FI119575B - Teholähde ja menetelmä säätää käyttötehoa - Google Patents

Teholähde ja menetelmä säätää käyttötehoa Download PDF

Info

Publication number
FI119575B
FI119575B FI20045251A FI20045251A FI119575B FI 119575 B FI119575 B FI 119575B FI 20045251 A FI20045251 A FI 20045251A FI 20045251 A FI20045251 A FI 20045251A FI 119575 B FI119575 B FI 119575B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
amplifier
operating
signal
voltage
source unit
Prior art date
Application number
FI20045251A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20045251A (fi
FI20045251A0 (fi
Inventor
Eero Koukkari
Pasi Kurttio
Original Assignee
Esju Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Esju Oy filed Critical Esju Oy
Priority to FI20045251A priority Critical patent/FI119575B/fi
Publication of FI20045251A0 publication Critical patent/FI20045251A0/fi
Priority to CNB2005800220119A priority patent/CN100481712C/zh
Priority to EP05757054.1A priority patent/EP1766773B1/en
Priority to PCT/FI2005/050243 priority patent/WO2006000646A1/en
Priority to US11/631,073 priority patent/US8063513B2/en
Publication of FI20045251A publication Critical patent/FI20045251A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI119575B publication Critical patent/FI119575B/fi

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F1/00Details of amplifiers with only discharge tubes, only semiconductor devices or only unspecified devices as amplifying elements
    • H03F1/02Modifications of amplifiers to raise the efficiency, e.g. gliding Class A stages, use of an auxiliary oscillation
    • H03F1/0205Modifications of amplifiers to raise the efficiency, e.g. gliding Class A stages, use of an auxiliary oscillation in transistor amplifiers
    • H03F1/0211Modifications of amplifiers to raise the efficiency, e.g. gliding Class A stages, use of an auxiliary oscillation in transistor amplifiers with control of the supply voltage or current
    • H03F1/0216Continuous control
    • H03F1/0222Continuous control by using a signal derived from the input signal
    • H03F1/0227Continuous control by using a signal derived from the input signal using supply converters
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F1/00Details of amplifiers with only discharge tubes, only semiconductor devices or only unspecified devices as amplifying elements
    • H03F1/02Modifications of amplifiers to raise the efficiency, e.g. gliding Class A stages, use of an auxiliary oscillation
    • H03F1/0205Modifications of amplifiers to raise the efficiency, e.g. gliding Class A stages, use of an auxiliary oscillation in transistor amplifiers
    • H03F1/0261Modifications of amplifiers to raise the efficiency, e.g. gliding Class A stages, use of an auxiliary oscillation in transistor amplifiers with control of the polarisation voltage or current, e.g. gliding Class A
    • H03F1/0272Modifications of amplifiers to raise the efficiency, e.g. gliding Class A stages, use of an auxiliary oscillation in transistor amplifiers with control of the polarisation voltage or current, e.g. gliding Class A by using a signal derived from the output signal
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F3/00Amplifiers with only discharge tubes or only semiconductor devices as amplifying elements
    • H03F3/20Power amplifiers, e.g. Class B amplifiers, Class C amplifiers
    • H03F3/24Power amplifiers, e.g. Class B amplifiers, Class C amplifiers of transmitter output stages
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F2200/00Indexing scheme relating to amplifiers
    • H03F2200/228A measuring circuit being coupled to the input of an amplifier
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F2200/00Indexing scheme relating to amplifiers
    • H03F2200/393A measuring circuit being coupled to the output of an amplifier
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F2200/00Indexing scheme relating to amplifiers
    • H03F2200/471Indexing scheme relating to amplifiers the voltage being sensed
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F2200/00Indexing scheme relating to amplifiers
    • H03F2200/504Indexing scheme relating to amplifiers the supply voltage or current being continuously controlled by a controlling signal, e.g. the controlling signal of a transistor implemented as variable resistor in a supply path for, an IC-block showed amplifier
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F2200/00Indexing scheme relating to amplifiers
    • H03F2200/555A voltage generating circuit being realised for biasing different circuit elements
    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03FAMPLIFIERS
    • H03F2200/00Indexing scheme relating to amplifiers
    • H03F2200/78A comparator being used in a controlling circuit of an amplifier

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Power Engineering (AREA)
  • Amplifiers (AREA)

