FI119501B - Menetelmä saastuneen maa-aineksen puhdistamiseksi - Google Patents

Description

119501

MENETELMÄ SAASTUNEEN MAA-AINEKSEN PUHDISTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä saastuneen maa-aineksen puhdistamiseksi, jossa menetelmässä saastuneen maa-aineksen puhdistamiseen käytetään sieni-rihmastoa, joka lisätään sienirihmastolle sopivaan kasvualustaan ja siirretään puh-5 distettavaan maa-ainekseen.

Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja dibentsofuraanit (yhdessä dioksiinit eli PCDD/F) ovat lähes kaikkialla luonnossa tavattavia myrkyllisiä orgaanisia klooriyhdisteitä, joita syntyy pääasiassa teollisuuden ja liikenteen päästöistä kloorauksen ja epätäydellisen palamisen seurauksena. Suomen tärkeimmät dioksiinin lähiö teet ovat sahoilla käytetyt sinistymisenestoaineet, joissa tehoaineena on ollut kloo-ri-fenoleita ja dioksiineja esiintyy epäpuhtauksina. Useilla sahoilla on todettu erittäin korkeita dioksiinipitoisuuksia.

Rasvaliukoisina dioksiinit sitoutuvat tiukasti maaperän orgaaniseen ainekseen. Siten korkeat dioksiinipitoisuudet esiintyvät lähinnä maan pintakerroksessa. Näiden 15 haitta-aineiden kulkeutuminen pinta- ja pohjavesiin on useissa kohteissa mitätöntä. Dioksiinit ovat kuitenkin jo alhaisina pitoisuuksina erittäin myrkyllisiä (pitkäaikaisaltistuksessa jo 20 ng/kg pitoisuus ympäristössä saattaa aiheuttaa terveyshaittoja). Ne ovat kehitys- ja lisääntymistoksisia ja saattavat vaikuttaa mm. aineenvaihduntaan, entsyymituotantoon, hormonitoimintaan ja aiheuttaa hermostollisia ja im-20 muunisysteemin muutoksia. Siten sahojen pintamaasta pölyn mukana kulkeutuvat .···. tai suoran kontaktin kautta altistavat dioksiinit voivat aiheuttaa terveys- ja ympä- ristöriskin.

• · · • · · ··· ·

Dioksiinien haitallisuus perustuu osittain niiden pysyvyyteen ja hajoamattomuu- teen. Tämä ominaisuus vaikeuttaa myös dioksiineille soveltuvien kunnostusme- :***: 25 netelmien kehittymistä. Tällä hetkellä dioksiinien yleisimmin käytetty kunnostus- • · · menetelmä on kaivu ja kuljetus pilaantuneen maan vastaanottokeskukseen, jossa massat sijoitetaan kaatopaikoille. Osa dioksiineilla pilaantuneista massoista voi-daan loppusijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Nämä massat ovat usein • ·

‘1’ lievästi pilaantuneita ja ne täyttävät EU-neuvoston päätöksen 2003/33/EY

··· 30 19.12.2002 tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetut sijoittamisedellytykset.

*:**· Vaihtoehtoisesti massat voidaan sijoittaa ongelmajätteenkaatopaikalle.

«· • · * " Tällä hetkellä erittäin voimakkaasti dioksiineilla pilaantuneiden massojen ainoa käyttökelpoinen ja ympäristöystävällinen käsittelymenetelmä on kuitenkin terminen käsittely. Tämä menetelmä tukee myös pysyvien orgaanisten yhdisteiden 2 119501 (POP -yhdisteiden) aiheuttamien ympäristöongelmien rajoittamiseen ja hallitsemiseen luotuja kansainvälisiä ohjeita ja toimia ja kansallisia määräyksiä (Vn 22.8.2002/735). Valtioneuvoston asetuksen mukaan pysyvät orgaaniset yhdisteet on hajotettava tai poistettava mieluummin kuin sijoitettava kaatopaikalle. Polttoa 5 voidaan pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana dioksiineilla pilaantuneiden maiden käsittelyssä.

