimerkiksi lialle kosketuspinnalla, ja jopa monikosketussovelluksia (multi-touch applications) voidaan rakentaa. Järjestely voidaan helposti yhdistää olemassa olevaan näyttö- tai laitesommitelmaan (layout) sekä sopivasti yhdistää ul-20 koiseen kohde-entiteettiin kuten isäntälaitteen emolevyyn (main board) esimerkiksi fleksikaapelin (flex cable) avulla, mikä mahdollistaa myös järjestelyn helpon uudelleensijoittamisen jatkossa. Järjestely voidaan lisäksi tehdä robustiksi ulkoisten iskujen osalta käytetyistä materiaaleista riippuen, missä tapauksessa järjestely toimii myös, valinnaisesti vaihdettavissa olevana, ruudun suojana alla olevalle näyttöele-25 mentille. Lisäksi järjestely sopii erityisen hyvin erilaisiin teollisiin sovelluksiin sisältäen esimerkiksi teolliset automaatio/elektroniikan ohjauslaitteet, sillä se voi jär-^ jestää hermeettisen (esim. roiskesuojatun) eristyksen epäedullisesta käyttöympäris- cm töstä kuten kosteasta ja/tai pölyisestä ilmasta. Keksinnön suoritusmuotoja voidaan 0 hyödyntää esimerkiksi erilaisissa kädessä pidettävissä laitteissa, rannelaitteissa, pe-30 lilaitteissa, kodinkoneissa, urheilulaitteissa ja autotuotteissa.
CC
Ilmaisulla “lukumäärä” (a number of) voidaan tässä tekstissä viitata mihin tahansa o positiiviseen kokonaislukuun alkaen luvusta yksi (1). Ilmaisulla ’’joukko” (a plurali- g ty of) voidaan viitata mihin tahansa positiiviseen kokonaislukuun alkaen luvusta ° 35 kaksi (2) vastaavasti.
10
Eräässä tässä tekstissä myöhemmin tarkemmin kuvattavassa suoritusmuodossa järjestetään aiemmin esitettyjä perusperiaatteita noudattava kosketusnäyttöjärjestely samalla monia vaihtoehtoisia piirteitä esittäen.
5 Esillä olevan keksinnön erilaisia suoritusmuotoja esitetään myös oheisissa epäitsenäisissä vaatimuksissa.
KUVIOIDEN LYHYT ESITTELY
10
Seuraavassa esillä olevan keksinnön suoritusmuotoja esitellään tarkemmin viitaten oheisiin kuvioihin, joissa
Kuvio la havainnollistaa sisäistä kokonaisheijastusilmiötä sekä sen hyödyntämistä 15 kosketusnäytöissä;
Kuvio Ib havainnollistaa erästä tekniikan tason kosketusnäyttöjärjestelyä sisältäen useamman emitterin ja detektorin valojohtimen sivuilla; 20 Kuvio 2a havainnollistaa esillä olevan keksinnön erästä suoritusmuotoa;
Kuvio 2b havainnollistaa kuviossa 2a esitetyn suoritusmuoto tyypin esimerkinomaista poikkileikkausta pitkin viivaa A-A; 25 Kuvio 2c havainnollistaa esillä olevan keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, jossa substraatti määrittää kehyksen, jonka keskellä on aukko; ° Kuvio 3a havainnollistaa yleisesti erästä suoritusmuotoa esillä olevan keksinnön o kosketusnäyttöjärjestelyn valmistamiseksi; £ 30 x Kuvio 3b on vuokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen kosketusnäytön valmis- tamisen eräästä suoritusmuodosta; 05 o o oo Kuvio 4 havainnollistaa esillä olevan keksinnön mukaisen kosketusnäyttöjärjestelyn
O
^ 35 erään suoritusmuodon ylä- ja alanäkymiä;
Kuvio 5a on lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen kosketusnäyttöjärjestelyn sisältävän laitteen eräästä suoritusmuodosta; 11
Kuvio 5b on lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen kosketusnäyttö) ärjeste-lyn eräästä suoritusmuodosta; 5 Kuvio 6 esittää kahta suoritusmuotoa ajoituskaavioista emitterien ja detektorien sekventiaaliseksi ajamiseksi esillä olevan keksinnön mukaisessa kosketusnäyttöjär-jestelyssä.
SUORITUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS
10
Kuviot la ja Ib käsiteltiin jo tässä tekstissä aikaisemmin keksinnön taustan kuvaamisen yhteydessä.
Viitaten nyt kuvioon 2a kosketusnäyttöjärjestelyn suoritusmuodon perspek-15 tiivinäkymää 202 on hahmoteltu siinä. Kosketusnäyttöjärjestely, joka voidaan toteuttaa näytön päällyksenä (overlay), sisältää substraatin kuten esimerkiksi (joustavan) kalvon 206 käsittäen elektroniikkaa 204 kuten apuelektroniikkaa, esimerkiksi johtimia ja/tai ohjauspiirin, ja sekä myös muita elektronisia elementtejä kuten opto-elektronisen valoemitterin/emitterejä, detektorin/detektoreja ja valinnaisesti muita 20 komponentteja. Valojohdin 208 on järjestetty substraatille.
Esimerkiksi in-mould -integrointia voidaan hyödyntää siten, että valojohdinmateri-aali ylivaletaan substraatilla sijaitsevan elektroniikan päälle, jossa elektroniikalla varustettua substraattia käytetään in-mould -inserttinä ruiskuvaluprosessissa. Tä-25 män tuloksena ylivalettu materiaali toimii valojohtimena emitterien ja detektorien välillä sekä järjestää tiivistyksen/eristyksen myös muille alla oleville elementeille.
° Järjestelyn dimensiot X, Y ja Z voidaan valita niin, että se sopivat kuhunkin valmis- o tus- ja käyttöskenaarioon (esim. isäntälaite ja näyttösommitelma) mahdollisimman 30 hyvin. Substraatin koko voisi esimerkiksi olla noin 150 mm (X) x 150 mm (Y) x x 125 pm (Z), josta pienempi dedikoitu osa voidaan edelleen määrittää ylivalettavak- si, mikäli niin halutaan. Substraatin paksuus (Z) voi luonnollisesti vaihdella suorien tusmuodosta riippuen ja sisältyä esimerkiksi vaihteluväliin n. 50 - 500 pm. Valo- g johtimen 208 paksuus voi samaten vaihdella käyttö tapauskohtaisesti ja olla esimer- ^ 35 kiksi noin 1-10 mm. <=1 mm:n paksuus voi olla toivottavaa sovelluksissa, joissa detektoinnin herkkyyttä ja vastetta suositaan jäykkyyden kustannuksella. Toisaalta paksuudet yli 5 mm voivat sopia erityisen hyvin skenaarioihin, joissa vaaditaan jäykkyyttä ja tähän liittyvää ylimääräistä lujuutta. Välillä 1,5-2 mm olevat pak 12 suudet voivat myös sopia moniin eri sovelluksiin, esimerkiksi matkapuhelimiin ja PDA-laitteisiin.
Järjestelyn ja sen rakenneosien muodot, esimerkiksi valojohdin 208 ja substraatti 5 206, voidaan määrittää käytetyn valmistusmenetelmän ja halutun kohdemuo- don/muotojen perusteella. Havainnollistetulla, kuitenkin pelkästään esimerkinomaisella, järjestelyllä on oleellisesti suorakulmainen (kuutiomainen) muoto, mikä toimii erityisen hyvin esim. rullalta-rullalle - valmistusmenetelmien ja tavanomaisten näyttösovellusten kanssa, mutta myös esimerkiksi pyöristetyt muodot ovat mahdol-10 lisiä ja saavutettavissa esimerkiksi asianmukaisen leikkaamisen avulla. Havainnollistetussa esimerkissä edelleen esitetään Y-akselin suuntaiset, käyttöasennossa hieman alaspäin taivutetut, reunat mahdollistamaan parempi sovitus kohdelaitteeseen, joka voi olla esimerkiksi matkapuhelin, PDA, musiikkisoitin, multimediasoitin tai teollinen elektroniikka-ja/tai automaatiolaite.