Description

1 119575
Teholähde ja menetelmä säätää käyttötehoa
Ala
Keksinnön kohteena on teholähde ja menetelmä säätää vahvistimelle syötettävää käyttötehoa.
5 Tausta
Signaalin amplitudin suuri vaihtelu vaikeuttaa hyvällä hyötysuhteella toimivan vahvistimen suunnittelua. Perinteisillä tekniikoilla toteutetuissa vahvistimissa hyötysuhde pienenee signaalin tason pienentyessä johtuen vahvistimen aktiivisen osan lisääntyvistä jännitehäviöistä. Tietoliikennejärjestelmissä, 10 kuten WCDMA- (Wideband Code Division Multiple Access) tai UMTS-radiojär-jestelmissä (Universal Mobile Telecommunications System), tarvitaan hyvällä hyötysuhteella toimivia tehovahvistimia lähetettävien radiotaajuisten signaalien vahvistamiseen.
Hyvä hyötysuhde on tavoiteltavaa, koska huono hyötysuhde tar-15 koittaa suurta tehonkulutusta ja siten vahvistimen lämpenemistä, mikä puolestaan huonontaa vahvistimen luotettavuutta. Lisäksi vahvistimen lämpenemisen estämiseksi voidaan tarvita jäähdytyspuhallin, joka edelleen lisää energiankulutusta, voi aiheuttaa meluhaittoja ja monimutkaistaa mekaanista rakennetta. Suuri energiankulutus puolestaan aiheuttaa taloudellisia kustannuksia. ····: 20 Vahvistimen hyötysuhdetta on tunnettua parantaa käyttämällä säh- : .·. köistä teholähdettä, jonka vahvistimelle tuottamaa käyttöjännitettä voidaan oh- [*[ | jata vahvistettavan signaalin voimakkuuden mukaan. Tällöin teholähteenä on • ·· tavallisesti hakkuriteholähde.
• · · "V Vahvistimen hyötysuhdetta on tunnettua parantaa myös käyttämällä • « · ·;;; 25 kahta erillistä käyttöjännitelähdettä. Tällöin vahvistettavan signaalin voimak- :···: kuuden pysyessä ennalta määrätyn arvon alapuolella vahvistimen käyttöjän nite otetaan ensimmäisestä käyttöjännitelähteestä, mutta kun vahvistettavan signaalin voimakkuuden arvo ylittää ennalta määrätyn arvon, vaihdetaan vah-vistimen käyttöjännitelähteeksi toinen jännitelähde, jonka avulla vahvistin voi . 30 paremmin vahvistaa voimakasta signaaliosaa. Vahvistettavan signaalin voi- makkuuden palatessa ennalta määrätyn arvon alapuolelle kytketään vahvisti-’·“* melle takaisin ensimmäinen jännitelähde.
Näihin ratkaisuihin liittyy kuitenkin useita ongelmia. Hyvä hyö- ;***: tysuhde on hankala toteuttaa teholähteessä, jonka vahvistimelle tuottamaa • · · * 35 käyttöjännitettä ohjataan suurella modulaationopeudella eli käyttöjännitteen 2 119575 suurella muutosnopeudella. Jos teholähde ei kykene seuraamaan modulaatiota riittävällä tarkkuudella, tämä aiheuttaa signaalin tai signaalien säröyty-mistä, vääristymistä ja häiriöitä, mikä on ongelma erityisesti WCDMA- tai UMTS-radiojärjestelmien vahvistimissa.
5 Usean käyttöjännitelähteen väliseen kytkemiseen liittyy puolestaan hitautta, mikä huonontaa hyötysuhdetta ja vääristää vahvistettavia signaaleja.
Lyhyt selostus
Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu menetelmä ja menetelmän toteuttava teholähde.
10 Tämän saavuttaa teholähde vahvistinta varten teholähteen ollessa sovitettu säätämään vahvistimeen syötettävää sähköistä käyttötehoa. Teholähde käsittää ainakin yhden jännitelähdeyksikön ja ainakin yhden virtaläh-deyksikön, joista ainakin yksi jännitelähdeyksikkö on sovitettu vastaanottamaan ohjaussignaalin, joka perustuu ainakin yhteen seuraavista: vahvistimen 15 tulosignaali, vahvistimen lähtösignaali, vahvistimen haluttu lähtösignaali, ja säätämään vahvistimeen syötettävää käyttöjännitettä ohjaussignaalin mukaisesti, ja ainakin yksi virtalähdeyksikkö on sovitettu syöttämään vahvistimeen käyttösähkövirtaa.
Keksinnön kohteena on myös teholähde vahvistinta varten teho- 20 lähteen ollessa sovitettu säätämään vahvistimeen syötettävää sähköistä käyt- "**: tötehoa. Teholähde käsittää ainakin yhden jännitelähdeyksikön, joka on sovi- • · : tettu säätämään vahvistimeen syötettävää käyttöjännitettä, ja teholähde käsit- • V·· tää ainakin yhden sähköisen kierrätyspiirin, joka on sovitettu ottamaan vastaan : käyttösähkövirtana ainakin osan sähköisestä käyttötehosta, joka ylittää vahvis- ··· 25 timen käyttötehotarpeen.
• · · .***. Keksinnön kohteena on edelleen menetelmä säätää vahvistimeen • · syötettävää sähköistä käyttötehoa. Edelleen menetelmässä syötetään käyttö- # v# teho vahvistimeen ainakin yhdellä jännitelähdeyksiköllä ja ainakin yhdellä virta- lähdeyksiköllä, ja säädetään ainakin yhden jännitelähdeyksikön vahvistimeen • · *·;·* 30 syöttämää käyttöjännitettä perustuen ainakin yhteen seuraavista: vahvistimen tulosignaali, vahvistimen lähtösignaali, vahvistimen haluttu lähtösignaali, ja syötetään ainakin yhdellä virtalähdeyksiköllä ainakin osa vahvistimen käyt- • · · . *. tösähkövirrasta.
• · *
Keksinnön kohteena on vielä menetelmä säätää vahvistimeen syö- • · '··* 35 tettävää sähköistä käyttötehoa. Menetelmässä säädetään ainakin yhden jän nitelähdeyksikön vahvistimeen syöttämää käyttöjännitettä, ja otetaan sähköi- 3 119575 sellä kierrätyspiirillä vastaan käyttösähkövirtana ainakin osa sähköisestä käyt-tötehosta, joka ylittää vahvistimen käyttötehotarpeen.
Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.
5 Keksinnön mukaisella menetelmällä ja teholähteellä saavutetaan useita etuja. Käyttöjännitteen arvo voi muuttua nopeastikin ja eri teholähteiden välisiltä kytkennöiltä vältytään.