Suomen suurin dioksiinien lähde ovat saha-alueet. Saha-alueiden maaperä sisältää usein runsaasti puumateriaalia ja siten orgaanista ainesta. Talla hetkellä dioksiineilla pilaantuneiden massojen ainoa suositeltava ja ympäristöystävällinen käsit-10 telymenetelmä on poltto. Polttolaitoksen käsittelykapasiteetti vähenee suorassa suhteessa orgaanisen aineksen määrän kasvaessa. Orgaanisen aineksen palaessa polttolaitteiston kaasujenpuhdistusjärjestelmä tukkeutuu. Siten poltettavan materiaalin määrää on vähennettävä laitteiston toimintakyvyn ylläpitämiseksi käsiteltäessä runsaasti orgaanista ainesta sisältäviä massoja. Tämä lisää huomattavasti pi-15 laantuneen maan käsittelykustannuksia polttomenetelmällä ja estää parhaan käyttökelpoisen menetelmän yleistymisen pysyviä orgaanisia aineksia sisältävien massojen käsittelymenetelmänä.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jolla poistetaan edellä mainittuja nykyisiin saastuneen maa-aineksen puhdistamismenetelmiin liittyviä on-20 gelmia. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä, jolla voi-•*.a> daan puhdistaa saastuneita maa-aineksia ilman saastuneen maa-aineksen polttoa.

.···. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin kustannuksiltaan edullinen mene- • · telmä, jolla esim. dioksiinin saastuttama maaperä voidaan puhdistaa ilman maa-ai-

• I I

’*// neksen poistamista maaperästä, ja jolla voidaan esikäsitellä voimakkaasti saastu in·* 25 neita maa-aineksia niin, että tällaisten maa-ainesten polttokäsittelystä saadaan ai- • · • 11" kaisempaa yksinkertaisempaa j a kustannuksiltaan edullisempaa.

• « • ·

• M

Keksinnön tarkoitus saavutetaan menetelmällä saastuneen maa-aineksen puhdis-t tamiseksi, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.

t · • * · · · * Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että : ·*: 30 -sienirihmastoa sisältävää kasvualustaa annostellaan rihmastoputken sisälle, jonka ··· .***. jälkeen rihmastoputket suljetaan ilmatiiviillä suojakalvolla, ··· ..· -puhdistettavaan maa-ainekseen muodostetaan ainakin yksi istutusreikä ja tästä • · sopivan välimatkan päähän ainakin yksi ilmastusreikä, • · · *· *· -poistetaan suojakalvo rihmastoputken ympäriltä, ja sovitetaan rihmastoputki maa- 35 ainekseen tehtyyn istutusreikään, 3 119501 -asennetaan ilmastusreikään ilmansyöttölaitteen ilmansyöttökanava, -johdetaan ilmansyöttölaitteella maa-ainekseen ilmaa, jolloin sienirihmasto alkaa kasvamaan istutusreiästä ilmastusreikää kohden puhdistaen samalla maa-aineksessa olevat epäpuhtaudet sekä lahottaen maa-aineksessa olevaa orgaanista maa-5 ainesta.

Tällaisella menetelmällä maa-ainesta saadaan puhdistettua nykyisin tunnettuja saastuneen maa-aineksen polttamiseen perustuvia puhdistusmenetelmiä huomattavasti yksinkertaisemmin ja edullisemmin, koska tällaista menetelmää käytettäessä saastunutta maa-ainesta ei välttämättä tarvitse edes siirtää eri paikkaan käsittelyn 10 ajaksi, vaan käsittely voidaan toteuttaa paikan päällä upottamalla rihmasto- ja il-mansyöttöputket saastuneen maan maaperään. Menetelmä on myös käytännössä erittäin yksinkertainen toteuttaa, koska riittää, kun maa-alueen maaperään porataan tarvittava määrä sopivan syvyisiä reikiä, joihin rihmasto- ja ilmansyöttöputket asennetaan. Edelleen sienirihmaston kasvattaminen rihmastoputkiin ja ilman 15 pumppaaminen maaperään/kasassa olevaan maa-ainekseen ovat jätteenpolttolai-toksen käyttöön ja käyttökustannuksiin nähden yksinkertaisia ja pienin kustannuksin toteutettavia toimenpiteitä. Tällaista menetelmää voidaan käyttää lisäksi erittäin voimakkaasti saastuneen maaperän/maa-aineksen käsittelyssä esikäsittelynä, jolla lievennetään maa-aineksen haitallisten aineiden, kuten dioksiinien pitoisuuk-20 siä niin paljon, että polttokäsittely voidaan toteuttaa massapolttolaitoksissa nykyisiä polttomenetelmiä huomattavasti yksinkertaisemmin ja edullisemmin.

