FI121130B

FI121130B - Sähkömoottorin kytkeminen syöttöverkkoon

Info

Publication number: FI121130B
Application number: FI20085186A
Authority: FI
Inventors: Stefan Strandberg; Shekhar Kubal; Ahti Rauma
Original assignee: Vacon Oyj
Priority date: 2008-02-29
Filing date: 2008-02-29
Publication date: 2010-07-15
Also published as: FI20085186A0; EP2096748A3; EP2096748B1; US20090218962A1; EP2096748A2; FI20085186A; US8242719B2

Description

SÄHKÖMOOTTORIN KYTKEMINEN SYÖTTÖVERKKOON

Tekniikan ala 5 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja järjestely sähkömoot torin kytkemiseksi syöttöverkkoon.

Erityisesti keksinnön kohteena on menetelmä ja järjestely vaih-tosähkömoottorin kytkemiseksi vaihtosähköverkkoon järjestelmässä, johon kuuluu taajuusmuuttaja, jolla moottori käynnistetään, ja kontaktorit, joilla syöttöläh-10 de vaihdetaan taajuusmuuttajalta suoralle verkkosyötölle.

Keksinnön tausta ja tunnettu tekniikka Sähkömoottoreita käytetään lähes kaikkialla yhteiskunnassa erilais-15 ten mekaanisten liikkeiden aikaansaamiseksi, kuten esimerkiksi pumppujen ja puhaltimien pyörittämiseen. Erilaisia sähkömoottorityyppejä on useita, joista yleisin on ns. oikosulkumoottori.

Oikosulkumoottorin kytkeminen verkkoon aiheuttaa tunnetusti 20 huomattavan kytkentävirtasysäyksen; käynnistyksessä verkosta otettu virta voi hetkellisesti olla jopa yli 6-kertainen nimelliseen nähden. Tällainen virtasysäys aiheuttaa usein ongelmia, kuten esimerkiksi tarpeen mitoittaa syöttöpiirin sulakkeet ja kaapelit suuremmaksi kuin varsinainen toiminnan aikainen kuormitus edellyttäisi sekä tietenkin tällaisesta ylimitoituksesta johtuvat ylimääräiset kus-25 tannukset. Yleensä kytkentävirtasysäys on sitä suurempi ongelma mitä suu-rempitehoisesta moottorista on kyse.

Eräs tunnettu ratkaisu käynnistysvirran vähentämiseksi on käyttää ns. pehmokäynnistintä, joka voi sisältää esimerkiksi tyristoreilla toteutetun kyt-30 kennän ohjausyksikköineen, ja jossa tyristorien ohjauskulmaa ohjataan siten että moottorin jännite alenee käynnistysvaiheen ylisuuren virran välttämiseksi. Tällainen ratkaisu on tullut tunnetuksi esimerkiksi julkaisuista DE4406794 ja US5859514. Ratkaisun huono puoli on käynnistimen kustannus ja toiminnan aikainen häviöteho moottorivirran kulkiessa jatkuvasti sen läpi. Jatkuvan hä-35 viötehon vähentämiseksi on tunnettua ohittaa pehmokäynnistin kytkemällä moottori käynnistysvaiheen jälkeen suoraan verkkoon ohituskontaktorilla.

2

Taajuusmuuttajan käyttäminen moottorin käynnistämiseksi ilman kytkentävirtasysäystä on myös hyvin tunnettu ratkaisu. Silloin kun kuormitus vaatii muuttuvaa pyörimisnopeutta, on taajuusmuuttajan käyttäminen muutenkin luonnollinen ratkaisu. Mikäli moottorin kuormitus kuitenkin sallii jatkuvan kiinte-5 ällä syöttöverkon taajuudella toimimisen, on tehohäviöiden minimoimiseksi tunnettua käyttää kontaktoreilla toteutettua ohituskytkentää jolla moottori kytketään käynnistysvaiheen jälkeen irti taajuusmuuttajasta ja kiinni suoraan verkkoon. Ohituskytkentää käytetään esimerkiksi tunnetussa kuvion 2a mukaisessa pumppuautomatiikassa, johon kuuluu yksi taajuusmuuttaja ja useita moottoreita 10 joista jokainen voidaan kytkeä kiinni joko taajuusmuuttajaan tai suoraan verkkoon. Ratkaisulla pumppujen aikaansaamaa summavirtausta voidaan säätää portaattomasti nollasta maksimituottoon asti, jolloin kaikki moottorit toimivat nimellisnopeudellaan.

