FI121607B - Laakerointimekanismi ja tuulivoimala - Google Patents

Description

Laakerointimekanismi ja tuulivoimala

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on laakerointimekanismi, joka käsittää akse-liosan ja holkkiosan, joka on sovitettu kiertyväksi akseliosan varassa, ja akse-5 liosan akselin ympärille sovitetun vääntöjousen, joka käsittää ensimmäisen pään ja toisen pään ja joka on sovitettu jännittymään ja kohdistamaan holkkiosan kiertymiselle vastavoiman, jolloin akseliosa käsittää rajoittimen, jonka kiertyminen holkkiosan suhteen on sovitettu aikaansaamaan vääntöjousen jännittymisen, ja holkkiosa käsittää vasteen, jonka kiertyminen akseliosan suhteen 10 on sovitettu aikaansaamaan vääntöjousen jännittymisen, ja joka laakerointimekanismi käsittää akseliosan akselin varassa kiertyvän rengasosan, joka käsittää vasteen, joka on sovitettu kiertyväksi suhteessa vääntöjouseen.

Laakerointimekanismit, joissa vääntöjousi palauttaa holkkiosan tiettyyn asemaan akseliin nähden sen jälkeen kun holkkiosaan ei enää kohdistu 15 ulkoisia vääntäviä voimia, ovat hyvin tunnettuja. Julkaisusta DE 202005018572 U1 tunnetaan edellä mainittua tyyppiä oleva laakerointimekanismi.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada laakerointimekanismi, joka sallii holkkiosan suuren vapaan kiertoliikkeen, jonka jälkeen joustava kiertoliike 20 voi olla suuri vääntöjousen mitoituksesta riippuen. Nämä ominaisuudet omaavaa laakerointimekanismia voidaan käyttää monissa kohteissa, joissa esimerkiksi halutaan estää kiertymisestä johtuva johtojen ja letkujen rikkoontuminen.

Laakerointimekanismille on tunnusmaista, että rengasosan vaste jännittämättä vääntöjousta on sovitettu asetettavaksi tukeutumaan vääntöjou-25 sen ensimmäiseen päähän tai toiseen päähän riippuen rengasosan vasteen asennosta, ja että vääntöjousi on sovitettu kiertyväksi suhteessa holkkiosan vasteeseen siten, että holkkiosan vaste jännittämättä vääntöjousta asettuu tukeutumaan vääntöjousen ensimmäiseen päähän tai toiseen päähän riippuen holkkiosan vasteen asennosta.

30 Edullisesti rengasosan vaste on jännittämättä vääntöjousta sovitettu vapaasti kiertyväksi suhteessa vääntöjouseen vääntöjousen vapaiden päiden välissä ensimmäisen kulman, jonka suuruus määräytyy vääntöjousen jännittä-mättömien päiden välisestä kulmasta vähennettynä rengasosan vasteen vaatimalla kulmaosuudella, ja joka rengasosan vaste holkkiosan kiertymisen myö-35 tä lisäksi on jännittämättä vääntöjousta sovitettu vapaasti kiertyväksi suhteessa 2 akseliosan rajoittimeen toisen kulman, jonka suuruus määräytyy vääntöjousen jännittämättömien päiden välisestä kulmasta vähennettynä holkkiosan vasteen vaatimalla kulmaosuudella, jolloin holkkiosan vaste on holkkiosan kiertymisen seurauksesta sovitettu jännittämään vääntöjousta kun rengasosan vaste kier-5 tyy kulman, jonka suuruus ylittää ensimmäisen kulman ja toisen kulman yhteenlasketun arvon, jolloin holkkiosan vaste on sovitettu kiertymään suhteessa akseliosaan jännittämättä vääntöjousta kulman, joka on 360 asetetta lisättynä vääntöjousen jännittämättömien päiden välisellä kulmalla kerrottuna kahdella ja vähennettynä rengasosan vasteen vaatimalla kulmaosuudella kerrottuna 10 kahdella ja edelleen vähennettynä holkkiosan vasteen vaatimalla kulmaosuudella ja rajoittimen vaatimalla kulmaosuudella.

Suositeltavasti holkkiosa on sovitettu ilman vääntöjousen jännittymistä vapaasti kiertyväksi suhteessa akseliosaan yli 360 astetta.

Keksinnön mukaisen laakerointimekanismin suositeltavat suoritus-15 muodot on esitetty oheistetuissa patenttivaatimuksissa 2-9.