15
Kuvio 2b esittää kuvion 2a suoritusmuototyypin esimerkinomaisen poikkileikkauksen pitkin viivaa A-A. Tässä esimerkissä valojohdin 208 peittää suurimman osan substraatin 206 pinnasta, jolle elektroniikka 204 sisältäen emitterit/detektorit 210 ja apuelektroniikkaa 212 on järjestetty. Ei kuitenkaan kaiken elektroniikan 204 tarvitse 20 sijaita valojohtimen 208 eristämänä. Tätä tosiasiaa havainnollistetaan valojohtimes-ta 208 oikealle sijaitsevan yksittäisen elektronisen komponentin 204 ja johdinosan avulla, jossa johdinta on havainnollistettu paksummalla vaakasuoralla viivalla, joka kulkee substraatin 206 ja valojohtimen 208 rajaviivaa pitkin. Elektroniikka 204 voi sisältää erikokoisia elementtejä, mitä kuviossa havainnollistetaan poikkileikkausten 25 vaihtelevien korkeuksien ja leveyksien avulla.
Eräässä suoritusmuodossa emitterit ja detektorit 210 sijoittuvat valojohtimen 208 reunan lähelle ollen edullisesti sijoitettuja siten, että valo etenee oleellisesti koko o valojohtimen pituuden lävitse ennalta määrätyssä suunnassa lähdettyään emitteristä 30 ja ennen detektoriin päätymistä. Esimerkiksi kaksi emitteririviä voidaan sijoittaa vain lojohtimen kahden, toisiaan vierustavan sivun suuntaisiksi ja niiden lähelle vastaa- vasti, ts. kuviossa 1 tasojen YZ ja XZ suuntaisille toisiaan vierustaville sivuille, ja o kaksi detektoririviä voidaan vastaavasti sijoittaa vastakkaisten vierekkäisten sivujen g suhteen, jotta ennalta määrätyn emitterin lähettämä valo tavoittaa yhden tai useam- ^ 35 man ennalta määrätyn detektorin lähellä vastakkaista sivua. Muissa suoritusmuo doissa ainakin osa emittereistä ja/tai detektoreista 210 voidaan sijoittaa muulla tavoin. Esimerkiksi ne 210 voidaan sijoittaa radiaalisesti niin, että detektorimuodos-telmalla on tietty ensimmäinen säde (etäisyys) ennalta määrätystä keskipisteestä tai 13 viivasta, kun taas emittereillä on muu, toinen säde samaan referenssiin nähden. Kulmikkaan valojohtimen tapauksessa detektorit/emitterit 210 voidaan myös sijoittaa lähelle sen kärkipisteitä (reunapisteitä).
5 Kuvio 2c esittää suoritusmuodon, jossa substraatin 206 osio 214, tässä esimerkissä erityisesti keskusosa, järjestetään läpireiällä. Tämän johdosta esimerkiksi näytön valo voi edetä sen lävitse ja tämän jälkeen läpäistä valojohdinmateriaalin 208 matkalla kohti käyttäjää. Niinpä substraatti 206 voi tässä tapauksessa olla joko läpinäkyvää, läpikuultavaa tai läpinäkymätöntä, mikä pätee myös skenaarioihin, joissa järjestely 10 on tarkoitus implementoida näytön päällysosana (overlay).
Kuvio 3a esittää erittäin yleisessä mielessä esillä olevan kosketusnäyttö)ärjestelyn valmistamisen erästä suoritusmuotoa. Vaiheessa 302 substraatti varustetaan tarvittavalla elektroniikalla kuten esimerkiksi johtimilla, detektoreilla, emittereillä ja tar-15 vittavalla ohjauspiiristöllä, mitä havainnollistetaan rotatoivan varren tai substraatti-pinnalla työskentelevän suukappaleen avulla. Varsi saattaisi kuulua esimerkiksi flip-chip bonding -laitteeseen (nystysirun liittämislaite) tai mustesuihkutulostimeen. Vaiheessa 304 valojohdin järjestetään substraatti/elektroniikka-aggregaatille siten, että ainakin osa elektroniikasta upotetaan valojohtimeen, joka siten kapseloi maini-20 tun osan, mikä voidaan nähdä vaiheesta 306 esittäen erästä suoritusmuotoa kosketusnäyttö) ärjestelystä, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi näytön päällysosana. Päällinen voi olla valmiiksi asennettu isäntälaitteeseen (koteloon) tai se voidaan järjestää laitteen näytölle ja kytkeä toiminnallisesti siihen vasta tarpeen vaatiessa.
25 Kuvio 3b on yksityiskohtaisempi vuokaavio eräästä suoritusmuodosta esillä olevan keksinnön mukaisen kosketusnäyttöjärjestelyn valmistamiseksi.
c3 Vaiheessa 308, mikä viittaa käynnistysvaiheeseen, tarpeelliset tehtävät kuten mate- i 5 riaalien, komponenttien ja laitteen valinta sekä hankinta tapahtuvat. Määritettäessä i ^ 30 emitteri- ja sensorityyppejä tai esimerkiksi muuta elektroniikkaa ja substraat- x ti/valojohdin/johdin-materiaaleja ja -muotoja on oltava erityisen huolellinen siitä, että yksittäiset elementit ja materiaalivalinnat toimivat yhteen ja selviytyvät koko-o naisjärjestelylle valitusta valmistamisprosessista, mikä edullisesti tarkistetaan etukä- oo teen esimerkiksi valmistusprosessia komponenttien datataulukoihin vertaamalla tai ^ 35 analysoimalla valmistettuja prototyyppejä.
Viitenumeraali 322 viittaa yleisesti valmistusvaiheisiin, joiden aikana substraatti järjestetään elektroniikalla sisältäen niin apuelektroniikan optoelektronisten ele- 14 menttien jne. ajamiseksi kuin todelliset optoelektroniset elementit. Sisäiset vaiheet 310 ja 312 voidaan suorittaa vaihtuvassa järjestyksessä, joka parhaiten sopii kyseessä olevaan erityiseen käyttöskenaarioon. Edelleen, näytettyjen vaiheiden sisäisiä tehtäviä voidaan reallokoida vaiheiden 310, 312 välillä, mikäli se koetaan edullisek-5 si.
Käytetty substraatti voi sisältää esimerkiksi polymeerejä kuten PET- tai PC-kalvon. Soveltuva substraatti tulee yleisesti ottaen valita niin, että halutut joustavuus-, kestävyys- ja muut vaatimukset kuten kiinnittymisominaisuudet (adhesion properties) 10 elektroniikan ja valojohdinmateriaalin, tai esimerkiksi käytettävissä olevien valmis-tustekniikoiden, osalta täyttyvät.
Valittua substraattia voidaan myös esikäsitellä ennen havainnollistettuja prosessoin-tivaiheita ja/tai niiden aikana. Substraattia voidaan esikäsitellä esimerkiksi adhee-15 sio-ominaisuuksien kasvattamiseksi toisten materiaalien kuten ruiskuvalettujen va-lojohdinmuovien suhteen.
Vaiheessa 310 apuelektroniikkaa kuten sähköjohtimia ja -piiristöä voidaan painaa tai muuten muodostaa substraatille, yhdelle tai useammalle (esimerkiksi ennalta 20 määrätylle käytössä ollessaan ylä- ja/tai ala-)sivupinnalle. Käyttökelpoiset tekniikat elektroniikan järjestämiseksi yleisesti sisältävät silkkipainon (screen printing), ro-taatiosilkkipainon, gravuuripainon, fleksopainon, mustesuihkutulostamisen, tampo-painatuksen, etsaamisen (kuten PWB-substraatit), siirtolaminoinnin, ohutkalvode-position jne.
25