15 Myös taajuusmuuttajalla nimellisnopeuteen kiihdytetty moottori voi ottaa huomattavan, jopa käynnistystilannetta suuremman kytkentävirta-sysäyksen silloin, kun se kytketään suoraan verkkoon. Näin tapahtuu mikäli taajuusmuuttajasta irtikytkemisen jälkeen moottorin liittimissä näkyvän ns. jään-nösjännitteen amplitudi ja vaihekulma poikkeavat syöttöverkon jännitteen ampli-20 tudista ja vaihekulmasta hetkellä jolloin moottori kytketään suoraan verkkoon. Kuormitetun moottorin hidastuvuuden ja kontaktorien kytkentä-viiveiden, jotka voivat olla luokkaa 40...1 OOms, vuoksi jäännösjännitteen ja syöttöverkon jännitteen tahdistamiseksi kytkentähetkellä ei löydy tunnetun tekniikan mukaista yksinkertaista ja kohtuuhintaista menetelmää tai järjestelyä.

25

Keksinnön yhteenveto Tämän keksinnön mukaisella ratkaisulla pyritään välttämään tunnetun tekniikan mukaiset ongelmat ja minimoimaan kytkentävirtasysäsys.

30 Keksinnön mukaisesti taajuusmuuttaja ohjaa omien signaaliliityntö- jensä kautta ohitukseen käytettäviä kontaktoreita, joko antamalla ulkoiselle kontaktorien ohjauslogiikalle ajoituspulsseja tai ohjaamalla itse suoraan jokaista kontaktoria omalla signaalillaan. Ohjausten tarkan ajoittamisen mahdollistamiseksi taajuusmuuttajan ohjausyksiköllä on tiedossaan oman tiedonkäsittelyai-35 kansa ja kontaktorien kytkentäviiveiden pituudet, jotka viiveet on joko annettu parametritietoina tai ne on mitattu. Myös moottorin hidastuvuus taajuusmuuttajasta irtikytkemisen ja verkkoon kiinnikytkemisen välisenä aikana voidaan joko 3 antaa parametritietona tai se voidaan mitata silloin kun taajuusmuuttajaan sisältyy lähtöjännitteen mittauspiirit.

Keksinnön edullisen soveilutusmuodon mukaisesti moottorin käynnistyksessä käytetään taajuusmuuttajaa, johon on sisällytetty välineet syöttö-5 verkon jännitteen hetkellisarvon mittaamiseksi. Tämä on perusta sille, että taajuusmuuttajaan kytketyn moottorin syöttöjännite ennen ohituksen vaatimaa py-säytystä on saatettavissa halutun suuruiseksi ja haluttuun vaihesiirtoon syöttö-verkon jännitteen kanssa taajuusmuuttajan oman ohjausyksikön toimesta.

Edellälueteltujen tunnistustietojen perusteella taajuusmuuttajan oh-10 jausyksikkö voi tämän keksinnön mukaisesti ajoittaa ennen pysäytystä moottorille syötetyn jännitteen vaihesiirron verkkoon nähden sekä kontaktorien ohjaukset siten, että viive taajuusmuuttajan pysäytyksen ja moottorin verkkoonkytken-nän välillä minimoituu ja moottorin jäännösjännite verkkoonkytkennän hetkellä on samanvaiheinen syöttöverkon jännitteen kanssa. Näin saadaan jännite-ero 15 syöttöverkon ja moottorin liittimien välillä minimoiduksi, minkä ansiosta kytken-tävirtasysäys suoralle verkkosyötölle siirryttäessä voidaan lähes täysin välttää.