Keksinnön mukaisen laakerointimekanismin etuna on, että se sallii holkkiosan suuren vapaan kiertoliikkeen, jonka jälkeen joustava kiertoliike voi olla suuri vääntöjousen mitoituksesta riippuen. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä kohteissa, joissa halutaan sallia koneenosien väliset suuret kiertoliikkeet, 20 mutta halutaan samalla rajoittaa koneenosien välistä liiallista kiertoliikettä, joka aiheuttaisi niiden välisten johtojen, letkujen, putkien ja muiden pinta- ja läpivientien rikkoontuminen. Siten keksinnön mukainen laakerointimekanismi lisää kohteissa, joissa halutaan suhteellisen suuri kiertoliike, koneenosien sekä niiden välisten pinta- ja läpivientien käyttöikää merkittävästi. Samalla laakerointi-25 mekanismi lisää koneen käyttöastetta, koska kiertymisestä aiheutuvia häiriöitä ja rikkoontumisia ei esiinny. Viimeksi mainitut ominaisuudet ovat tärkeitä erityisesti tuulivoimaloissa. Keksinnön mukainen laakerointimekanismi sopiikin erityisen hyvin käytettäväksi tuulivoimaloissa, jolloin laakerointimekanismin holkkiosa on sovitettu kääntymään tuulivoimalan roottoriosan kääntymisen mukana 30 ja akseliosa on sovitettu kiinteäksi tuulivoimalan runkoon nähden. Tuulivoima-lasovellutuksessa holkkiosa on sovitettu ilman vääntöjousen jännittymistä vapaasti kiertyväksi suhteessa akseliosaan suositeltavasti yli 500 astetta. Sovellettuna tuulivoimalaan laakerointimekanismi sallii tuulivoimalan jatkuvan käytön ilman valvontaa ja kalliita valvontalaitteita.

35 Keksinnön mukaisen laakerointimekanismin muita etuja ovat, että sen rakenne on yksinkertainen, se on edullinen valmistaa, helppo asentaa 3 käyttökohteeseensa, varmatoiminen ja huoltovapaa. Lisäksi tilantarve on pieni Keksinnön kohteena on myös tuulivoimala, joka käsittää edellä mainitun, keksinnön mukaisen laakerointimekanismin ja jolle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheistetun patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkiosassa. Kek-5 sinnön mukaisen tuulivoimalan edut ovat edellä mainitut edut.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheistettuun piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laakerointimekanismin tärkeää 10 sovelluskohdetta, kuvio 2 esittää räjähdyskuvana laakerointimekanismin rakennetta, kuviot 3 - 5 havainnollistavat keksinnön mukaisen laakerointimekanismin toimintaa, kuvio 6 esittää laakerointimekanismia akselin suunnassa katsottuna 15 ja leikkauskuvantona ja havainnollistavat sen komponenttien liikeratoja, ja kuvio 7 havainnollistaa laakerointimekanismin toista suoritusmuotoa akselin suunnassa katsottuna ja leikkauskuvantona.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty tuulivoimala, jonka roottoriosa 1 on sovitettu 20 kääntyväksi tai kiertyväksi tuulivoimalan runko-osaan 2 nähden niin, että root-toriosan roottorisiivet 3 saadaan haluttuun kulmaan tuulen suuntaan nähden. Laakerointimekanismi, joka mahdollistaa roottoriosan kääntymisen/kiertymisen on esitetty räjähdyskuvana kuviossa 2.

Kuvion 2 laakerointimekanismi käsittää akseliosan 4, rengasosan 5, 25 vääntöjousen 6 ja holkkiosan 7. Akseliosa 4 on kiinteä tuulivoimalan runko-osaan 2 nähden, ja holkkiosa 7 on kiinteä roottoriosaan 3 nähden, jolloin holk-kiosa kiertyy roottoriosan mukana.

Rengasosa 5, vääntöjousi 6 ja holkkiosa 7 voivat kaikki kääntyä akseliosan 4 suhteen, jota kuvataan jäljempänä.

30 Laakerointimekanismin akseliosa 4 käsittää rungon 8 ja akselin 9.

Rungossa 8 on rajoitin 10, joka yhdessä rengasosan 5, vääntöjousen 6 ja holkkiosan 7 rakenteen kanssa määräävät miten paljon holkkiosa 7 voi kiertyä akseliosan 4 suhteen. Rengasosa 5 ja vääntöjousi 6 määräävät holkkiosan 7 liikevastuksen suuruuden kun holkkiosa 7 kiertyy runko-osaan 2 nähden.

