FI120077B - Järjestely ja menetelmä digitaalisessa mammografiakuvauksessa - Google Patents

Description

JÄRJESTELY JA MENETELMÄ DIGITAALISESSA MAMMOGRAFIAKUVAUKSESSA

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitetty mammografialaitejärjestely ja patenttivaatimuksen 10 5 johdanto-osassa esitetty menetelmä digitaalisen mammografiaku-vantamisen yhteydessä.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpätyyppi. Tutkimusten mukaan rintasyöpään sairastuu elämänsä aikana noin joka kymmenes nai-10 nen. Rintasyöpä löydetään useimmiten oireiden perusteella potilaan hakeuduttua hoitoon, mutta tällöin syöpä on jo monasti ehtinyt kehittyä niin pitkälle, että hoitotulokset ovat epävarmoja. Osa rintasyövistä löytyy seulontatutkimuksissa, joita järjestetään useissa maissa esimerkiksi yli 40-vuotiaille nai-15 sille. Seulonnassa löydetään usein jo hyvin varhaisessa vaiheessa oleva syöpä, jolloin sen hoito voidaan aloittaa ajoissa ja se johtaa usein positiiviseen lopputulokseen.

Mammografiakuvantaminen on paljon käytetty keino rintasyövän 20 seulonnassa, kliinisenä tutkimusmenetelmänä ja myös jälkiseurannassa. Mammografiakuvantaminen on rintojen röntgentutkimus-menetelmä, jossa röntgenkuvaus suoritetaan erityisesti tätä tarkoitusta varten suunnitellulla laitteella. Mammografian sensitiivisyydeksi seulontatutkimuksissa on raportoitu 90-93 % 25 ja spesifisyydeksi 90-97 %. Tämä osoittaa varsin selvästi, että seulontatutkimukset ovat erittäin hyödyllisiä ja niiden avulla aikaansaatu rintasyövän varhainen havaitseminen voi pelastaa ihmishenkiä. Mammografian onkin todettu pienentävän rintasyöpäkuolleisuutta 35 prosentilla yli 50-vuotiaisten 30 naisten joukossa ja 40-50-vuotiailla 25-35 prosentilla.

Tyypillisessä mammografiakuvauksessa rinta puristetaan rönt-genlaitteessa kahden paininlevyn, tai esimerkiksi liikkumattomaksi järjestetyn kuvantamispöydän ja sen yläpuolelle järjes-35 tetyn liikutettavissa olevan paininlevyn väliin. Litteäksi puristetusta rinnasta otetaan tyypillisesti ainakin kaksi röntgenkuvaa, toinen päältä ja toinen viistoasennosta (oblique projection). Tarvittaessa otetaan vielä kolmas kuva suoraan sivulta. Mammografiakuvantamisessa etsitään rinnasta eri- 2 laisia poikkeamia, kuten kalkkeumia, jotka ovat pieniä kaisi umkerääntymiä rinnan pehmytkudoksessa. Kalkkeumaa ei yleensä voi havaita tunnustelemalla, mutta se näkyy mammografiassa. Suuret kalkkeumat eivät yleensä liity syöpään, mutta pienien 5 kalkkeumien ryhmittymät, eli ns. mikrokalkit, ovat merkki rinnan solujen liika-aktiivisuudesta, joka voi olla yhteydessä rintasyöpään. Muita etsittäviä rakenteita ovat mm. kystat ja fibroadenoomat, jotka eivät kuitenkaan yleensä liity syöpään.

10 Filmin asemesta mammografiassakin on alettu käyttää enenevässä määrin digitaalikuvaustekniikkaa. Rintojen kokoeroista johtuen on mammografiassa totuttu filmiaikakaudella käyttämään tyypillisesti kahta eri standardikokoista filmikasettia. Kun erityisesti suuret digitaalisensorit ovat kuitenkin erittäin kallii-15 ta, eikä sensorien toistuva vaihtaminen aina toisen kokoiseen sensoriin ole välttämättä aivan niin yksinkertaisesti järjestettävissä kuin filmikasettien vaihtaminen, on alalla ollut pyrkimystä käyttää mammografialaitteessa vain yhdenkokoista sensoria. Jotta samalla laitteella voitaisiin kuvata myös suu-20 ria rintoja, on käytettävä joko pyyhkäisykuvaustekniikkaa tai suurta, ns. täyskenttäsensoria, jonka koko vastaa filmipuolel-ta tunnettua 300x240 mm kokoa.