Yksityiskohtaisesti keksinnön mukaiselle menetelmälle ja järjestelylle tunnusomaiset piirteet on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksintö soveltuu käytettäväksi kaikissa tapauksissa, joissa käyte-20 tään ohituksella varustettua taajuusmuuttajalla syötettyä moottoria. Edullinen esimerkki keksinnön sovelluskohteesta on kuvion 2a mukainen monimoottori-käyttö, jossa yksi taajuusmuuttaja voi huolehtia sekä prosessin portaattomasta säädöstä koko tuottoalueella että jokaisen moottorin käynnistämisestä ja suoralle verkkosyötölle kytkemisestä kytkentävirtasysäys minimoiden.

25

Piirustusten lyhyt kuvaus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 30 Kuvio 1 esittää oikosulkumoottorin ominaiskäyriä

Kuvio 2a esittää ohituksella varustettua monimoottorikäyttöä

Kuvio 2b esittää ohituksella varustetun monimoottorikäytön ohjausta,

Kuvio 3 esittää tunnetun tekniikan mukaista toimintaa ohitustilan- 35 teessä,

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaista toimintaa ohitustilanteessa

Kuvio 5 esittää keksinnön mukaista taajuusmuuttajaa 4

Keksinnön sovellutusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus

Kuvio 1 esittää oikosulkumoottorin tunnettuja luonteenomaisia virran lM ja momentin TM ominaiskäyriä vakiojännitteellä syötettynä. Kuviossa 5 vaaka-akselilla on pyörimisnopeus n ja pystyakselilla momentti T ja virta I. Kuvion mukaisesti moottorin nimellispisteessä pyörimisnopeus on nN, momentti Tmn ja virta Imn sekä ns. synkronisessa toimintapisteessä pyörimisnopeus on ns, momentti 0 ja virta Ims· Käynnistyshetkellä, jolloin pyörimisnopeus on vielä 0, virta lM on yleensä moninkertainen nimellisvirtaan verrattuna, mikä voi olla on-10 gelma syöttöpiirin mitoituksen kannalta.

Suuren käynnistysvirran välttämiseksi on tunnettua käyttää ns. pehmokäynnistintä, joka alentaa moottorille syötettyä jännitettä käynnistyksessä. Alemmalla jännitteellä moottorin ominaiskäyrät ovat matalammat, esimerkiksi kuvion 1 esittämän virtakäyrän Imi tapaan, jolloin myös käynnistysvirta jää 15 vastaavasti pienemmäksi. Moottorin pyörimisnopeuden kiihtyessä kohti nimellistä, nostaa pehmokäynnistin vastaavasti myös jännitettä kohti nimellisarvoa. Alhaisen käynnistysjännitteen vuoksi myös käynnistysmomentti jää alhaiseksi, mikä voi olla ongelma joissakin tapauksissa.

Tunnetusti moottorin momenttikäyrä seuraa samanmuotoisena 20 moottorin syöttötaajuutta. Tähän perustuukin taajuusmuuttajalla varustetun moottorin käynnistäminen, jolla on mahdollista saavuttaa täysi momentti koko kiihdytyksen ajan. Lisäksi, koska taajuusmuuttaja yleensä ottaa syöttöverkosta pelkästään pätötehoa, on verkkovirta alhaisilla taajuuksilla pieni.

25 Kuvio 2a esittää ns. ohituskäytöllä varustettua monimoottorikäyttöä, johon kuuluu tässä esimerkkitapauksessa kolmivaiheinen syöttöverkko L, taajuusmuuttaja FCja moottorit M1( M2,... Mn. Käyttösovelluksessa jokaista moottoria kohti on kaksi kontaktoria, joilla ne voidaan kytkeä joko taajuusmuuttajaan FC tai syöttöverkkoon L. Esimerkiksi moottori Mi kytkeytyy taajuusmuuttajaan 30 kontaktorin S11 ollessa kiinni ja verkkoon kontaktorin S12 ollessa kiinni. Vastaava kytkentä on jokaisen moottorin yhteydessä. Kontaktorien ohjauslogiikka huolehtii siitä, että vain yksi moottori on kytketty taajuusmuuttajaan kerrallaan ja siitä, että muita moottoreita on kytketty samanaikaisesti verkkoon sen mukaisesti kuin moottoreihin liitetty prosessi vaatii.

