FI12152U1 - Haaroitussukka - Google Patents

Abstract

1. Putkisukka haaroittuvan putken korjaukseen, joka putkisukka käsittää: (a) yleisesti lieriömäisen pääputkilinjaan (1) asettuvan ensimmäisen osan (41), joka on muodostettu yhdestä tai useammasta kappaleesta liittämällä kappaleet yhteen yhdellä tai useammalla pitkittäissuuntaisella saumalla (43); (b) yleisesti lieriömäisen pääputkilinjasta (1) haarautuvaan putkilinjaan (2) asettuvan toisen osan (42), joka on muodostettu yhdestä tai useammasta kappaleesta liittämällä kappaleet yhteen yhdellä tai useammalla pitkittäissuuntaisella saumalla (44), ja joka on yhteydessä pääputkilinjaan (1) asettuvan ensimmäisen osan (41) kanssa siten, että neste pääsee virtaamaan ensimmäisen (41) ja toisen (42) osan välillä, tunnettu siitä, että ensimmäinen (41) ja toinen (42) osa on liitetty toisiinsa ainoastaan ensimmäiseen (41) ja toiseen osaan (42) nähden pitkittäissuuntaisilla saumoilla (43, 44). Lisäksi suojavaatimukset 2-5.

Description

HAAROITUSSUKKA

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy putkien sukituksessa käytettävään sukkaan. Erityisesti keksintö liittyy putkihaaroissa käytettävään haaroituskappaleeseen.

On yleisesti tunnettua korjata vaurioituneita putkia sukittamalla. Tällöin putken sisäosaan viedään putkisukka, joka tyypillisesti käsittää putken sisäseinää vasten asettuvan kovettuvalla hartsilla imeytetyn kangasmateriaalin ja tämän päällä olevan muovikalvon. Usein kangasmateriaali on kahden muovikalvon välissä, jolloin toinen muovikalvo asettuu korjattavan putken sisäpintaa vastaan ja toinen muodostaa korjatun putken uuden sisäpinnan.

Putkea sukitettaessa kovettuva hartsi kovetetaan, esimerkiksi asettamalla putken lämpötila sellaiseksi että kovettuminen tapahtuu. Samalla sukka painetaan tiiviisti putken seinää vasten niin, että korjatulle putkelle muodostuu riittävän suuri sisähalkaisija. Kovettumisen jälkeen sukka muodostaa jäykän rakenteen putken seinämää vasten. Näin sukka muodostaa uuden, alkuperäiseen putkeen tukeutuvan putken alkuperäisen putkirakenteen sisäpuolelle.

Haaroittuneet putkistot ovat ongelma putkia sukitettaessa. Putkihaarojen sukittamista käsitellään muun muassa julkaisuissa WO-A-95/08737. Kuvatussa menetelmässä pääputkilinjaan asetetaan sukka, jossa on aukko haarakohdassa. Liitosputkeen asetetaan toinen sukka, joka yhdistetään pääputkilinjan sukassa olevaan aukkoon ja sukat saumataan yhteen siten, että liitoskohtaan muodostuu kaulus pääputkilinjassa olevan sukan sisäpuolelle. Yhteen saumatut sukat venytetään ja kovetetaan samanaikaisesti.

Julkaisussa US-A-2011/0290359 (kuva 3) kuvataan miten Y- tai T- muotoinen haaroituskappale viedään putken haarakohtaan.

Haaroituskappaleen jälkeen tuodaan putkeen toinen sukka, joka liitetään haaroituskappaleeseen. Julkaisussa ei kerrota yksityiskohtia haaroituskappaleen rakenteesta.

Keksinnön lyhyt selostus

Esillä oleva keksintö käsittää putkisukan haaroittuvan putken korjaukseen, joka putkisukka käsittää: (a) yleisesti lieriömäisen pääputkilinjaan (1) asettuvan ensimmäinen osan (41), joka on muodostettu yhdestä tai useammasta kappaleesta liittämällä kappaleet yhteen yhdellä tai useammalla pitkittäissuuntaisella saumalla (43); (b) yleisesti lieriömäisen pääputkilinjasta (1) haarautuvaan putkilinjaan (2) asettuvan toisen osan (42), joka on muodostettu yhdestä tai useammasta kappaleesta liittämällä kappaleet yhteen yhdellä tai useammalla pitkittäissuuntaisella saumalla (44), ja joka on yhteydessä pääputkilinjaan (1) asettuvan ensimmäisen osan (41) kanssa siten, että neste pääsee virtaamaan ensimmäisen (41) ja toisen (42) osan välillä, ja jossa osat (41,42) on liitetty toisiinsa ainoastaan ensimmäiseen (41) ja toiseen osaan (42) nähden pitkittäissuuntaisilla saumoilla (43, 44).

