FI120605B - Menetelmä ja järjestelmä tapahtumien havaitsemiseen - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA JÄRJESTELMÄ TAPAHTUMIEN HAVAITSEMISEEN 5 KEKSINNÖN ALA

Tämän keksinnön kohteena on tiheää anturikenttää käyttävä kohteiden seurantamenetelmä ja - järjestelmä.

10 TEKNIIKAN TASO

Tunnetuissa ratkaisuissa kohteiden - ihmisten, eläinten, esineiden ja laitteiden - läsnäolo, sijainti ja liikkuminen havaitaan mikroaalto- tai ultraäänitutkia, infrapunailmaisimia, videokuvaa ja sen analysointia, lattiaan asennettuja 15 lähikenttäantureita, paineantureita tai erillisiä lattiapinnoitteen päällä käytettäviä kosketusantureita käyttäen.

Tunnetuissa ratkaisuissa kohteen havainnointi perustuu lyhyen ajanjakson kattavan tai hetkellisen havainnon tekemiseen ilmaisimilla tai antureilla. 20 Valvottava alue katetaan ilmaisimilla ja antureilla, tai paikalliseen kohteeseen sijoitetaan ilmaisin tai anturi, ja kunkin ilmaisimen tai anturin tuottamaa kynnysarvoa voimakkaampaa ja kestoltaan asetetun rajan ylittävää havaintoa käytetään kiinnostuksen kohteena olevan tapahtuman toteamiseen. Joissakin tapauksissa tapahtuman toteamisen ehtona voi olla jonkin ilmaisimen sektorin 25 tai vastaavan valvotun alueen osaa koskeva havainto. Käytännön ratkaisuja ovat esim. infrapunailmaisimen tai mikroaaltotutkan käyttö tilaan saapuneen henkilön havaitsemiseksi tai paineanturimaton käyttö potilaan vuoteesta nousun havaitsemiseksi. Tunnettujen ratkaisujen ongelmia ovat vaikeus tehdä oikeita ja riittävästi tarvittavaa tietoa sisältäviä tulkintoja hetkellisiä tai hyvin lyhytkestoisia 30 yksittäisiä anturihavaintoja käyttäen. Tiedon epäluotettavuus ja epätarkkuus alentavat sen arvoa. Esimerkki tapahtumatiedon epäluotettavuudesta ja epätarkkuudesta on vuoteen vieressä olevan anturimaton antama vuoteesta 2 nousua koskeva hälytystieto tilanteessa, jossa toinen henkilö on saapunut vuoteen viereen.

5 Kameravalvonnan ongelma on se, että se tyypillisesti edellyttää, että ihminen tulkitsee valvontakuvia, jotta toimenpiteitä edellyttävät tai muuten havaitsemista edellyttävät tapahtumat tulisivat havaituksi. Automatisoitu kuvien tulkinta vaatii kalliit laitteistot ja usein kuvien tulkinta kuitenkin vaatii ihmisen tekemän tulkinnan tapahtumatiedon sisällön riittävän tarkkuuden ja tiedon luotettavuuden 10 saavuttamiseksi.

Eräissä ratkaisuissa on esitetty myös valvontaratkaisuja, joissa valvottavassa tilassa liikkuviin kohteisiin kiinnitetään RFID tunniste. Näiden ratkaisujen ongelma on, että vain ne kohteet havaitaan, joihin tunniste on kiinnitetty. 15 Joissakin ratkaisuissa käytetään aktiivista virtalähteellä varustettua tunnistetta, joiden ongelma on virtalähteen kesto, koska tunnisteen aktivoivia herätelähettimiä on tyypillisesti valvottavassa tilassa varsin paljon ja tunniste aktivoituu vastaavasti lukuisia kertoja.

20 Tiheän lähikenttäanturikentän käyttö läsnäolon havaitsemisessa on esitetty mm. patentissa US6407556B1.

Paineantureiden käyttö läsnäolon ja liikkumisen havaitsemiseksi on esitetty mm. patentissa US4888581A1.

25

Usean kohteen seurannan (Multi target tracking) ratkaisuja tunnetaan paljon. Kohteen tyypin sitominen kohteeseen osana kohteen seurantaa on esitetty patentissa US6278401B1.

30 Lattiaan asennettavan sähköistä kytkeytymistä mittaavan lähikenttäanturin käyttö havaintojen tekemiseen on esitetty mm. hakemuksessa W02005020171A1.

3

Tekniikan tason mukaisten tapahtumatietoa tuottavien ratkaisujen yhtenä ongelmana on kohteen ja kohteeseen liittyvien tapahtumien tunnistamiseen vaadittavan prosessoritehon suuri tarve. Esimerkiksi hahmojen tunnistaminen 5 videokuvan perusteella voi vaatia satojen kilotavujen reaaliaikaista analysointia sekunnissa. Toisaalta ongelmana on myös tunnistamisessa tapahtuvien virheiden suhteellisen suuri määrä. Erityisesti seurattavaan kohteeseen liittyvien tapahtumien luotettava tunnistaminen on osoittautunut tekniikan tason mukaisia ratkaisuja hyödyntämällä resursseja kuluttavaksi ja virhealttiiksi toiminnaksi.

10

Tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa käytettäessä valvonnan kohteena oleviin sijainteihin asennettuja tai niihin kohdistettuja ilmaisimia on ongelmana ratkaisun joustamattomuus. Valvottavan tilan käytön muuttuessa ja valvonnan kohteena olevan tapahtuman siirtyessä uuteen sijaintiin tai tapahtuman 15 vaihtuessa toiseksi, joudutaan muuttamaan ilmaisimien sijaintia ja/tai kohdennusta. Muutokset edellyttävät toimenpiteitä, jotka aiheuttavat ratkaisun elinkaaren aikana merkittäviä muutostyö- ja laitteistokustannuksia, sekä rajoittavat tilojen käyttöä muutostoimenpiteiden aikana.

20 KEKSINNÖN LYHYT KUVAUS

Keksintö esittää tiheään anturikenttään perustuvan kohteiden seurantajärjestelmän ja - menetelmän, joka havaitsee kohteita seuraamalla ja ennalta määriteltyjä tapahtumaehtoja käyttämällä kohteisiin ja valvottavaan 25 tilaan liittyviä tapahtumia ja tuottaa näitä tapahtumia kuvaavaa tapahtumatietoa välittömästi tai myöhemmin käytettäväksi.

Keksinnön mukainen järjestelmä käsittää kahdesta tai useammasta kohteen läheisyyden, kosketuksen ja/tai paineen havaitsevaan mittaukseen soveltuvasta 30 anturista koostuvan anturikentän, anturien avulla anturihavaintoja tuottavan mittauselektroniikan ja anturihavaintojen käsittelyyn soveltuvan, prosessorin ja 4 ί muistia käsittävän tietojenkäsittelylaitteen. Järjestelmä on tunnettu siitä, että [ tietojenkäsittelylaite on järjestetty havaitsemaan seurattava kohde ja havaitsemaan kohteeseen liittyvä tapahtuma yhden tai useamman anturihavainnon perusteella. t 5 f Järjestelmän prosessorin ja muistia käsittävä tietojenkäsittelylaite voi olla [ järjestetty seuraamaan kohdetta anturihavaintojen avulla.