Esimerkiksi johtavien pastojen tapauksessa hopeapohjaista PTF-pastaa (Polymer Thick Film) voitaisiin hyödyntää piirikaavion painamiseksi substraatille. Myös esi-c3 merkiksi kupari- tai hiilipohjaisia PTF-pastoja voidaan käyttää. Vaihtoehtoisesti ku- i 5 pari/alumiinikerroksia voidaan saavuttaa etsauksen avulla. Lisävaihtoehtona johta- i 30 via LTCC (low temperature co-fired ceramic)- tai HTCC-pastoja (high temperature x co-fired ceramic) voidaan sintrata substraatille. Substraatin ominaisuudet on syytä huomioida valittaessa materiaali johtimille. Esimerkiksi LTCC-pastojen sintraus-o lämpötila voi olla noin 850-900 °C, mikä voi vaatia keraamisten substraattien käyt- oo tämistä. Lisäksi hopea/kultapohjaisia nanohiukkasmusteita voitaisiin käyttää johti- ^ 35 mien tuottamisessa.
Käyttökelpoisiin painotekniikoihin palataksemme pasta/muste tulee valita yhdessä painotekniikan ja substraattimateriaalin kanssa, sillä eri painotekniikat vaativat esi- 15 merkiksi käytetyltä musteelta/pastalta erilaisia Teologisia ominaisuuksia. Lisäksi erilaiset painotekniikat tuottavat eri määriä mustetta/pastaa per aikayksikkö, mikä usein vaikuttaa saavutettavissa oleviin johtavuusarvoihin.
5 Elektroniset SMT-komponentit ja -piirit tai (nysty)sirut voidaan kiinnittää substraattiin esimerkiksi sideaineen (adhesive) kuten epoksi-liima-aineen avulla. Sekä johtavia (sähköisen kontaktin luomiseksi) että johtamattomia (pelkkään kiinnittämiseen) sideaineita voidaan hyödyntää. Ko. elementit valitaan edullisesti kestämään käytetyn valojohdinmuodostusprosessin, esimerkiksi ruiskuylivaluprosessin, paine 10 ja lämpötila.
Vaiheessa 312 optoelektroniset elementit sisältäen valoemitterin/emitterit ja -detektorin/detektorit bondataan substraattiin esimerkiksi sideaineen avulla. Niinpä sopivia painotekniikoita voidaan hyödyntää. Esimerkiksi OLEDejä voidaan painaa 15 substraatille mustesuihkutulostimen tai muun soveltuvan laitteen avulla.
Alan ammattimies ymmärtää sen tosiseikan, että optoelektronisten ja muiden sähköisten elementtien järjestäminen substraatille voidaan esillä olevan keksinnön moninaisissa muissa suoritusmuodoissa jakaa myös eri tavoin, mikäli ollenkaan, ha-20 vainnollistettujen ja pelkästään esimerkinomaisten vaiheiden 310 ja 312 välillä, ja tähän liittyvää tuotantovaiheiden lukumäärää voidaan vastaavasti adaptoida. Esimerkiksi suurin osa komponenteista sisältäen sekä apukomponentteja että optoelektronisia komponentteja voidaan lisätä valmiiksi muodostettuun, pelkkien johtimien muodostamaan piirimalliin joko saman tai useamman perättäisen tuotantovaiheen 25 aikana.
Joustavien materiaalien käyttäminen edullisesti mahdollistaa ainakin yhden kohdan c3 322, 310, 312 tai muiden kohtien suorittamisen rullalta-rullalle -menetelmillä, jotka 0 voivat tuottaa lisäetuja aika-, kustannus- ja jopa tilamielessä ajateltaessa esimerkiksi 30 kuljettamista ja varastointia. Rullalta-rullalle- (tai ’’kelalta-kelalle”) -menetelmissä 1 halutut elementit kuten optiset ja/tai sähköiset elementit voidaan sijoittaa jatkuvalle ’’rulla-substraatille”, joka voi olla sekä pitkä että leveä, joka rulla etenee lähtörullas- o ta tai -rullista tasaisella tai dynaamisella nopeudella kohderullaan proseduurin aika- oo na. Täten substraatti voi sisältää useamman tuotteen, jotka on tarkoitus leikata eril- o ^ 35 leen myöhemmin. Rullalta-rullalle-valmistaminen edullisesti mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan esillä olevan keksinnön mukaisten tuotteiden valmistamisen. Rullalta-rullalle -prosessin aikana useita materiaalikerroksia voidaan liittää yhteen ’’lennossa” ja edellä mainitut elementit kuten elektroniikka voidaan muodostaa niille 16 ennen varsinaista liittämishetkeä, hetken yhteydessä tai sen jälkeen. Lähtökerrokset ja muodostuva nauhamainen aggregaattientiteetti voidaan lisäksi alistaa erilaisille käsittelyille prosessin aikana. Kerrospaksuudet (ohuemmat kerrokset kuten ’’kalvot” ovat yleisesti suositumpia rullalta-rullalle -prosessin helpottamiseksi) ja valinnai-5 sesti myös muita ominaisuuksia tulee valita niin, että ne mahdollistavat rullalta-rullalle -prosessin halutussa laajuudessa.
Kohdassa 314 valojohdin muodostetaan substraatille niin, että ainakin osa elektroniikasta upotetaan valojohtimen sisään. Täten valojohdin voi toimia elektroniikan 10 kuorena ja valonkuljetusväliaineena (TIR) emitterin/emitterien ja detekto-rin/detektorien välillä.
Eräässä suoritusmuodossa valojohdin sisältää muovimateriaalia kuten PC:tä, joka ylivaletaan substraatin kuten lämpöplastisen polymeerikalvon, esimerkiksi PET-15 kalvon, päälle, jolla kalvolla on valmiiksi järjestettyä elektroniikkaa. Substraattia voidaan hyödyntää ruiskuvalulaitteen muottiin sisällytettävänä inserttinä, jotta PET valetaan substraatille. Valojohdinmateriaali ja käytetty kiinnitysmenetelmä tulee edullisesti valita siten, että elektroniikka substraatilla säilyy vahingoittumattomana prosessin aikana, kun taas valojohdinmateriaali asianmukaisesti kiinnittyy substraat-20 tiin ja sen optiset ominaisuudet ovat halutunlaiset.
Kohdissa 316 ja 320 valinnaisesti tarkistetaan, tarvitaanko valojohdin-substraatti-aggregaatin lisäkäsittelyä ja mikäli näin on, suoritetaan tarpeelliset vaiheet vastaavasti. Esimerkiksi lisämateriaalikerroksia voidaan lisätä kosketusnäyttöjärjestelyyn. 25 Eräässä suoritusmuodossa ainakin osa järjestelystä kuten esimerkiksi (osa) valojoh-timesta voidaan varustaa kovapinnoitteella, joka suojaa naarmuja vastaan. Lisäksi ^ tai vaihtoehtoisesti muita toiminnallisia tai dekoratiivisia kerroksia tai käsittelyjä cv voidaan järjestää kuten kerros kosketuspinnan tuntuman parantamiseksi käyttäjän o näkökulmasta. Lisäksi vaihe 318 voi viitata lisä- ja/tai ulkoisten elementtien kuten 30 liittimien tai (fleksi)kaapelien liittämiseen järjestelyyn, ja jopa järjestelyn sijoittami-x seen kohdetuotteeseen kuten matkapuhelimeen tai ohjausnäyttöön. Lisäksi erilaisia laatutarkistuksia ja testejä koskien ylivalettujen elementtien, valojohtimen ja/tai o muiden entiteettien toimintaa voidaan suorittaa, o
CD
00
O
£3 35 On ymmärrettävä, että vaihe 316 ei välttämättä viittaa reaaliaikaiseen tarkastukseen esimerkiksi reaaliajassa monitoroidun järjestelyn ominaisuuden kuten elektroniikan tai valojohtimen toimivuuden pohjalta, sillä ’’tarkastus” voi myös viitata ennalta määrättyyn prosessin ohjausparametrin arvoon (esimerkiksi lisää kovapinnoi- 17 te=TOSI), joka on koodattu prosessin ohjausdataan ja jota sitten käytetään määrittämään käsittely, jolle järjestely altistetaan.
Vaiheessa 318 menetelmän suorittaminen päättyy ja hankittu kosketusnäyttö) ärjes-5 tely/järjestelyt voidaan siirtää eteenpäin.
