FI125784B - Palontorjuntajärjestelmän pumppuyksikön sähkömoottoreiden ohjaus - Google Patents

Description

PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄN PUMPPUYKSIKÖN SÄHKÖMOOTTOREIDEN OHJAUS

Keksinnön ala Tämä keksintö liittyy palontorjuntajärjestelmiin, ja erityisesti korkeapaine-vesisumusammutusjärjestelmiin.

Erityisesti tämän keksinnön kohteena on palontorjuntajärjestelmän, kuten ve-sisumusammutusjärjestelmän, erityisesti korkeapainevesisumusammutusjärjes-telmän, pumppuyksikön sähkömoottoreiden ohjausmenetelmä ja -laitteisto.

Tunnettu tekniikka

Nykyään palontorjuntajärjestelmissä, kuten vesisumusammutusjärjestelmissä, erityisesti korkeapainevesisumulaitteistoissa, käytetään pumppuyksikköjä, jotka koostuvat vaihtosähkömoottoreista, voimansiirtovaihteistoista, korkeapaine-vesipumpuista sekä vapaakiertoventtiileistä, joiden tarkoituksena on tasata akti-vointitilanteessa painetta, tyypillisesti yli 100 bar esim. 140 bar - 180 bar paineeseen. Korkeapainepumppujen ja sähkömoottorien välissä on usein vaihteisto, jossa sähkömoottorin akselilta saatava teho jaetaan yhdelle tai useammalle korkeapainepumpulle siten, että saadaan vaadittava vedentuotto. Korkeapaine-pumppuihin vesi johdetaan yksikön omasta vesitankista.

Korkeapainevesisumusammutuslaitteisto toimii yleensä siten, että järjestelmän ollessa valmiustilassa siinä pidetään pientä, esim. 25 bar, painetta esimerkiksi pneumaattisella valmiustilapumpulla. Valmiustilapumpun lisäksi järjestelmässä voi olla painevesiputkeen sijoitettu virtausanturi. Jos lämpötila nousee pa-losuojatussa tilassa yli sumutussuuttimien lämpöarvon, suuttimessa oleva läm-pöampulli rikkoutuu ja päästää veden virtaamaan sumuna suojattuun tilaan. Valmiustilapumppu pyrkii pitämään putkistossa 25 bar paineen ja alkaa pumpata lisää vettä putkistoon, mikä saa aikaan veden virtauksen. Virtausanturi havaitsee tämän virtauksen ja lähettää signaalin, joka saa aikaan pumppuyksikön käynnistymisen.

Putkistossa voi olla myös painetta tarkkaileva painekytkin. Jos valmiustila-pumppu on vikaantunut ja putkistossa on virtausta, ei virtausanturi saa virtaus- tietoa. Tästä seuraa, että virtausanturin signaali ei käynnistä pumppuyksikköä. Jos järjestelmän paine laskee putkistossa alle ennaltamäärätyn raja-arvon ja pysyy rajan alla tietyn ajan, siitä aiheutuu pumpun käynnistyminen painekytki-men avulla liian alhaisen paineen vuoksi.

Kun pumppuyksikkö on tunnetuissa pumppuyksiköissä käynnistetty (aktivoitu), pumppuyksikön pumppujen sähkömoottorit käynnistyvät automaattisesti suoraan sähköverkkoon aikareleen ohjaamina vuorotellen lyhyellä viiveellä. Mikäli tarvittu veden virtausmäärä on pienempi kuin pumppuyksikön tuotto, ylimenevä osa virtauksesta ohjataan vapaakiertoventtiileiden kautta takaisin vesitankkiin. Korkeapainevesipumppuja pyöritetään tyypillisesti kolmivaiheiseen vaihtosäh-köverkkoon kytkettyjen kolmivaiheisten vaihtosähkömoottorien avulla.

Tunnetuissa pumppuyksiköissä tarvitaan vesitankki, vapaakiertoventtiilit ja erillinen valmiustilapumppu, mikä tekee tunnetuista pumppuyksiköistä suhteellisen monimutkaisia, suuria ja kalliita.