Kohteen havaitsemiseen, seuraamiseen ja/tai kohteeseen liittyvän tapahtuman 10 tunnistamiseen käytettävät anturihavainnot voivat olla ajallisesti peräkkäisiä.

Anturikentässä voi olla keskimäärin esimerkiksi 4, 9 tai 49 anturia neliömetriä kohden. Anturihavaintojen voimakkuus voi vaihdella esimerkiksi anturihavainnon aiheuttavan kohteen koon, etäisyyden ja/tai materiaalin 15 mukaan.

Järjestelmän anturit voidaan järjestää tuottamaan anturihavaintoja esimerkiksi 0,01 tai 0,1 sekunnin välein.

20 Anturihavainto voidaan paikantaa esimerkiksi havainnon tehneen anturin sijainnin perusteella.

Järjestelmä voi havaita kohteen esimerkiksi havaintojen voimakkuuden ja niiden keskinäisen sijainnin perusteella. Järjestelmä voi seurata kohdetta esimerkiksi 25 siihen liitettyjen havaintojen sijainnin muutoksen perusteella. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa tietojenkäsittelylaite voi käsitellä havaintoja esimerkiksi siten, että järjestelmä havaitsee kohteeseen liitettyjä eri ajanhetkillä mitattuja ja enintään viiden minuutin aikana kerättyjä anturihavaintoja käsittelemällä kohteeseen liittyviä tapahtumia. Kohteeseen 30 liittyvä tapahtuma voi olla esimerkiksi kohteen tilan muutos, esimerkiksi liike anturikentällä valvottavassa tilassa, saapuminen tähän tilaan, poistuminen tilasta, pysähtyminen tai kaatuminen. Kohteen tilan muutos voidaan havaita 5 esimerkiksi kohteen aiheuttamien havaintojen laajuuden, havainnoista anturikenttään muodostuvan hahmon muodon ja/tai yhden tai useamman anturihavainnon voimakkuuden perusteella. Myös kohteen tilan muutoksen 5 nopeutta voidaan hyödyntää tapahtuman tunnistamisessa.

Järjestelmä voi ottaa kohteen seurantaan kirjaamalla kohteesta vähintään yhden tilatiedon, joka kuvaa kohteen sijaintia tai muuta mahdollisesti muuttuvaa ominaisuutta tietyllä ajanhetkellä. Järjestelmä voi arvioida kohteen tilatietojen 10 todennäköiset uudet arvot aiemmin kirjattujen arvojen ja niiden edustamasta ajanhetkestä kuluneen ajan perusteella. Lisäksi kohteen seuranta voi käsittää anturihavaintojen liittämisen kohteeseen. Järjestelmä voi tuottaa assosiaation, joka kuvaa anturihavaintojen liittymisen seurattuihin kohteisiin, ja joka on muodostettu siten, että se kuvaa miten seuratut kohteet todennäköisesti ovat 15 aiheuttaneet anturihavainnot. Järjestelmä voi tuottaa tämän assosiaation siten, että järjestelmä käyttää anturihavaintojen ajankohtaa koskevia arvioita seurattujen kohteiden tilatiedoista ja esimerkiksi käyttää tietoa kunkin kohteen arvioidusta sijainnista. Järjestelmä voi esimerkiksi valita havainnon liittämisen seurattavista kohteista siihen kohteeseen tai niihin kohteisiin, joka tai jotka 20 havaintohetkeä edustavien järjestelmän arvioimien tilatietojen perusteella ja järjestelmän havaintojen syntymistä koskevan arvion perusteella todennäköisimmin on vaikuttanut tai ovat vaikuttaneet kyseiseen havaintoon. Järjestelmä voi ylläpitää seurattavan kohteen tilatietoja kirjaamalla niihin uusia tai muuttuneita tietoja kohteeseen liitettyjen havaintojen perusteella. Kohteen 25 tilatietoihin voidaan kirjata useampia ajanhetkiä koskevia tietoja. Kohteen tilatiedon sisältö voi olla esimerkiksi kohteen sijainti, nopeus, suunta, kiihtyvyys, koko, muoto, laajuus, tiheys, liikkumistapa ja/tai muu havaintojen perusteella päätelty ominaisuus. Kohteen tilatietoihin voidaan esimerkiksi kirjata sen liikkumistapa kohteeseen liitettyjen havaintojen muodostaman hahmon muodon 30 perusteella. Esimerkiksi tapauksessa, jossa seurattava kohde on henkilö, liikkumistapa voidaan kirjata esimerkiksi sen mukaan sopivatko havainnot kävellen, juosten vai ryömien etenevän ihmisen aiheuttamiksi.

6 Järjestelmä voi käsitellä anturihavaintoja siten, että se arvioi todennäköisyyden sille, että yksi tai useampi tietyn ajanhetken anturihavainto on sellaisen kohteen aiheuttama, joka ei ole seurannassa. Järjestelmä voi verrata tätä 5 todennäköisyyttä todennäköisyyteen, jolla sama havainto on seurannassa olevan kohteen aiheuttama. Järjestelmä voi vertailun ja niiden pohjana olleiden havaintojen perusteella ottaa näin havaitun uuden kohteen seurantaan.

Kohteeseen liitetyn tai liitettyjen anturihavaintojen voimakkuutta voidaan käyttää 10 kohteen paikantamiseksi tai muun kohdetta koskevan tiedon päättelemiseksi, kirjaamiseksi ja/tai ylläpitämiseksi.

Järjestelmä voi tunnistaa kohteeseen liittyvän tapahtuman yhden ajanhetken tai eri ajanhetkien anturihavaintojen, ja/tai yhtä ajanhetkeä tai eri ajanhetkiä 15 kuvaavia yhtä tai useampaa kohdetta koskevien tietojen perusteella. Järjestelmä voi tapahtuman tunnistamiseksi käyttää yhtä tai useampaa järjestelmän tuntemaa tapahtumaehtoa. Järjestelmä voi tapahtuman tunnistamiseksi verrata anturihavainnoista muodostettua informaatiota tapahtumaehtoon tai tapahtumaehtoihin.

20

Keksinnön mukainen järjestelmä voi edelleen käsittää keinot tapahtumaehtojen tallentamiseksi.