35

Kuviossa 2b on esimerkki siitä, kuinka kuvion 2a mukaista monimoottorikäyttöä voidaan ohjata. Esimerkissä moottorit pyörittävät pumppuja, joiden summatuottoa esittää kuvion vaaka-akseli Q. Pystyakselilta ilmenee mit 5 kä moottorit ovat käynnissä eri tuotoilla. Esimerkin mukaisesti, kun pumppujen yhteinen tuottotarve on välillä O...Qi, pelkästään moottori Mi on käynnissä, taajuusmuuttajan FC ohjaamana. Taajuusmuuttajaohjaus mahdollistaa pumpun tuoton portaattoman ohjauksen.

5 Kun tuottotarve ylittää raja-arvon Qi, kytketään moottori Mi verk- kosyötölle (L) ja moottori M2 taajuusmuuttajasyötölle (FC). Näin moottorin Mi pyörittämä pumppu tuottaa vakiotuoton Q1 ja moottorin M2 pyörittämällä pumpulla aikaansaadaan portaattomasti lisätuotto välillä Q1...Q2. Vastaavasti toimitaan muidenkin moottoreiden yhteydessä kokonaistuottotarpeen noustessa, 10 joten yhdellä taajuusmuuttajalla, kytkemällä se vuorollaan ohjaamaan kutakin moottoria, aikaansaadaan portaattomasti ohjattavissa oleva tuotto täydellä tuotealueella O...Qn.

Kuviossa 3 on esitetty kuinka kuvion 2a mukaisen esimerkkimootto-15 rin Mi syötönvaihto taajuusmuuttajalta verkkoon voi tapahtua tunnetun tekniikan mukaisesti. Kuviossa käytetyt signaalimerkinnät ovat seuraavat: • Su ja S12 esittävät kuviossa 2a vastaavasti nimettyjen kontaktorien asentoja ajan funktiona - signaali ylhäällä = ohjaus aktiivinen tai kontaktorin kiinni-asento 20 - signaali alhaalla = ohjaamaton tai kontaktorin auki-asento - katkoviiva = kontaktorin ohjaussignaali (ohjauskelan jännite) - yhtenäinen viiva = kontaktorin toteutunut asento • Ul esittää verkkovirran yhden pääjännitteen kuvaajaa, jonka jak- sonaika on esimerkiksi 20ms (50Hz verkossa) 25 · UMi esittää vastaavaa pääjännitettä moottorin liitäntäpisteessä ja • Imi esittää moottorin yhtä vaihevirtaa.

Kuviossa ennen ajanhetkeä ti kontaktori Su on kiinni, joten moottori toimii taajuusmuuttajasyöttöisenä. Moottorille syötetty jännite Umi koostuu taajuusmuuttajan välipiirin tasajännitteestä muodostetuista palkeista, jonka jän-30 nitekuvion perusaaltoa esittää katkoviivoilla esitetty kuvaaja Uimi· Kuvion esittämässä tilanteessa taajuusmuuttajan muodostaman jännitteen perusaalto on saatettu samanvaiheiseksi ja samansuuruiseksi verkkojännitteen Ul kanssa.

Hetkellä ti aloitetaan moottorin syötön vaihtaminen ohitukselle antamalla taajuusmuuttajalle pysäytyskäsky, joka aikaansaa sen muodostaman 35 lähtöjännitteen katkaisun hyvin nopeasti, esimerkiksi 1ms kuluttua. Syöttöjän-nitteen katkettua myös moottorin virta Imi katkeaa nopeasti, mutta jännite moottorin liitäntäpisteessä pysyy yllä roottorin pyörimisliikkeen ja magneettipiirin jäännösvuon ansiosta, jatkumona taajuusmuuttajan muodostaman jännitteen 6 perusaallolle ja vaimentuen moottorille ominaisen aikavakion mukaisesti. Tätä ns. jäännösjännitettä esittää sinimuotoinen katkoviiva aikavälillä ti...t4. Samanaikaisesti taajuusmuuttajan pysäyttämisen kanssa katkaistaan ohjausjännite kontaktorilta Su, minkä seurauksena sen pääkontaktit avautuvat esim. kuvion 5 mukaisesti noin 50 ms kuluttua hetkellä t3 (kontaktorin koosta ja mallista riippuen viive voi vaihdella esim. välillä 40...100ms).