Kuvioluettelo
Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-10 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää analogisen teholähderatkaisun lohkokaaviota, kuvio 2 esittää digitaalisen teholähderatkaisun lohkokaaviota, kuvio 3 esittää virtalähdeyksikön sisäistä kytkentää, kuvio 4 esittää ratkaisua, jossa virtalähdeyksikkö syöttää virtaa jän-15 nitelähdeyksikön sisään, kuvio 5 esittää käyttöjännitteen käyttäytymistä suhteessa vahvistettavan signaalin voimakkuuteen, kuvio 6 esittää teholähderatkaisua, jossa on mukana sähkövirran kierrätyspiiri, 20 kuvio 7 esittää toista teholähderatkaisua, jossa on mukana sähkövir- ran kierrätyspiiri, • · : kuvio 8 esittää sähkövirran kierrättämistä toiseen sähköiseen piiriin, • · *. ·: Ja :kuvio 9 esittää menetelmän vuokaaviota.
• φ» · ♦ ♦♦ ::: 25 Suoritusmuotojen kuvaus • · • ·
Tarkastellaan nyt teholähdettä kuviossa 1 esitetyn analogiseen tek- . . nilkkaan perustuvan esimerkin avulla. Vahvistettavasta signaalista 100 otetaan • · · ’•'[l näyte näytteenottimella 102, kuten suuntakytkimellä, joka syöttää näytteen il- *···: maisimelle 104. Näytteenotto suuntakytkimellä 102 tarkoittaa sitä, että vahvis- : ;*: 30 tettavasta signaalista pieni osa (esimerkiksi 1 %) kytketään ilmaisimelle 104 ··· · .***. muun osan (tämän esimerkin mukaan 99 %) mennessä vahvistimelle 112. II- .*·" maisin 104 voi ilmaista näytteen voimakkuuden, joka voi vastata vahvistetta- • · · van signaalin 100 (tai ennalta määrätyn signaalin, jota selitetään tarkemmin seuraavalla sivulla) verhokäyrän tehollisarvoa, huippuarvoa, keskiarvoa, jän-35 nitteen amplitudin itseisarvoa, edellä mainittujen yhdistelmää tms. Ilmaistu sig- 4 119575 naali voi edetä edelleen signaalinkäsittelypiiriin 106, jossa ilmaistua signaalia voidaan vahvistaa ja siirtää ilmaistu signaali halutulle tasasähkötasolle eli suorittaa ns. DC-tasonsiirto.
Lisäksi näin muokatun signaalin vaihtelualuetta voidaan rajoittaa 5 asettamalla alaraja, jonka alapuolelle signaalinkäsittelypiirissä 106 muokatun signaalin tehollisarvo tai amplitudiarvo ei voi mennä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi diodi-vastus-muokkaimilla, jotka muokkaavat signaalia paloittain lineaarisesti. Rajoituksen lisäksi signaalia voidaan muokata halutulla tavalla. Vahvistettavan signaalin 100 keskimääräinen voimakkuus voidaan muodostaa 10 signaalinkäsittelypiirillä 106 ennalta määrätyn, liukuvan aikaikkunan sisällä teholähteen virtalähdeyksikköä 110 varten. Signaalin käsittelyssä kaistanleveyden on oltava signaalin amplitudimodulaatioon verrattuna moninkertainen ohjauksen ajoituksen ja tarkkuuden varmistamiseksi. Muutoin signaalinkäsittely voidaan toteuttaa nopeaa perusanalogiatekniikkaa käyttäen erilliskomponen-15 teillä ja/tai integroiduilla komponenteilla.
Signaalinkäsittelypiiri 106 voi ohjata vahvistimen 112 teholähteeseen kuuluvaa ainakin yhtä jännitelähdeyksikköä 108 ja mahdollisesti myös ainakin yhtä virtalähdeyksikköä 110. Jännitelähdeyksikkönä 108 voi olla vahvistin, jolle on kytketty tasajännite käyttösähköksi. Tällöin jännitelähdeyksikkö 20 1 08 voidaan toteuttaa (yksikkö)vahvistimen tapaan. Teholähteeseen kuuluvan . jännitelähdeyksikön 108 hyötysuhdetta voidaan parantaa moduloimalla jänni- .* / telähdeyksikön teholähteen 1080 käyttöjännitettä 1082. Tällöin ainakin jänni- • * · j telähdeyksikön 108 vahvistimelle 112 syöttämä käyttöjännitteen 114 arvo vaih- :. 'i telee signaalinkäsittelypiirin 106 lähtösignaalin mukaan, joka puolestaan voi · · 25 vaihdella ennalta määrätyllä tavalla suhteessa vahvistettavaan signaaliin 100 tai johonkin muuhun ennalta määrättyyn signaaliin. Jännitelähdeyksikkö 108 voi olla vahvistin, jonka kaistanleveys ja virranantokyky ovat riittäviä ja, jonka lähtöimpedanssi on pieni.
.v. Virtalähdeyksikön 110 lähtöimpedanssi voi olla suuri-impedanssinen .···, 30 laajalla taajuuskaistalla. Virtalähdeyksikkö 110 voidaan toteuttaa hakkuriteho- • · *" lähteen avulla, mutta se voidaan toteuttaa myös lineaaritekniikalla tai näiden • · :.! : yhdistelmällä. Suurien modulointitaajuuksien tapauksessa virtalähdeyksikön
• M
lähtöpuolelle voidaan sijoittaa sarjainduktanssi, joka muodostaa suuren impe-: !·. danssin korkeilla taajuuksilla.
]···] 35 Kuvion 1 mukaista vahvistinta 112 varten tarkoitetulla teholähteellä *" voidaan siis säätää vahvistimeen 112 syötettävää sähköistä käyttötehoa vah- 5 119575 vistimella 112 vahvistettavan signaalin 100 voimakkuuden mukaan tai vahvistimen 112 lähtösignaalin 118 mukaan (katkoviiva kuviossa 1). Säätäminen voidaan suorittaa myös ennalta määrätyn signaalin mukaan, joka voi olla vahvistimen 112 lähtösignaali 118 tai signaalinkäsittelypiirillä 106 oleva, signaalinkä-5 sittelypiirillä 106 muodostettu tai signaalinkäsittelypiirille 106 muualta tuotu sig-naalitieto toivotusta vahvistimen lähtösignaalista kullakin ajanhetkellä. Lisäksi säätäminen voidaan suorittaa halutulla tavalla muokatulla vahvistettavalla signaalilla 100 ja/tai halutulla tavalla muokatulla ennalta määrätyllä signaalilla.
Vahvistin 112 voi olla mikä tahansa vahvistin, joka sallii käyttöjän-10 nitteen säätämisen. Vahvistin voi olla esimerkiksi bipolaaritransistorilla, FET-transistorilla (Field Effect Transistor), GaAsFET-transistorilla (Gallium Arsene Field Effect Transistor) toteutettu vahvistin tai muu vastaava. Vahvistin 112 voi myös toimia eri toimintaluokissa kuten A, B, AB, C, D, E, S, tms.