Keksinnön yhteenveto Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnetun tekniikan epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen menetelmä ja laitteisto ohjaamaan palontorjun-tajärjestelmän, kuten vesisumusammutusjärjestelmän, pumppuyksikön vaih-tosähkömoottoreita.

Keksinnön mukainen ratkaisu perustuu taajuusmuuttajaan, jonka avulla yksi moottoreista kytketään syöttöverkkoon. Taajuusmuuttajan avulla voidaan saada aikaan taajuudeltaan ja amplitudiltaan vaihteleva vaihtojännite, jolla pumppu-käytön yhtä moottoria voidaan ohjata.

Eräässä keksinnön sovellutusmuodossa taajuusmuuttaja kytketään kiinteästi yhteen vaihtosähkömoottoreista.

Eräässä toisessa keksinnön sovellutusmuodossa taajuusmuuttaja voidaan kytkeä mihin tahansa pumppukäytön vaihtosähkömoottoreista.

Yksityiskohtaisesti keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteistolle tunnusomaiset piirteet on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 9. Keksinnön edullisia sovellutusmuotoja on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön avulla voidaan kustannustehokkaasti rakentaa erittäin redundantti-nen ja asiakkaalle lisäarvoa tuova (mm. sähkön-ja vedenkulutuksen optimointi sekä mahdollisuus minimoida sähkömoottoreiden käynnistysvirtapiikit) pumppu-yksikön ohjausjärjestelmä.

Keksinnön mukaisessa pumppuyksikössä ei tarvita erillistä vesitankkia, vapaa-kiertoventtiileitä eikä valmiustilapumppua, mikä tekee pumppuyksiköistä mekaanisesti yksinkertaisia ja kompakteja. Lisäksi vältetään mekaanisten vapaa-kiertoventtiilien tyypillisesti suuresta hystereesistä aiheutuvat ongelmat sekä veden kierrättämisestä aiheutuva veden ja pumppujen kuumeneminen. Näin pumppuyksikön mekaniikkaa on voitu yksinkertaistaa huomattavasti tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna.

Sen lisäksi laitteistossa tarvitaan vain yksi taajuusmuuttaja, jonka rinnalle voidaan käytön varmistamiseksi kytkeä toinen, varalla oleva taajuusmuuttaja, jolloin laitteiston rakenne myös tältä osin on erittäin yksinkertainen. Lisäksi moottoreiden ja pumppujen kulumista voidaan tasata käynnistysjärjestystä vaihtelemalla.

Piirustusten lyhyt kuvaus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön korkeapainevesisumusammutusjärjestelmää ja sen pumppuyksikön ohjauslaitteistoa yhden taajuusmuuttajaohjatun moottorin osalta yksinkertaistettuna lohkokaaviona, kuvio 2 esittää erään keksinnön mukaisen sovellutusmuodon moottoripiirin kytkentäkaaviota, kuvio 3 esittää toisen keksinnön mukaisen sovellutusmuodon moottoripiirin kytkentäkaaviota, ja kuvio 4 esittää erään keksinnön mukaisen ohjausjärjestelmän lohkokaaviota, kuvio 5 esittää toisen keksinnön mukaisen ohjausjärjestelmän lohkokaaviota, kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaisen ohjausjärjestelmän toimintaa, ja kuvio 7 esittää myös kuvion 5 mukaisen ohjausjärjestelmän toimintaa. Keksinnön edullisten sovellutusmuotojen kuvaus

Palontorjuntajärjestelmässä, kuten vesisumusammutusjärjestelmässä, erityisesti korkeapainevesisumusammutusjärjestelmässä, on palosuojattuun tilaan sijoitetut suihkutuspäät, joissa on suuttimet, pumppuyksikkö sekä putkisto toimilait-teineen sammutusnesteen johtamiseksi pumppuyksiköstä suuttimiin. Pumppu-yksikössä on useita pumppukäyttöjä, joista kussakin on korkeapainepumppu ja sitä pyörittävä vaihtosähkömoottori.