4 Vääntöjousi 6 käsittää kaksi vapaata päätä 11 ja 12, rengasosa käsittää vasteen 13, ja holkkiosa 7 käsittää vasteen 14. Jotta vääntöjousi 6 saataisiin kiristymään, holkkiosan vasteen 14 kuuluu asettua vääntöjousen jompaa kumpaa päätä 11 tai 12 vastaan, ja rengasosan vasteen 13 kuuluu asettua 5 vääntöjousen toista päätä 12 tai 11 vastaan. Samalla akseliosan rajoittimen 10 tulee asettua rengasosan vastetta 13 vastaan.

Kuviot 3 - 5 esittävät laakerointimekanismia koottuna ja eri toiminta-asennoissa. Kuviot havainnollistavat holkkiosan 7, rengasosan 5 ja vääntöjousen 6 kiertymistä akseliosan runkoon 8 ja sen rajoittimeen 10 nähden, vaikka 10 holkkiosa 7 on kaikissa kuvioissa esitetty samassa asennossa katsojaan nähden..

Kuviossa 3 vääntöjousen 6 yläpää 12 on vasten rengasosan vastetta 13 ja vääntöjousen alapää 11 on vasten holkkiosan vastetta 14. Vääntöjousi 6 on jännittämättömässä tilassa. Mikäli holkkiosaa 7 kierrettäisiin nuolen A 15 suuntaan akseliosan 4 ja sen rungon 8 pysyessä paikallaan, vääntöjousi 6 kiristyisi.

Kuviossa 4 holkkiosa 7 on kuvion 3 tilanteeseen verrattuna käänty-nyt/kiertynyt suhteessa akseliosan runkoon 8 nuolen C suuntaan, koska akseliosan runko 8 rajoittimineen 10 on kuvion mukaan siirtynyt (kuvion 3 tilantee-20 seen verrattuna) nuolen B suuntaan. Rajoittimen 10 yläpinta sijaitsee alempana kuin vääntöjousen alempi pää 11 joten rajoitin voi kiertyä vääntöjousen päiden 11 ja 12 ohitse. Kuvion 3 tilanteeseen verrattuna runko rajoittimineen 10 on siirtynyt noin 165 astetta nuolen B suuntaan suhteessa holkkiosaan 7. Vääntöjousen 6 yläpää 12 on edelleen vasten rengasosan vastetta 13 ja jän-25 nittämättömässä tilassa.

Kuviossa 5 holkkiosa 7 on kuvion 4 tilanteeseen verrattuna kiertynyt edelleen suhteessa akseliosaan 4, koska akseliosan runko 8 rajoittimineen 10 on kiertynyt niin paljon nuolen B suuntaan, että sen rajoitin 10 osuu rengasosan 5 vasteeseen 13. Lisäkiertyminen (kuvion 4 tilanteeseen nähden) on 30 noin 350 asetta. Lisäkiertymisen aikana rengasosa 5 on vapaasti kiertynyt noin 170 astetta rajoittimen 10 työntämänä. Vääntöjousi 6 on edelleen jännittämättömässä tilassa vaikkakin se on rengasosan 5 vasteen 13 ja akseliosan 9 rajoittimen 10 työntämänä vapaasti kiertynyt nuolen B suuntaan noin 50 astetta. Kuvioiden 3 ja 5 tilanteissa rengasosa 5 on vapaasti kiertynyt nuolen B kierto-35 suunnassa jännittämättä vääntöjousta 6. Kuvion 3 tilanteeseen verrattuna 5 holkkiosa 7 on vapaasti (ilman, että vääntöjousi 6 jännittyisi) kiertynyt suhteessa akseliosaan 4 ja sen runkoon 8 yhteensä 165 + 350 = 515 astetta.

Mikäli akseliosaa 4 kierretään edelleen kuvion 5 tilanteesta nuolen B suuntaan holkkiosan 7 pysyessä paikallaan, vääntöjousi 6 alkaa jännittyä. Vas-5 taavasti, mikäli holkkiosa 7 kiertyisi nuolen C suuntaan, rungon 8 pysyessä paikallaan vääntöjousi 6 alkaisi jännittyä. Holkkiosa 7 voi kiertyä kuvion 5 asennosta nuolen A suuntaan esimerkiksi 105 astetta niin, että se joutuu ensimmäiseen ääriasentoon, jolloin holkkiosan kokonaiskiertymä kuvion 3 tilanteeseen verrattuna on 515 + 105 = 620 astetta ja vääntöjousi joutuu jännitty-10 neeseen tilaan jännityksen vastatessa vääntöjousen 6 vapaiden päiden 11 ja 12 kiertymistä toistensa suhteen. Kun holkkiosaan 7 ei kohdistu ulkoisia voimia vääntöjousen 6 jousivoima palauttaa holkkiosan 7 asentoon, jossa holkkiosan vaste 14 ei kuormita vääntöjousta 6.