Tapahtumaehto voi esimerkiksi käsittää ehdon tai ehtoja koskien kohteen 25 läsnäoloa, sijaintia, liikkumista, muotoa, kokoa tai muuta anturihavainnoilla tai anturihavaintoihin perustuvalla seurannalla havaittavaa ominaisuutta, piirrettä tai tilaa kuvaavaa tietoa. Tapahtumaehto voi myös käsittää ehtojen yhdistelmän useammalle yhtä kohdetta kuvaavalle tiedolle. Edelleen, tapahtumaehto voi käsittää ehtojen yhdistelmän useampaa kohdetta kuvaaville tiedoille.

Tapahtumaehto voi esimerkiksi olla sellainen, että sen sisältämät yksittäiset ehdot täyttyvät, kun järjestelmä vertaa niitä tietynlaisiin henkilön seurannassa kirjattuihin tietoihin. Tapahtumaehto voi esimerkiksi olla sellainen, että sen 30 7 ehdot täyttyvät kun sitä verrataan tietoihin, jotka on kirjattu esimerkiksi, kun henkilö saapuu tilaan, muuttaa kävelyn juoksuksi, kaatuu, nousee vuoteesta, poistuu tilasta, muuttuu antureilla havaitsemattomaksi tai kun kaksi henkilöä 5 kohtaa, henkilö poimii esineen tai henkilö jättää jälkeensä esineen.

Tapahtumaehdon sisältönä voi olla esimerkiksi kohteen olemuksen muutos. Tapahtumaehto voi olla esimerkiksi sellainen, että se täyttyy sellaisten havaintojen seurauksena, jotka syntyvät, kun tilaan tuotu esine alkaa sulaa tai vuotaa nestettä. Tapahtumaehdon sisältönä voi myös olla esimerkiksi yhden 10 kohteen sijaintia ja nopeutta koskevat ehdot, jotka täyttyvät jos kohteen nopeus ylittää annetun raja-arvon kohteen sijaitessa tietyllä alueella. Tämänkaltainen tapahtumaehto sopii juoksemisen havaitsemiseksi alueella, jossa se ei turvallisuuden vuoksi ole sallittua.

15 Järjestelmä voi käyttää tapahtumaehtona ehtojen yhdistelmää, jossa on useampaa kohdetta koskevia ehtoja. Tapahtumaehto voi olla esimerkiksi kahta kohdetta koskevien ehtojen yhdistelmä, joka toteutuu, jos kohteiden nopeudet ja keskinäinen etäisyys alittavat annetut raja-arvot vähintään määrätyn pituisen ajan. Tämänkaltainen tapahtumaehto sopii esimerkiksi epäillyn rahanvaihdon tai 20 huumekaupan havaitsemiseen läpikulkuun tarkoitetussa tilassa.

Järjestelmä voi edelleen käsittää keinot havaitun ja/tai seurattavan kohteen tyypin tunnistamiseksi vertaamalla anturihavaintoja ja havaitun tai seuratun kohteen tietoja yhteen tai useampaan tunnistusprofiiliin. Tunnistusprofiili voi 25 käsittää informaatiota esimerkiksi kohteen tyypillisesti aiheuttamien anturihavaintojen pinta-alasta, lukumäärästä, voimakkuudesta tai kohteen tyypillisestä liikkumisnopeudesta anturikentässä. Järjestelmä voi edelleen käsittää keinot kohteen kirjaamiseen ja raportointiin tuntemattoman tyyppisenä kohteena. Tuntemattoman tyyppinen kohde voidaan tunnistaa esimerkiksi 30 manuaalisesti ja tieto sen tyypistä voidaan kirjata kohteen tietöihin.

Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen mukainen järjestelmä voi käsittää välineet ja keinot tarkoitukseen sopivan ulkoisen välineen, esimerkiksi RFID

8 lukulaitteiston kanssa kohteen identifioimiseksi. Järjestelmä voi vastaanottaa ulkoisen välineen toimittamana esimerkiksi tiedon jonkin kohteen identiteetistä, arvioidusta sijainnista ja arvioidusta ajankohdasta, jona kohde on ollut tässä 5 sijainnissa. Edelleen, järjestelmä voi jonkin kohteen seurannan toteuttamiseksi tuottaa ja toimittaa tunnistamispyynnön seurattavan kohteen sijainnin ja kohteen tunnistamiseen käytettävän ulkoisen välineen tunnetun alueellisen kattavuuden perusteella mainitulle ulkoiselle välineelle ja vastaanottaa ulkoisen välineen tähän pyyntöön vastauksena toimittaman tiedon kohteen identiteetistä. 10 Järjestelmä voi verrata ulkoiselta välineeltä vastaanotettua tietoa ja sen perusteella tunnettuja tietoja kohteen ominaisuuksista kohteiden seurannassa kirjattuihin tietoihin ja esimerkiksi sijaintitietojen sopiessa yhteen, järjestelmä voi kirjata kohteen ulkoisen identiteetin ja/tai sen perusteella tunnetun kohteen tyypin tietyn seurattavan kohteen tietoihin.

15

Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen mukainen järjestelmä voi käsittää yhden tai useita tapahtumaehtoja, jotka sisältävä kohteen tyyppiä tai identiteettiä koskevan ehdon tai ehtoja.

20 Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen mukainen järjestelmä voi käsitellä anturihavaintoja siten, että havaintojen käsittelyssä ja kohteiden seurannassa käytetään tietoja, jotka kuvaavat anturikentällä valvottavan tilan rajautumista esimerkiksi ovien, seinien ja vastaavien tekijöiden mukaisesti, tilan eri alueiden toisistaan poikkeavia havainnointitarpeita tai tilassa sijaitsevien kalusteiden ja 25 muiden tilan käyttöön ja havainnointitarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.

Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen mukainen järjestelmä voi käsitellä anturihavaintoja siten, että havaintojen käsittelyssä ja kohteiden seurannassa käytetään anturihavaintojen liittämisessä uuteen kohteeseen tietoja, jotka 30 kuvaavat anturikentällä valvottavan tilan ominaisuuksia, jotka voivat lisätä tai vähentää uuden kohteen ilmaantumisen todennäköisyyttä verrattuna siihen, mikä se on muualla valvottavassa tilassa.

9

Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen mukainen järjestelmä voi käsitellä anturihavaintoja siten, että käsittelyssä käytetään seurattavien kohteiden tilaa koskevan tiedon ylläpitämiseksi tietoja, jotka kuvaavat anturikentällä valvottavan 5 tilan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat anturihavaintojen saantiin kohteista. Tällaisina tietoina järjestelmä voi käyttää esimerkiksi kalusteiden sijaintia koskevaa tietoa. Järjestelmä voi esimerkiksi pitää kohteen kirjattuna tietyllä katvealueella sijaitsevaksi kunnes kohteesta saadaan katveesta poistumisen seurauksena uusi havainto.