Kuvioiden lyhyt selostus

Kuvio 1 näyttää haaroittuneen putken.

Kuvio 2 näyttää miten sukka muodostetaan yhdestä suorakaiteen muotoisesta kappaleesta.

Kuvio 3 näyttää putkisukan poikkileikkauksena.

Kuvio 4 näyttää keksinnönmukaisen putkisukan, joka on muodostettu kolmesta kappaleesta saumaamalla kappaleet yhteen neljällä saumalla. Kuvio 5 näyttää putken haarakohdan, jossa haarautuva putki liittyy runkoputkeen väliosan kautta.

Kuvio 6 näyttää keksinnönmukaisen putkisukan, jossa saumat on peitetty teipillä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnön mukainen putkisukka koostuu kahdesta toisiinsa saumattomasti tai ainoastaan pitkittäissuuntaisilla saumoilla toisiinsa liitetystä osasta, jotka kumpikin asettuvat omaan putkilinjaansa. Kumpikin osa on yleisesti lieriön vaipan muotoinen.

Sukka koostuu kangas- tai huopamaisesta kerroksesta sekä muovikalvosta. Asennettaessa sukka putkeen huopamainen kerros asettuu putken sisäpintaa vasten ja muovikalvo muodostaa uuden putken sisäpinnan. Huopakerrokseen sekoitetaan epoksihartsia, jonka annetaan kovettua kun sukka on asetettu putken sisään. Tällöin kovettunut sukka muodostaa uuden putken korjattavan putken sisälle. Kuten on alalla tunnettua, epoksihartsi voidaan kovettaa lämmittämällä putki sellaiseen lämpötilaan, jossa epoksihartsi kovettuu tai pitämällä putkea sellaisessa lämpötilassa, jossa epoksihartsi kovettuu.

Sukka saattaa olla kaksikerroksinen, jolloin muovikalvo on huopakerroksen yhdellä puolella. On myös mahdollista valmistaa sukka kolmi- tai useampikerroksisena. Tällöin voi muovikalvo olla huopakerroksen molemmilla puolilla.

Sukka valmistetaan yhdestä tai useammasta yleisesti suorakaiteen muotoisesta kappaleesta. Kun sukka tehdään yhdestä kappaleesta, niin kappaleen reunat käännetään vastakkain, jolloin kappale muodostaa lieriön vaipan. Reunat saumataan yhteen saumalla, esimerkiksi ompelemalla, liimaamalla tai hitsaamalla, jolloin sukka muodostuu. Saumaa muodostettaessa on edullista, että reunat ovat vastakkain. Tällöin sukka on tasapaksuinen koko ympärysmitaltaan. Lisäksi, jos reunat ovat osin päällekkäin, on olemassa riski, että kosteus pääsee kerääntymään pintojen väliin.

Kuten yllä on kuvattu, keksinnönmukainen sukka muodostuu kahdesta toisiinsa ainoastaan pitkittäissuuntaisilla saumoilla liitetystä osasta. Tämä tarkoittaa, että osien liitoskohdassa ei ole saumaa joka kiertäisi sukan jommankumman osan kehämäisesti. Tällöin sukka asettuu paremmin paikalleen liitoskohdassa. Sukka myös asettuu paremmin putken seinämää vasten. Tällöin uusittu putki vastaa hyvin alkuperäisen putken muotoa ja saavutetaan riittävä poikkipinta-ala putken sisällä. Näin uusitussa putkessa ei muodostu ylimääräistä virtausvastusta ja vuotoriski on pieni.

Erityisen edullisesti putkisukka valmistetaan kolmesta kappaleesta siten, että kappaleet on saumattu toisiinsa neljällä pitkittäissuuntaisella saumalla. On havaittu, että tällöin sukka sovittuu paremmin monimutkaisiin putkimuotoihin, kuten kuviossa 5 esitettyyn putkeen. Tällainen sukka säilyttää hyvin muotonsa monimutkaisissa putkirakenteissa ja asettuu tasaisesti putken seinämää vasten. Esimerkiksi kahdesta kappaleesta valmistettuja kolmella saumalla saumattu sukka toimii hyvin yksinkertaisessa haarakohdassa. Kuitenkin esimerkiksi kuvion 5 mukaisessa putkessa, jossa on kaksi kulmaa, kolmella saumalla saumattu sukka ei asetu hyvin putken pintaa vasten. Näin neljällä saumalla muodostettu sukka on helpompi asentaa ja tällöin säästetään asennukseen kuluvaa aikaa. Tällöin asennuksesta tulee edullisempi.