Holkkiosa 7 voi kiertyä kuvion 3 tilanteesta nuolen A suuntaan, jol-15 loin vääntöjousi 6 myös jännittyy. Holkkiosa 7 voi kiertyä mainittuun suuntaan esimerkiksi 105 astetta niin, että se joutuu toiseen ääriasentoon, jolloin vääntöjousi 6 on jännittyneessä tilassa vastaten sen vapaiden päiden 11, 12 kiertymistä toistensa suhteen. Mainittujen kahden ääriasennon välillä holkkiosan 7 kokonaiskiertymä voi esimerkkitapauksessa siten olla 620 + 105 = 725 astetta, 20 eli runsaat 2 kierrosta, joista siis 515 astetta, eli lähes 1,5 kierrosta, voidaan suorittaa ilman, että vääntöjousi 6 lainkaan jännittyy.

Kuvio 6 havainnollistaa laakerointimekanismia katsottuna sen akselin 9 suunnassa ja poikkileikkauksena kohdasta, joka on rengasmaisen vasteen 13 yläpuolella mutta holkkiosan 7 lieriömäisen alareunan 14 alapuolella, 25 vrt. kuvio 3. Kuviosta nähdään, että akseliosan 4 rajoitin 10 ja rengasosan 5 vaste 13 ovat samalla säteittäisellä etäisyydellä L3 akseliosan akselin 9 keskikohdasta. Etäisyys L3 on pienempi kuin vääntöjousen päiden 11 ja 12 etäisyys L1, L2 akseliosan akselin 9 keskikohdasta. Holkkiosan 7 vaste 14 on pienemmällä säteittäisellä etäisyydellä L4 akseliosan akselin keskikohdasta kuin etäi-30 syydet L1 ja L2. Mainittu järjestely mahdollistaa, että holkkiosan 7 vaste 14 pystyy ohittamaan rajoittimen 10 ja vasteen 13.

Kuviossa 6 Θ = n. 130 astetta osoittaa jännityksettömän vääntöjousen 6 päiden 11, 12 välistä kulmaa. 51 = n. 35 astetta osoittaa rengasosan vasteen 13 vaatimaa kulmaosuutta; 52 = n. 20 astetta osoittaa holkkiosan vas-35 teen 14 vaatimaa kulmaosuutta; 53 = n. 15 astetta osoittaa rajoittimen 10 vaatimaa kulmaosuutta.

6

Kuviossa 6 holkkiosa 7 vasteineen 14 voi kääntyä vastapäivään kulman Θ - 52 = noin 110 astetta ilman että vääntöjousi jännittyy, minkä jälkeen vaste 14 osuu vääntöjousen alapäähän 11. Kun holkkiosa 7 kääntyy lisää vastapäivään, sen vaste 14 työntää vääntöjousta 6 vastapäivään kulman Θ - 51 -5 53 = noin 80 astetta jännittämättä vääntöjousta, jolloin vääntöjousen yläpää 12 saapuu rajoittimen 10 kohdalle. Vasteen 14 kiertyessä lisää kulman 53 = noin 15 astetta verran, vääntöjousi 6 kiertyy vastapäivään edelleen jännittymättä ja vääntöjousen yläpää 12 osuu rengasosan vasteeseen 13. Kun vaste 14 kiertyy lisää vastapäivään kulman 360 astetta - 51 - 53 = noin 310 astetta, se työntää 10 vääntöjousen alapäätä 11 vastapäivään jännittämättä vääntöjousta ja vaste 13 kiertyy vastapäivään ja osuu rajoittimeen 10 ja pysähtyy siihen. Nyt holkkiosa 7 vasteineen 14 on kiertynyt yhteensä 110 + 80 + 15 + 310 = noin 515 astetta jännittämättä vääntöjousta 6. Tässä asemassa vääntöjousen yläpää 12 tukeutuu vasteeseen 13 ja vääntöjousen alapää 11 vasteeseen 14. Mikäli holk-15 kiosaa 7 vasteineen käännetään lisää vastapäivään, vääntöjousi 6 alkaa jännittyä. Mikäli kuvion 6 esittämässä tilanteessa holkkiosaa 7 vasteineen 14 kierretään myötäpäivään, vääntöjousi 6 alkaa välittömästi jännittyä.