10

Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen mukainen järjestelmä voi käyttää kohteiden seurannassa tietoja, jotka kuvaavat valvottavaan tilaan rajautuvia kohteen liikkumisen kannalta umpinaisia alueita, joilta kohteen ei oleteta poistuvan muutoin kuin valvottuun tilaan palaamalla. Tällaisina tietoina 15 järjestelmä voi käyttää tietoa esimerkiksi komerosta, kylpyhuoneesta tai parvekkeesta. Järjestelmä voi esimerkiksi kirjata henkilön parvekkeella olevaksi se seurauksena, että henkilöstä saadut havainnot osoittavat henkilön siirtyneen parvekkeelle sinne oviaukon kautta kulkevaa reittiä pitkin.

20 Keksinnön mukaisen järjestelmän joidenkin suoritusmuotojen käsittämät keinot anturihavaintojen käsittelyyn voivat käsittää sen, että kohteiden tilaa koskevana tietona käytetään kohteen sijaintia, kokoa, asentoa, anturikentän tason suuntaisia liikekomponentteja, etäisyyttä anturikentän tasosta, kohteen tiettyä fyysistä ominaisuutta kuvaavaa tietoa, muuta vastaavaa tietoa, tietoa kohteen 25 tilan tai ominaisuuden muutosnopeudesta tai näiden tietojen yhdistelmää.

Keksinnön mukaisen järjestelmän joidenkin suoritusmuotojen käsittämät keinot anturihavaintojen käsittelyyn voivat käsittää sen, että kohteeseen liitettyjen anturihavaintojen perusteella päätellään kohteen ominaisuuksia. Pääteltäviä 30 ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi kohteen anturikentälle projisoituva laajuus, muoto, korkeus, koostumus, massan jakautuminen, liikkumiskyky tai jakaantumistodennäköisyys.

10

Keksintö koskee myös keksinnön eri suoritusmuotojen mukaisilla järjestelmillä toteutettavissa olevaa menetelmää.

5 Keksinnön etuna tunnettuihin ratkaisuin nähden on esimerkiksi, että sen mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä voidaan tehokkaammin tuottaa tarkoituksenmukaista tietoa valvottavan tilan tapahtumista ihmisten ja laitteiden käyttöön hyvin soveltuvassa muodossa. Menetelmä ja järjestelmä tunnistaa annettujen tapahtumaehtojen mukaiset tapahtumat suurella tarkkuudella siten, 10 että juuri halutuista kohdetilan tapahtumista saadaan muodostettua oikeansisältöinen tapahtumaa kuvaava tapahtumatieto. Keksinnön mukainen menetelmä ja järjestelmä sallii tapahtumien havaitsemisen ja tunnistamisen ehtojen määrittelyn kunkin tilan käytön mukaisesti siten, että tapahtumatieto saadaan juuri niistä tapahtumista, joista tietoa tarvitaan. Edelleen, saavutetaan 15 tapahtumien tunnistamisen tarkkuus sekä tapahtumatiedon sisällön oikeellisuus, jotka ovat parempia kuin mitä tunnetuilla taloudellisesti vertailukelpoisilla ratkaisuilla on saavutettavissa. Keksinnön erityisenä etuna tunnettuihin ratkaisuihin nähden on anturihavaintoja käsittelemällä tuotetun havaintoinformaation ja/tai sen perusteella tuotetun tapahtumatiedon korkea 20 käyttöarvo verrattuna tiedon tuottamisen ja analysoinnin vaatimiin laiteresursseihin, esimerkiksi prosessointikapasiteettiin tai muistin määrään.

Keksinnön mukaisen menetelmän etu on, että eri ajanhetkillä mitattuja anturihavaintoja käsittelemällä saadaan tuotettua tarvittava tapahtumatieto 25 vähemmällä anturimäärällä pinta-alayksikköä kohden, kuin mitä tunnetuissa ratkaisuissa tarvitaan yhtä tarkan ja luotettavan tiedon tuottamiseksi.

Anturikentän ’’resoluutio” voidaan asettaa eri suoritusmuodoissa käyttötarkoitukseen sopivaksi. Joissakin suoritusmuodoissa anturikentässä sekä yksittäisen anturin laajuus ja anturien välinen etäisyys voidaan järjestää 30 suureksikin, esim. kymmeniin senttimetreihin. Joissakin toisissa suoritusmuodoissa anturien välinen etäisyys voi olla pieni, esimerkiksi muutamia senttimetrejä, jolloin havaintodataa saadaan enemmän. Anturikentän tuottama havaintodata voi riippua havaittavan kohteen koon lisäksi myös sen 11 ! muista ominaisuuksista, kuten esimerkiksi materiaalista. Järjestelmä voi käyttää kohteiden seurannan avulla kohteeseen liitettyä suurta määrää kohteen lähihistoriaa koskevia havaintoja kohteeseen liittyvän tapahtuman havaitsemiseksi. Yksi tämän menetelmän etu tunnettuihin menetelmiin on se, 5 että kunakin ajanhetkenä saatavien havaintojen ei välttämättä tarvitse olla yhtä tarkkoja kuin lyhyttä tai hetkellistä havaintoa käyttävää menetelmää käytettäessä, mikä tekee mahdolliseksi yksinkertaisemman ja mahdollisesti kustannuksiltaan edullisemman anturikentän käytön.

10 Keksinnön etuna tunnettuihin ratkaisuihin nähden on myös parempi joustavuus, koska valvottavan tilan käytön muuttuessa fyysinen järjestelmä ei edellytä muutoksia. Mielenkiinnon kohteena olevien tapahtumien sijoittuessa uudelleen, esimerkiksi kalusteiden tai väliseinien sijaintien muuttuessa, järjestelmä saadaan mukautettua tilanteeseen tapahtumaehtoja muuttamalla tilojen käytön 15 muuttumista vastaavalla tavalla.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän yksi mahdollinen etu on, että sen tekninen yksinkertaisuus ja siitä johtuva taloudellinen edullisuus tekee mahdolliseksi turvallisuuden ja toiminnan tehokkuuden parantamisen 20 valvomalla myös sellaisia tiloja, joiden valvonta tunnetuilla ratkaisuilla ei ole taloudellisesti tai teknisesti mielekästä, ja tuottamalla tapahtumatietoa näissä tiloissa liikkuvista kohteista erilaisissa asumiseen, oleskeluun, tuotantoon, ajanviettoon, vähittäiskauppaan tai muihin tarkoituksiin käytettävissä tiloissa.

25 Edelleen yksi keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etu voi olla, että se havaitsee ja tuottaa tiedon henkilön kaatumisesta siten, että tiedon saajien on mahdollista antaa nopeasti apua kaatumisten aiheuttamien loukkaantumisten tuottamien vammojen estämiseksi ja lieventämiseksi.

Tunnetuilla ratkaisuilla toteutetussa valvonnassa vastaava tieto on 30 epäluotettavampaa, mikä alentaa tiedon käyttöarvoa ’’väärien hälytysten” aiheuttaman kustannuksen, vaivan ja muun haitan vuoksi.