Suuren sensorin käyttö tuo kuitenkin kalliin hintansa lisäksi 25 mukanaan myös erilaisia muita ongelmia. Yksi problemaattinen tilanne on se, kun pitäisi ottaa pienistä rinnoista ns. viis-tokuvia. Viistokuvauksessa sensorin sekä sensorin kokoa vastaavan kokoisen painimen reunat asettuvat kuvattavana olevan henkilön kainaloon. Tällöin pienen rinnan oikea asettelu pai-30 ninten väliin muodostuu hankalaksi, kun siihen on vaikea päästä käsiksi oikeastaan mitään kautta. Lisäksi, jos käytetään sensorin kokoista sädekeilaa, tulee pienestä rinnasta otettuun digitaalikuvaan mukaan runsaasti myös suoraa säteilyä saaneita alueita, joita alan määräyksien mukaan ei kuitenkaan voida 35 kuvasta myöhemminkään poistaa. Näin kuvatiedostoista tulee varsin suuria, kun ne varsinaisen kuvainformaation lisäksi käsittävät runsaasti myös kuvauksen tavoitteen kannalta täysin 3 turhaa informaatiota. Toisaalta sädekeilan rajaaminen täys-kenttäsensoria kapeammaksi ei myöskään ole oikein toimiva vaihtoehto, sillä kun viistokuvausasemassa sensorin ja painimen reunat ovat edellä kuvatun mukaisesti asemoituneet kuvat-5 tavana olevan henkilön kainaloon, ollaan helposti tilanteessa jossa anatomisista syistä johtuen rinta ei tässä tilanteessa enää olekaan ainakaan kokonaisuudessaan asemoitavissa alueelle, jonka sensoria kapeammaksi rajattu sädekeila kattaisi.

10 Täyskenttäsensorin viistokuvausongelmien helpottamiseksi on kehitetty ratkaisuja, joissa erityisesti pienen rinnan kyseessä ollessa kuvantamislaitteessa käytetään nimenomaan pienemmälle rintakoolle suunniteltua paininta, siis paininta joka on olennaisesti kapeampi kuin laitteessa käytetty täyskenttäsen-15 sori, ja toisaalta vastaavan kokoiseksi rajattua sädekeilaa. Kun tällainen painin järjestetään liikuteltavaksi sivusuunnassa, ja vastaavasti sädekeilan koko ja paikka säädettäväksi, voidaan painin asemoida viistokuvausmoodissa täyskenttäsenso-rille epäkeskisesti, siis esimerkiksi sensorin nurkkaan, ja 20 kollimoida röntgensädekeila vastaavasti. Tällainen järjestely, jonka käyttöönotto edellyttää merkittäviä muutoksia mammogra-fialaitteen rakenteiseen ja toisaalta käytännössä esimerkiksi toistuvaa painimien vaihtamista ja siirtelyä, on esitetty mm. WO-julkaisussa 03/037046.

25

Esillä olevan keksinnön tavoite on kohottaa tekniikan tasoa ja tarjota uudenlainen mammografiaröntgenlaitejärjestely ja menetelmä helpottamaan erityisesti pienten rintojen asemointia viistokuvausta varten silloin, kun käytetään suurta ns. täys-30 kenttäsensoria.

Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisten itsenäisten patenttivaatimusten tunnusmerkkiosassa. Joitakin muita keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty muissa pa-35 tenttivaatimuksissa.

4

Keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on, että kuvausjärjestelyn virittämiseen sopivaksi pienten rintojen viistokuvausta varten ei tarvita painimen liikuttamisen ja/tai painimien vaihdon mukanaan tuomia ylimääräisiä työvaiheita mutta silti voidaan 5 tuottaa kuvia, joissa ei ole sellaista määrää täysin turhaan tallennuskapasiteettia vievää ja kuvien siirtoa hidastavaa informaatiota, jota pienten rintojen kuvantaminen täyskenttäsen-sorilla olennaisesti sensorin kokoa vastaavalla sädekeilalla tuottaa. Toisaalta keksinnön ansiosta esimerkiksi mammogra-10 fialaitteen kompleksisuutta ei tarvitse lisätä ainakaan niiltä osin, mitä painimen järjestäminen liikutettavaksi sivusuunnassa edellyttäisi.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin ja myös 15 viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joista kuvioista kuvio 1 esittää yleisluontoisesti yhtä tyypillistä mammogra-fiaröntgenlaitetta, 20 kuvio 2 esittää joitakin mammografiaröntgenlaitteen tyypillisiä rakenteita sivulta katsottuna, kuvio 3 esittää mammografiakuvantamisjärjestelyä normaalissa vertikaalisessa orientaatiossa toteutettavassa kuvantamisessa, 25 kuvio 4 esittää keksinnön mukaista viistokuvantamisjärjestelyä, kuvio 5 esittää kuvioiden 3 ja 4 mukaisia kuvannettavan kudoksen asemointeja kohtisuoraan painimen yläpuolelta tarkasteltu- 30 na, ja kuvio 6 esittää yhtä erityistä keksinnössä käytettäväksi soveltuvaa paininta.