Edellä olevassa tarkastelussa vääntöjousen päiden 11 ja 12 paksuus on jätetty huomioimatta, koska päiden paksuus on käytännössä niin pieni, 20 ettei sillä ole käytännön vaikutusta siihen, miten paljon holkkiosa 7 voi kiertyä akseliosan 4 suhteen.

Rengasosan 5 vapaa liike jännittämättä vetojousta 6 on α + β, jossa a on Θ - 51 ja β on Θ - 52. Mikäli rengasosa 5 kiertyy kulman yli α + β, vääntöjousi 6 alkaa jännittyä riippumatta holkkiosan 7 kiertosuunnasta.

25 Kuvio 7 havainnollistaa laakerointimekanismin toista suoritusmuo toa, joka poikkeaa kuvioiden 2 - 6 suoritusmuodosta siten, että se käsittää kaksi rengasosaa. Rengasosien vasteet on merkitty 13a' ja 13b'. Kuviosta nähdään, että ne on asetettu eri säteittäisellä etäisyydelle L3a' , L3b' akselin 9' keskipisteestä etäisyyksien ollessa valittu siten, että vasteet 13a' ja 13b' eivät 30 voi ohittaa toisiaan törmäämättä toisiinsa. Rajoitin 10 voi kuitenkin ohittaa vasteen 13b' törmäämättä siihen, mutta ei voi ohittaa vastetta 13a' törmäämättä siihen. Holkkiosan vaste 14' on niin suurella etäisyydellä L4' akselin 9' keskipisteestä, että se voi ohittaa vasteet 13a' ja 13b' törmäämättä niihin. Etäisyys L4' on kuitenkin pienempi kuin vääntöjousen päiden etäisyys akselin 9' keski-35 pisteestä. Yksinkertaisuuden vuoksi kuvioon 7 ei ole piirretty vääntöjousta. Sanotun järjestely ansiosta kuvion 7 ratkaisussa holkkiosa voi kiertyä akse- 7 liosan 4' suhteen noin 350 astetta (360 astetta vähennettynä vasteen 13b' leveyden vaatimalla kulmaosuudella, joka on noin 10 astetta) enemmän kuin kuvioiden 2 - 6 ratkaisussa.

Edellä keksintöä on kuvattu vain esimerkkien avulla ja sen vuoksi 5 huomautetaan, että keksintö voi yksityiskohdiltaan poiketa monella tavalla oheistettujen patenttivaatimuksien puitteissa. Vasteissa 13, 14, 13a', 13b' voi olla syvennykset vääntöjousen päiden vastaanottamiseksi.

Claims (10)