12

Yhä edelleen keksinnön mukaisen järjestelmän ja menetelmän yksi etu voi tunnettuihin ratkaisuihin nähden olla, että sen yhteydessä käytettävän kohteen identiteetin tunnistavan välineen on tarve kattaa vain tietyt kohteiden 5 mahdollisten reittien kohdat. Järjestelmä saa kohteen kulkiessa tällaisen kohdan kautta tiedon sen identiteetistä, ja kohteen liikkuessa valvottavalla alueella sen identiteetti on järjestelmän tiedossa osana kohteen seurannassa käytettäviä tietoja.

10 Keksinnön mukaisen järjestelmän ja menetelmän etu tunnettuihin ratkaisuihin nähden on, että keksinnön mukaiseen järjestelmään voidaan yhdistää esimerkiksi RFID-tunnisteen lukemiseen perustuva kohteen identiteetin selvittäminen siten, että lukemisessa ulkoisen välineen käyttämä heräte lähetetään tunnistettavan kohteen sijainnin mukaan, mikä aiheuttaa vain 15 halutulla alueella sijaitsevien tunnisteiden aktivoitumisen, joten vastaanotettava tunnisteiden lähettämien vastauksien volyymi pienenee eikä vastaanoton järjestelyissä tarvitse ottaa huomioon vastauksia lähettävien tunnisteiden paikantamista, joten järjestely voidaan toteuttaa pienellä määrällä vastaanottolaitteita. Edelleen etuihin kuuluu se, että RFID luennan 20 yhteentörmäykset (RFID reader collision) ja RFID vastauksien yhteentörmäykset (RFID tag collision) vältetään, eikä näitä varten tarvita muita ratkaisuja.

25 KUVIOIDEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa 30 Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaista järjestelmää.

Kuvio 2 esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaista anturihavaintojen liittämistä kohteeseen.

13

Kuvio 3 esittää esimerkin henkilön kaatumisen tuottamista anturihavainnoista ja kohteen seurannasta keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä.

5

Kuvio 4 esittää kahden toisiaan lähestyvän ja kohtaavan kohteen tuottamia havaintoja ja niiden käsittelyä keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä.

10 Kuvio 5 esittää vuoteesta nousseen henkilön tuottamia anturihavaintoja keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä.

Kuvio 6 esittää vuoteen viereen siirtyneen kohteen tuottamia anturihavaintoja perättäisinä ajanhetkinä ja havaintojen käsittelyä keksinnön erään 15 suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä.

Kuvio 7 esittää tapahtumatiedon tuottamista saapumisalueen perusteella keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä.

20 Kuvio 8 esittää tilasta poistumista koskevan tapahtumatiedon tuottamista kohteen seurannan ja poistumisalueen perusteella keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä.

Kuvio 9 esittää kaavamaisen esimerkin anturihavaintojen käsittelyn vaiheista ja 25 tapahtumatiedon tuottamisesta keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä.

Kuviossa 1 esitetään keksinnön erään suoritusmuodon mukainen järjestelmä, 30 jossa lattiaan on asennettu sähkömagneettisen lähikentän mittaukseen käytettävistä antureista 1 koostuva anturikenttä 5. Anturit on yhdistetty mittauselektroniikkaan 3 anturijohtimilla 2. Anturit ovat tasomaisia ohuita levyjä tai kalvoja, jotka sijaitsevat mattomaisessa rakenteessa 4 sähköisesti 14 eristettynä ympäristöstä. Maitomainen rakenne on sijoitettu lattian rakenteeseen pintamateriaalin alle. Lattian pintamateriaali ei näy kuviossa. Järjestelmää käytetään anturikenttään rajautuvan tilan valvontaan ja anturikentän 5 läheisyydessä olevien tai liikkuvien kohteiden K, K1 havaitsemiseen. Anturien asettelu anturikenttään on sellainen, että havaittavaksi tarkoitettujen kohteiden aiheuttamat muutokset anturihavainnoissa riittävät kohteiden seurannan toteuttamiseen. Anturien herkkyys ja anturien keskinäinen etäisyys on sellainen, että havaittavaksi ja seurattavaksi tarkoitettu kohde ei voi pysähtyä sellaiseen 10 sijaintiin ja asentoon, jossa se ei aiheuta seurannan kannalta riittävän suurta muutosta anturihavainnossa.

Kuviossa 2 esitetään eräitä keksinnön kuvion 1 mukaisen suoritusmuodon mukainen mittauselektroniikan anturien 1 avulla tekemien anturihavaintojen 202 15 käsittelyn tuottamia tietoja havaitusta kohteesta. Anturihavaintojen käsittely on liittänyt havainnot 202 kohteeseen ja päivittänyt kohteen tilaa kuvaavat tiedot (tilatiedot). Kohde ja sen tilatiedot on esitetty kuviossa 2 kohteen sijaintina 204 ja hahmona 203, joka esittää kohteen kokoa ja muotoa. Kuviossa 2 kutakin anturihavaintoa edustavan kahdeksankulmion sisällä on lukuarvo, joka kuvaa 20 anturihavainnon signaalin voimakkuutta kyseisenä ajanhetkenä.

Kuviossa 3 esitetään keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen ratkaisun antureista 1 koostuvalla anturikentällä ajanhetkinä Tn mitatut havainnot An, Bn ja ajanhetkellä Tm mitatut havainnot Am, Bm,...Gm. Kahden eri ajanhetken 25 havaintoja esittävät kahdeksankulmiot on esitetty anturin yhteydessä eri kohdissa piirrosteknisten syiden vuoksi. Kunkin anturin eri ajanhetkien havaintojen sijainnilla ei järjestelmän kannalta ole eroa. Ajanhetken Tn havaintojen ja tätä edeltävän kohteen seurannan perusteella järjestelmällä on tiedot kohteesta, joista sijainti, muoto ja koko on esitetty hahmona 301. 30 Ajanhetken Tm havaintojen käsittelyn tuloksena järjestelmä päivittää kohteen tiedot. Päivityksen jälkeisiä tietoja kohteesta on esitetty hahmona 302. Ajanhetken Tm tiedot kohteesta, tietojen muutos ajanhetken Tn tietoihin nähden ja näiden ajanhetkien välillä kuluneen ajan pituus täyttävät 15 kaatumistapahtumalle asetetut järjestelmän tuntemat tapahtumaehdot. Järjestelmä tuottaa ajanhetken Tm havaintojen käsittelyn perusteella tapahtumatiedot kaatumistapahtumasta.