Järjestelmä toimii kuten edellä on tunnetun tekniikan kuvauksessa esitetty, eli jos lämpötila nousee palosuojatussa tilassa yli sumutussuuttimien lämpöarvon, suuttimessa oleva lämpöampulli rikkoutuu ja päästää veden virtaamaan sumuna suojattuun tilaan. Tässä keksinnössä valmiustilapumppuna toimiva korkeapainepumppu, jota ohjataan taajuusmuuttajalla, pyrkii pitämään putkistossa 25 bar paineen ja alkaa pumpata lisää vettä putkistoon, mikä saa aikaan veden virtauksen. Mikäli valmiustilapumppaus ei riitä ylläpitämään valmiuspainetta en-nalta-asetellussa ajassa, ohjausjärjestelmä saa aikaan pumppuyksikön käynnistymisen. Korkeapainevesisumusammutusjärjestelmän yleinen rakenne ja toiminta on alan ammattimiehelle selvää eikä se ole keksinnön kannalta olennaista, joten sitä ei ole esitetty kuvioissa eikä seuraavassa siihen seuraavassa puututa sen yksityiskohtaisemmin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen korkeapainevesisumusammutusjärjestel-män ja sen pumppuyksikön sähkömoottoreiden ohjauslaitteiston yksinkertaistettua lohkokaaviota. Siinä on esitetty korkeapainepumput 101 sekä niitä pyörittävät kolmivaiheiset vaihtosähkömoottorit 102. Vesi ohjataan vesijohtojärjestelmästä 103 syöttöputkiston 104 avulla pumppuihin ja edelleen toisen syöttöput- kiston 105 avulla suuttimille 112, ja sähköteho syötetään kolmivaiheverkosta 106 kolmivaiheisten syöttökaapelien 107 avulla moottoreihin.

Keksinnön mukaisessa laitteistossa on yksi sähkömoottoreista 102 liitetty syöt-töverkkoon taajuusmuuttajan 108 kautta, jolloin kyseistä moottoria voidaan ohjata taajuudeltaan ja amplitudiltaan vaihtelevalla kolmivaiheisella vaihtojännitteellä 109. Taajuusmuuttaja voi olla esimerkiksi jänniteohjattu PWM-taajuusmuuttaja, jossa on verkkoon liitetty tasasuuntaajasilta, tasajännitevälipiiri ja moottoria syöttävä vaihtosuuntaajasilta.

Suuttimien syöttöputkistoon on liitetty paineanturit (-lähettimet) 110, ja ne samoin kuin moottorit ja taajuusmuuttaja on liitetty ohjausyksikköön (PCB) 111, jolla järjestelmää ohjataan. Painelähettimiä on tyypillisesti kaksi redundanttisuu-den vuoksi, ja lisäksi ne voidaan kytkeä eri IOC-kortteihin (katso kuvio 4).

Kuviossa 2 on kuvattu pääpiiritasolla peruskonsepti, jossa taajuusmuuttaja on kytketty kiinteästi yhteen moottoriin. Pumppuyksikössä on kolmivaiheverkkoon 201 katkaisijoiden (sulake) 202a-f kautta kytketyt kuusi kolmivaiheista vaih-tosähkömoottoria 203a-f. Yhtä moottoreista ohjataan taajuusmuuttajalla 204, joka on kytkettävissä moottoriin ensimmäisen kontaktorin 205 avulla, tai sitten sitä syötetään suoraan verkosta toisen kontaktorin 206a kautta siten, että moottori voi olla kytketty suoraan verkkoon (KD-kontaktorit) tai taajuusmuuttajan (FC) kautta (KF-kontaktori). Muut moottorit on kytkettävissä suoraan verkkoon kontaktorien 206b-206f kautta. Kontaktoreita ohjataan erillisen elektronisen ohjausyksikön (PCB Control System) 211 avulla.

Pumppuyksikön käynnistyksessä ja käytössä taajuusmuuttajalla ohjattava moottori toimii painetta ”hienosäätävänä” moottorina portaattomasti ja muita käynnistetään suoraan verkkoon eli nimellisnopeuteen ”karkeasäädöllä” eli portaittaisesti tarvittava määrä esimerkiksi aikaviivästetysti tuottamaan tarvittavan veden virtausmäärän. Näin pumpuilla tuotetaan juuri oikea määrä painetta. Lisäksi järjestelmän ollessa valmiustilassa siinä pidetään pientä, esim. 25 bar, painetta taajuusmuuttajaohjatun moottorin avulla tunnetun tekniikan valmiustilapumpun sijasta.