Jännitelähdeykslkkö 108 voi säätää vahvistimeen 112 syötettävää 15 käyttöjännitettä 114 vahvistimella 112 vahvistettavan signaalin 100 voimakkuuden mukaan ja/tai ennalta määrätyn signaalin mukaan. Virtalähdeyksikkö 110 on puolestaan tarkoitettu syöttämään vahvistimeen 112 käyttösähkövirtaa 116. Osa vahvistimen 112 käyttösähkövirrasta voi tulla myös jännitelähdeyksi-köstä 108. Virtalähdeyksikön 110 vahvistimelle 112 syöttämä käyttösähkövirta 20 116 voi olla vaihtelematonta vakiovirtaa tai käyttösähkövirta 116 voi vaihdella . vahvistettavan signaalin 100 voimakkuuden tai ennalta määrätyn signaalin mukaan tai näistä muokatun signaalin mukaan.
·*··* : Kuviossa 2 on kuvattu digitaalitekniikkaan perustuva esimerkki. Di- • \*·: gitaalinen piiri 120 voi muodostaa jännitelähdeyksikön 108 ja virtalähdeyksikön • · :.· · 25 110 ohjaussignaalit 106A ja 106B toimien signaalinkäsittelypiirinä tai ainakin (>Ψ välittää jossain muualla muodostetut ohjaussignaalit 106A ja 106B jänniteläh- deyksikköön 108 ja virtalähdeyksikköön 110. Digitaalinen piiri 120 voi sisältää ·«· tiedon ennalta määrätystä signaalista, jonka mukaan ohjaussignaalit 106A ja 106B voivat ohjata jännitelähdeyksikköä 108 ja virtalähdeyksikköä 110. En- .··!, 30 naita määrätty signaali voi olla lähtösignaali, jonka vahvistimen 112 toivotaan *!* tuottavan tai ennalta määrättynä signaalina voi toimia digitaaliseen piiriin 120 • · · kytketty vahvistimen todellinen lähtösignaali 118 (katkoviivaa pitkin kuviossa 2) tai niistä muokattu signaali. Vahvistimeen 112 voidaan syöttää vahvistamatto- : *.·, man ennalta määrätyn signaalin sijaan siitä muokattua signaalia, esimerkiksi • · · 35 esisäröytettyä tai amplitudimoduloimatonta signaalia. Syötettäessä vahvisti-*** melle amplitudimoduloimatointa signaalia amplitudimodulointi voidaan suorittaa 6 119575 esitetyn kytkennän avulla. Vahvistettava signaali 100 voidaan muodostaa amp-litudimoduloimattomana digitaalisessa piirissä 120 tai amplitudimodulointi voidaan poistaa erillisellä piirillä (ei esitetty kuviossa 2) osittain tai kokonaan ennen signaalin syöttämistä vahvistimeen 112. Esitetty ratkaisu voidaan toteuttaa 5 myös siten, että osa perustuu digitaalitekniikkaan ja osa analogiatekniikkaan.
Liittyen sekä kuvioon 1 että 2, käyttösähköjännitettä 114 voidaan ohjata vahvistettavan signaalin 100 tai muokatun vahvistettavan signaalin avulla. Tällöin ohjaus voi perustua vahvistettavan signaalin 100 hetkelliseen arvoon, halutussa aikaikkunassa integroituun arvoon, derivoimalla muodostet-10 tuun arvoon tai halutulla funktiolla muodostettuun arvoon. Käyttösähköjännit-teen 114 ja vahvistettavan signaalin 100 välillä voi myös olla tilastollinen, matemaattinen tai fysikaalinen riippuvuus tai näiden yhdistelmä. Tällöin käyt-tösähköjännite voi seurata esimerkiksi vahvistettavan signaalin 100 keskimääräistä voimakkuutta. Käyttösähköjännitteen 114 ja vahvistettavan signaalin 100 15 välisen riippuvuuden sijaan ohjauksessa käytetty riippuvuus voi olla vastaavalla tavalla käyttösähköjännitteen 114 ja ennalta määrätyn signaalin välillä.
Samaan tapaan käyttösähkövirtaa 116 voidaan ohjata vahvistettavan signaalin 100 tai muokatun vahvistettavan signaalin avulla. Tällöin ohjaus voi perustua esimerkiksi vahvistettavan signaalin 100 hetkelliseen arvoon, ha-20 lutussa aikaikkunassa integroituun arvoon, derivoimalla muodostettuun arvoon , tai halutulla funktiolla muodostettuun arvoon. Käyttösähkövirran 116 ja vah vistettavan signaalin 100 välillä voi myös olla tilastollinen, matemaattinen tai : fysikaalinen riippuvuus tai näiden yhdistelmä. Tällöin käyttösähkövirta voi seu- • · rata esimerkiksi vahvistettavan signaalin 100 keskimääräistä voimakkuutta.
25 Käyttösähkövirran 116 ja vahvistettavan signaalin 100 välisen riippuvuuden sijaan riippuvuus voi olla vastaavalla tavalla käyttösähkövirran 116 ja ennalta :**·. määrätyn signaalin välillä. Säädettävän käyttövirran etuna on hyvä hyötysuhde • · · erityisesti vahvistettavan signaalin matalilla keskimääräisen tehon alueilla. Vir-talähdeyksikköä ja jännitelähdeyksikköä voidaan ohjata eri riippuvuuteen tai eri · · .1.^ 30 signaaliin perustuen. Ohjaus voi perustua tilastollista ja/tai matemaattista riip- T* puvuutta kuvaavien funktioiden sijaan tai lisäksi myös taulukkojen käyttöön.
• « · Jännitelähdeyksiköllä voi olla pieni lähtöimpedanssi ja virtalähdeyk- siköllä suuri lähtöimpedanssi. Lisäksi virtalähdeyksikön tuottama käyttösähkö- • **, virta voi olla vahvistettavan signaalin modulaatiosta riippumaton. Jänniteläh- • # · 35 deyksikön sarjamuotoisen impedanssin resistiivinen osa on tavallisesti alle • ♦ «·· 7 119575 kymmenesosa kuormana olevan vahvistimen sarjamuotoisen impedanssin re-sistiivisestä osasta suurimmalla osalla signaalin 114 taajuuskaistaa.
Jännitelähdeyksikkö ja virtalähdeyksikkö eivät vaikuta toisiinsa, ja niitä voidaan ohjata itsenäisesti toisistaan riippumatta. Lisäksi jännitelähdeyk-5 sikön impedanssi on pieni, mikä tarkoittaa selvästi pienempää impedanssia kuin kuormana olevan vahvistimen 112 impedanssi tai virtalähdeyksikön läh-töimpedanssi. Virtalähdeyksikön impedanssi on tavallisesti yli 10 kertaa suurempi kuin jännitelähdeyksikön sarjamuotoisen impedanssin resistiivinen osa suurimmalla osalla signaalin 114 taajuuskaistaa.