Kuvio 4 havainnollistaa ylä- ja alanäkymiä erään kosketusnäyttöjärjestelyn suoritusmuodon kaaviohahmotelmasta esillä olevan keksinnön mukaisesti. Kohdassa 402 esitetään ’’yläpuolen näkymä” ja kohdassa 404 alapuolen näkymä. Johtimet, liitti-10 met, sirut ja muut komponentit ovat kuviossa tunnistettavissa, jossa emitte-ri/detektoriryhmät ympäröivät suorakulmaista, oleellisesti neliön muotoista kosketusnäyttö ikkunaa, jota on tarkoitus käyttää esimerkiksi näytön kosketusaluepäällise-nä (overlay).
15 Kuvio 5a on yleinen lohkokaavio laitteen 501 eräästä suoritusmuodosta sisältäen esillä olevan keksinnön mukaisen kosketusnäyttöjärjestelyn. Laitteessa voi olla tai se voi olla matkapuhelin, PDA, ohjauslaite teollisiin sovelluksiin, yleistietokone (pöytäkone/kannettava/kämmen) jne. Ollen selvää alan ammattimiehelle laitteen 501 eri elementtejä voidaan suoraan integroida samaan koteloon tai ne voidaan ai-20 nakin varustaa toiminnallisella yleistettävyydellä, esimerkiksi langallisella tai langattomalla yhdistettävyydellä, toistensa suhteen. Esimerkiksi näyttö 514 ja tähän liittyvä kosketusnäyttö 502 voidaan sisällyttää laitteeseen 501 integroituina tai erillisinä elementteinä.
25 Eräs mahdollinen, jos ei perustavaa laatua oleva, toiminnallinen, laitteeseen sisällytettävä elementti on muisti 506, joka voidaan jakaa yhden tai useamman fyysisen ^ muistisirun ja/tai -kortin osalle ja joka saattaa sisältää tarpeellisen koodin esimer- ° kiksi tietokoneohjelman/sovelluksen muodossa laitteen ohjauksen ja toiminnan o mahdollistamiseksi ja lisäksi sisältää muuta dataa, esimerkiksi sen hetkiset asetukset ^ 30 ja käyttäjädataa. Muisti 506 voi sisältää esimerkiksi ROM (read only memory, lu- x kumuisti)- tai RAM-tyyppisiä (random access memory, työmuisti) implementaatioi- ta. Muisti 506 voi lisäksi viitata edullisesti irrotettavaan muistikorttiin/tikkuun, le-o vykkeeseen, optiseen levyyn kuten CD-ROM:iin tai kiinteään/irrotettavaan kovale-
CD
00 vyyn.
o o cv
Prosessointivälineet 504, esimerkiksi prosessointi/ohjausyksikkö kuten mikroprosessori, DSP (digitaalinen signaaliprosessori), mikrokontrolleri tai ohjelmoitava logiikkapiirit), valinnaisesti sisältäen joukon kooperatiivisia tai rinnakkaisia 18 (ah)yksikköjä, voivat olla tarpeellisia sovelluskoodin varsinaiseksi suorittamiseksi, joka koodi voidaan tallentaa muistiin 506. Näyttö 514 ja näppäimistö/sormio 512 tai muut lisäohjausvälineet kuten näppäimet, napit, nupit, ääniohjausliitäntä, liukukyt-kimet, keinukytkimet jne. voivat järjestää laitteen 501 käyttäjälle datan visualisoin-5 tivälineet ja ohjaussyötevälineet näytön 514 yhteydessä olevan kosketusnäytön 502 (käyttöliittymä, UI) lisäksi. Prosessori 504 voi ohjata kosketusnäyttöjärjestelyä tai tarkoitukseen voidaan vaihtoehtoisesti tai lisäksi käyttää erityisiä ohjausvälineitä. Dataliitäntä 508, esimerkiksi langaton lähetinvastaanotin (GSM (Global System for Mobile Communications), WLAN (Wireless Local Area Network, langaton lähi-10 verkko), Bluetooth, infrapuna jne.) ja/tai liitäntä kiinteää/langallista yhteyttä varten kuten USB (Universal Serial Bus) -portti, LAN-liitäntä (esimerkiksi Ethernet) tai Firewirem mukainen liitäntä (esimerkiksi IEEE 1394) tavallisesti vaaditaan viestintään muiden laitteiden kanssa. Laite saattaa esimerkiksi sisältää eri lisäelementtejä 510, joita voidaan käyttää kosketusnäyttöjärjestelyn 50 kanssa. On itsestään selvää, 15 että laitteeseen voidaan lisätä enemmän toiminnallisuuksia ja edellä mainitut toiminnallisuudet ovat modifioitavissa kustakin tietystä suoritusmuodosta riippuen.
Kuvio 5b on lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen kosketusnäyttöjärjestelyn 502 eräästä suoritusmuodosta. Kosketusnäyttö)ärjestely voi käytännössä sisältää 20 oman, ulkoisen ja/tai jaetun ohjaus- tai muun välineen kuten prosessorin 524 lopun laitteen 501 tai vastaavan isäntäjärjestelmän näkökulmasta. Esimerkiksi prosessori 504 voisi ohjata myös kosketusnäyttöä 502, ts. prosessori 504=524, mikäli se varustettaisiin tarvittavalla yhteydellä valojohdin/substraattijärjestelyn apuelektroniik-kaan.
25 Järjestely 502 voi sisältää ohjauskytkimen, esimerkiksi ’’demultiplekserin” 516, jo-ka ajaa varsinaisen kosketusnäyttöpäällisen 522 emitterejä, ts. toiminnallista osaa sisältäen ennalta määrätyn kosketuspinta(alueen) ja emitteri/detektoriryhmät tai 0 muut kuviot, ja sitä ohjataan prosessorin 524 avulla, millä voidaan lisäksi tai vaih-30 toehtoisesti viitata jaettuun yksikköön 504, joka ohjaa myös laitteen 501 muita toi- 1 mintoja edellä kuvatusti. Järjestettyä ohjausta havainnollistetaan LED SELector- ja LED DRiVer -signaalien avulla. Myös detektoreja voidaan ohjata prosessorin 524 o tai jonkin muun prosessointivälineen, esimerkiksi multiplekserikytkimen 518, avul- oo la. Järjestettyä ohjausta havainnollistetaan DETECTOR SELECT -signaalin avulla.
£3 35 Hankittu detektorisignaali/signaalit kuten havainnollistettu SIGNAL DATA - signaali voidaan esiprosessoida kuten vahvistaa, suodattaa ja/tai A/D -muuntaa 520 ennen prosessorille 524 tai jollekin muulle prosessointivälineelle kuten prosessorille 504 välittämistä. Havainnollistetut toiminnalliset elementit voivat sisältää muitakin 19 yhteyksiä esimerkiksi liittimien tai johtimien mahdollisesti sisältäen datakaapeleita kautta elementteihin, jotka ovat kosketusnäyttöjärjestelylle ulkoisia tai samalle substraatille implementoituja. Eräs tämänlainen yhteys on havainnollistettu POSITION OUT:n avulla kuviossa.
5
Alan ammattimies ymmärtää, että kuvioissa 5a ja 5b visualisoidut toiminnallisuudet voidaan käytännön tapauksissa eritavoin jakaa esitettyjen ja/tai muiden entiteettien välillä suoritusmuodosta riippuen.
10 Kuvio 6 esittää kahden suoritusmuodon joitakin pelkästään esimerkinomaisia ajoituskaavioita kosketusnäytön emitterien ja detektorien sekventiaaliseksi ajamiseksi. Esimerkissä, joka on merkattu viitenumerolla 602, LED tai muun tyyppinen emitteri ja vastaava detektori kuten foto transistori tai fotodiodi ovat aktiivisia olennaisesti samanaikaisesti, mitä visualisoidaan ohjaussignaalien ylä- ja alaosioiden avulla. 15 Emitteri/detektori-parit aktivoidaan sekventiaalisesti jatkuvalla tavalla siten, että vain yksi pari on kerrallaan aktiivinen. Tämä tehdään kosketusten havaitsemiseksi ja paikallistamiseksi.