35 Kuviossa 1 esitetty mammografiaröntgenlaite 1 koostuu runko-osasta 11 ja siihen liittyvästä varsiosasta 12, jota usein kutsutaan C-varreksi. Tyypillisesti C-varren 12 vastakkaisiin 5 päihin on sijoitettu säteilylähde 13 ja esimerkiksi ns. ala-hyllyrakenteen 14 sisään kuvadatan vastaanottovälineet 15, jotka kuvantamisvälineet 13, 15 sijaitessaan laitteen katteen sisällä eivät kuviossa 1 varsinaisesti näy. Lisäksi näiden 5 kuvantamisvälineiden 13, 15 väliselle alueelle, tyypillisesti lähelle kuvadatan vastaanottovälineitä 15, on sijoitettu välineet 16, 17 kuvannettavan kohteen asemoimiseksi kuvautumisalu-eelle. Tyypillisesti C-varsi 12 on liikuteltavissa sekä verti-kaalisuunnassa välineiden kuvannettavan kohteen asemoimiseksi 10 16, 17 korkeusaseman muuttamiseksi että pyöritettävissä suhteessa runko osaan 11. Asemointivälineet 16, 17 muodostuvat tyypillisesti yläpainimesta 16 ja alapainimesta 17, joka ala-painin 17 voi olla järjestetty toimimaan samalla myös ns. buckyna. Buckylla tarkoitetaan kuvannettavan kudoksen ja kuva-15 datan vastaanottovälineen 15 väliin sijoitettavaa hilaraken-nelmaa, joka rajoittaa kudoksesta sironneen säteilyn pääsyä kuvadatan vastaanottovälineille. Usein laitteessa ei ole erillistä alapaininkomponenttia 17, vaan alahyllyn 14 pinta 17 itsessään toimii alapainimena. Lisäksi laitteeseen kuuluu oh-20 jausjärjestelmä, jolle voidaan välittää ohjaussignaaleita esimerkiksi ohjauspaneelilta 18.

Kuvio 2 esittää yhtä tyypillistä mammografiaröntgenlaitetta sivulta katsottuna. Kuviossa 2 on esitetty laitteen runko-osa 25 11, C-varsi 12, säteilylähde 13 ja alahyllyrakenne 14, jonka päälle kuvannettava rinta puristetaan liikkumattomaksi C-varren 12 vertikaalisuunnassa liikutettavaksi järjestetyn ylä-painimen 16 avulla. Lisäksi kuviossa on esitetty alahyllyra-kenteen 14 sisään järjestetty kuvantamissensori 15 ja C-vartta 30 pyörittävä toimilaite (moottori) 19. Laitteeseen kuulu lisäksi tyypillisesti säteilylähteen 13 välittömään läheisyyteen järjestetty kollimaattori sädekeilan rajaamiseksi, jota kolli-maattoria ei kuvion selvyyden vuoksi ole kuviossa 2 kuitenkaan esitetty. Yksi esimerkinomainen kollimaattorin 20 suoritusmuo-35 to on esitetty kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä.

6

Kuvio 3 esittää sädekeilan kollimointia olennaisesti kuvannet-tavan kohteen kokoiseksi ja suuntaamiseksi kohteeseen normaalissa C-varren vertikaalisessa orientaatiossa toteutettavassa kuvantamisessa. Kuviossa 3 kuvannettava kohde on puristettu 5 olennaisesti sensorin 15 levyisen yläpainimen 16 avulla liikkumattomaksi ja säteilylähteen 13 fokuksesta 42 saatava säteily on rajattu olennaisesti kohteen kokoiseksi kollimaattoriraken-teella 20.

10 Kuvion 3 mukainen kollimaattorirakenne 20 käsittää kollimaatto-rilevyparin 24, joka on järjestetty liikutettavaksi toimielimen 25, kuten moottorin avulla, joka pyörittää laakeroitua 22 ruuvia 21. Kollimaattorilevyjen 24 yhteyteen on järjestetty ulokkeet 23 tai vastaavat, joihin on järjestetty ruuviin 21 15 sovitettu sisäkierre, jolloin ruuvin 21 pyöriessä kollimaatto-rilevyrakenne 24 liikkuu ruuvin 21 keskiakselin suunnassa. Kuviossa 3 kollimaattorin 20 liikkeen suuntia on esitetty nuolella 33.

20 Kuviossa 3 on esitetty yksi sädekeilan aseman muuttamisen mahdollistava järjestely, mutta kun alan ammattimiehelle ovat selviä monet muutkin sädekeilan aseman muuttamisen mahdollistavat järjestelyt sekä myös monet muut sädekeilan koon ja/tai muodon muuttamisen mahdollistavat ratkaisut, ei niitä lähdetä 25 tässä yhteydessä sen tarkemmin esittelemään.