10 Virtalähdeyksikön lähtöimpedanssi on suuri, eikä se aiheuta kuor mitusta jännitteen modulointitapahtumassa. Suuri-impedanssisuus tarkoittaa mahdollisimman haitatonta kuormaa jännitelähdeyksikön kannalta ja mahdollistaa osaltaan jännitteen mahdollisimman suuren modulointinopeuden ja -tarkkuuden.
15 Virtalähdeyksikkö syöttää ainakin osan vahvistimen tarvitsemasta käyttösähkövirrasta. Näin jännitelähdeyksiköltä vaadittava käyttösähkövirta on vastaavasti pienempi, mikä mahdollistaa toiminnallisesti nopeiden komponenttien käytön (nopeita komponentteja saatavilla helpommin pienille tehoille).
Virtalähdeyksikön sisäinen kytkentä voi olla kuvion 3 mukainen. Vir- 20 talähdeyksikkö 110 voi käsittää generaattoriosan 150, joka saa käyttötehonsa navasta 152. Generaattoriosa 150 tuottaa sähköisen tehon vahvistimelle syö- * ' tettävää sähkövirtaa varten. Generaattoriosa 150 voidaan ajatella virtalähteek- ♦ i si tai jännitelähteeksi, mutta virtalähdeyksikön 110 kannalta on tärkeää ainoas- :,*·· taan se, että virtalähdeyksikkö 110 toimii virtalähteenä. Generaattoriosan 150 j,:*: 25 tuottama sähköinen teho voi edetä hakkuripiiriin 154, joka erottaa jänniteläh- *·· deyksikön 108 ja vahvistimen 112 generaattoriosasta 150 suurella impedans- .*··. silla. Hakkuripiiristä 154 sähköinen teho voi edetä induktiiviseen yksikköön 156, joka käsittää ainakin yhden kelan. Induktiivinen yksikkö 156 muodostaa suuren lähtöimpedanssin virtalähdeyksikölle 110. Virtalähdeyksikkö 110 voi aM' 30 käsittää vain hakkuripiirin 154 ilman induktiivista yksikköä 156 tai vain induktii-*·;·* visen yksikön 156 ilman hakkuripiiriä 154. Virtalähdeyksikön 110 laaja- kaistainen ja suuri lähtöimpedanssi voidaan saada aikaan yksistään hakkuripii-riitä 154 tai induktiivisella yksiköllä 156 (tai käyttämällä molempia). Hakkuripii-. \t rin 154 sijaan voidaan käyttää myös virtaregulaattoria tai vastaavaa.
35 Kuvio 4 esittää esimerkkiä vaihtoehtoisesta tavasta kytkeä virtaläh- • · *···* deyksikkö ja jännitelähdeyksikkö toisiinsa. Tässä ratkaisussa virtalähdeyksikkö 8 119575 syöttää virtaa jännitelähdeyksikön sisään. Esimerkkikytkennässä, johon esitetty ratkaisu ei ole rajoittunut, jännitelähdeyksikkö 108 voi toimia operaatiovahvistimen tapaan ja siinä on takaisinkytkentä 174 jännitelähdeyksikön lähtöna-vasta 172 (negatiiviseen) tulonapaan 176. Toinen tulonapa 178 on kytketty 5 referenssijännitteeseen, jota muuttamalla jännitelähdeyksikön lähtöjännitettä voidaan muuttaa. VirtalähdeyksikkÖ 110 syöttää tuottamaansa sähkövirtaa vahvistinosan 170 lähtönapaan 180. Vahvistinosan lähtönavan 180 ja jännitelähdeyksikön lähtönavan 172 välille voi olla kytketty pienen resistanssin omaava resistiivinen yksikkö 182, joka käsittää ainakin yhden vastuksen. Arvoltaan 10 resistiivinen yksikkö voi olla muutamasta ohmista ohmin osiin (esim. 0.001 Ω). Yleisesti virtalähdeyksikkö voidaan kytkeä jännitelähdeyksikön sellaiseen pisteeseen, josta sähkövirta on siirrettävissä pienihäviöisesti vahvistimeen 112.
Kuvio 5 esittää vahvistimen käyttöjännitteen arvoa 200 ja vahvistettavan signaalin voimakkuutta 202. Karteesisen koordinaatiston x-akselilla on 15 aika T ja y-akselilla on signaalin voimakkuus vapaasti valitulla asteikolla. Vaikka vahvistettavan signaalin voimakkuus 202 painuu paikoitellen hyvin alas, käyttöjännitteen arvo 200 voi olla signaalinkäsittelypiirin 106 avulla tai jännite-lähdeyksikössä 108 rajoitettu siten, ettei se mene alle ennalta määrätyn alarajan Vmin alapuolelle. Tällainen rajoitus voi olla tarpeen, koska varsinkin RF-20 vahvistimien vahvistinominaisuudet voivat huonontua pienillä käyttöjännitteillä. , Vahvistimen käyttöjännite voidaan kuitenkin säätää mahdollisimman pieneksi vahvistimen vahvistusominaisuuksien huonontumatta. Valmistajan ilmoittamien :·· : tietojen perusteella käyttäjä voi valita sopivan vahvistimen ja määrittää mini- • · mijännitteen, jolla vahvistin toimii tarkoitukseen sopivalla tavalla. Tämä jänni-; 25 tetaso voidaan määrittää käyttöjännitteen alarajaksi.
Tunnetuissa ratkaisuissa vahvistimen käyttöjännite on jänniteläh-teen huippujännitteen suuruinen. Esitetyssä ratkaisussa osa vahvistimen käyt-tösähkövirrasta tuotetaan virtalähdeyksiköllä, jonka DC-jännite on matalampi kuin jännitelähteen tuottama käyttöjännitteen suurin arvo.
,···. 30 Esitetyssä ratkaisussa voidaan lisäksi käyttää sähkövirran kierrätys- *·' piiriä, joka kerää talteen sen sähkövirran, jota kuormana oleva vahvistin 112 ei : voi käyttää. Teholähde voi siis käsittää ainakin yhden sähköisen kierrätyspiirin, • * · joka on sovitettu ottamaan vastaan käyttösähkövirtana ainakin osan sähköi-: sestä käyttötehosta, joka ylittää vahvistimen käyttötehotarpeen.