Konkreettisena esimerkkinä voidaan määrittää kanava emitteri-detektori -parina X-20 tai Y-suunnassa, jossa X ja Y määrittävät kaksi ortogonaalista akselia kunkin ollessa yhdensuuntainen emitterien ja detektorien ympäröimän suorakulmaisen koske-tusnäyttöalueen (ikkunan) 606 kahden reunaviivan kanssa. Signaali tietyllä paikkasidonnaisella kanavalla perustuu täten tietyn emitterin lähettämän ja vastaavassa detektorissa havaitun valon intensiteettitasoon. Havainnollistuksessa on kolme emit-25 teriä ja detektoria sijoitettuna X- ja Y-akselien suhteen yhdensuuntaisesti kosketus-näyttöalueen 606 vastakkaisille puolille, mitä havainnollistetaan vertikaalisten ja ^ horisontaalisten katkoviivojen avulla valojohdinpinnan läpi kulkevia ’’kanavia” cm merkiten, vastaavasti, o 30 Pitämällä kaikki emitterit ja detektorit jatkuvasti päällä ja tiettyyn kanavaan assosi-x oidun alueen kosketuksen tapauksessa, joka kanava liittyy tiettyyn kosketuspinta- kaistaleeseen ulottuen tietyn emitterin ja vastaavan detektorin välille valojohtimen o koko kosketusalueella, detektori silti vastaanottaa erittäin paljon valoa muista aktii- g visista emittereistä, mikä luonnollisesti vähentää järjestelyn kosketuksentunnistus- 35 ja paikallistamiskykyä sekä -herkkyyttä. Siksi emitterejä tulisi edullisesti pulssittaa kanava kerrallaan: • Laita LED Xl päälle ajaksi tp ja lue signaali sensorilta Xl samanaikaisesti 20 • Käytä tarvittaessa latenssiperiodia tl •Laita LED X2 päälle ajaksi tp ja lue signaali sensorilta X2 samanaikaisesti • Käytä tarvittaessa latenssiperiodia tl 5 · Laita LED Y1 päälle ajaksi tp ja lue signaali sensorilta Y1 samanaikaisesti •
Mikäli ratkaisevaa signaalivaimenemaa havaitaan suhteessa kanavaristeykseen (Xt, Yt), kosketuksen sijainti voidaan ohjelmallisesti kuvata vastaavaan pisteeseen asi-10 aan liittyvällä näytöllä. Samaten useampi risteys voidaan kuvata diskreeteiksi samanaikaisiksi kosketuksiksi tai kosketukseen isolla sormella tai osoitinkynällä.
Tavanomaiset optoelektronisten komponenttien nousu/laskuajat voivat olla muutamien mikrosekuntien suuruusluokkaa. Täten pulssijaksot alle noin 0,5 ms saavute-15 taan laitteiston näkökulmasta helposti. Testatussa esimerkkikokoonpanossa (12 kanavaa) yhden täydellisen sekvenssin kokonaisaika pystyttiin painamaan alle noin 0,01 sekunnin. Tämä on useimmissa sovelluksissa tarpeeksi nopeaa.
Viitenumerolla 604 merkatussa esimerkissä ’’cross-talk” (läpikuuluminen) -20 sekvensointia käytetään siten, että yksittäinen LED assosioidaan useamman, tässä esimerkissä kolmen, detektorin kanssa, ts. LED:lle suoraan vastakkaisen detektorin eli ’’päädetektorin” kanssa ja kahden vierekkäisen detektorin kanssa. Sekvensoinnin ja tietyn emitterin aktiivisen jakson aikana tähän liittyvien kolmen detektorin detek-tointisignaalit voidaan esitetyllä tavalla lukea ennen seuraavaan emitterin ja kolmen 25 detektorin ryhmään siirtymistä. Osa detektoreista voidaan assosioida useampaan emitteriin, ts. ryhmät ovat osittain päällekkäisiä detektorien suhteen. Tämän prose-duurin avulla voidaan saavuttaa kaksinkertainen resoluutio molemmissa suunnissa (X/Y) ainakin näytön keskustaa lähellä olevilla alueilla, sillä sekä ajallinen että si- 0 jainnillinen valojakauma detektorien vastaanottamana (paikallinen ajallinen intensi- ^ 30 teettitaso ryhmän kussakin detektorissa) on käytettävissä analyysia varten. Muut 1 ryhmäkonfiguraatiot (esimerkiksi monta emitteriä - monta detektoria per ryhmä) ovat myös mahdollisia.
σ> o o g Kosketuksen tunnistamisen ja lokalisoinnin aspektien lisäksi kosketusintensiteettiä ^ 35 tai -painetta, ts. kuinka kovaa sormi tai osoitinkynä painetaan valojohtimelle, voi daan monitoroida kohdelaitteen lisäohjausta varten. Paine voidaan esimerkiksi päätellä FTIR-pohjaisen valon intensiteettihäviön määrän ja valinnaisesti luonteen de- 21 tektorissa avulla (ts. suurempi FTIR:n aiheuttama häviö indikoi suurempaa koske-tuspainetta).
Pohdittaessa esillä olevaa keksintöä siihen liittyvien prosessiparametrien ja kokoon-5 panon valossa voidaan antaa joitakin muitakin suuntaviivoja suoritettujen testien perusteella. Kun substraatti on PET ja sen päälle valettava valojohdinmuovi on PC, sulaneen PC:n lämpötila voi olla noin 280-320 °C ja muotin lämpötila noin 20-95 °C, esimerkiksi noin 80 °C. Käytetty substraatti(kalvo) ja prosessiparametrit tulee valita siten, että substraatti ei sula ja säilyy oleellisesti kiinteänä prosessin ajan. 10 Substraatti tulee sijoittaa muottiin niin, että se pysyy asianmukaisesti kiinnitettynä. Samaten esiasennettu elektroniikka tulee kiinnittää substraattiin siten, että se pysyy liikkumattomana valun aikana.
Joissakin suoritusmuodoissa nollannen asteen polku (suora polku ilman heijastu-15 mia) valoemitterin ja vastaavan valodetektorin välillä voidaan sulkea tiettyä emitte-ri/detektori-kohdistusta samaan tarkoitukseen käyttämisen lisäksi tai sen sijaan, erityisellä sulkurakenteella (blocking structure) kuten maskilla TIR-edenneen valon suhteelliseksi kasvattamiseksi detektorissa, mikä voi edelleen helpottaa FTIR-pohjaisen häviön havaitsemista, kun TIR-ilmiötä valojohtimen pinnalla (tai tähän 20 liittyvän pinnoitteen pinnalla) häiritään sormen(pään) tai muun osoitinvälineen avulla.
Vastaavasti detektori/detektoreja voidaan suojata ulkoiselta ei-toivotulta valolta (esimerkiksi auringonvalolta tai näyttövalolta) sulkurakenteen avulla.
25
Keksinnön suoja-ala määräytyy oheisten vaatimusten ja niiden ekvivalenttien perusti teella. Alan ammattimiehet edelleen ymmärtävät, että eksplisiittisesti esitetyt suonet tusmuodot laadittiin vain havainnollistamista varten ja suoja-ala kattaa muitakin 0 suoritusmuotoja, suoritusmuotojen yhdistelmiä, variaatioita ja ekvivalentteja, jotka 30 paremmin sopivat kuhunkin keksinnön käyttötapaukseen. Esimerkiksi eräässä vaih- 1 toehtoisessa ratkaisussa ainoastaan apuelektroniikka tai sen osa ja/tai osa emittereis-tä/detektoreista voitaisiin ylivalaa valojohdinmateriaalilla. Tässä tapauksessa jäljelle o jäävät emitterit/detektorit voisivat sijaita muualla, edullisesti silti mainitulla sub- g straatilla, siten, että ne olisivat ainakin optisesti kytkettyjä ylivalettuun valojohti- 35 meen. Kytkeytyminen voisi tapahtua suoraan emitterien/detektorien ja valojohtimen välillä (esimerkiksi pieni rako tai suora kontakti emitterien/detektorien ja valojohtimen välillä) tai dedikoitujen sisäänkytkentä- ja tai uloskytkentärakenteiden kuten hilojen kautta.