Kuviossa 4 on esitetty, miten kuvannettava kudos asemoidaan ja sädekeila kollimoidaan keksinnön mukaisessa viistokuvantamis-järjestelyssä epäkeskisesti. Kuviota 4 tarkasteltaessa on myös 30 helppo visioida, miten viistokuvauksessa alahyllyn 14 ja painimen 16 vasen reuna asemoituu kuvannettavan henkilön kuviossa ei-esitetyn kainalon alueelle, ja edelleen miten tällöin erityisesti pienempien rintojen kyseessä ollessa käy helposti niin, että jos sädekeila kollimoitaisiin täyskenttäsensorin 15 35 keskelle siten kun kuviossa 3 on esitetty, jäisi ainakin osa kuvautuvaksi halutusta kudoksesta helposti kuvautuvan alueen ulkopuolelle.

7

Kuvio 5 esittää kuvioiden 3 ja 4 mukaisia kuvannettavan kohteen asemia kohtisuoraan yläpainimen 16 yläpuolelta katsottuna, ts. ylhäältä päin tarkasteltuna sitä, miten kuvannettava kudos tällöin asemoituu alahyllyrakenteen 14 päälle. Näitä kuvioita tar-5 kasteltaessa siis nähdään, miten kollimaattorijärjestely 20 suuntaa sädekeilan otettaessa kuvia C-varren 12 vertikaa-liorientaatiossa siten, että sädekeilan keskiakseli asettuu olennaisesti sensorin 15 ja yläpainimen 16 keskelle, kun taas viistokuvauksessa sädekeilan keskiakseli ei asetu sensorin 15 10 eikä painimen 16 keskelle vaan epäkeskisesti, edullisesti siten että sädekeila suuntautuu olennaisesti sensorin 15 nurkkaan.

Kun keksinnön mukaisen järjestelyn yksi tarkoitus on mahdollistaa täyskenttäsensorin omaavan mammografialaitteen käyttä-15 minen sekä pienten että suurten rintojen kuvantamiseen, ja siis erityisesti myös viisto-orientaatiossa, voidaan laitteessa käytettävät kollimointivälineet 20 järjestää käsittämään esimerkiksi säädettävissä olevan kollimaattorijärjestelyn sädekeilan leveyden säätämiseksi ainakin kahteen ennalta määrät-20 tyyn vakioleveyteen. Kollimointivälineet 20 voivat käsittää esimerkiksi vaihdettavissa olevan kollimaattorilevyjärjestelyn 24 ja/tai ainakin kaksi erisuuruista ja/tai muotoista aukkoa ja/tai rakoa omaavan kollimaattorilevyjärjestelyn 24.

25 Keksinnön mukaiseen kuvantamisjärjestelyyn on edullisesti järjestetty välineet tunnistamaan C-varren 12 orientaation olevan ennalta määrätyn viistokuvausaseman mukainen ja välineet signaalin lähettämiseksi tästä tunnistamisesta laitteen ohjausjärjestelmälle. Järjestelyyn on myös edullisesti järjestetty 30 välineet, kuten ohjauspaneeliin 18 järjestetty toimintonäppäin, informaation välittämiseksi ohjausjärjestelmään siitä, että tarkoitus olisi nyt kuvata pientä rintaa. Vasteena näille tiedoille ohjausjärjestelmä voi sitten olla järjestetty ohjaamaan laitteen kollimaattorijärjestelyä 20 automaattisesti si-35 ten, että sädekeila rajautuu täyskenttäsensorin 15 ja vastaavasti olennaisesti täyskenttäsensorin 15 levyisen paininlevyn 16 pinta-alaa pienemmäksi ja suuntautuu esimerkiksi ennalta 8 määrättyyn kohtaan lähelle sensorin 15 reunaa - erityisesti sensorin 15 etureunan siihen nurkkaan, joka on kyseisessä C-varren 12 viistokuvausorientaatiossa kääntynyt ylös.

5 Ohjausjärjestelmä voi käsittää myös välineet sädekeilan kolli-moiseksi pienen rinnan kuvausta varten muullakin tavoin kuin ennalta määrätyn mukaisesti joko ohjauspaneelilta 18 tai muulta käyttöliittymältä annettavien ohjauskomentojen mukaisesti. Ohjausjärjestelmään voi liittyä välineet, kuten ohjauspanee-10 liin 18 järjestetyt dedikoidut näppäimet ja/tai tietyt näppäi-lysekvenssit ja/tai -yhdistelmät, joiden avulla käyttäjä voi valita, kumpaan sensorin 15 nurkkaan vaiko sen keskelle säde-keila kollimoidaan. Järjestely voi käsittää myös välineet suunnata sädekeila muuallekin kuin nimenomaan em. ennalta mää-15 rättyihin kolmeen kohtaan ja toisaalta sädekeilan koon ja/tai muodon säätämiseksi muussakin kuin leveyssuunnassa. Sädekeilan säätö voi olla järjestetty käsittämään useampia tietynlaisia sädekeiloja ja se voi olla järjestetty myös portaattomaksi.