5

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa kaatumistapahtuman tapahtumaehtona käytetään kohteeseen liitettyjen voimakkuudeltaan jonkin ruumiinosan läheisyyttä ilmaisevien havaintojen laajuutta ilmaistuna havaintojen peittämänä pinta-alana ja suurimpana havaintojen välisenä etäisyytenä, 10 laajuuden nopeana muutoksena ja tämän jälkeisenä sijainnin ja voimakkuuden pysyvyytenä. Ehdon mukaisesti kaatumiseksi tulkitaan havainnot, jotka muuttuvat määritellyllä nopeudella pystyasentoa vastaavista havainnoista kaatunutta henkilöä vastaaviksi havainnoiksi.

15 Kuviossa 4 esitetään keksinnön erään suoritusmuodon mukainen kahden kohtaavan kohteen tapauksessa mitattujen anturihavaintojen käsittely. Kuviossa on esitetty antureista 1 koostuvalla anturikentällä toisiaan seuraavina ajanhetkinä T1, T2 ja T3 mitattujen anturihavaintojen käsittely. Ajanhetken T1 havainnot A1 ja B1 on liitetty ensimmäiseen kohteeseen, sen tietojen 20 mukaiseen hahmoon 401, ja saman ajanhetken toinen havainto C1 on liitetty vastaavasti toiseen kohteeseen hahmoon 405. Anturihavaintojen käsittely on tuottanut ajanhetken T1 havaintojen ja kohteiden aiempien laskettujen sijaintien ja liiketilan perusteella tiedot kohteiden liiketiloista, jotka on esitetty nuolina 404, 408. Ajanhetkellä T2 järjestelmä mittaa havainnot E2 ja F2. Järjestelmä liittää 25 nämä havainnot kohteisiin käyttäen kohteiden tilatietoja. Järjestelmä liittää havainnon E2 toiseen kohteeseen, jonka ajanhetken T2 havaintojen käsittelyn tuottamien tilatietojen mukainen hahmo ja sijainti 406 on esitetty kuviossa. Vastaavasti järjestelmä liittää havainnot E2 ja F2 ensimmäiseen kohteeseen 401. Tähän kohteeseen liitettyjen ajanhetken T2 havaintojen käsittelyn 30 tuottamien tietojen mukainen hahmo 402 ja sijainti on myös esitetty kuviossa. Järjestelmä käsittelee vastaavasti ajanhetken T3 havainnot G3, H3 ja I3, mikä tuottaa kohteille uudet tilatiedot, joiden mukaiset hahmot ovat ensimmäiselle 403 ja toiselle 407 kohteelle esitetty kuviossa. Ajanhetken T2 ja T3 havaintojen 16 käsittelyn tulos ja erityisesti näiden tulosten sisältämät kohteiden tilatiedot vastaavat todellisten kohteiden liikettä hyvällä tarkkuudella, koska järjestelmä on käyttänyt kohteiden seurannassa ja tilatietojen päivittämisessä kohteiden 5 aiempia tilatietoja. Kohteiden tilatietojen perusteella järjestelmän tekemä tapahtumaehtojen täyttymisen evaluointi välttää väärän tapahtumatiedon tuottamisen esimerkiksi ajanhetken T3 havaintojen perusteella.

Kuviossa 5 esitetään keksinnön erään suoritusmuodon mukainen antureista 1 10 koostuvalla anturikentällä 500 mitattu havainto 502, jonka sijainti on anturikentällä valvottavassa tilassa sijaitsevan vuoteen 501 vieressä. Keksinnön tämän sovellutusmuodon mukainen järjestelmä käsittelee anturihavaintoja ja liittää havainnon 502 uuteen kohteeseen käyttäen tietoa vuoteen 501 ja havainnon 502 keskinäisestä sijainnista, sekä tietoa siitä, että vuoteen 501 15 läheisyydessä uuden kohteen ilmaantuminen on mahdollista. Edelleen järjestelmä tuottaa havainnon 502 perusteella välittömästi tapahtumatiedon perustuen järjestelmään asetettuun tapahtumaehtoon, jonka mukaan vuoteen 501 läheisyyteen ilmaantuneesta kohteesta tulee tuottaa välitön tapahtumatieto.

20 Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa uusien kohteiden ilmaantumisen havaitsemiseksi käytetään eri tyyppisten kohteiden ilmaantumisehtoja. Ilmaantumisehdot ohjaavat järjestelmän toimintaa määräämällä kullekin kohdetyypille kohteen ilmaantumiseksi tulkittavat anturihavainnot. Ilmaantumisehdot on laadittu siten, että järjestelmä niiden 25 perusteella liittää mahdollisimman vähäiset anturihavainnot uuteen ilmaantuneeseen kohteeseen, ja että näin ei tehdä muulloin kuin silloin, kun todennäköisyys sille, että havainnot ovat kyseistä tyyppiä olevan uuden, ilmaantuneen kohteen aiheuttamia, on riittävän suuri. Tilanteessa, jossa havaintojen liittäminen ilmaantuvaan kohteeseen sopii toisistaan vain vähän 30 poikkeavilla todennäköisyyksillä usean kohdetyypin ilmaantumisehtoihin, kirjataan kohteen tietoihin kyseiset vaihtoehtoiset kohdetyypit, ja kohteeseen myöhemmin liitettävien havaintojen perusteella, kun havaintojen mukaan on 17 perusteltua, suljetaan pois kohteelle vähemmän todennäköisenä pidettäviä kohdetyyppejä.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa kohteeseen liitettyjä 5 anturihavaintoja käytetään kohteen ominaisuuksien havaitsemiseen. Havaittavia ja kohteen tilatietoihin kirjattavia ominaisuuksia voivat olla kohteen anturikentälle projisoituva laajuus, muoto, korkeus, koostumus, massan jakautuminen, liikkumiskyky, jakaantumistodennäköisyys tai muu kohteen ominaisuus, josta on tarve saada tietoa. Järjestelmä käsittelee anturihavaintoja 10 siten, että kohteen jokin ominaisuus tai jotkin ominaisuudet selvitetään järjestelmän tuntemaan kohteeseen liitettyjen havaintojen ja ominaisuuden välisen korrelaation ja havaintojen muodostaman havaintosarjan perusteella. Järjestelmä voi käsitellä anturihavaintoja siten, että havaintoaineiston ja havainnot aiheuttaneiden kohteiden tunnettujen ominaisuuksien perusteella 15 saadaan muodostettua ominaisuuksien havaitsemisessa käytettävä korrelaatiomalli.

Kuviossa 6 esitetään keksinnön erään suoritusmuodon mukainen antureista 1 koostuvalla anturikentällä 500 ajanhetkenä T1, mitattu havainto D1, hetkellä T2 20 mitatut havainnot B2, C2 ja hetkellä T3 mitattu havainto A3. Tämän sovellutusmuodon mukainen järjestelmä on ajanhetken T1 havaintojen ja aiemman seurannan perusteella ylläpitänyt seurannassa olevan kohteen tilatiedot, jotka on esitetty kuviossa hahmona 601. Vastaavasti järjestelmä on ajanhetkien T2 ja T3 havaintojen käsittelyn mukaisesti päivittänyt seurattavan 25 kohteen tilatiedot, jotka on esitetty kuviossa hahmoina 602, 603. Järjestelmään on asetettu vuodetta 501 koskevat tiedot, jotka on kuvattu kuvion 5 yhteydessä. Havainnon A3 käsittelyssä järjestelmä toteaa, että vuoteesta nousua koskeva tapahtumaehto ei täyty, koska kohde saapuu vuoteen läheisyyteen muualta valvottavasta tilasta.