Claims (15)

22
1. Järjestely (202, 502) kosketusnäyttöä varten sisältäen: 5 -substraatin (206), kuten esimerkiksi optisesti oleellisesti läpinäkyvän kalvon, mainitun substraatin sisältäessä apuelektroniikkaa (212), kuten esimerkiksi rullalta-mllalle prosessoitua painettua elektroniikkaa sisältäen lukumäärän painettuja johtimia, virran järjestämiseksi, ohjauksen järjestämiseksi ja/tai viestintäyhteyden muihin elektronisiin komponentteihin (210) järjestämiseksi, 10 -lukumäärän emittereitä ja detektoreja (210) substraatille apuelektroniikan kanssa yhteyteen järjestettynä valon emittoimiseksi ja detektoimiseksi, vastaavasti, tunnettu siitä, että järjestely sisältää myös 15 -valojohtimen (208) substraatille järjestettynä siten, että mainitut emitterit ja detektorit sekä valinnaisesti ainakin osa apuelektroniikasta on oleellisesti upotettu valo-johdinmateriaaliin, valojohtimen ominaisuuksien, jotka sisältävät valojohdinmateri-aalin taitekertoimen, ollessa valittu ja emitterien sekä detektorien ollessa konfigu-20 roitu siten, että ne mahdollistavat käyttötilanteessa valon TIR-tyyppisen (total internal reflection, sisäinen kokonaisheijastus) etenemisen valojohtimessa emitterien ja detektorien välillä sekä kosketuksen tunnistamisen detektoidusta valosta määritetyn TIR-suorituskyvyn laskun perusteella.
2. Vaatimuksen 1 mukainen järjestely, jossa valojohdin on ylivalettu elektro niikkaa (204, 210, 212) sisältävälle substraatille.
° 3. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen järjestely, jossa substraatti sisältää 0 ainakin yhden elementin valittuna ryhmästä: optisesti oleellisesti läpinäkyvä jousta- ^ 30 va kalvo ja substraattiosa, johon on järjestetty aukko kuten läpireikä. CC
4. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen järjestely, jossa ainakin ennalta mää- o rätty valojohtimen kosketuspinta (606) on varustettu suojaavalla lisämateriaaliker- oo roksella tai kerroksella, joka on konfiguroitu parantamaan kosketustuntumaa. o 35 (M
5. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen järjestely, jossa konfiguraatio mahdollistaa kosketuksen tunnistamisen, valinnaisesti kosketuksen paikallistamisen ja edelleen valinnaisesti kosketuspaineen määrittämisen, FTIR:n (frustrated TIR, frust- 23 ro itu sisäinen kokonaisheijastus) aikaansaamasta laskusta valon intensiteettitasossa ja/tai -jakaumassa yhden tai useamman detektorin vastaanottamana verrattuna ennalta määrättyyn tai adaptiivisesti määritettyyn perusvastaanottotasoon ja/tai jakaumaan TIR-tilanteen aikana. 5
6. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen järjestely, jossa emitterit sisältävät ainakin yhden LEDin (light emitting diode, loistediodi) tai OLEDin (orgaaninen LED).
7. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen järjestely, jossa detektorit sisältävät ainakin yhden elementin valittuna ryhmästä: fotodiodi, fototransistori ja kuvasenso-ri.
8. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen järjestely, jossa valojohdin sisältää 15 ainakin yhtä materiaalia valittuna ryhmästä: PC (polykarbonaatti), PA (polyamidi, nylon), COC (cyclo olefin copolymer, syklo-olefiinipolymeeri), COP (cyclo olefm polymer, syklo-olefiinipolymeeri) ja PMMA (polymethyl methacrylate, polymetyy-limetakrylaatti).
9. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen järjestely, jossa substraatti sisältää ainakin yhtä materiaalia valittuna ryhmästä: PET (polyethylene terephthalate, poly-eteenitereftalaatti), PC (polykarbonaatti), PEN (polyethylene naphtalate, polyety-leeniafta-laatti), PI (polyimidi), LCP (liquid crystal polymer, nestekidepolymeeri), PE (polyethylene, polyeteeni) ja PP (polypropyleeni). 25
10. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen järjestely, sisältäen joukon emitterei-tä ja detektoreja konfiguroituna sekventiaalisesti aktivoitumaan ja deaktivoitumaan o (604) ryhmissä siten, että yhdessä ryhmässä ainakin yksi emitteri on assosioitu use- 4- ampaan detektoriin kosketuksen paikallistamisen resoluution parantamiseksi suh- O ^ 30 teessä valojohtimen pintaan.
11. Elektroninen laite (501), tunnettu siitä, että se sisältää jonkin edellisen vaa- 05 timuksen mukaisen järjestelyn ja valinnaisesti näytön tai järjestelyyn liittyvän kos- § ketuslevyn, jossa mainittu laite lisäksi valinnaisesti sisältää ainakin yhden elementin o 35 seuraavista: matkapuhelin, henkilökohtainen digitaalinen assistentti, musiikkisoitin, ^ multimediasoitin, kannettava tietokone, pöytätietokone, kämmentietokone, kannet tava radio ja ohjauslaite teolliseen sovellukseen. 24
12. Menetelmä kosketusnäyttö) ärjestelyn valmistamiseksi sisältäen: -hankitaan substraatti (308) kuten esimerkiksi optisesti oleellisesti läpinäkyvä kalvo, 5 -järjestetään apuelektroniikkaa (302, 322, 310), kuten esimerkiksi painettua elektroniikkaa sisältäen lukumäärän painettuja johtimia, virran järjestämiseksi, ohjauksen järjestämiseksi ja/tai viestintäyhteyden muihin elektronisiin komponentteihin järjestämiseksi, 10 -järjestetään lukumäärä emittereitä ja detektoreja (302, 322, 312) substraatille apu-elektroniikan kanssa yhteyteen järjestettynä valon emittoimiseksi ja detektoimisek-si, vastaavasti, tunnettu siitä, että 15 -tuotetaan valojohdin substraatille (304, 314) siten, että mainitut emitterit ja detektorit sekä valinnaisesti ainakin osa apuelektroniikasta on oleellisesti upotettu valo-johdinmateriaaliin, valojohtimen ominaisuuksien, jotka sisältävät valojohdinmateri-aalin taitekertoimen, ollessa valittuja ja emitterien sekä detektorien ollessa konfigu-20 roituja siten, että ne mahdollistavat käyttötilanteessa valon TIR-tyyppisen (total internal reflection, sisäinen kokonaisheijastus) etenemisen valojohtimessa emitterien ja detektorien välissä sekä kosketuksen tunnistamisen detektoidusta valosta määritetyn TIR-suorituskyvyn laskun perusteella.
13. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, jossa valojohdinmateriaali ylivaletaan mainitut emitterit, detektorit ja tukielektroniikan sisältävälle substraatille.
° 14. Vaatimuksen 13 mukainen menetelmä, jossa mainittua substraattia hyödyn- o netään inserttinä ruiskuvaluprosessissa. ^ 30
15. Jonkin vaatimuksen 12-14 mukainen menetelmä, jossa rullalta-rullalle - CC valmistusta hyödynnetään substraatin tuottamiseksi tai substraatille ainakin osan o apuelektroniikasta, emittereistä tai detektoreista järjestämiseksi, tai valojohtimen tai o . . <g jonkin muun toiminnallisen kerroksen substraatille järjestämiseksi. o 35 (M 25 Krav
FI20086009A 2008-10-24 2008-10-24 Järjestely kosketusnäyttöä varten ja vastaava valmistusmenetelmä FI121862B (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20086009A FI121862B (fi) 2008-10-24 2008-10-24 Järjestely kosketusnäyttöä varten ja vastaava valmistusmenetelmä
KR1020117011353A KR20110084260A (ko) 2008-10-24 2009-10-23 터치스크린 구조와 그의 제조방법
US13/125,450 US9864127B2 (en) 2008-10-24 2009-10-23 Arrangement for a touchscreen and related method of manufacture
JP2011532676A JP5470398B2 (ja) 2008-10-24 2009-10-23 タッチスクリーン用の配列および関連する製造法
PCT/FI2009/050852 WO2010046539A1 (en) 2008-10-24 2009-10-23 Arrangement for a touchscreen and related method of manufacture
EP09821652.6A EP2350793B1 (en) 2008-10-24 2009-10-23 Arrangement for a touchscreen and related method of manufacture
CN2009801423513A CN102203706B (zh) 2008-10-24 2009-10-23 触摸屏装置及相关制造方法