Kuviossa 3 on kuvattu keksinnön mukainen sovellutusmuoto, ns. verkkotahdis-tuskonsepti, jossa painesäätö toimii aivan samalla tavalla kuin edellä, mutta taajuusmuuttaja 304 voidaan kytkeä mihin tahansa moottoriin. Tätä varten kussakin moottorissa on kaksi kontaktoria 305a-f (KD-kontaktorit) ja 306a-f (FC-kontaktorit), jotka kaikki on kytketty erilliseen elektroniseen ohjausyksikköön 311. Sen lisäksi taajuusmuuttaja on kytketty verkkoon oman katkaisijan 307 kautta. Koska tehontarve on usein varsin suuri, tätä konseptia tarvitaan, kun moottoreiden suorakäynnistysvirtapiikit voisivat aiheuttaa ongelmia sähköverkolle. Moottorit tahdistetaan pääverkon taajuuteen ja vaiheeseen, jolloin ne voidaan kytkeä siihen ilman merkittävää virtapiikkiä. Mittausmuuntaja 308 T9B kytketään verkkoon oman katkaisijan 309 kautta ja lisäksi taajuusmuuttajan analo-giasisääntuloon. Taajuusmuuttaja pystyy näin mittaamaan oman lähtöjännit-teensä ja pääverkon vaiheen ja kommunikoimaan synkronointihetken ohjaus-elektroniikalle.

Kuviossa 4 kuvataan ohjausyksikön väyläohjattua hajautettua ohjauselektroniik-kaa. Pumppuyksikössä on erillinen, kaikille moottoreille ja taajuusmuuttajalle yhteinen startterikaappi, joka kootaan esivalmistetuista moduuleista, joihin ohjausyksikön ohjauselektroniikka on hajautettu. Siinä on käyttöliittymänä toimiva pumppukäytön käyttöpaneeli (PUP) 401, pumppuyksikön ohjausyksikkökortti (ohjain) (PUC) 402, moottoriohjauksen liitäntäkortit (MCI) 403, taajuusmuuttaja-ohjauksen liitäntäkortti (FCI) 404 ja input-/output-kortit (IOC) 405. Ohjauskortit kommunikoivat redundanttista kaksisuuntaista CAN-väylää 406 pitkin. Järjestelmään voidaan kytkeä redundanttisuuden vuoksi kaksi PUC-korttia ja kaksi FCI-korttia (eli myös kaksi taajuusmuuttajaa).

Keksinnössä järjestelmää ohjataan verkkojännitteen synkronoinnilla (linjasyn-kronointi), jossa mitataan verkkojännitettä ja moottorin jännitettä ja synkronoidaan moottorin taajuus verkkotaajuuteen (ks kuvio 6).

Jotta saavutettaisiin linjasynkronoinnin optimaalinen etu, täytyy tietää kontakto-rin toiminnan tarvittava ennakkoaika. Edelleen, ohjauksen yksinkertaistamiseksi tämän ennakkoajan tulisi olla sama kaikille moottoreille.

Redundanttisessa CAN-väylässä on useita muuttujia, jotka vaikeuttavat ennakkoajan asettelua, esim.: - liitäntäkorttien määrä verkossa, koska kukin liitäntäkortti aiheuttaa tyypillisesti noin 1 ms. viiveen signaalin reitillä, - käskyreitti; kun yhteydessä on ongelmia, käskyt voivat kulkea joko pitempää tain lyhyempää reittiä.

Tämä on keksinnössä ratkaistu kuvion 5 mukaisella ohjauksella siten, että aikakriittiset käskyt, joita ovat synkronointikäsky, avaa KF-kontaktori, sulje KD-kontaktori, generoidaan paikallisesti FCI:ssä ja MCI:ssä, eikä niitä siten tarvitse siirtää edestakaisin PUC:n ja niiden välillä.

