FI119403B - Radiotaajuussuodattimen resonaattori - Google Patents

Description

119403

Radiotaajuussuodattimen resonaattori

Ala

Keksinnön kohteena on radiotaajuussuodattimissa käytettävä di-elektrinen kaksoismoodiresonaattori.

5 Tausta

Suurtaajuussuodattimia, kuten radiotaajuussuodattimia, käytetään suurtaajuuspiirien toteuttamiseen esimerkiksi matkapuhelinverkkojen tukiasemissa, matkapuhelimissa ja muissa radiolähetinvastaanottimissa. Eräitä mahdollisia radiotaajuussuodattimien käyttökohteita ovat esimerkiksi tukiasemien lähetinyk-10 siköiden tai vastaanotinyksiköiden vahvistimien sovituspiirit ja suodatuspiirit.

Etenkin tietoliikennesovellutuksissa radiotaajuussuodattimilta edellytetään hyvää suorituskykyä halutulla toiminta-alueella, lämpötilastabiiliutta ja pientä kokoa. Nämä ominaisuudet voidaan saavuttaa käyttämällä dielektrisiä re-sonaattoreita, jonka taajuusominaisuuksiin, kuten resonanssitaajuuteen, voidaan 15 vaikuttaa esimerkiksi resonaattorin rakenteella, resonaattorin fyysisillä mitoilla ja resonaattorimateriaalilla.

Dielektrinen resonaattorin toiminta perustuu sähkömagneettisten aaltojen heijastumiseen korkean dielektrisyysvakion omaavan materiaalin ja alhaisen dielektrisyysvakion omaavan materiaalin, kuten ilman, välisessä raja-·*·„ 20 pinnassa. Yksinkertainen dielektrinen resonaattori muodostuu dielektrisestä materiaalista valmistetusta kiekkomaisesta rakenteesta, jonka ulkovaippa ja • · · ulkovaippaa ympäröivä ilma muodostavat sähkömagneettisia aaltoja heijasta- *;;;* van rajapinnan. Kiekkomainen rakenne voidaan korvata paksulla levymäisellä • · *;··'* rakenteella, jossa levyn paksuus on samaa luokkaa kuin levyn sivujen pituu- \**: 25 det. Edellä kuvatuilla rakenteilla voidaan muodostaa tyypillinen yksimoodireso- • · · naattori, joka tuottaa ensimmäiseksi moodiksi perusmoodiksi kutsutun ΤΕοΐδ-resonanssimoodin, joka syntyy radiotaajuisen sähkömagneettisen kentän koh-distuessa resonaattoriin.

• · · ,···. Kiekkomainen rakenne valmistetaan tyypillisesti puristamalla jau- * · **’ 30 hemaista keraamista materiaalia muotissa haluttuun muotoon, minkä jälkeen :: puriste sintrataan korkeassa lämpötilassa.

:***: Suurtaajuussuodattimen kokoa voidaan merkittävästi pienentää .•I . käyttämällä resonoivana elementtinä kaksoismoodiresonaattoria. Kaksoismoo- diresonaattorissa syntyy kaksi päämoodia ja sivumoodeja, joista päämoodien • · ***** 35 resonansseja käytetään hyväksi suurtaajuussuodattimessa, ja sivumoodien 2 119403 vaikutus pyritään eliminoimaan esimerkiksi ulkoisilla suodattimilla. Resonans-simoodit voidaan saada aikaan esimerkiksi yhdistämällä kaksi yksimoodireso-naattoria siten, että yksimoodiresonaattoreiden moodien välille muodostetaan kytkentä. Kytkentä saadaan aikaan esimerkiksi kahden oleellisesti samankal-5 täisen kiekkomaisen rakenteen avulla, jossa kiekot on sijoitettu ristikkäin. Tällöin kaksoismoodiresonaattori muodostuu kahdesta rakenteellisesta resonaattorista, joista kukin toimii kytkemättömänä erillisen resonaattorin tavoin, mutta joilla voi olla keskenään yhteisiä rakenneosia. Tällainen kaksoismoodiresonaattori voidaan valmistaa samalla tavalla kuin yksimoodiresonaattori, mutta 10 saatavan kaksoismoodiresonaattorin puutteena on sivumoodien heikko erottu-vuus suodattimen päämoodista, mikä vaikuttaa heikentävästi suodattimen taajuusvasteeseen. Päämoodien erottuvuutta sivumoodeista voidaan oleellisesti parantaa muodostamalla kiekkomaiseen rakenteeseen aukot, jolloin ristikkäin sijoitettujen kiekkomaisten rakenteiden väliin muodostuu tyhjä tila. Tällaisen 15 kaksoismoodiresonaattorin valmistus ei kuitenkaan ole mahdollista yksivaiheisessa muottipuristuksessa, vaan valmistuksessa joudutaan käyttämään monimutkaisia jyrsintekniikoita.

Tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa edellä kuvattu tyhjällä tilalla varustettu kaksoismoodiresonaattori muodostetaan kolmesta osasta siten, 20 että toinen kaksoismoodiresonaattorin rakenteellisista resonaattoreista muodostuu yhtenäisestä aukollisesta kiekkomaisesta rakenteesta, ja toinen ra- : **· kenteellinen resonaattori muodostetaan liittämällä yhtenäisen kiekkomaisen * · · v ·* rakenteen kylkiin sivuosat, jotka täten ovat muodostamassa toisen rakenteelli- ; sen resonaattorin aukon sivuseinämiä. Tällöin ensimmäinen rakenteellinen re- **· 25 sonaattori muodostuu yhtenäisestä aukollisesta kiekkomaisesta rakenteesta, ja .·. : toinen rakenteellinen resonaattori muodostuu yhteensä kolmesta osasta; kah- * · · desta sivuosasta sekä osasta yhtenäistä kiekkomaista rakennetta.

***** Tunnetun tekniikan mukaisessa ratkaisussa kaksoismoodireso naattori muodostuu kahdesta toisistaan poikkeavasta rakenteellisesta reso-\v 30 naattorista, mikä poikkeavuus aiheutuu kaksoismoodiresonaattorin muodosta- ·'.'*·* vien osien rakenteesta; ensimmäinen rakenteellinen resonaattori muodostuu . [·, yhtenäisestä rakenteesta kun taas toinen rakenteellinen resonaattori käsittää • · · "! kolme osaa, joiden välillä on toisen resonaattorin katkaisevia rajapintoja, jotka • · ‘**’’ vaikuttavat toisen resonaattorin taajuusvasteeseen. Tällöin kaksoismoodireso- 35 naattorin taajuusvaste on hyvin herkkä osien asennusvaiheessa tapahtuville : * * ’: virheille ja osien kiinnitysmekanismin vaikutuksille.

• · · 3 119403

Lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa dielektrinen kaksoismoodireso-naattori siten, että saavutetaan yksinkertainen ja luotettava kaksoismoodireso-5 naattorin valmistettavuus.

Tämä saavutetaan radiotaajuussuodattimen dielektrisellä kaksois-moodiresonaattorilla, joka käsittää lohkorakenteen, joka käsittää ainakin kaksi resonaattorirakennetta, joilla kullakin resonaattorirakenteella on ainakin yksi resonanssimoodi ja joka lohkorakenne käsittää kammioseinämän, joka rajaa 10 ainakin osittain kammion lohkorakenteen sisään, ja joka kammio vaikuttaa ainakin kahden resonaattorirakenteen resonanssimoodeihin. Keksinnön mukaisen dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin lohkorakenne käsittää vastakkain asetettuina; ensimmäisen lohkon, joka käsittää ainakin osan ainakin kahdesta resonaattorirakenteesta ja ainakin osan kammioseinämästä; ja toisen lohkon, 15 joka käsittää ainakin osan ainakin kahdesta resonaattorirakenteesta ja ainakin osan kammioseinämästä.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että dielektrinen kaksoismoodiresonaattori 20 muodostetaan kahdesta ennalta muottipuristetusta ja sintratusta lohkosta, jot- • · • *·· ka kumpikin lohko käsittää ainakin osan kahdesta resonaattorirakenteesta ja :T: ainakin osan kaksoismoodiresonaattorin kammion seinämästä. Tällöin kahden ; lohkon käyttö muodostaa merkittävän valmistusteknisen edun suhteessa tun- .··. nettuun tekniikkaan, sillä keksintö suoraviivaistaa kaksoismoodiresonaattorin • · 25 kokoamisen. Lisäksi saavutetaan kaksoismoodiresonaattorin toiminnallisia etu- • · · ja, sillä lohkojen väliset rajapinnat vaikuttavat homogeenisesti kummankin re- • ♦ *·»·* sonaattorirakenteen taajuusominaisuuksiin, jolloin mainitut rajapinnat vai kuttavat lähinnä resonanssitaajuuksiin, mutta vaikutus resonanssimoodien kyt- J.t.t keytymiseen on pieni.