20 Erityisesti keksinnön mukaiset kollimointivälineet on järjestetty mahdollistamaan täyskenttäkuvantamissensorin 15 ja olennaisesti sen levyisen yläpaininlevyn 16 pinta-alaa pienemmäksi rajatun sädekeilan rajaamiskesi täyskenttäkuvantamissensorin 15 leveyttä kapeammaksi ja mahdollistamaan sädekeilan suuntaa-25 minen yhtäältä sensorin keskelle toisaalta sen ainakin toiseen niistä nurkista, joiden toinen sivu asemoituu potilasta kuvattavaksi asemoitaessa rintakehää vasten.

Yhdessä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa mammogra-30 fialaitteeseen kuulu ohjausjärjestelmä ja siihen toiminnallisesti liittyvä ohjauspaneeli 18, joiden välityksellä erityisesti pieniä rintoja kuvattaessa laitteelle voidaan toimittaa ohjaussignaali toimenpiteiden kombinaation suorittamiseksi, johon kuuluu C-varsiosaa 12 pyörittävän toimilaitteen 19 käyt-35 täminen siten, että varsiosa 12 asettuu ennalta määrättyyn viistokuvantamisasemaan sekä kollimaattorirakenteen 20 ohjaaminen siten, että se rajaa sädekeilan täyskenttäkuvantamissen- 9 sorin 15 ja laitteessa keksinnön mukaisesti käytettävän olennaisesti saman levyisen painimen 16 pinta-alaa pienemmälle alueelle ja suuntaa sädekeilan sellaiseen ennalta määriteltyyn kohtaan sensoria 15 ja vastaavasti paininta 16, jossa sädekei-5 lan keskiakseli ei asetu niiden keskilinjalle. Olennaisesti myös mammografialaitteessa käytettävä automaattivalotusjärjes-telmä saatetaan adaptoitumaan vastaanottamaan ja/tai lukemaan signaalia siltä täyskenttäkuvantamissensorin pinta-alaa pienemmältä alueelta, jolle sädekeila on kuvauksen suorittamista 10 varten suunnattu. Kyseinen toimenpiteiden kombinaatio voidaan edullisesti järjestää toteutettavaksi vasteena esimerkiksi laitteen ohjauspaneelilta 18 annettavalle yhdelle tai useammalle ohjaussignaalille. Kyseinen ohjaussignaali voi myös perustua esimerkiksi sen tunnistamiseen, että varsiosa 12 on 15 ajettu tai sitä ollaan ajamassa ennalta määrättyyn viistoku-vausorientaatioon.

Keksinnön yhdessä suoritusmuodossa mammografialaitteeseen kuuluu sellainen oheisissa kuvioissa tarkemmin ei-esitetty lii-20 tinrakenne 41 paininlevyä 16 varten, joka on järjestetty mahdollistamaan ainakin kahden erilaisen paininlevyn 16 liittämisen järjestelyyn sekä toiminnalliseen yhteyteen mainitun lii-tinrakenteen 41 kanssa järjestetyt välineet tunnistamaan ainakin yhden ennalta määrätyn tyyppisen paininlevyn 16 liittämi-25 nen mainittuun liitinrakenteeseen 41. Edellä kuvattu toimenpiteiden kombinaatio voidaan tällöin järjestää tapahtuvaksi vasteena mainitun ennalta määrätyn tyyppisen paininlevyn 41 tunnistamiselle, joko suoraan tai yhdessä esimerkiksi sen tunnistamisen kanssa, että C-varsi 12 on ajettuna tai sitä ollaan 30 ajamassa ennalta määrättyyn viistokuvausorientaation.

Kuviossa 6 on esitetty yksi mahdollinen keksinnön mukaisesti tunnistettavaksi järjestetty painin 16, joka käsittää ainakin kaksi paksuudeltaan erisuuruista aluetta, joista paksuin alue 35 on järjestetty olennaisesti painimen 16 sen päädyn alueelle, joka asemoituu kohti kuvattavana olevan henkilön rintakehää. Tällaista paininta 16 voidaan edullisesti käyttää nimenomaan 10 kuvattaessa pieniä rintoja täyskenttäsensorilla 15. Tällaisessa painimessa 16 olevan ohuemman alueen ansiosta kudoksen asemointi paininlevyjen 16, 17 (puristustasojen) väliin helpot tuu, kun kudosta päästään käsittelemään ainakin kyseisen pai-5 nimen 16 ohuemman alueen kautta.