·· : '·· Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa kasvualustana käytetään • * m ϊ,,.ϊ puhdistetusta oljesta ja kaarnasta valmistettua kasvualustaa ja rihmastoputkena : revitettyä ruostumattomasta teräksestä valmistettua putkea. Tällaisessa kasvu- 25 alustassa sienirihmasto saadaan kasvamaan mahdollisimman nopeasti ja tasaisesti.

···

Ruostumattomasta teräksestä valmistetun rihmastoputken etuna on hyvä kor-.···. roosion ja mekaanisen kuormituksen (mm. maanpaine) kestävyys. Lisäksi ruostu mattomasta teräksestä valmistettuja rihmastoputkia voidaan kierrättää, koska ne .. ovat kestäviä ja ne voidaan helposti puhdistaa käytetystä sienirihmastoista ja kas- :..y 30 vualustasta.

·*· . ]·. Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa suojakalvona käytetään • · V.l' muovikalvoa, josta muodostetaan rihmastoputken ympärille suljettu ilma- ja höy- • * rytiivis pakkaus. Tällaisen suojakalvon avulla rihmastoputki saadaan yksinkertai- • • *·· sesti ja edullisesti kosteuden haihtumisen estävän tiiviin pakkauksen sisälle. Näin 35 suojatun rihmastoputken sisällä olevassa kasvualustassa voidaan ylläpitää helposti 4 119501 sopivaa kosteutta mahdollisimman edullisten kasvuolosuhteiden aikaansaamiseksi sienirihmaston kasvatusvaiheen aikana.

Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa yhden istutusreiän ympärille tehdään useita ilmastusreikiä. Kun tällaiseen istutusreikään asennetaan rih-5 mastoputki ja ilmastusreikiin ilmansyöttöputket alkaa sienirihmasto kasvamaan rihmastoputkesta kaikkien ilmastusputkien suuntaan. Näin ollen tällaisella järjestelyllä yhden rihmastoputken sienirihmasto saadaan leviämään mahdollisimman laajalle alueelle. Tästä on luonnollisesti etua silloin, kun esim. puhdistettavaa maa-ainesta on paljon ja/tai maa-alue on pinta-alaltaan suuri.

10 Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa maa-ainekseen muodostetaan istutusreikä, jonka syvyys on n. 50 - 80 cm. Tyypillisesti maan puhdistukseen soveltuvien sienilajien elinolosuhteet ovat parhaimmillaan lähellä maan pintaa. Tästä johtuen tällainen istutusreiän syvyys on erittäin sopiva monille sienilajeille. Lisäksi esim. dioksiini kertyy useimmiten maan pinnan läheisyydessä ole-15 viin orgaanisiin maa-aineksiin. Näin ollen 50-80 cm:n syvyyteen upotetulla putkella suurin osa massa olevista epäpuhtauksista saadaan puhdistettua. Edelleen tätä syvempiä reikiä tehtäessä istutusreikien tekeminen hidastuu ja kustannukset kasvavat, koska reikien tekemiseen tarvitaan tehokkaampia ja kalliimpia laitteita.

Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa aumaksi kasattua maa-ai- ... 20 nesta puhdistettaessa auman yläosaan muodostetaan useita pääasiassa vaakasuoria • ♦· istutusreikiä ja ilmastusreikiä tehdään istutusreikien alapuolelle. Tällä tavoin sieni- • · /·;' rihmasto saadaan kasvamaan tehokkaasti myös ylhäältä alaspäin. Lisäksi tällainen • · · :;j : järjestely on käytännössä helppo toteuttaa silloin, kun puhdistetaan aumoiksi ka- sattavaa maa-ainesta.

• ♦ • ·♦ .···. 25 Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa istutusreiät tehdään use- • · aan päällekkäin olevaan riviin ja/tai kerrokseen. Tällaisella järjestelyllä voidaan ... puhdistaa aumaan kasattua maa-ainesta erittäin tehokkaasti silloin, kun puhdistet- tavaa maata on paljon puhdistusta varten käytössä olevaan alueeseen nähden, kos- • « ka tällöin voidaan puhdistus suorittaa poikkipinta-alaltaan pienissä, mutta suh- : 30 teellisen korkeissa aumoissa.