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20086009A FI121862B (fi) 2008-10-24 2008-10-24 Järjestely kosketusnäyttöä varten ja vastaava valmistusmenetelmä
FI20086009 2008-10-24

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20086009A0 FI20086009A0 (fi) 2008-10-24
FI20086009A FI20086009A (fi) 2010-04-25
FI121862B true FI121862B (fi) 2011-05-13

Family

ID=39924648

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20086009A FI121862B (fi) 2008-10-24 2008-10-24 Järjestely kosketusnäyttöä varten ja vastaava valmistusmenetelmä

Country Status (7)

Country Link
US (1) US9864127B2 (fi)
EP (1) EP2350793B1 (fi)
JP (1) JP5470398B2 (fi)
KR (1) KR20110084260A (fi)
CN (1) CN102203706B (fi)
FI (1) FI121862B (fi)
WO (1) WO2010046539A1 (fi)

Families Citing this family (58)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US9092092B2 (en) 2008-08-07 2015-07-28 Rapt Ip Limited Detecting multitouch events in an optical touch-sensitive device using touch event templates
SE533704C2 (sv) 2008-12-05 2010-12-07 Flatfrog Lab Ab Pekkänslig apparat och förfarande för drivning av densamma
FI124221B (fi) 2009-04-24 2014-05-15 Valtion Teknillinen Käyttäjäsyötejärjestely ja siihen liittyvä valmistusmenetelmä
CN102279661B (zh) * 2010-06-12 2013-07-31 陈维钏 触控面板自动化制造方法
CN101907959B (zh) * 2010-08-20 2012-10-10 鸿富锦精密工业（深圳）有限公司 可滑动控制的触摸电子装置
FI20115595L (fi) * 2011-06-15 2012-12-16 Teknologian Tutkimuskeskus Vtt Oy Käyttäjäsyötejärjestely ja tähän liittyvä valmistusmenetelmä
US8884900B2 (en) 2011-07-13 2014-11-11 Flatfrog Laboratories Ab Touch-sensing display apparatus and electronic device therewith
US8963886B2 (en) 2011-07-13 2015-02-24 Flatfrog Laboratories Ab Touch-sensing display panel
WO2013081894A1 (en) 2011-11-28 2013-06-06 Corning Incorporated Optical touch-screen systems and methods using a planar transparent sheet
KR20140097380A (ko) 2011-11-28 2014-08-06 코닝 인코포레이티드 평면 투명 시트를 사용한，강력한 광학 터치 스크린 시스템 및 방법
US20130194237A1 (en) * 2012-01-26 2013-08-01 Electronics And Telecommunications Research Institute Pressure sensor and apparatus for sensing pressure and touch screen including the same
US20130201156A1 (en) * 2012-02-08 2013-08-08 Microsoft Corporation Optical touch navigation
GB2500037A (en) * 2012-03-08 2013-09-11 Tactotek Oy An integrated light guide.
KR101910607B1 (ko) * 2012-04-30 2018-10-23 랩트 아이피 리미티드 터치 이벤트 템플릿을 이용한 광학 터치-감지 장치에서의 다중 터치 이벤트 검출
US9880653B2 (en) 2012-04-30 2018-01-30 Corning Incorporated Pressure-sensing touch system utilizing total-internal reflection
US10451437B2 (en) * 2012-05-21 2019-10-22 Amer Sports Digital Services Oy Method for determining a measurable target variable and corresponding system
US9678602B2 (en) 2012-05-23 2017-06-13 Flatfrog Laboratories Ab Touch-sensitive apparatus with improved spatial resolution
US10168835B2 (en) 2012-05-23 2019-01-01 Flatfrog Laboratories Ab Spatial resolution in touch displays
US9626040B2 (en) 2012-05-23 2017-04-18 Flatfrog Laboratories Ab Touch-sensitive apparatus with improved spatial resolution
GB2505170A (en) * 2012-08-20 2014-02-26 Tactotek Inc Touch panel with printed or deposited electronic circuits
US9557846B2 (en) 2012-10-04 2017-01-31 Corning Incorporated Pressure-sensing touch system utilizing optical and capacitive systems
CN103796446B (zh) * 2012-11-01 2016-12-21 上海品奇数码科技有限公司 大规模阵列式光电收发传感器的制作方法
WO2014112913A1 (en) * 2013-01-16 2014-07-24 Flatfrog Laboratories Ab Touch-sensing display panel
US20140201990A1 (en) * 2013-01-22 2014-07-24 Asia Vital Components Co., Ltd. Manufacturing method of touch display device
WO2014168567A1 (en) 2013-04-11 2014-10-16 Flatfrog Laboratories Ab Tomographic processing for touch detection
US10061732B2 (en) * 2013-05-15 2018-08-28 Tactotek Oy Enabling arrangement for an electronic device with housing-integrated functionalities and method therefor
US9874978B2 (en) 2013-07-12 2018-01-23 Flatfrog Laboratories Ab Partial detect mode
CN105531653A (zh) * 2013-07-19 2016-04-27 惠普发展公司，有限责任合伙企业 包括衍射光栅的光导面板
WO2015044523A1 (en) * 2013-09-27 2015-04-02 Tactotek Oy Method for manufacturing an electromechanical structure and an arrangement for carrying out the method
EP3129858A4 (en) 2013-11-22 2018-01-10 FlatFrog Laboratories AB A touch sensitive apparatus with improved spatial resolution
KR102297877B1 (ko) 2014-01-14 2021-09-03 삼성디스플레이 주식회사 웨어러블 표시 장치
WO2015108479A1 (en) 2014-01-16 2015-07-23 Flatfrog Laboratories Ab Light coupling in tir-based optical touch systems
WO2015108480A1 (en) 2014-01-16 2015-07-23 Flatfrog Laboratories Ab Improvements in tir-based optical touch systems of projection-type
US10161886B2 (en) 2014-06-27 2018-12-25 Flatfrog Laboratories Ab Detection of surface contamination
CN107209608A (zh) 2015-01-28 2017-09-26 平蛙实验室股份公司 动态触摸隔离帧
US10318074B2 (en) 2015-01-30 2019-06-11 Flatfrog Laboratories Ab Touch-sensing OLED display with tilted emitters
EP3537269A1 (en) 2015-02-09 2019-09-11 FlatFrog Laboratories AB Optical touch system
CN107250855A (zh) 2015-03-02 2017-10-13 平蛙实验室股份公司 用于光耦合的光学部件
US10234340B2 (en) * 2015-04-02 2019-03-19 Tactotek Oy Multilayer structure for capacitive pressure sensing
WO2016185096A1 (en) * 2015-05-19 2016-11-24 Tactotek Oy Thermoformed plastic cover for electronics and related method of manufacture
US10775937B2 (en) 2015-12-09 2020-09-15 Flatfrog Laboratories Ab Stylus identification
TWI574196B (zh) * 2016-01-21 2017-03-11 緯創資通股份有限公司 光學觸控裝置、觸控指示點位置決定方法以及光學觸控系統
JP7041071B2 (ja) * 2016-04-13 2022-03-23 タクトテク オーユー 埋め込まれた面光源を有する照明多層構造体
US20170364200A1 (en) * 2016-06-20 2017-12-21 Ampronix, Inc. System and method for converting crt touchscreen monitor to flat touchscreen monitor
US10761657B2 (en) 2016-11-24 2020-09-01 Flatfrog Laboratories Ab Automatic optimisation of touch signal
DK3667475T3 (da) 2016-12-07 2022-10-17 Flatfrog Lab Ab Buet berøringsapparat
US10963104B2 (en) 2017-02-06 2021-03-30 Flatfrog Laboratories Ab Optical coupling in touch-sensing systems
EP3602258B1 (en) 2017-03-22 2024-05-08 FlatFrog Laboratories AB Pen differentiation for touch displays
WO2018182476A1 (en) 2017-03-28 2018-10-04 Flatfrog Laboratories Ab Touch sensing apparatus and method for assembly
US11292166B2 (en) * 2017-04-07 2022-04-05 Tactotek Oy Method for manufacturing an electronic assembly and an electronic assembly
CN111052058B (zh) * 2017-09-01 2023-10-20 平蛙实验室股份公司 改进的光学部件
WO2019172826A1 (en) 2018-03-05 2019-09-12 Flatfrog Laboratories Ab Improved touch-sensing apparatus
TW202020072A (zh) 2018-08-07 2020-06-01 加拿大國家研究委員會 包覆成型的印刷電子零件和其製造方法
CN109032420B (zh) * 2018-08-31 2021-04-16 京东方科技集团股份有限公司 显示装置及显示装置的操作方法
WO2020153890A1 (en) 2019-01-25 2020-07-30 Flatfrog Laboratories Ab A videoconferencing terminal and method of operating the same
EP3785897B1 (en) 2019-08-29 2021-12-29 SHPP Global Technologies B.V. Transparent, flexible, impact resistant, multilayer film comprising polycarbonate copolymers
WO2021162602A1 (en) 2020-02-10 2021-08-19 Flatfrog Laboratories Ab Improved touch-sensing apparatus
CN113157127A (zh) * 2021-02-04 2021-07-23 识瓴电子科技(南通)有限责任公司 智能表面系统集成的方法