Kuviossa 7 esitetään keksinnön erään suoritusmuodon mukainen antureista koostuvalla anturikentällä ajanhetkenä T71, mitatut havainnot A71 ja B71, hetkellä T72 mitattu havainto C72 ja hetkellä T73 mitattu havainto D73, sekä 30 18 tilaa rajaava rakenne 700 ja tilaan johtavan kulkuaukon yhteydessä sijaitseva saapumisalue 701. Tämän sovellutusmuodon mukainen järjestelmä käsittelee ajanhetkellä T71 tehdyt havainnot, ja kirjaa saapumisalueelle ilmaantuneen 5 uuden kohteen. Tämän jälkeen ajanhetkellä T2 tehdyn havainnon C72 käsittely liittää tämän havainnon uuteen kohteeseen, jonka tilatiedot järjestelmä tuottaa havaintoja A71, B71 ja C72 ja saapumisaluetta 701 koskevia tietoja käyttäen. Kuviossa on esitetty näiden tilatietojen mukainen hahmo 702. Ajanhetken T3 havainnon D73 käsittelyn jälkeen mainitun uuden kohteen tilatietojen mukainen 10 hahmo on uudessa sijainnissa 703.

Kuviossa 8 esitetään keksinnön erään suoritusmuodon mukainen antureista koostuvalla anturikentällä valvottava tila ja sen tilan rajautuminen 700 ja tilaan johtavan kulkuaukon yhteydessä sijaitseva poistumisalue 801. Tämän 15 sovellutusmuodon mukainen järjestelmä on käsitellyt ajanhetkellä T1 tehdyn havainnon D1 ja ajanhetkellä T2 tehdyn havainnon C2 ja on vastaavasti ylläpitänyt seurannassa olevan kohteen tilatietoja, joiden mukaiset samoja ajanhetkien tietojen mukaiset hahmot 802 ja 803 on esitetty kuviossa. Ajanhetken T3 havaintojen A3, B3 käsittelyn jälkeen seurattavan kohteen 20 tilatiedot on esitetty kuviossa hahmona 804. Tämän jälkeen ei ole saatu havaintoa, jotka olisi liitettävissä samaan kohteeseen. Havaintojen perusteella järjestelmä on päätellyt, että sijainnissa 802 ollut kohde on liikkunut sijaintien 803 ja 804 kautta pois valvotusta tilasta. Järjestelmä käyttää tietoja kohteen tilatietojen muutoksista, poistumisalueesta 801 ja voimassa olevista 25 tapahtumaehdoista, ja tuottaa tapahtumaehtojen mukaisesti tapahtumatiedon koskien rajatusta tilasta 700 poistunutta kohdetta. Järjestelmän käyttämä tapahtumaehto on sellainen, että tapahtumatieto tuotetaan ilman viivettä, jonka perusteella järjestelmä tuottaa tapahtumatiedon kohteesta, johon ei enää ole liitetty anturihavaintoja.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa havaintojen liittämisessä seurattaviin kohteisiin käytetään ehtoja, jotka sisältävät tietoja valvottavan tilan ominaisuuksista, kuten tilasta pois johtavasta reitistä tai rakennelmasta tai 30 19 kalusteesta, joiden vaikutuksesta kohde siirryttyään pois aiemmasta sijainnistaan voi lakata aiheuttamasta havaintoja. Esimerkki tällaisesta rakennelmasta on toiseen kerrokseen johtava portaikko ja korkeajalkainen istuin 5 on vastaava esimerkki kalusteesta.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa havaintojen liittämisessä seurattaviin kohteisiin käytetään ehtoja, jotka sisältävät tietoja valvottavan tilan ominaisuuksista kuten tilasta pois johtavasta reitistä tai rakennelmasta tai 10 kalusteesta, jonka vaikutuspiiriin siirryttyään kohde lakkaa aiheuttamasta havaintoja ja jonka vaikutuspiiristä pois siirryttyään kohde aiheuttaa anturihavaintoja. Edelleen, eräässä sovellutusmuodossa edellä kuvattuja ehtoja käytetään uuden kohteen kadottamisen ja ilmaantumisen ehtona.

15 Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa havaintojen liittämisessä seurattaviin kohteisiin käytetään ehtoja, jotka sisältävät tietoja valvottavaan tilaan rajautuvasta alueesta, johon ei johda muuta todennäköisesti kohteiden käyttämää reittiä kuin pääsy valvottavan tilan kautta. Rajautuva alue voi olla kylpyhuone, parveke, komero tai vastaava. Tässä sovellutusmuodossa 20 rajautuvalle alueelle seurannan perusteella siirtyneenä pidettävän kohteen tilatietoihin kirjataan siirtymistä kuvaava tieto, jota käytetään myöhempien anturihavaintojen liittämisessä kohteisiin. Tapauksessa, jossa anturihavainto sijaitsee siten rajatulle alueelle johtavalla reitillä anturihavaintojen perusteella ensisijaisesti todetaan rajatulle alueelle siirtynyt kohde palanneeksi valvotulle 25 alueelle ja toissijaisesti - jos rajatulle alueelle ei ole kirjattu siirtyneeksi kohdetta tai havainnot eivät riittävällä todennäköisyydellä ole liitettävissä sinne siirtyneeseen kohteeseen - todetaan uuden kohteen ilmaantuminen.

Kuviossa 9 esitetään erään edullisen suoritusmuodon mukainen 30 anturihavaintojen käsittely. Anturihavaintojen mittaus 901 tuottaa tiettynä ajanhetkenä kutakin anturikentän anturia koskevan havainnon voimakkuutta kuvaavana lukuarvona ilmaistavan anturihavainnon. Seuraavassa vaiheessa 902 havainnot liitetään kohteisiin anturikentän anturien sijaintien, kunkin 20 havainnon voimakkuuden, kohteiden tilatietojen ja edellisistä havainnoista kuluneen ajan perusteella. Tässä vaiheessa jotkin anturihavainnot liitetään uuteen kohteeseen, jos havaintoja niiden voimakkuus, sijainti ja muut 5 havaintoja, seurattavia kohteita ja valvottavaa tilaa koskevat tiedot huomioon ottaen pidetään todennäköisemmin uuden kohteen kuin jo seurannassa olevan kohteen aiheuttamina. Tämän jälkeisessä vaiheessa 903 kunkin seurannassa olevan kohteen tilatiedot päivitetään siihen liitettyjen anturihavaintojen perusteella. Lopuksi 904 tarkastellaan asetetut tapahtumaehdot, ja tuotetaan 10 tapahtumaehtojen täyttymisen mukaisesti tapahtumatiedot 905.