··· «·· • m • » 1

Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa saastunutta maaperää ·· : *·* puhdistettaessa maahan porataan istutusreikiä ja niiden ympärille n. 50 cm:n etäi- • * syydelle ilmastusreikiä. Tällä tavoin sienirihmasto saadaan leviämään mahdolli- 5 119501 simman tasaisesti puhdistettavan alueen maaperään, jolloin alue saadaan käsiteltyä kauttaaltaan tasaisesti ja kattavasti.

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 5 kuvassa 1 on esitetty poikkileikkaus saastuneesta maaperästä, johon on muodostettu istutusreikiä, joihin on asennettu kasvualustassa kasvatettua sienirihmastoa sisältäviä istutusputkia ja ilmansyöttöputkia.

kuvassa 2 on esitetty kuvan 1 mukaisten istutus- ja ilmansyöttöputkien sijoittelu ylhäältäpäin katsottuna, 10 kuvassa 3a on esitetty ilmansyöttö- ja istutusputkien sijoittelu eräässä toisessa keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa, kuvassa 3b on esitetty ilmansyöttö-ja istutusputkien sijoittelu eräässä kolmannessa keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa, ja kuvassa 3c on esitetty ilmansyöttö- ja istutusputkien sijoittelu eräässä neljännessä 15 keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksessa.

Eräässä keksinnön mukaisessa menetelmässä puhdistetaan dioksiinin saastuttamaa maaperää 1. Tätä varten valmistetaan puhdistetusta oljesta ja kaarnasta kasvualustaa, johon lisätään puhdistukseen sopivaan sieniryhmään kuuluvaa sienirihmastoa. Tähän sieniryhmään kuuluvilla sienillä on epäspesifinen peroksidaasientsyymeihin 20 perustuva tapa hajottaa monimutkaisia ja hankalasti hajoavia yhdisteitä. Näin ollen ·· • *·· ne pystyvät hajottamaan monia vaikeasti hajoavia yhdisteitä, kuten kloorifenoleita ja polyaromaattisia hiilivetyjä. Tämän jälkeen tällaista sienirihmastoa sisältävää • kasvualustaa annostellaan rihmastoputkiin 3. Rihmastoputket ovat rei’itettyjä, .·*·. ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia, joiden ulkohalkaisija on n. 100 - ··.* 25 150 mm. Seuraavaksi rihmastoputket suljetaan ilma- ja höyrytiiviisiin muovipak- kauksiin n. 2 viikon ajaksi sienirihmastojen kasvattamiseksi ennen rihmastoputki- • · * * * en asentamista puhdistettavaan maaperään 1.

: V: Rihmastoputkien upottamiseksi maahan on puhdistettavan maa-alueen maaperään 1 porattu kuvissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla useita istutusreikiä 2 ja näiden väliin is- • · · 30 tutusreikiä halkaisijaltaan selvästi pienempiä ilmastusreikiä 4. Istutusreikien 2 ***\ etäisyys ilmastusreiästä 4 on tässä tapauksessa n. 0,5 m. ja syvyys n. 50-80 cm. Is tutus- ja ilmastusreikien poraamisen jälkeen rihmastoputkien 3 muovipakkaukset poistetaan ja rihmastoputket sovitetaan istutusreikiin 2. Seuraavaksi ilmastus- :1: reikiin 4 johdetaan ilmansyöttöputket 5. Ilmansyöttöputket ovat muovista tai ku- «*· 35 mistä valmistettuja, halkaisijaltaan n. 10 - 20 mm:n paksuisia letkuja, joiden il-mastusreikiin 4 sovitettavat päät on tukittu ja joiden ilmastusreikien sisälle sovi- 6 119501 tettavien osien seinämiin on muodostettu useita, tasaisin välein olevia reikiä. II-mansyöttöputkiin syötettävä ilma aikaansaadaan esim. sopivalla paineilmakom-pressorilla (ei esitetty kuvissa) tai muulla sopivalla ilmansyöttölaitteella, jolla saadaan aikaan tarkoitukseen sopiva n. 2 barin suuruinen paine ja riittävä ilman vir-5 taus. Yhteen ilmansyöttölaitteeseen on yleensä kytketty useita ilmansyöttöputkia. Ilmansyöttöputket ovat niin pitkiä, että ne voidaan johtaa ilmastusrei’istä sopivaan paikkaan sijoitettavalle pumppausasemalle, jossa voi olla yksi tai useampia ilman-syöttölaitteita puhdistettavan alueen laajuudesta ja tarvittavien ilmansyöttöputkien määrästä riippuen.