Family Cites Families (37)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3673327A (en) * 1970-11-02 1972-06-27 Atomic Energy Commission Touch actuable data input panel assembly
US4707689A (en) * 1985-03-25 1987-11-17 AT&T Information Systems Inc. American Telephone & Telegraph Company Adaptive thresholding scheme for optically-based touch screens
JP3682109B2 (ja) * 1996-02-05 2005-08-10 同和鉱業株式会社 導光体及び光学的位置検出装置
JP4097752B2 (ja) * 1997-10-14 2008-06-11 Ｄｏｗａホールディングス株式会社 光式入力装置
JP2001143517A (ja) * 1999-11-12 2001-05-25 Seiko Precision Inc 面発光装置
JP4059620B2 (ja) * 2000-09-20 2008-03-12 株式会社リコー 座標検出方法、座標入力／検出装置及び記憶媒体
JP4507480B2 (ja) * 2001-12-27 2010-07-21 ソニー株式会社 表示装置
DE50308334D1 (de) * 2002-05-07 2007-11-22 Schott Ag Beleuchtungseinrichtung für Schaltflächen
JP2004086328A (ja) 2002-08-23 2004-03-18 Fuji Photo Film Co Ltd タッチパネル、その製造方法、およびタッチパネル付き表示装置
KR100451773B1 (ko) * 2002-11-20 2004-10-08 엘지.필립스 엘시디 주식회사 디지털 저항막 방식의 터치 패널
US7432893B2 (en) * 2003-06-14 2008-10-07 Massachusetts Institute Of Technology Input device based on frustrated total internal reflection
TWI236631B (en) * 2004-01-08 2005-07-21 Elan Microelectronics Corp Device having capacitive touch panel as input interface
US8599140B2 (en) * 2004-11-17 2013-12-03 International Business Machines Corporation Providing a frustrated total internal reflection touch interface
US8130210B2 (en) * 2004-11-30 2012-03-06 Avago Technologies Ecbu Ip (Singapore) Pte. Ltd. Touch input system using light guides
US7705835B2 (en) * 2005-03-28 2010-04-27 Adam Eikman Photonic touch screen apparatus and method of use
WO2006134552A2 (en) * 2005-06-14 2006-12-21 Koninklijke Philips Electronics N.V. Flexible displays and user input means therefor
EP1907918A2 (en) * 2005-07-05 2008-04-09 O-Pen ApS A touch pad system
US8013845B2 (en) * 2005-12-30 2011-09-06 Flatfrog Laboratories Ab Optical touch pad with multilayer waveguide
US8218154B2 (en) * 2006-03-30 2012-07-10 Flatfrog Laboratories Ab System and a method of determining a position of a scattering/reflecting element on the surface of a radiation transmissive element
US20080007541A1 (en) 2006-07-06 2008-01-10 O-Pen A/S Optical touchpad system and waveguide for use therein
US8094136B2 (en) * 2006-07-06 2012-01-10 Flatfrog Laboratories Ab Optical touchpad with three-dimensional position determination
US8031186B2 (en) * 2006-07-06 2011-10-04 Flatfrog Laboratories Ab Optical touchpad system and waveguide for use therein
US7394058B2 (en) * 2006-07-12 2008-07-01 Agilent Technologies, Inc. Touch screen with light-enhancing layer
US8144271B2 (en) * 2006-08-03 2012-03-27 Perceptive Pixel Inc. Multi-touch sensing through frustrated total internal reflection
WO2008017077A2 (en) 2006-08-03 2008-02-07 Perceptive Pixel, Inc. Multi-touch sensing display through frustrated total internal reflection
US20080030484A1 (en) * 2006-08-07 2008-02-07 Samsung Electronics Co., Ltd. Dual liquid crystal display having touch screen
US9063617B2 (en) * 2006-10-16 2015-06-23 Flatfrog Laboratories Ab Interactive display system, tool for use with the system, and tool management apparatus
KR20080047048A (ko) 2006-11-24 2008-05-28 삼성전자주식회사 입력 장치와 그를 이용한 터치 스크린
JP4687674B2 (ja) * 2007-03-22 2011-05-25 株式会社デンソー 表示器一体型タッチ入力装置
US7971350B2 (en) * 2007-08-01 2011-07-05 Flextronics Ap, Llc Method of providing a RF shield of an electronic device
US8587559B2 (en) * 2007-09-28 2013-11-19 Samsung Electronics Co., Ltd. Multipoint nanostructure-film touch screen
US8581852B2 (en) * 2007-11-15 2013-11-12 Microsoft Corporation Fingertip detection for camera based multi-touch systems
KR101407300B1 (ko) * 2007-11-19 2014-06-13 엘지디스플레이 주식회사 멀티 터치 평판 표시모듈
GB2448564B (en) * 2007-11-26 2009-04-29 Iti Scotland Ltd Light guides
US20090218725A1 (en) * 2008-02-29 2009-09-03 Symbol Technologies, Inc. Injection molded paneled mobile device enclosure
US20100052879A1 (en) * 2008-08-29 2010-03-04 Nanos Steven G Apparatus and Method for the Tactile Identification of Keys and Regions of a Touch-Responsive Device
US9323410B2 (en) * 2008-10-13 2016-04-26 Sony Ericsson Mobile Communications Ab User input displays for mobile devices

Also Published As

Publication number Publication date
EP2350793A1 (en) 2011-08-03
JP2012506586A (ja) 2012-03-15
JP5470398B2 (ja) 2014-04-16
EP2350793B1 (en) 2017-07-12
CN102203706A (zh) 2011-09-28
KR20110084260A (ko) 2011-07-21
CN102203706B (zh) 2013-09-25
US20110199340A1 (en) 2011-08-18
WO2010046539A1 (en) 2010-04-29
FI20086009A0 (fi) 2008-10-24
FI20086009A (fi) 2010-04-25
US9864127B2 (en) 2018-01-09
EP2350793A4 (en) 2012-08-01

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI121862B (fi) Järjestely kosketusnäyttöä varten ja vastaava valmistusmenetelmä
FI124221B (fi) Käyttäjäsyötejärjestely ja siihen liittyvä valmistusmenetelmä
US10042499B2 (en) Touch-sensitive module
JP5593006B2 (ja) 内部全反射を使用する光学タッチスクリーン
CN101930323B (zh) 具有光导膜的光学指纹导航装置
US8797298B2 (en) Optical fingerprint navigation device with light guide film
EP3652622A1 (en) Illuminated device enclosure with dynamic trackpad
TW201351243A (zh) 以姿勢為基礎的控制輸入的使用者介面及相關方法
WO2018145322A1 (zh) 传感装置以及终端设备
US8692146B2 (en) Touchpad of an electronic apparatus and method for manufacturing the same
RU2619204C2 (ru) Тонкая ito-пленка и терминальное устройство
CN102707814B (zh) 具有光导膜的光学手指导航装置
TW201303676A (zh) 使用者輸入配置和製造的相關方法
CN207557904U (zh) 触摸模组及电子装置
CN105786201B (zh) 一种光学接触检测装置
KR20150013087A (ko) 지문센서 모듈
KR20110040279A (ko) 광 조이스틱 및 이를 갖는 휴대 단말기

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 121862

Country of ref document: FI

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: TACTO TEK OY