Sen lisäksi FCI ja MCI:t on kytketty galvaanisesti johtimilla 501 - 504 toisiinsa niissä olevien synkronointiliittimien kautta siten, että taajuusmuuttajan liitäntäkortista lähtee yksi johdin 501 ensimmäiseen moottorin liitäntäkorttiin, ja ensimmäisestä moottorin liitäntäkortista lähtee toinen johdin 502 toisen moottorin liitäntäkorttiin jne. Vastaavasti voidaan kytkeä pistekatkoviivoilla esitetyn toisen taajuusmuuttajan liitäntäkortin synkronointiliittimistä johdin 503 moottorin liitäntäkorttiin ja edelleen moottorit toisiinsa johtimilla 504.

Seuraavassa kuvataan laitteiston toimintaa. Toiminnan kuvauksessa viitataan kuvion 5 lisäksi kuvioihin 6 ja 7, jotka kuvaavat verkon jännitettä Uline, taajuus-muuttajan jännitettä UFC ja moottorin jännitettä UM aika-akselilla t (kuvio 6) sekä synkronoinnin aloituskäskyä (start sync) PUC:sta, FC-kontaktorin KF ohjausta, FC-kontaktorin KF statusta, suoraan verkkoon kytkevän kontaktorin KD ohjausta sekä suoraan verkkoon kytkevän kontaktorin KD statusta samalla aika-akselilla moottorin jännitteen kanssa (kuvio 7).

Kuvioiden 6 ja 7 mukaisesti hetkellä t1 annetaan synkronoinnin aloituskäsky PUC:stä. Tällöin yksi moottoreista, esim. 203a, toimii taajuusmuuttajaohjattuna. Hetkellä t2 synkronointi on valmis ja annetaan synronointi valmis-käsky taajuusmuuttajalta. Hetkellä t3 annetaan pysäytä FC-käsky ja avaa KF-käsky. Sen jälkeen KF avataan hetkellä t4 ja annetaan sulje KD-käsky ja kontaktorin KD sulkeutumisviiveen ajan moottori pyörii vapaasti hetkeen t5, jolloin KD on suljettu ja vaihtosähkömoottori on kytketty suoraan verkkoon.

Kuviossa 7 on vielä esitetty kontaktorien kytkennät ko. ohjauksessa. Siinä näkyy, että synkronoinnin aloituskäsky on päällä välillä t1 -13, synkronointi valmis-käsky on päällä välillä t2-t3, ja FC:n käyntikäsky ja FC-kontaktorin KF-ohjaus on päällä jo ennen t1:tä hetkeen t3 asti, jolloin FC-kontaktori KF on kiinni au-keamisviiveen ajan hetkeen t4 asti. Suoraan verkkoon kytkevän kontaktorin KD

ohjaus (DOL CONTACTOR KD CONTROL) ohjaa KD:n kiinni hetken t4 jälkeen, ja suoraan verkkoon kytkevä kontaktori KD on kiinni hetkestä t5 asti (DOL CONTACTOR KD STATUS).

Kuviossa 7 on esitetty, että moottori ohjataan ennalta-aseteltuun nopeuteen (Preset speed).

Ideaalinen vaihesynkronointi, jossa ei synny virtapiikkiä, saadaan aikaan silloin, kun synkronointi ja verkkoon kytkeytyminen tapahtuu moottorin jännitteen ja verkon jännitteen ollessa samassa vaiheessa ja ko. jännitteiden nollakohdassa hetkellä t5 (kuvio 6).

Viive FC:n jännitteen taajuuden ja vaihesynkronoinnin välillä, viive KF:n avautumiselle ja viive KD:n avautumiselle on esitetty kuviossa 7 aikaväleinä t1-t2, t3-t4 ja t4-t5. Ennalta-aseteltu ennakko on aikaväli t2-t3.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutusmuodot eivät rajoitu yksinomaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Selityksessä esitetyt, yhdessä toistensa kanssa mainitut tunnusmerkit voivat olla myös itsenäisiä tunnusmerkkejä.