Edullisesti saumat suojataan vedenkestävällä teipillä. Näin saadaan vuotoriski pienennettyä.

Keksinnön mukainen putkisukka voidaan asettaa paikoilleen käyttämällä esimerkiksi julkaisussa WO-A-95/08737 kuvan 1 esittelemää menetelmää. Menetelmässä sukka viedään paikoilleen robotilla, joka on edullisesti varustettu kameralla. Robotti vie sukan paikalleen siten, että sukan haaraputkeen asettuva osa tulee haaroituskohtaan. Kun sukka on oikeassa kohdassa, se paineistetaan siten, että se painautuu putken sisäseinää vasten. Tämän jälkeen sukkaan imeytetty epoksihartsi kovetetaan, jolloin sukka muodostaa uuden putken alkuperäisen putken sisään.

Kuviossa 1 esitetään haaroittunut putki, jossa haaraputki (2) eroaa runkoputkesta (1) haarakohdassa (3).

Kuviossa 2 esitetään tavanomainen menetelmä, jolla putkisukka valmistetaan yhdestä suorakaiteen muotoisesta kappaleesta. Kappaleen 11 toinen reuna (11 a) käännetään toista reunaa (11 b) vasten nuolen osoittamalla tavalla. Reunat (11 a) ja (11 b) asetetaan vastakkain tai osin päällekkäin ja sauma muodostetaan liitoskohtaan, kuten yllä on kuvattu.

Kuviossa 3 esitetään poikkileikkauksena putkisukka, jossa sauma (12) on muodostettu asettamalla reunat (11 a) ja (11 b) vastakkain. Tällöin sukka liittyy tiiviisti putken sisäpintaa vasten. Sukalla on myös sama paksuus koko putken ympärysmitalla.

Kuviossa 4 esitetään keksinnön mukainen putkisukka, jossa on runkoputkeen (1) asettuva osa (41) sekä haaraputkeen (2) asettuva osa (42). Putkisukka (41,42) on tehty kolmesta kappaleesta. Yksi kappaleista muodostaa runkoputkeen (1) asettuvan osan (41) oikeanpuoleisen puoliskon (45). Toinen kappaleista muodostaa runkoputkeen (1) asettuvan osan (41) vasemmanpuoleisen puoliskon (46) haarakohtaan (40) asti sekä haaraputkeen (2) asettuvan osan (42) alemman puoliskon (47). Kolmas kappale muodostaa haaraputkeen (2) asettuvan osan (42) ylemmän puoliskon (48) sekä haarakohdasta (40) eteenpäin runkoputkeen (1) asettuvan osan (41) vasemmanpuoleisen puoliskon (49). Osat on saumattu neljällä pitkittäissuuntaisella saumalla, joista toiset (43) muodostuvat runkoputkeen (1) asettuvaan osaan (41) ja toiset (44) haaraputkeen (2) asettuvaan osaan (42). Toinen kummastakin saumasta (43, 44) jää kuvion taakse eikä siten näy kuvassa. Näin valmistettaessa sukan osissa (41,42) saumat (43, 44) asettuvat pitkittäissuuntaisesti sukan kummassakin osassa (41,42), eikä mikään saumoista (43, 44) kierrä haaraputkeen (2) asettuvaa osaa (42) tai runkoputkeen (1) asettuvaa osaa (41) kehämäisesti.

Kuviossa 5 esitetään putkirakenne, jossa haaraputki (2) yhdistyy runkoputkeen (1) väliosan (52) kautta. Väliosa (52) muodostaa kulman a runkoputken (1) kanssa ja kulman (a+90°) haaraputken (2) kanssa. Tällaisen putkirakenteen sukittaminen on erityisen haastavaa, koska sukka saattaa takertua kulmakohtiin, eikä asetu kunnolla putkea vasten. Tällöin muodostuu kulmakohtiin ryppyjä, jotka padottavat viilaavaa nestettä aiheuttaen tulvimisriskin ympäristöön. Tällöin sukka kasaantuu ja sen rakenne jää kulmakohtien lähellä epäsäännölliseksi. Rypyistä johtuen uusittu putki saattaa myös jäädä kulmakohtien lähellä muuta osaa heikommaksi ja näin vuodon riski kasvaa.