Sopivan viiveen kuluttua kontaktorien samanaikaisen kiinniolon välttämiseksi, hetkellä t2, kytketään kontaktorille S12 ohjausjännite, minkä seurauksena sen pääkontaktit sulkeutuvat esim. kuvion mukaisen noin 50 ms kulut-10 tua. Kontaktien sulkeuduttua hetkellä t4 moottori jatkaa toimintaansa verk-kosyöttöisenä (yhtenäinen sinimuotoinen signaali akselilla Umi).

Aikavälillä t-ι... U, jolloin moottoria ei syötetä kummastakaan lähteestä, sen muodostama vääntömomentti on 0 minkä seurauksena pyörimisnopeus hidastuu nopeasti, varsinkin kun tilanteessa myös moottorin akseliin liitetty 15 kuormitus on suurimmillaan. Moottorin jäännösjännitteen taajuus on verrannollinen pyörimisnopeuteen, joten mitä pitempi on aikaväli t|... U, sitä arvaamatto-mampi on jäännösjännitteen vaihesiirto verkkoon nähden ajanhetkellä t*. Kuvion 3 mukaisessa pahimmassa tapauksessa vaihesiirto on 180 astetta, jolloin kytkentävirtasysäys Tmi ohituskontaktorin sulkeutuessa on suurin mahdollinen, 20 jopa yli 10-kertainen nimellisvirtaan verrattuna.

Kuviossa 4 on esitetty kuinka vastaava esimerkkimoottorin Mi syö-tönvaihto taajuusmuuttajalta verkkosyötölle voi tapahtua tämän keksinnön mukaisesti. Kuviossa käytetyt signaalimerkinnät ovat samat kuin kuviossa 3.

25 Keksinnön mukaisesti kontaktorien kytkentäviiveet ovat taajuus- muuttajan ohjausyksikön tiedossa. Tieto on joko annettu parametritietona tai se on selvitetty esimerkiksi käyttöönoton yhteydessä suoritetun identifioinnin yhteydessä, jolloin ohjausyksikkö antaa kontaktorille ohjauskäskyn ja mittaa viiveen kontaktorin apukoskettimelta tulevaan takaisinkytkentätietoon todellisesta 30 kontaktorin asennonmuutoksesta.

Keksinnön mukaisesti ohjausyksikkö tietää myös oman tiedon-käsittelyviiveensä siitä hetkestä, jolloin prosessin säätölogiikka antaa taajuus-muuttajalle pysäytyskäskyn, siihen hetkeen jolloin taajuusmuuttajan tehoasteen puolijohdekytkinten ohjaus todella lakkaa. Tämän viiveen tunnistaminen on 35 olennaisen tärkeää, koska tilanne, jossa molemmat moottoriin liitetyt kontaktorit ovat kiinni tehoasteen vielä toimiessa samanaikaisesti, johtaa normaalisti teho-puolijohdekytkinten vikaantumiseen. Tilanne jossa tehoaste on pysäytetty ja 7 molemmat kontaktorit ovat kiinni ei johda vikaantumiseen, vaikkakin tällaista tilannetta pyritään normaalisti välttämään.

Keksinnön mukaista on myös se, että taajuusmuuttajan ohjausyksiköllä on tiedossaan moottorin hidastuvuus täydestä nopeudesta täydellä 5 kuormalla silloin, kun moottorin molemmat syöttölähteet on irtikytketty. Hidastuvuus voidaan joko antaa parametrina tai mitata käyttöönoton yhteydessä suoritetun identifioinnin yhteydessä silloin, kun taajuusmuuttajaan sisältyy lähtöjän-nitteen mittauspiirit.