Claims (25)

1. Palontorjuntajärjestelmän pumppuyksikön sähkömoottoreiden ohjausmenetelmä, jossa palontorjuntajärjestelmässä on suuttimet (112), pumppuyksikkö, ohjausjärjestelmä paineenmittausvälineineen ja putkisto (105) sammutusväliaineen johtamiseksi pumppuyksiköstä suuttimiin, jossa pumppuyksikössä on pumppukäytöt, joissa kussakin on pumppu (101) ja sitä pyörittävä vaihtosähkömoottori (102, 203a-203f), joka on kytkettävissä vaih-tosähköverkkoon kontaktorilaitteen (206a-f) kautta, jossa pumppuyksikössä vaihtosähkömoottoreita ohjataan putkistossa mitattavan paineen perusteella, tunnettu siitä, että yhtä sähkömoottoreista (102, 203a-203f) ohjataan kerrallaan taajuusmuuttajan (108, 204) avulla siten, että taajuusmuuttajalla ohjattava moottori toimii taa-juusmuuttajaohjattuna portaattomasti painetta säätävänä moottorina ja muita käynnistetään verkkoon portaittaisesti säätävinä moottoreina.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuus-muuttaja on kytkettävissä moottoriin ensimmäisen kontaktorilaitteen (205) avulla, tai sitten moottoria syötetään suoraan verkosta toisen kontaktorilaitteen (206a) kautta siten, että moottori voi olla kytketty verkkoon suoraan (KD) tai taajuusmuuttajan kautta (KF).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuus-muuttaja kytketään kontaktorilaitteen avulla yhteen sähkömoottoreista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuus-muuttaja voidaan kytkeä kontaktorilaitteiden avulla mihin tahansa pumppukäy-tön moottoreista.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kutakin moottoria varten on kaksi kontaktorilaitetta (305a-f ja 306a-f), siten, että taajuusmuuttaja on kytkettävissä kuhunkin moottoreista ensimmäisen kontaktori-laitteen (205) avulla, tai sitten kukin moottori on syötettävissä suoraan verkosta toisen kontaktorilaitteen (206a-206f) kautta siten, että moottori voi olla kytketty verkkoon suoraan (KD) tai taajuusmuuttajan kautta (KF).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moottorit tahdistetaan pääverkon taajuuteen ja vaiheeseen, jolloin ne voidaan kytkeä siihen ilman merkittävää virtapiikkiä.

7. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mit-tausmuuntaja (308) on kytketty taajuusmuuttajan analogiatuloon, ja taajuus-muuttaja mittaa oman lähtöjännitteensä ja pääverkon vaiheen jännitteen ja kommunikoi tahdistushetken ohjauselektroniikalle.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palontorjuntajärjestelmä on vesisumusammutusjärjestelmä, erityisesti kor-keapainevesisumusammutusjärjestelmä.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pumppuyksikköä ohjataan erillisellä, moottoreille ja taajuusmuuttajalle yhteisellä ohjausyksiköllä, jossa on pumppuyksikön ohjausyksikkö (PUC) 402, moottoriohjauksen liitäntäkortit (MCI) 403, taajuusmuuttajaohjauksen liitäntäkortti (FCI) 404 ja input-/output-kortit (IOC) 405.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjauskortit kommunikoivat redundanttista kaksisuuntaista CAN-väylää (406) pitkin.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aikakriittiset käskyt, joita ovat synkronointikäsky, avaa KF, sulje KD, generoidaan paikallisesti FCI:ssä ja MCI:ssä

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että FCI ja MCI:t on kytketty galvaanisesti johtimilla (501 - 504) toisiinsa niissä olevien synkronointiliittimien kautta synkronointikäskyjen antamiseksi FCI.stä yhteen MCI:hin ja siitä edelleen muihin MCI:hin.