35 Tarkastellaan tätä ratkaisua kuvion 6 avulla, jossa kierrätyspiiri 300 • » on sijoitettu jännitelähdeyksikön 108 ja virtalähdeyksikön 110 välille. Jätetään 9 119575 aluksi huomioimatta kapasitiivinen yksikkö 302, joka sisältää ainakin yhden kondensaattorin. Kierrätyspiiri 300 sisältää teholähteen 3000, joka voi olla ta-sasähkölähde, kuten paristo tai tasasähkölähde voi olla hakkuriteholähde tai muu vastaava. Oletetaan nyt esimerkiksi, että virtalähdeyksikkö 110 tuottaa 5 vakiovirtaa I = 3 A, jännitelähdeyksikköön on kytketty napaan 306 yläjännite Voi = 28 V ja napaan 3002 alajännite Vo2 = 15 V, virtalähdeyksikköön on kytketty teholähteestä 304 tasajännite Vo3 = 18 V, tasasähkölähteen 3000 jännite on 3 V ja vahvistimen 112 minimikäyttöjännite on noin Vmjn = 15 V. Vahvistimen 112 tarvitsema suurin sähkövirran määrä on tässä esimerkissä 7 A. Jän-10 nitelähdeyksikön 108 vahvistimelle 112 syöttämän jännitteen keskimääräinen arvo on tässä esimerkissä 18 V. Tasasähkölähde 3000 muodostaa 3 V jännite-eron napojen 3002 ja 308 välillä, jolloin napaan 3002 saadaan aikaan napaa 308 3V alempi jännite. Kun vahvistin 112 tarvitsee lisää käyttötehoa, jännite-lähdeyksikön 108 vahvistimelle syöttämän jännitteen arvo voi nousta aina 28 V 15 asti. Lisäksi jännitelähdeyksikkö 108 voi syöttää virtaa vahvistimelle jopa 4 A, jolloin jännitelähdeyksikön 108 ja virtalähdeyksikön 110 yhteensä tuottama sähkövirran määrä vastaa vahvistimen 112 tarvitsemaa sähkövirran määrää 7 A. Kun vahvistimen 112 käyttötehon tarve vähenee, voi jännitelähdeyksikön 108 vahvistimelle 112 syöttämän jännitteen arvo laskea aina noin 15 V asti ja 20 jännitelähteen 108 vahvistimelle syöttämän sähkövirran määrä voi loppua ko-, konaan. Kun virtalähdeyksikön 110 tuottama sähkövirtamäärä ylittää vahvisti men 112 tarvitseman sähkövirtamäärän, osa sähkövirrasta virtaa jänniteläh- i deyksikköön 108 ja navan 3002 ja tasasähkölähteen 3000 kautta edelleen ta- • · ·.*·: kaisin virtalähdeyksikköön 110. Näin hetkellisesti tuotettua ylimääräistä sähkö- 25 virtaa ei hukata, vaan otetaan uudelleen käyttöön. Se osa sähkövirrasta, joka "ij* kierrätetään takaisin virtalähdeyksikköön 110, vähentää teholähteestä 304 vir- :***· talähteeseen 110 syötettyä sähköistä tehoa. Vaikka kierrätyspiiri 300 voi toimia ··· koko ajan ja kierrättää sähkövirtaa aina, kun sähkövirtaa on enemmän tarjolla kuin vahvistin 112 tarvitsee, kierrätyspiiri 300 voi ottaa vastaan käyttösähkö- * · · 30 virtaa vahvistimelta 112 erityisesti silloin, kun vahvistettavan signaalin voimak- *:* kuus pienenee tai vahvistettavan signaalin voimakkuus on ennalta määrätyn • · : alarajan alapuolella.
: j Kuten kuviossa 7 on esitetty kierrätettyä sähkövirtaa ei välttämättä • j·. tarvitse kierrättää jännitelähteen 108 kautta, vaan kierrätys voidaan suorittaa * · · “1/ 35 myös teholähteen 320 tai muun sähköisen piirin avulla, joka on kytketty jänni- • ·
• M
10 119575 telähteen 108 syöttämän käyttöjännitteen 114 ja navan 7002 välille. Teholähde 320 voi olla signaalinkäsittelypiirin ohjaama hakkuriteholähde.
Kierrätyspiiri 300 voi siirtää vastaanotetun käyttösähkövirran virta-lähdeyksikköön 110 uudelleen käytettäväksi, kuten kuviossa 6 ja 7 on esitetty 5 tai vastaanotettu sähkövirta voidaan siirtää käytettäväksi jossain muussa sähköisessä piirissä. Tätä ratkaisua esittää kuvio 8. Kierrätyspiiri 300 voi käsittää johtimen 400, jolla kierrätettävä sähkövirta siirretään toisen sähköisen piirin 404 käyttöön. Johdin 400 voi olla kytketty napaan 406, jolla syötetään teholähteestä 408 käyttötehoa sähköiseen piiriin 404. Tällöin teholähteestä 408 10 otettava teho vähenee kierrätettyä sähkövirtaa vastaavalla määrällä. Napojen 3002 ja 406 välillä voi olla sovittava elementti 402, joka voi sovittaa esimerkiksi jännitteitä samaan tapaa kuin tasateholähde 3000 kuviossa 6. Sovittava elementti 402 voi sisältää ohjatun teholähteen tai vastaavan.
Kuten kuviossa 6 ja 7 on esitetty, kierrätyspiiri 300 voi kierrättää 15 myös sähkövirtana purkautuvan varauksen, joka on varastoitunut kapasitiivi-seen yksikköön 302 silloin, kun vahvistimen tarvitsema käyttöjännite laskee. Kapasitiivinen yksikkö 302 esittää kaikkea kapasitiivista kuormaa, joka liittyy vahvistimeen 112 (RF-sovitus, suodatus jne.). Tällöin kapasitiivisesta yksiköstä 302 virtaa sähkövirtaa ulos, ja kun vahvistin 112 ei voi käyttää kaikkea virtaa, 20 sähkövirta virtaa jänniteiähdeyksikön 108 läpi napaan 3002, josta sähkövirta voidaan kierrättää edellä esitettyyn tapaan takaisin virtalähdeyksikköön 110, jännitelähdeyksikköön 108 tai toisen sähköisen piirin 404 käyttösähkövirraksi.
: Tämä nopeuttaa vahvistimen vahvistuksen sopeuttamista vahvistettavaan sig- naaliin 100.
jt:’: 25 Tarkastellaan vielä esitettyä ratkaisua menetelmää kuvaavan vuo- ··· kaavion avulla, joka esitetty kuviossa 9. Menetelmässä säädetään vahvisti-
Ml* meen syötettävää sähköistä käyttötehoa vahvistimella vahvistettavan signaalin 100 tai ennalta määrätyn signaalin mukaan. Menetelmän askeleessa 500 syö-,v, tetään käyttöteho vahvistimeen erillisellä jännitelähdeyksiköllä 108 ja virta- 30 lähdeyksiköllä 110. Askeleessa 502 säädetään jänniteiähdeyksikön 108 vah-**:·’ vistimeen 112 syöttämää käyttöjännitettä vahvistimella 112 vahvistettavan sig- naalin 100 tai ennalta määrätyn signaalin mukaan ja syötetään virtalähdeyksi-köliä 110 ainakin osa vahvistimen käyttösähkövirrasta.
. Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten *”.* 35 mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan • m **··* sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (18)