10 Rihmastoputkien 4 ollessa ilmastusreikiin 3 asennettuina, käynnistetään ilman pumppaus, jota ylläpidetään koko kasvuvaiheen ajan. Ilman pumppaamisen alettua sienirihmasto alkaa vähitellen kasvamaan ilmastusreikien kautta maahan joutuvaa ilmapitoista maa-ainesta kohden. Samalla, kun sienirihmasto kasvaa se, hajottaa maaperässä olevaa orgaanista maa-ainesta sekä puhdistaa ja pilkkoo maaperässä 15 olevia epäpuhtauksia. Yleensä tähän kuluu aikaa n. 2-4 viikkoa maaperän laadusta ja sääolosuhteista riippuen. Sopivan kasvuvaiheen jälkeen rihmastoputket poistetaan istutusrei’istä, jolloin maaperään jäänyt rihmasto edelleen jatkaa orgaanisen maa-aineksen lahottamista ja maaperän puhdistamista. Maaperän sisältämien epäpuhtauksien määrää voidaan tarkkailla näytteitä maaperästä ottamalla. Lievästi ja 20 kohtalaisesti saastuneita maa-alueita käsiteltäessä menetelmällä saadaan maa-alue kunnostettua yleensä niin hyvin, ettei jälkikäsittelyä tarvita. Voimakkaasti saastu- : ’·* neita alueita puhdistettaessa alueen maa-aines voidaan jälkikäsitellä tunnetuilla ta- ··» :..,ί voilla esim. polttamalla esikäsitelty maa-aines massapolttolaitoksessa. Tällöin sie- j4i'j nirihmastokäsittelyllä saadaan vähennettyä poltettavan orgaanisen aineen määrää :***· 25 niin paljon, että palokaasujen puhdistuslaitteiden tukkeentuminen vähenee olen- «· naisesti. Tämä pienentää voimakkaasti saastuneiden maa-alueiden kunnostuskus-.···, tannuksia huomattavasti. Lievästi ja kohtalaisesti saastuneiden maiden käsittelyssä vältytään useimmiten polttokäsittelyltä kokonaan. Näin ollen tällaisessa tilanteessa menetelmällä on mahdollista säästää mm. maansiirrosta ja kuljetuksesta aiheutuvia 30 kustannuksia.

• · • · ··· . Kuvissa 3 a-c on esitetty eräitä toisia keksinnön mukaisen menetelmän sovelluk- • · · i"!( siä. Näissä käsitellään aumaan 6 tai ylhäältä avoimeen, seinämillä suljettuun tilaan • 7 7 kasattua saastunutta maa-ainesta. Tällaiset menetelmän sovellukset sopivat hyvin : *·· esim. polttamalla käsiteltävän voimakkaasti saastuneen maa-aineksen esikäsitte- 35 lymenetelmäksi, koska niissä saastunut maa-aines poistetaan maaperästä ja kasataan maahan asetettujen ilmastusputkien 8 päälle aumaksi 6 (kuvat 3a ja 3c) tai 119501 7 seinämillä ympäröityyn laatikkomaiseen tilaan 7 (kuva 3b). Näissä sovelluksissa tietyn paksuisen maa-aines kerroksen jälkeen ilmastusputkien 8 päälle tehdään yksi tai useampia rihmastoputkikerroksia 9 kuvien 3a ja 3b mukaisesti tai useita yksittäisiä rihmastoputkia 10 laitetaan maa-ainekseen ilmastusputkien 11 yläpuolelle 5 joka suunnassa tasaisin välein kuvan 3c mukaisesti.