Kuviossa 6 esitetään putkisukka, joka käsittää runkoputkeen (1) asettuvan osan (41) ja haaraputkeen (2) asettuvan osan (42). Sukka on valmistettu saumaamalla osat neljällä pitkittäissuuntaisella saumalla, josta kaksi on näkyvissä (43, 44) ja toiset kaksi asettuvat näiden vastakkaisille puolille eivätkä siten näy kuviossa. Saumat on teipattu vedenpitävällä teipillä (65, 66) vuotojen eliminoimiseksi.

On havaittu, että kuvioiden 4 ja 6 mukainen putkisukka asettuu hyvin erimuotoisiin putkirakenteisiin ja on erityisen edullinen kuvion 5 mukaisissa rakenteissa. Tällöin sukka ei kiristy tai rypyty kulmakohtiin, vaan asettuu vapaasti putken sisäpintaa vasten kaikissa putken osissa (1, 2, 52). Näin saavutetaan tasainen sukan paksuus ja uusitusta putkistosta muodostuu tasalaatuinen. Vuotoriski saadaan näin minimoitua.

Claims (5)

SUOJAVAATIMUKSET

1. Rörfoder för renovering av ett förgrenat rör, vilket rörfoder omfattar: (a) en allmänt cylindrisk första del (41) som sätter sig i en huvudrörslinje (1) och som har utformats av ett eller flera stycken genom att foga ihop styckena med en eller flera längsgående fogar (43); (b) en allmänt cylindrisk andra del (42) som sätter sig i en rörlinje (2) som förgrenar sig från huvudrörs linjen (1) och som har utformats av ett eller flera stycken genom att foga ihop styckena med en eller flera längsgående fogar (44) och som på så sätt står i förbindelse med den första delen (41), som sätter sig i huvudrörs linjen (1), att vätskeflöde möjliggörs mellan den första (41) och den andra (42) delen, kännetecknat av att den första (41) och den andra (42) delen har fogats ihop endast med fogar (43, 44) längsgående i förhållande till den första (41) och den andra (42) delen.

1. Putkisukka haaroittuvan putken korjaukseen, joka putkisukka käsittää: (a) yleisesti lieriömäisen pääputkilinjaan (1) asettuvan ensimmäisen osan (41), joka on muodostettu yhdestä tai useammasta kappaleesta liittämällä kappaleet yhteen yhdellä tai useammalla pitkittäissuuntaisella saumalla (43); (b) yleisesti lieriömäisen pääputkilinjasta (1) haarautuvaan putkilinjaan (2) asettuvan toisen osan (42), joka on muodostettu yhdestä tai useammasta kappaleesta Siittämällä kappaleet yhteen yhdellä tai useammalla pitkittäissuuntaisella saumalta (44), ja joka on yhteydessä pääputkilinjaan (1) asettuvan ensimmäisen osan (41) kanssa siten, että neste pääsee virtaamaan ensimmäisen (41) ja toisen (42) osan välillä, tunnettu siltä, että ensimmäinen (41) ja toinen (42) osa on Siitetty toisiinsa ainoastaan ensimmäiseen (41) ja toiseen osaan (42) nähden pitkittäissuuntaisilla saumoilla (43,44).

2. Rörfoder enligt krav 1, kännetecknat av att de stycken som bildar den första (41) och den andra (42) delen har fogats ihop med fyra längsgående fogar (43, 44).

2. Vaatimuksen 1 mukainen putkisukka, tunnettu siitä, että ensimmäisen (41) ja toisen osan (42) muodostavat kappaleet on liitetty toisiinsa neljällä pitkittäissuuntaisella saumalla (43, 44).

3. Rörfoder enligt krav 2, kännetecknat av att fogarna (43, 44) har bildats genom att på så sätt förbinda och foga ihop styckets eller styckenas två kanter att kanterna sätter sig mot varandra.

3. Vaatimuksen 2 mukainen putkisukka, tunnettu siitä, että saumat (43, 44) on muodostettu liittämällä ja saumaamalla kappaleen tai kappaleiden kaksi reunaa yhteen siten, että reunat asettuvat vastakkain.

4. Rörfoder enligt något av kraven 1-3, kännetecknat av att fogarna har tejpats med vattentät tejp (65, 66).

4. Jonkin vaatimuksista 1 - 3 mukainen putkisukka, tunnettu siitä, että saumat on teipattu vedenpitävällä teipillä (65, 66).

5. Jonkin vaatimuksista 1 - 4 mukainen putkisukka, tunnettu siitä, että pitkittäissuuntaiset saumat (43, 44) on muodostettu ompelemalla, hitsaamalla, tai liimaamalla. SKYDDSKRAV

5. Rörfoder enligt något av kraven 1-4, kännetecknat av att de längsgående fogarna (43, 44) har bildats genom att sy, svetsa eller limma.