Keksinnön mukaisessa järjestelyssä käytetään edullisesti auto-maattivalotusjärjestelmää, joka erillisen tai erillisten auto-maattivalotusanturien asemesta perustuu itse kuvantamissenso-10 riita luettavaan informaatioon. Automaattivalotustoiminnon adaptoiminen kuvautuvaksi järjestetyn alueen mukaiseksi perustuu keksinnön mukaisesti nimenomaan sellaisen sensoriosa-alueen valitsemiseen automaattivalotustoimintoon, jolle säde-keila on keksinnön mukaisesti suunnattu.

15

Keksinnön mukainen järjestely voi käsittää myös toiminnon, jossa laitteen ohjausjärjestelmä valitsee kuvantamisessa käytettävän säteilylähteen 13 fokuksen 42 koon automaattisesti sen perusteella, että se tunnistaa olevansa asemoitu ottamaan 20 joku tietynlainen kuva.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä digitaalisen mammografiaku-vantamisen yhteydessä käytetään siis säteilylähteen ja ns. täyskenttäsensorin käsittävän C-varren omaavaa mammografialai-25 tetta, jossa menetelmässä kuvannettava kohde asemoidaan kuvausta varten mainitun täyskenttäsensorin ja olennaisesti sen levyisen paininlevyn väliselle alueelle, säteilylähteen tuottama säteily rajataan täyskenttäsensorin ja olennaisesti sen levyisen painimen pinta-alaa pienemmäksi sädekeilaksi ja suun-30 nataan kohti sensoria, jossa ainakin yhtä kuvantamisparametriä kontrolloidaan automaattivalotustoiminnon avulla, jossa C-varsi ajetaan viistokuvausasemaan, joka voi olla jokin ennalta määrätty kulma-asema, sädekeila rajataan mainitun täyskenttä-kuvantamissensorin ja vastaavasti mainitun painimen pinta-alaa 35 pienemmälle alueelle ja suunnataan sellaiselle ennalta määrätylle alueelle mainittuja sensoria ja paininta, jossa sädekei-lan keskiakseli ei asetu niiden keskikohtaan. Edelleen lait- 11 teen automaattivalotusjärjestelmä adaptoidaan vastaanottamaan ja/tai lukemaan signaalia mainitulta täyskenttäkuvantamissen-sorin pinta-alaa pienemmältä alueelta, jolle sädekeila on suunnattu. Ainakin osa näistä toimenpiteistä voidaan toteuttaa 5 antamalla mammografialaitteeseen järjestetyltä ohjauspaneelilta tai vastaavalta käyttöliittymältä yksi tai useampi ohjaussignaali mammografialaitteen ohjausjärjestelmälle.

Edelleen voidaan järjestää mammografialaitteen ohjausjärjes-10 telmä tunnistamaan varsiosan 12 ajaminen ennalta määrättyyn kulma-asemaan, ja vasteena tälle tunnistamiselle rajaamaan sädekeila mainitun täyskenttäkuvantamissensorin 15 ja olennaisesti sen levyisen painimen 16 pinta-alaa pienemmälle alueelle ja suuntaamaan se sellaiselle ennalta määrätylle alueelle sen-15 sorial5 ja vastaavasti paininta 16, jossa sädekeilan keskiak-seli ei asetu sensorin 15 eikä vastaavasti painimen 16 keskelle. Edullisesti sädekeila suunnataan siten, että se osuu olennaisesti sensorin sellaiseen nurkkaan, jonka toinen sivu asemoituu potilasta kuvattavaksi asemoitaessa rintakehää vasten. 20 Myös mammografialaitteen automaattivalotusjärjestelmä järjestetään vastaanottamaan ja/tai lukemaan signaalia siltä mainitulta täyskenttäkuvantamissensorin pinta-alaa pienemmältä alueelta, jolle sädekeila on suunnattu.

25 Edelleen keksinnön mukaisesti voidaan toimia siten, että mammograf ialaitteeseen järjestään paininlevy 16, joka käsittää alueen paininlevyn 16 rintakehää vasten asemoituvassa etuosassa, joka alue on paksumpi kuin ainakin yksi alue kyseisen etuosan takana ja/tai vieressä, mammografialaitteen varsiosa 12 30 ajetaan viistokuvausorientaatioon ja kuvannettava kudos asemoidaan mammografialaitteeseen puristamalla se mainitun painimen 16 paksumman alueen alle siten, että ainakin yli puolet kuvannettavasta kudoksesta asemoituu mainitussa viistoku-vausasennossa sijaitsevan täyskenttäsensorin 15 keskikohtaa 35 korkeammalle kääntyneen puoliskon alueelle. Kuvannettavana olevan kudoksen valotus toteutetaan sitten rajaamalla sädekeila mammografialaitteeseen järjestetyllä kollimaattorijärjeste- 12 lyllä 20 alueelle, jonne kuvanettava kudos on asemoitu. Valo-tus toteutetaan käyttäen apuna valotusautomatiikkasignaalia, joka on järjestetty saatavaksi tai luettavaksi siltä sensorin 15 keskikohdasta poikkeutetulta täyskenttäsensorin alueelta, 5 jonne kuvannettava kudos on asemoitu.