Keksinnön mukainen menetelmä voi luonnollisesti edelleen poiketa monilta osin edellä esitetyistä sovelluksista. Rihmastoputkien ja ilmastusputkien asento, järjestys, putkien materiaalit, halkaisijat sekä kasvualustan raaka-aineet voivat vaihdella mm. puhdistettavan maa-aineksen tyypin ja siinä olevien haitallisten aineiden mu-10 kaan. Myös menetelmässä käytettävät sienilajit voivat vaihdella. Jossakin menetelmän sovelluksessa voidaan käyttää kahta tai useampaa samaan tai eri sieniryh-mään kuuluvaa sienilajia samanaikaisesti, mikäli se on mahdollista.

Keksintöä ei rajata esitettyihin edullisiin sovelluksiin, vaan se voi vaihdella patenttivaatimusten muodostaman keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

·· • « • · M» • · • · ·** t · • · · • · · ·#· · ··« • t • 1 «·1 *· • 1 • i1 ··· • · • · M « ·· • · * ·· * · · • · • · ··· * • · · • · · ·· · *·· • · • f * · · ·· • · · • · « • ·1 • ·

Claims (10)

1. Menetelmä saastuneen maa-aineksen (1) puhdistamiseksi, jossa menetelmässä saastuneen maa-aineksen (1) puhdistamiseen käytetään sienirihmastoa, joka lisä- 5 tään sienirihmastolle sopivaan kasvualustaan ja siirretään puhdistettavaan maa-ainekseen (1), tunnettu siitä, että -sienirihmastoa sisältävää kasvualustaa annostellaan rihmastoputken (3; 9; 10) sisälle, jonka jälkeen rihmastoputket (3; 9; 10) suljetaan ilmatiiviillä suojakalvolla, -puhdistettavaan maa-ainekseen (1) muodostetaan ainakin yksi istutusreikä (2) ja 10 tästä sopivan välimatkan päähän ainakin yksi ilmastusreikä (4), -poistetaan suojakalvo rihmastoputken (3; 9; 10) ympäriltä ja sovitetaan rihmasto-putki maa-ainekseen (1) tehtyyn istutusreikään (2), -asennetaan ilmastusreikään (4) ilmansyöttölaitteen ilmansyöttökanava (5), -johdetaan ilmansyöttölaitteella maa-ainekseen ilmaa, jolloin sienirihmasto alkaa 15 kasvamaan istutusreiästä (2) ilmastusreikää (4) kohden puhdistaen samalla maa-aineksessa (1) olevat epäpuhtaudet sekä lahottaen maa-aineksessa olevaa orgaanista maa-ainesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvu-20 alustana käytetään puhdistetusta oljesta ja kaarnasta valmistettua kasvualustaa ja että rihmastoputkena (3; 9; 10) käytetään revitettyä ruostumattomasta teräksestä ··. valmistettua putkea.

• ·· * ··· • · /··* 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoja- • · · •;j · 25 kalvona käytetään muovikalvoa, josta muodostetaan rihmastoputken (3; 9; 10) : ympärille suljettu ilma- ja höyrytiivis pakkaus. ·· * · • o ··»

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden istutusreiän (2) ympärille tehdään useita ilmastusreikiä (4). 30 * .·**.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, " että maa-ainekseen muodostetaan istutusreikä (2), jonka syvyys on n. 50 - 80 cm. * · · • · ··· ·♦«

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, jolla menetelmällä puh-·*·.. 35 distetaan aumaksi kasattua maa-ainesta (1), t u n n e t t u siitä, että auman ylä- : osaan muodostetaan useita pääasiassa vaakasuoria istutusreikiä (2) ja että ilmastus- reiät (4) tehdään istutusreikien alapuolelle. 9 119501

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että istutus-reiät (2) tehdään useaan päällekkäin olevaan riviin ja/tai kerrokseen.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä sie-5 nirihmastolla puhdistetaan saastunutta maaperää (1), tunnettu siitä, että maahan porataan istutusreikiä (2) ja niiden ympärille n. 50 cm:n etäisyydelle il-mastusreikiä (4).

8 119501

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reiät 10 (2,4) porataan pääasiassa pystysuoraan asentoon.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden ilmastusreiän (4) ympärille porataan useita istutusreikiä (2). ·♦ • · • «· M» • · ··» • · • · · • · · *·· · »«· • · ·· • · • ·· 999 • · • · ·· • «· ··· • · • · ··· • tl • 1 · ♦ ·· ··· • 1 « · ··· »· • · I ·» 9 · • 1 · • ·· • · ίο 119501