13. Palontorjuntajärjestelmän pumppuyksikön sähkömoottoreiden ohjauslaitteis-to, jossa palontorjuntajärjestelmässä on suuttimet (112), pumppuyksikkö, ohjausjärjestelmä paineenmittausvälineineen ja putkisto (105) sammutusväliaineen johtamiseksi pumppuyksiköstä suuttimiin, jossa pumppuyksikössä on pumppukäytöt, joissa kussakin on pumppu (101) ja sitä pyörittävä vaihtosähkömoottori (102, 203a-203f), joka on kytkettävissä vaih-tosähköverkkoon kontaktorilaitteen (206a-f) kautta sekä ohjausyksikkö, jossa pumppuyksikössä vaihtosähkömoottorit on järjestetty ohjattavaksi putkistossa mitattavan paineen perusteella, tunnettu siitä, että laitteistossa on yksi tai useampi sähkömoottoria ohjaava taajuusmuuttaja, ja ohjausyksikkö on järjestetty ohjaaman yhtä sähkömoottoreista (102, 203a-203f) kerrallaan taajuusmuuttajan (108, 204) avulla siten, että taajuusmuuttajalla ohjattava moottori toimii taajuusmuuttajaohjattuna portaattomasti painetta säätävänä moottorina ja muita käynnistetään verkkoon portaittaisesti säätävinä moottoreina.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että taajuus-muuttaja on kytkettävissä moottoriin ensimmäisen kontaktorilaitteen (205) avulla, tai sitten moottoria syötetään suoraan verkosta toisen kontaktorilaitteen (206a) kautta siten, että moottori voi olla kytketty verkkoon suoraan (KD) tai taajuusmuuttajan kautta (KF).

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että taajuus-muuttaja kytketään kontaktorilaitteen avulla yhteen sähkömoottoreista.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että taajuus-muuttaja on kytkettävissä kontaktorilaitteiden avulla mihin tahansa pumppukäy-tön moottoreista.

17. Patenttivaatimuksen 14 tai 16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kutakin moottoria varten on kaksi kontaktorilaitetta (305a-f ja 306a-f), siten, että taajuusmuuttaja on kytkettävissä kuhunkin moottoreista ensimmäisen kontaktori-laitteen (205) avulla, tai sitten kukin moottori on syötettävissä suoraan verkosta toisen kontaktorilaitteen (206a-206f) kautta siten, että moottori voi olla kytketty verkkoon suoraan (KD) tai taajuusmuuttajan kautta (KF).

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että moottorit on ohjausyksikön avulla tahdistettavissa pääverkon taajuuteen ja vaiheeseen, jolloin ne voidaan kytkeä siihen ilman merkittävää virtapiikkiä.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 16-18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mittausmuuntaja (308) on kytketty taajuusmuuttajan analogiatuloon, ja taajuus-muuttaja mittaa oman lähtöjännitteensä ja pääverkon vaiheen jännitteen ja kommunikoi tahdistushetken ohjauselektroniikalle.

20. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 13-19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että palontorjuntajärjestelmä on vesisumusammutusjärjestelmä, erityisesti korkeapainevesisumusammutusjärjestelmä.

21. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 13-20 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pumppuyksikössä on erillinen, moottoreille ja taajuusmuuttajalle yhteinen ohjausyksikkö, jossa on pumppuyksikön ohjausyksikkö (PUC) 402, mootto-riohjauksen liitäntäkortit (MCI) 403, taajuusmuuttajaohjauksen liitäntäkortti (FCI) 404 ja input-/output-kortit (IOC) 405.

22. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 13-21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ohjauskortit kommunikoivat redundanttista kaksisuuntaista CAN-väylää (406) pitkin.

23. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 13-22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö on sovitettu siten, että aikakriittiset käskyt, joita ovat synkronointikäsky, avaa KF, sulje KD, generoidaan paikallisesti FCI:ssä ja MCI:ssä

24. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 13-23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että FCI ja MCI:t on kytketty galvaanisesti johtimilla (501 - 504) toisiinsa niissä olevien synkronointiliittimien kautta synkronointikäskyjen antamiseksi FCI.stä yhteen MCI:hin ja siitä edelleen muihin MCI:hin.

25. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 13-24 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistossa on kaksi rinnakkain kytkettyä taajuusmuuttajaa, jotka on järjestetty toimimaan siten, että ensimmäinen taajuusmuuttaja toimii normaalissa toimintatilanteessa, ja toinen taajuusmuuttaja on sovitettu toimimaan ensimmäisen taajuusmuuttajan vikaantuessa.