119575
1. Teholähde vahvistinta varten teholähteen ollessa sovitettu säätämään vahvistimeen (112) syötettävää sähköistä käyttötehoa, tunnettu siitä, että teholähde käsittää ainakin yhden jännitelähdeyksikön (108) ja aina- 5 kin yhden virtalähdeyksikön (110), joista ainakin yksi jännitelähdeyksikkö (108) on sovitettu vastaanottamaan ohjaussignaalin (106A), joka perustuu ainakin yhteen seuraavista: vahvistimen (112) tulosignaali (100), vahvistimen (112) lähtösignaali (118), vahvistimen haluttu lähtösignaall, ja säätämään vahvistimeen (112) syötettävää käyttöjännitet-10 tä ohjaussignaalin (106A) mukaisesti, ja ainakin yksi virtalähdeyksikkö (110) on sovitettu syöttämään vahvistimeen (112) käyttösähkövirtaa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että ainakin yksi virtalähdeyksikkö (110) on sovitettu syöttämään vakiovirtaa 15 vahvistimen (112) käyttösähkövirraksi.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että ainakin yksi virtalähdeyksikkö (110) on sovitettu säätämään vahvistimeen (112) syötettävää käyttösähkövirtaa.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen teholähde, tunnettu siitä, 20 että ainakin yksi virtalähdeyksikkö (110) on sovitettu säätämään vahvistimeen (112) syötettävää käyttösähkövirtaa perustuen ainakin yhteen seuraavista: vahvistimella (112) vahvistettava signaali (100), vahvistimen (112) lähtösignaa-li (118), halutulla tavalla muokattu vahvistettava signaali, ennalta määrätty βίοι]·,: naali, halutulla tavalla muokattu ennalta määrätty signaali. : .·*. 25
5. Teholähde vahvistinta varten teholähteen ollessa sovitettu säätä- mään vahvistimeen (112) syötettävää sähköistä käyttötehoa, tunnettu .*···, siitä, että teholähde käsittää ainakin yhden jännitelähdeyksikön (108), joka on • « *** sovitettu säätämään vahvistimeen (112) syötettävää käyttöjännitettä, ja teholähde käsittää ainakin yhden sähköisen kierrätyspiirin (300), jo- • · * '*[** 30 ka on sovitettu ottamaan vastaan käyttösähkövirtana ainakin osan sähköisestä käyttötehosta, joka ylittää vahvistimen (112) käyttötehotarpeen.
• 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen teholähde, tunnettu siitä, ··· · .**·. että ainakin yksi sähköinen kierrätyspiiri (300) on sovitettu siirtämään vastaan- /·] otettu käyttösähkövirta virtalähdeyksikköön 110. : 35
7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen teholähde, tunnettu siitä, ··· että ainakin yksi sähköinen kierrätyspiiri (300) on sovitettu siirtämään vastaan- 119575 otettu käyttösähkövirta käytettäväksi jossain muussa sähköisessä piirissä (404).
8. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että teholähde on sovitettu moduloimaan ainakin yhden jännitelähdeyksi- 5 kön (108) käyttöjännitettä (1082).
9. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että kukin jännitelähdeyksikkö (108) on sovitettu säätämään ainakin yhteen vahvistimeen (112) syötettävää käyttöjännitettä perustuen ainakin yhteen seuraavista: vahvistimella (112) vahvistettava signaali (100), halutulla tavalla 10 muokattu vahvistettava signaali, ennalta määrätty signaali, halutulla tavalla muokattu ennalta määrätty signaali.
10. Menetelmä säätää vahvistimeen syötettävää sähköistä käyttöte-hoa, tunnettu siitä, että syötetään käyttöteho vahvistimeen ainakin yhdellä jännitelähdeyksiköllä (108) ja ainakin yhdellä virtalähdeyksiköllä (110), ja 15 säädetään ainakin yhden jännitelähdeyksikön (108) vahvistimeen (112) syöttämää käyttöjännitettä perustuen ainakin yhteen seuraavista: vahvistimen (112) tulosignaali (100), vahvistimen (112) lähtösignaali (118), vahvistimen haluttu lähtösignaali, ja syötetään ainakin yhdellä virtalähdeyksiköllä (110) ainakin osa vahvistimen käyttösähkövirrasta.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että syötetään ainakin yhdellä virtalähdeyksiköllä (110) vakiovirtaa vah-vistimen (112) käyttösähkövirraksi.
: 12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu sii- ··1 · tä, että säädetään virtalähdeyksikön (110) vahvistimeen (112) syöttämää käyt- • · : .·. 25 tösähkövirtaa. ·#1 1
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu sii-tä, että säädetään virtalähdeyksikön (110) vahvistimeen (112) syöttämää käyt-tösähkövirtaa perustuen ainakin yhteen seuraavista: vahvistimella (112) vah-, . vlstettava signaali (100), vahvistimen (112) lähtösignaali (118), halutulla taval- v.: 30 la muokattu vahvistettava signaali, ennalta määrätty signaali, halutulla tavalla muokattu ennalta määrätty signaali.
14. Menetelmä säätää vahvistimeen syötettävää sähköistä käyttöte- .···. hoa, tunnettu siitä, että säädetään ainakin yhden jännitelähdeyksikön (108) vahvistimeen (112) syöttämää käyttöjännitettä, ja • 1 1 • « « *«1 · · · • · • · • · · 119575 otetaan sähköisellä kierrätyspiirillä (300) vastaan käyttösähkövirtana ainakin osa sähköisestä käyttötehosta, joka ylittää vahvistimen (112) käyttöte-hotarpeen.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu sii-5 tä, että siirretään vastaanotettu käyttösähkövirta ainakin yhteen virtaläh- deyksikköön (110).
16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirretään vastaanotettu käyttösähkövirta käytettäväksi jossain muussa sähköisessä piirissä (404).
17. Patenttivaatimuksen 10 tai 14 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että moduloidaan ainakin yhden jännitelähdeyksikön (108) käyttöjännitettä (1082).
18. Patenttivaatimuksen 10 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säädetään ainakin yhden jännitelähdeyksikön (108) vahvis-15 timeen (112) syöttämää käyttöjännitettä perustuen ainakin yhteen seuraavista: vahvistimella (112) vahvistettava signaali (100), vahvistimen (112) lähtösignaa-li (118), halutulla tavalla muokattu vahvistettava signaali, ennalta määrätty signaali, halutulla tavalla muokattu ennalta määrätty signaali. • · • I • 1 f • · · • ·· · ♦ • · · • ·1 • · • 1 • · 1 * · · ··· t »tt • 1 · · • · · • · • · • · · * » • · ♦ • · · • · »·· • · « · ··· • · • · 1 • · · IM · M» • 1 • · »M m • · • · · • · · • M · · · • · • · • · · 119575
FI20045251A 2004-06-29 2004-06-29 Teholähde ja menetelmä säätää käyttötehoa FI119575B (fi)