Alan ammattimiehelle on selvää, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyihin esimerkkeihin vaan se voi vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa, jolloin esimer-10 kiksi mammografialaitteen rakenne voi poiketa edellä yleisessä muodossa esitetystä.

Claims (15)

1. Mammografialaitejärjestely, johon kuuluu toimilaitteella (19) pyöritettävissä oleva varsiosa (12), jonka yhteyteen on 5 järjestetty röntgensäteilylähde (13), kollimointivälineet (20) säteilylähteen (13) tuottaman säteilyn rajaamiseksi sädekei-laksi ja sädekeilan suuntaamiseksi kuvattavaan kohteeseen, ns. täyskenttäkuvantamissensori (15), mainittujen säteilylähteen (13) ja täyskenttäkuvantamissensorin (15) väliin jäävälle alu-10 eelle järjestetty olennaisesti mainitun täyskenttäkuvantamissensorin (15) levyinen yläpaininlevy (16), automaattivalotus-järjestelmä sekä ohjausjärjestelmä ja siihen toiminnallisesti liittyvä ohjauspaneeli (18) tai muu käyttöliittymä, tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu välineet toteuttaa vasteena 15 yhdelle tai useammalle ohjaussignaalille toimenpiteiden kombinaatio, johon kuuluu mainitun varsiosaa (12) pyörittävän toimilaitteen (19) käyttäminen siten, että varsiosa (12) asettuu viistokuvausasemaan, mainittujen kollimointivälineiden (20) asemointi siten, että ne rajaavat sädekeilan mainittujen täys-20 kenttäkuvantamissensorin (15) ja olennaisesti sen levyisen yläpaininlevyn (16) pinta-alaa pienemmäksi ja suuntaavat säde-keilan siten, että sädekeilan keskiakseli ei asetu mainittujen sensorin (15) ja vastaavasti paininlevyn (16) keskikohtaan, ja mainitun automaattivalotusjärjestelmän adaptoiminen vastaanot-25 tamaan ja/tai lukemaan signaalia kyseistä täyskenttäkuvantamissensorin (15) pinta-alaa pienemmältä alueelta, jolle säde-keila on suunnattu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mammografialaitejärjestely, 30 tunnettu siitä, että se on järjestetty toteuttamaan mainittu toimenpiteiden kombinaatio vasteena mainitulta ohjauspaneelilta (18) tai vastaavalta käyttöliittymältä annettavalle ohjaussignaalille.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mammografialaitejärjestely, tunnettu siitä, että mainittuja ohjaussignaaleita on yksi ja kyseinen signaali perustuu sen tunnistamiseen, että mainit tu varsiosa (12) on ajettu tai sitä ollaan ajamassa ennalta määrättyyn viistokuvausorientaatioon.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen mammografialaite-5 järjestely, tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu lii- tinrakenne (41) yläpaininlevyä (16) varten, joka liitinrakenne (41) on järjestetty mahdollistamaan ainakin kahden erilaisen yläpaininlevyn (16) liittämisen järjestelyyn sekä toiminnalliseen yhteyteen mainitun liitinrakenteen (41) kanssa järjeste-10 tyt välineet tunnistamaan ainakin yhden ennalta määrätyn tyyppisen yläpaininlevyn (16) liittäminen mainittuun liitinraken-teeseen (41), ja että järjestely on järjestetty toteuttamaan mainittu toimenpiteiden kombinaatio vasteena ohjaussignaalille, josta ainakin osan muodostaa mainitun ennalta määrätyn 15 tyyppisen yläpaininlevyn (16) liittämisen järjestelyyn tunnistaminen .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen mammografialaitejärjestely, tunnettu siitä, että mainittu tunnistettavaksi järjestetty 20 yläpaininlevy (16) käsittää ainakin kaksi paksuudeltaan erisuuruista aluetta, joista paksuin alue on järjestetty painimen (16) olennaisesti sen päädyn alueelle, joka järjestelyyn liitettynä asemoituu kohti kuvattavan henkilön rintakehää.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen mammografialaite-järjestely, tunnettu siitä, että mainittu automaattivalo-tusjärjestelmä perustuu mainitulta täyskenttäkuvantamissenso-rilta (15) luettavaan informaatioon ja mainittu automaattiva-lotustoiminnon adaptoiminen käsittää sen sensorialueen valit-30 semisen automaattivalotustoimintoon, jolle sädekeila on suunnattu . 1 Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen mammografialaite-järjestely, tunnettu siitä, että mainitut kollimointiväli-35 neet (20) käsittävät säädettävissä olevan kollimaattorijärjes-telyn sädekeilan leveyden säätämiseksi ainakin kahteen ennalta määrättyyn vakioleveyteen.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen mammografialaite-järjestely, tunnettu siitä, että mainitut kollimointiväli-neet (20) käsittävät vaihdettavissa olevan kollimaattorilevy- 5 järjestelyn (24) ja/tai ainakin kaksi erisuuruista ja/tai muotoista aukkoa ja/tai rakoa omaavan kollimaattorilevyjärjeste-lyn (24).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen mammografialaite-10 järjestely, tunnettu siitä, että mainitut kollimointiväli- neet on järjestetty mahdollistamaan sädekeilan rajaaminen mainittujen täyskenttäkuvantamissensorin (15) ja olennaisesti sen levyisen yläpaininlevyn (16) pinta-alaa pienemmäksi siten, että sädekeila rajautuu täyskenttäkuvantamissensorin (15) le-15 veyttä kapeammaksi, sekä mahdollistamaan sädekeilan suuntaaminen yhtäältä mainitun sensorin (15) keskelle toisaalta ainakin toiseen sensorin (15) niistä nurkista, joiden toinen sivu asemoituu potilasta kuvattavaksi asemoitaessa rintakehää vasten.