Kuten kuviosta 4 ilmenee, kontaktorien ohjaus voidaan keksinnön 10 mukaisesti aloittaa jo ennen taajuusmuuttajan pysäyttämistä. Näin voidaan tehdä, koska kontaktorien kytkentäviiveet ovat tiedossa ja normaalisti ne ovat useita kymmeniä millisekunteja, kun taas taajuusmuuttajan pysäytysviive on vain muutamien millisekuntien luokkaa. Viiveiden ollessa tiedossa aikaviive taajuus-muuttajan pysäyttämisestä (t3) suoran verkkosyötön kytkeytymiseen (t5) 15 voidaan minimoida, ollen kuvion esimerkissä alle 30 ms. Lisäksi, kun moottorin hidastuvuus on tiedossa, ohjausyksikkö voi kuvion mukaisesti ennakoida taajuusmuuttajan lähtöjännitteen vaihesiirron verkkoon nähden siten, että hidastu-vuusjakson (t3... t5) lopussa jäännösjännite on samanvaiheinen syöttö-verkon kanssa.

20 Kun hidastuvuusjakso on keksinnön mukaisesti saatettu hyvin lyhy eksi, esimerkiksi alle 20ms, voi moottorin hidastuvuuden vaikutuksen jättää yleensä huomioimatta ilman suurta vaikutusta kytkentävirtasysäykseen. Tällöin ei tarvita taajuusmuuttajan lähtöjännitteen mittauspiirejä ja riittää kun taajuus-muuttajan lähtöjännite ennen pysäytystä synkronoidaan saman-vaiheiseksi ver-25 kon kanssa.

Kuviossa 5 on esimerkki taajuusmuuttajasta, johon keksinnön mukaisesti kuuluu lisäosana verkkojännitteen mittaus. Tunnetusti erityyppisiä taajuusmuuttajia on useita, joista yleisin on kuvion esimerkissä esitetty ns. PWM-30 taajuusmuuttaja. Siihen kuuluu verkkovirran yliaaltoja suodattava AC-kuristin Lac Gonka asemesta voidaan tunnetusti käyttää myös DC-välipiiriin sijoitettua DC-kuristinta), tehodiodeista koostuva tasasuuntaussilta 10, välipiirin tasajänni-tettä suodattava kondensaattori CDc, IGBT-tehopuolijohdekytkimistä ja diodeista koostuva vaihtosuuntaaja 11 sekä ohjausyksikkö 12.

35 Ohjausyksiköllä on useita tehtäviä; se huolehtii mm. taajuus- muuttajan käynnistämisestä ja pysäyttämisestä, se muodostaa pulssikuvion jonka mukaisesti vaihtosuuntaajan tehokytkimiä ohjataan lähtöjännitteen (Uu, Uv, Uw) muodostamiseksi ja keksinnön mukaisessa tapauksessa myös huolehtii 8 siitä että lähtöjännitteen perusaalto on halutun suuruinen ja halutussa vaihesiir-rossa syöttöverkon kanssa ennenkuin moottorin syöttölähde vaihdetaan taajuusmuuttajalta verkkoon. Tämä onnistuu siten, että taajuusmuuttajassa on lisäosa, esimerkiksi muuntajalla varustettu kortti Measl, syöttöverkon jännittei-5 den mittaamiseksi. Lisäksi ohjausyksikkö voi antaa tarvittavat signaalit ohitus-kontaktorien ohjaamiseksi sen jälkeen kun käsky ohituksen suorittamiseksi on tullut ja tahdistus on kunnossa. Ohituskäsky voi tulla ulkoiselta ohjauspiiriltä tai taajuusmuuttajan omaan ohjausyksikköön kuuluvan sovellusohjelman antamana.