Alan ammattilaiselle on selvää, että edellä esitetyt esimerkinomaiset suoritusmuodot ovat selityksen havainnollisuuden vuoksi rakenteeltaan ja toiminnaltaan verraten yksinkertaisia. Tässä patenttihakemuksessa esitettyä 15 mallia noudattaen on mahdollista konstruoida erilaisia ja hyvin monimutkaisiakin ratkaisuja, jotka hyödyntävät tässä patenttihakemuksessa esitettyä keksinnöllistä ajatusta.

Claims (12)

21

1. Järjestelmä kohteen ja kohteeseen liittyvän tapahtuman havaitsemiseksi, 5 joka järjestelmä käsittää kahdesta tai useammasta kohteen läheisyyden, kosketuksen tai paineen havaitsevaan mittaukseen soveltuvasta anturista (1) koostuvan valvottavan alueen yhteydessä olevan anturikentän (500), anturien avulla anturihavaintoja tuottavan mittauselektroniikan (3) ja anturihavaintojen käsittelyyn soveltuvan prosessorin ja muistia käsittävän tietojenkäsittelylaitteen, 10 jossa tietojenkäsittelylaite on järjestetty havaitsemaan kohde ja kohteeseen liittyvä tapahtuma yhden tai useamman anturihavainnon perusteella, tunnettu siitä, että siinä on: - välineet tuottaa arvio koskien seurattavan kohteen tilaa käyttäen aiemmin kirjattua tietoa kohteen tilasta ja sen kuvaamasta ajanhetkestä 15 kuluneen ajan pituutta, - välineet käyttää kohteen seurannan avulla kohteeseen liitettyä suurta määrää kohteen lähihistoriaa koskevia havaintoja kohteeseen liittyvän tapahtuman havaitsemiseksi, - tilaa rajaava rakenne (700) ja saapumisalue (701), jossa järjestelmä on 20 sovitettu käsittelemään tietyllä ajanhetkellä tehdyt havainnot ja kirjaamaan saapumisalueelle (701) ilmaantuneen uuden kohteen ja liittämään tehdyn havainnon uuteen kohteeseen, - poistumisalue (801) jossa järjestelmä on käsitellyt havainnot (D1 ja C2) ja ylläpitänyt seurannassa olleen kohteen tilatietoja, ja jossa järjestelmä 25 on havaintojen (D1 ja C2) perusteella päätellyt, että sijainnissa ollut kohde on poistunut valvotusta tilasta.

2. Vaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sanotun kohteen ja/tai sanotun tapahtuman havaitsemiseen käytettävät anturihavainnot ovat 30 ajallisesti peräkkäisiä.

3. Vaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sanotussa anturikentässä (500) on keskimäärin vähintään 4 sanottua anturia neliömetriä kohden. 35

4. Vaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että anturihavaintojen voimakkuus vaihtelee havainnon aiheuttavan kohteen koon, etäisyyden ja/tai materiaalin mukaan. 22

5. Vaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää keinot sanotun kohteen havaitsemiseksi määrittämällä kohteen aiheuttaman havainnon pinta-ala, muoto ja/tai kohteen aiheuttamien havaintojen laajuus 5 anturikentässä (500) ja/tai yhden tai useamman anturihavainnon voimakkuus.

6. Vaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää a) keinot ottaa sanottu kohde seurantaan kirjaamalla vähintään yksi 10 tilatieto, joka kuvaa kohteen sijaintia, nopeutta, kiihtyvyyttä, kokoa, muotoa, laajuutta, tiheyttä, liikkumistapaa tai muuta ominaisuutta, b) keinot tuottaa arvio koskien seurattavan kohteen tilaa käyttäen aiemmin kirjattua tietoa kohteen tilasta ja sen kuvaamasta ajanhetkestä kuluneen 15 ajan pituutta, c) keinot tuottaa vähintään yhden seurantaan otetun kohteen ja anturihavaintojen välille assosiaatio, joka liittää havainnot seurantaan otettuihin kohteisiin ottaen huomioon anturihavaintojen ajankohtaa 20 koskevan sanotun arvion koskien vähintään yhden seurattavan kohteen tilaa, ja jonka assosiaation on tarkoitus olla sen mukainen, miten sanotut kohteet ovat aiheuttaneet sanotut anturihavainnot, sekä d) keinot ylläpitää vähintään yhden sanotun seurattavan kohteen vähintään 25 yhtä tilatietoa käyttäen vähintään yhtä sanotun assosiaation mukaisesti sanottuun kohteeseen liitettyä anturihavaintoa.

7. Vaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää 30 a) keinot tuottaa seurattavien kohteiden ja anturihavaintojen välille sanottu assosiaatio, jossa on mukana sanotun vähintään yhden seurantaan otetun kohteen lisäksi vähintään yksi uusi kohde, sekä b) keinot ottaa mainittu sanottu vähintään yksi uusi kohde seurantaan 35 kirjaamalla sitä kuvaava sanottu vähintään yksi tilatieto,

8. Vaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä että sanottu kohteeseen liittyvä tapahtuma on vähintään yksi seuraavista: liike valvottavalla alueella, 23 saapuminen valvottavalle alueelle, poistuminen valvottavalta alueelta, pysähtyminen tai kaatuminen.

9. Vaatimuksen 1, 6 tai 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä että järjestelmä 5 käsittää keinot tapahtuman havaitsemiseksi havaitsemalla vähintään yksi muutos vähintään yhden kohteen aiheuttamien havaintojen laajuudessa, näistä havainnoista muodostuvan hahmon muodossa, tämän hahmon sijainnissa, liikesuunnassa, nopeudessa, yhden tai useamman anturihavainnon voimakkuudessa ja/tai sanotussa vähintään yhdessä tilatiedossa siten, että 10 järjestelmä vertaa sanottua vähintään yhtä muutosta vähintään yhden tapahtumaehdon sisältämään informaatioon.

10. Vaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä että järjestelmä käsittää keinot ajallisesti peräkkäisten anturihavaintojen yhdistämiseen 15 kohteeseen liittyvän tapahtuman havaitsemiseksi tai kohteen tunnistamiseksi.

11. Vaatimuksen 1, 6 tai 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä että järjestelmä käsittää keinot valita kohteelle tunnistusprofiili tunnettujen tunnistusprofiilien joukosta kohteen aiheuttamien havaintojen ja/tai sanotun vähintään yhden 20 tilatiedon mukaisesti.

12. Minkä tahansa vaatimuksen 1-11 mukaisen järjestelmän suorittama menetelmä kohteen ja kohteeseen liittyvän tapahtuman tunnistamiseksi. 25 24