1. Laakerointimekanismi, joka käsittää akseliosan (4, 4') ja holk-kiosan (7), joka on sovitettu kiertyväksi akseliosan varassa, ja akseliosan akselin (9, 9') ympärille sovitetun vääntöjousen (6), joka käsittää ensimmäisen pään 5 (11) ja toisen pään (12) ja joka on sovitettu jännittymään ja kohdistamaan holkkiosan kiertymiselle vastavoiman, jolloin akseliosa käsittää rajoittimen (10, 10'), jonka kiertyminen holkkiosan (7) suhteen on sovitettu aikaansaamaan vääntöjousen (6) jännittymisen, ja holkkiosa (7) käsittää vasteen (14, 14'), jonka kiertyminen akseliosan (4, 4') suhteen on sovitettu aikaansaamaan vääntö-10 jousen (6) jännittymisen, ja joka laakerointimekanismi käsittää akseliosan akselin (9, 9') varassa kiertyvän rengasosan (5), joka käsittää vasteen (13, 13a', 13b'), joka on sovitettu kiertyväksi suhteessa vääntöjouseen (6), tunnettu siitä, että rengasosan vaste (13, 13a', 13b') jännittämättä vääntöjousta (6) on sovitettu asetettavaksi tukeutumaan vääntöjousen ensimmäiseen päähän (11) 15 tai toiseen päähän (12) riippuen rengasosan vasteen asennosta, ja että vään-töjousi (6) on sovitettu kiertyväksi suhteessa holkkiosan vasteeseen (14, 14') siten, että holkkiosan vaste (14, 14') jännittämättä vääntöjousta asettuu tukeutumaan vääntöjousen ensimmäiseen päähän (11) tai toiseen päähän (12) riippuen holkkiosan vasteen asennosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laakerointimekanismi, tun nettu siitä, että rengasosan (5) vaste (13, 13a', 13b') on jännittämättä vääntöjousta (6) sovitettu vapaasti kiertyväksi suhteessa vääntöjouseen (6) vääntöjousen vapaiden päiden (11, 12) välissä ensimmäisen kulman (a), jonka suuruus määräytyy vääntöjousen jännittämättömien päiden välisestä kulmasta (Θ) 25 vähennettynä rengasosan vasteen (13, 13a', 13b') vaatimalla kulmaosuudella (51), ja joka rengasosan vaste (13, 13a', 13b') holkkiosan (7) kiertymisen myötä lisäksi on jännittämättä vääntöjousta (6) sovitettu vapaasti kiertyväksi suhteessa akseliosan rajoittimeen (10, 10') toisen kulman (β), jonka suuruus määräytyy vääntöjousen (6) jännittämättömien päiden (11, 12) välisestä kulmasta 30 (Θ) vähennettynä holkkiosan vasteen (14, 14’) vaatimalla kulmaosuudella (52), jolloin holkkiosan vaste (14, 14') on holkkiosan (7) kiertymisen seurauksesta sovitettu jännittämään vääntöjousta (6) kun rengasosan vaste (13, 13a', 13b') kiertyy kulman, jonka suuruus ylittää ensimmäisen kulman (a) ja toisen kulman (β) yhteenlasketun arvon, jolloin holkkiosan vaste (14, 14’) on sovitettu kierty-35 mään suhteessa akseliosaan (4, 4’) jännittämättä vääntöjousta (6) 360 astetta lisättynä vääntöjousen jännittämättömien päiden (11, 12) välisellä kulmalla (Θ) kerrottuna kahdella ja vähennettynä rengasosan vasteen (13, 13a', 13b') vaatimalla kulmaosuudella (51) kerrottuna kahdella ja edelleen vähennettynä holk-kiosan vasteen (14, 14’) vaatimalla kulmaosuudella (52) ja rajoittimen (10, 10') vaatimalla kulmaosuudella (53).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laakerointimekanismi, tunnettu siitä, että akseliosan rajoitin (10) ja rengasosan vaste (13) ovat samalla säteittäisellä etäisyydellä (L3) akseliosan akselista (9), joka säteittäi-nen etäisyys on pienempi kuin vääntöjousen päiden (11, 12) suurin etäisyys (L1, L2) akseliosan akselista (9).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laakerointimekanismi, tun nettu siitä, että holkkiosan vaste (14) on suuremmalla säteittäisellä etäisyydellä (L4) akseliosan akselista (9) kuin akseliosan rajoittimen (10) ja rengasosan vasteen (13) etäisyydet (L3) akseliosan akselista.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laakerointimeka- 15 nismi, tunnettu siitä, että holkkiosa (7) on tuettu akseliosaan (4) myös päittäislaakerilla (16).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laakerointimekanismi, tunnettu siitä, että jännittymättömän vääntöjousen (6) päiden (11, 12. välisen kulman (Θ) suuruus on 10 - 350 astetta.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laakerointimeka nismi, tunnettu siitä, että holkkiosa (7) on sovitettu ilman vääntöjousen (6) jännittymistä vapaasti kiertyväksi suhteessa akseliosaan (4) kulman, jonka suuruus on yli 360 astetta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laakerointimekanismi, t u n - 25. e 11 u siitä, että holkkiosa (7) on sovitettu ilman vääntöjousen (6) jännittymistä vapaasti kiertyväksi suhteessa akseliosaan (4) kulman, jonka suuruus on yli 500 astetta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laakerointimekanismi, tunnettu siitä, että se käsittää useita rengasosia vasteineen (13a', 13b'), joiden 30 etäisyys (L3a\ L3b') akselista (4') on porrastettu vapaan kiertoliikkeen kasvattamiseksi.

10. Tuulivoimala, joka käsittää jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen laakerointimekanismin, tunnettu siitä, että laakerointimekanis-min holkkiosa (7) on sovitettu kääntymään tuulivoimalan roottoriosan (1) kään- 35 tymisen mukana ja että laakerointimekanismin akseliosa (4) on sovitettu kiinteäksi tuulivoimalan runkoon (2) nähden.