10

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutusmuo-dot eivät rajoitu yksinomaan edellä esitettyyn esimerkkiin, vaan ne voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

15

Claims

1. Menetelmä vaihtosähkömoottorin (Mi, M2, ... Mn) kytkemiseksi vaihtosähköverkkoon (L) järjestelmässä, johon kuuluu taajuusmuuttaja (FC), 5 jolla moottori käynnistetään, ja kontaktorit (Su, S12, S2i, S22, SNi, Sn2), jossa menetelmässä syöttölähde vaihdetaan kontaktorien avulla taajuusmuuttajalta suoralle verkkosyötölle, jossa menetelmässä taajuusmuuttaja pysäytetään ennen syöttöläh-teen vaihtamista, 10 tunnettu siitä, että menetelmässä: syöttölähteen vaihtamisen yhteydessä kontaktorien ohjaus aloitetaan ennen taajuusmuuttajan pysäyttämistä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että syöttölähteen vaihtamiseksi tarvittavien kontaktorien ohjaus suoritetaan taajuusmuuttajan ohjausyksikön toimesta.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään taajuusmuuttajan oma tiedon- 20 käsittelyaika ja kontaktorien kytkentäviiveiden pituudet kontaktorien ohjauksen aloitushetken määrittämiseksi siten, että kontaktorien ohjaus voidaan aloittaa ennen taajuusmuuttajan pysäyttämistä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että kytkentäviiveiden pituudet annetaan para- metritietoina.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkentäviiveiden pituudet mitataan. 30

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moottorin käynnistyksessä käytetään taajuusmuuttajaa, johon on sisällytetty välineet syöttöverkon jännitteen hetkellisar-von mittaamiseksi, ja että syöttöverkon jännitteen hetkellisarvo mitataan, ja taa- 35 juusmuuttajaan kytketyn moottorin syöttöjännite ennen ohituksen vaatimaa py-säytystä ohjataan halutun suuruiseksi ja haluttuun vaihesiirtoon syöttöverkon jännitteen kanssa.

7. Järjestely vaihtosähkömoottorin (Mi, M2, ... Mn) kytkemiseksi vaihtosähköverkkoon (L) järjestelmässä, johon kuuluu taajuusmuuttaja (FC), jolla moottori käynnistetään, ja kontaktorit (Su, S12, S21, S22, Sni, Sn2)> joilla moottori on kytkettävissä vaihtosähkösyöttöverkkoon ja moottoriin, 5 jossa kontaktorit on sovitettu ohjattavaksi siten, että syöttölähde vaihdetaan kontaktorien avulla taajuusmuuttajalta suoralle verkkosyötölle, jossa taajuusmuuttaja on ohjattavissa pysähtymään ennen syöttö-lähteen vaihtamista, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu siten, että 10 syöttölähteen vaihtamisen yhteydessä kontaktorien ohjaus aloite taan ennen taajuusmuuttajan pysäyttämistä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että taajuusmuuttaja on sovitettu siten, että 15 syöttölähteen vaihtamiseksi tarvittavien kontaktorien ohjaus suoritetaan taajuusmuuttajan ohjausyksikön toimesta.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että taajuusmuuttaja on sovitettu siten, että se 20 määrittää oman tiedonkäsittelyaikansa ja kontaktorien kytkentäviiveiden pituudet kontaktorien ohjauksen aloitushetken määrittämiseksi siten, että kontaktorien ohjaus voidaan aloittaa ennen taajuusmuuttajan pysäyttämistä.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7-9 mukainen järjestely, 25 tunnettu siitä, että taajuusmuuttaja on ohjattavissa siten, että kytkentäviiveiden pituudet annetaan parametritietoina.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7-9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että siinä on välineet, joilla kytkentäviiveiden pi- 30 tuudet voidaan mitata.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7-11 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että moottorin käynnistyksessä käytettävässä taajuusmuuttajassa on välineet syöttöverkon jännitteen hetkellisarvon mittaami-35 seksi, ja että taajuusmuuttajalla voidaan mitata syöttöverkon jännitteen hetkel-lisarvo, ja taajuusmuuttajaan kytketyn moottorin syöttöjännite ennen ohituksen vaatimaa pysäytystä on ohjattavissa halutun suuruiseksi ja haluttuun vaihesiir-toon syöttöverkon jännitteen kanssa.