10. Menetelmä digitaalisen mammografiakuvantamisen yhteydessä, jossa kuvantamiseen käytetään säteilylähteen ja ns. täyskent-täsensorin käsittävän varsiosan omaavaa mammografialaitetta, jossa menetelmässä kuvannettava kohde asemoidaan kuvausta varten mainitun täyskenttäsensorin ja olennaisesti mainitun täys-25 kenttäsensorin levyisen paininlevyn väliselle alueelle, säteilylähteen tuottama sädekeila rajataan sädekeilaksi ja suunnataan kohti sensoria ja jossa ainakin yhtä kuvantamisparametriä kontrolloidaan automaattivalotustoiminnon avulla, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavien toimenpiteiden 30 kombinaation: ajetaan mainittu varsiosa viistokuvausasemaan; rajataan sädekeila mainittujen täyskenttäkuvantamissensorin ja olennaisesti sen levyisen paininlevyn pinta-alaa pienemmälle alueelle ja suunnataan sädekeila sellaiselle alueelle sensoria ja olennaisesti sen levyistä paininlevyä, jossa sädekeilan 35 keskiakseli ei asetu niiden keskikohtaan; adaptoidaan mainittu automaattivalotusjärjestelmä vastaanottamaan ja/tai lukemaan signaalia mainitulta täyskenttäkuvantamissensorin pinta-alaa pienemmältä alueelta, jolle sädekeila on suunnattu.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että ainakin osa mainituista toimenpiteistä toteutetaan antamalla mammografialaitteeseen järjestetyltä ohjauspaneelilta (18) tai vastaavalta käyttöliittymältä ohjaussignaali mammografialaitteen ohj ausj ärjestelmälle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestetään mammografialaitteen ohjausjärjestelmä tunnistamaan varsiosan ajaminen ennalta määrättyyn kulma-asemaan, ja vasteena tälle tunnistamiselle rajataan säde-keila mainittujen täyskenttäkuvantamissensorin ja olennaisesti 15 sen levyisen paininlevyn pinta-alaa pienemmälle alueelle ja suunnataan sädekeila sellaiselle alueelle sensoria, jossa sä-dekeilan keskiakseli ei asetu keskelle sensoria eikä olennaisesti sen levyiseksi järjestettyä paininlevyä.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat toimenpiteet: järjestään mammografialaitteeseen paininlevy, joka käsittää alueen sen rintakehää vasten asemoituvassa etuosassa joka on paksumpi kuin ainakin osa kyseisen etuosan takana ja/tai vieressä oleva 25 alue tai alueet; ajetaan mammografialaitteen varsiosa viisto-kuvausasentoon; asemoidaan kuvannettava kudos mammografialaitteeseen puristamalla se mainitun painimen paksumman alueen alle siten, että ainakin yli puolet kuvannettavasta kudoksesta asemoituu mainitussa viistokuvausasennossa sijaitsevan täys-30 kenttäsensorin keskikohtaa korkeammalle kääntyneen puolen alueelle .

14. Jonkin patenttivaatimuksista 10-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sädekeila rajataan mainittua sensoria 35 kapeammaksi.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 10-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sädekeila suunnataan mainitun sensorin sellaiseen nurkkaan, jonka toinen sivu asemoituu potilasta kuvattavaksi asemoitaessa rintakehää vasten. 5

16. Jonkin patenttivaatimuksista 10-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sädekeila suunnataan mainitun sensorin keskikohdan sille puolelle, joka mainitun varsiosan viis-tokuvausorientaatiossa on kääntyneenä ylemmäksi. 10