Priority Applications (5)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20045251A FI119575B (fi) 2004-06-29 2004-06-29 Teholähde ja menetelmä säätää käyttötehoa
CNB2005800220119A CN100481712C (zh) 2004-06-29 2005-06-28 用于放大器的电源和控制馈送到放大器的工作功率的方法
EP05757054.1A EP1766773B1 (en) 2004-06-29 2005-06-28 Power source and method for controlling operational power
PCT/FI2005/050243 WO2006000646A1 (en) 2004-06-29 2005-06-28 Power source and method for controlling operational power
US11/631,073 US8063513B2 (en) 2004-06-29 2005-06-28 Power source and method for controlling operational power

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20045251A FI119575B (fi) 2004-06-29 2004-06-29 Teholähde ja menetelmä säätää käyttötehoa
FI20045251 2004-06-29

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20045251A0 FI20045251A0 (fi) 2004-06-29
FI20045251A FI20045251A (fi) 2005-12-30
FI119575B true FI119575B (fi) 2008-12-31

Family

ID=32524625

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20045251A FI119575B (fi) 2004-06-29 2004-06-29 Teholähde ja menetelmä säätää käyttötehoa

Country Status (5)

Country Link
US (1) US8063513B2 (fi)
EP (1) EP1766773B1 (fi)
CN (1) CN100481712C (fi)
FI (1) FI119575B (fi)
WO (1) WO2006000646A1 (fi)

Families Citing this family (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US20070076878A1 (en) 2005-09-30 2007-04-05 Nortel Networks Limited Any-point-to-any-point ("AP2AP") quantum key distribution protocol for optical ring network
US7462859B2 (en) * 2006-10-02 2008-12-09 Hrl Laboratories, Llc Quantum well design for a coherent, single-photon detector with spin resonant transistor
EP2288021A1 (en) * 2009-08-20 2011-02-23 Alcatel Lucent Amplifier and method for amplification of an RF signal

Family Cites Families (12)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPS6370314A (ja) * 1986-09-12 1988-03-30 Toshiba Corp 電磁石電源
US5023541A (en) 1990-03-23 1991-06-11 Hewlett-Packard Company Power supply control circuit having constant voltage and constant current modes
JP3705842B2 (ja) * 1994-08-04 2005-10-12 株式会社ルネサステクノロジ 半導体装置
US6121761A (en) * 1998-07-06 2000-09-19 Herbert; Edward Fast transition power supply
US6057731A (en) * 1998-09-23 2000-05-02 Nortel Networks Corporation Low-distortion high-frequency amplifier
JP3438647B2 (ja) * 1999-05-14 2003-08-18 株式会社村田製作所 充電制御器
WO2001067598A1 (en) * 2000-03-10 2001-09-13 Paragon Communications Ltd. Method and apparatus for improving the efficiency of power amplifiers, operating under a large peak-to-average ratio
GB0028689D0 (en) * 2000-11-24 2001-01-10 Qualcomm Uk Ltd Amplifier circuit
IL150007A0 (en) 2002-06-03 2002-12-01 Paragon Comm Ltd Efficient supply enhancement circuitry for power amplifiers
EP1381154A1 (en) * 2002-07-09 2004-01-14 Lucent Technologies Inc. Power amplification by using different fixed power supply signals for the amplifier
US7026797B2 (en) * 2003-03-21 2006-04-11 Tropian, Inc. Extremely high-speed switchmode DC-DC converters
NO321759B1 (no) * 2003-10-24 2006-07-03 Nera Asa Effektiv kraftforsyning for hurtigvarierende effektbehov

Also Published As

Publication number Publication date
EP1766773A4 (en) 2013-02-20
EP1766773B1 (en) 2014-11-05
FI20045251A (fi) 2005-12-30
EP1766773A1 (en) 2007-03-28
WO2006000646A1 (en) 2006-01-05
US8063513B2 (en) 2011-11-22
US20090189449A1 (en) 2009-07-30
CN100481712C (zh) 2009-04-22
FI20045251A0 (fi) 2004-06-29
CN1981430A (zh) 2007-06-13

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US6781452B2 (en) Power supply processing for power amplifiers
KR102296096B1 (ko) 가변 부스팅된 서플라이 전압을 갖는 엔벨로프 트래커
US7276973B2 (en) Automatic bias control circuit for linear power amplifiers
US7969240B2 (en) Gain control for linear radio frequency power amplifiers
US7915961B1 (en) Power amplifier multiple stage control for polar modulation circuit
KR101451455B1 (ko) 선형 및 포화 모드에서의 동작을 위한 멀티모드 증폭기
JP4562525B2 (ja) Rf増幅器の直線性の保持
US7109897B1 (en) Power amplifier control reducing output power variation
EP2070278B1 (en) Output power correction module for amplifiers in transmitters
US20040100323A1 (en) Systems and methods of dynamic bias switching for radio frequency power amplifiers
JP5505311B2 (ja) 電力増幅装置
KR20130040659A (ko) 송신기에서 전원변조 교정을 위한 장치 및 방법
US20070296504A1 (en) Integrated implementation of a voltage boost follower and method therefor
US20020074980A1 (en) Saturation prevention and amplifier distortion reduction
FI119575B (fi) Teholähde ja menetelmä säätää käyttötehoa
US7295075B2 (en) OFDM amplifier and method therefor
US7106606B2 (en) Voltage-current converter with adjustable quiescent current
US7450915B1 (en) Smart transmitter system
JPH10145162A (ja) 増幅器、送信回路及び受信回路