··· • · *:** 30 Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- ··* teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa .! : kuvio 1 esittää dielektristä yksimoodiresonaattoria, • ·· kuvio 2A esittää erästä dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin ioh- • **" 35 korakennetta perspektiivikuvana, 4 119403 kuvio 2B esittää erästä toteutusmuotoa dielektrisen kaksoismoodi-resonaattorin lohkorakenteen muodostamiseksi, kuvio 2C esittää erästä dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin lohkorakennetta sivustapäin, 5 kuvio 2D esittää erästä toista dielektrisen kaksoismoodiresonaatto rin lohkorakennetta ylhäältäpäin, kuvio 2E erästä toista toteutusmuotoa dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin lohkorakenteen muodostamiseksi, kuvio 2F esittää erästä toteutusmuotoa dielektrisen kaksoismoodi-10 resonaattorin resonaattorirakenteiden resonanssimoodien kytkemiseksi, kuvio 2G esittää erästä toista toteutusmuotoa dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin resonaattorirakenteiden resonanssimoodien kytkemiseksi, kuvio 2H esittää erästä toteutusmuotoa dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuusvasteen asettamiseksi, 15 kuvio 2I esittää dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin erään lohko- rakenteen sivustapäin, kuvio 2J esittää dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin erään toisen lohkorakenteen sivustapäin, kuvio 3A esittää erään toteutusmuodon lohkojen asemoimiseksi, 20 kuvio 3B esittää erään toisen toteutusmuodon lohkojen asemoimi seksi, • i ’ • « ί " kuvio 4A esittää erään toteutusmuodon kiinnityspintojen muotoile- • · * v : miseksi, kuvio 4B esittää erään toisen toteutusmuodon kiinnityspintojen muo- :***: 25 toilemiseksi, • * * : kuvio 4C esittää erään kolmannen toteutusmuodon kiinnityspintojen ··.* muotoilemiseksi, • · *'* kuvio 5A esittää erään toteutusmuodon dielektrisen kaksoismoodi resonaattorin taajuusvasteen asettamiseksi, :.v 30 kuvio 5B esittää erään toisen toteutusmuodon dielektrisen kaksois- ··· moodiresonaattorin taajuusvasteen asettamiseksi, . !·. kuvio 6A esittää dielektristä kaksoismoodiresonaattoria kaistan- • · · IX päästösuotimessa sivustapäin, **"* kuvio 6B esittää dielektristä kaksoismoodiresonaattoria kaistan- 35 päästösuotimessa päädystä päin, ja ··· • · • t»· 5 119403 kuvio 6C esittää dielektristä kaksoismoodiresonaattoria kaistan-päästösuotimessa päältäpäin.

Suoritusmuotojen kuvaus

Tarkastellaan aluksi kuviossa 1 esitettyä sinänsä tunnetun tekniikan 5 mukaista rengasmaista aukollista dielektristä resonaattoria 100, joka resonaattori 100 käsittää dielektristä materiaalia olevan runkolohkon 102, joka puolestaan käsittää sivuseinämät 120, 130, 140, 150 ja päätyseinämät 160, 170. Lisäksi resonaattori 100 käsittää aukon 110 resonaattorin 100 taa-juusominaisuuksien säätämiseksi, joka aukko 110 muodostuu päätyseinämien 10 160, 170 väliin ja jonka aukon 110 ja runkolohkon 102 välinen rajapinta muo dostaa aukon 110 seinämät 112. Resonaattorirengas muodostuu aukon 110 ympärillä olevasta dielektrisestä materiaalista. Sivuseinämien vastakkaiset sivut 120, 140 ja 130, 150 ovat tavallisesti keskenään yhdensuuntaiset, jolloin runkoiohko 102 muodostaa onton suorakaiderakenteen. Sivuseinämien 120, 15 130, 140, 150 väliset kulmat voi olla myös pyöristetyt, jolloin seinämät 120, 130, 140, 150 muodostavat sylinterimäisen runkolohkon ulkopinnan. Päätyseinämät 160, 170 ovat edullisesti yhdensuuntaiset, ja niiden välimatka on tyypillisesti alle puolet käytetystä sähkömagneettisen kentän aallonpituudesta. Resonaattorilla 100 on yksi pääresonanssimoodi, joka syntyy radiotaajuisen säh-20 kömagneettisen kentän kohdistuessa resonaattoriin 100.

.* *.· Tarkastellaan seuraavaksi radiotaajuussuodattimessa käytettävän kaksoismoodiresonaattorin edullisia toteutusmuotoja esimerkkien ja kuvioiden . avulla.

• · · .···. Kuvioissa 2A, 2C ja 2D esitetään esimerkki kaksoismoodiresonaat- • · ***. 25 torin lohkorakenteesta 200, joka muodostuu asettamalla kuviossa 2B esitetyn • · · ** " kaltaiset ensimmäinen lohko 204 ja toinen lohko 206 vastakkain. Kuviossa 2A, '...· 2C ja 2D esitetään dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin lohkorakenne 200 käsittäen kaksi resonaattorirakennetta 220,222, jotka erillisinä kytkemättöminä :V: resonaattoreina ovat rakenteeltaan kuviossa 1 esitetyn resonaattorin 100 kal- 30 täisiä, mutta jotka kaksoismoodiresonaattorissa mahdollisesti käsittävät yhtei- f·· *. siä rakenneosia. Resonaattorirakenteet 220, 222 ovat kaksoismoodiresonaat- • · · ‘•j·* torin rakenteita, joiden kaksoismoodiresonaattorissa muodostama taajuusvaste vastaa sitä taajuusvastetta, mikä saataisiin kytkemällä samansuuruisella kyt- : kennällä täysin erillisten resonaattorirakenteiden 220, 222 resonanssimoodit.

.···[ 35 Vaikka resonaattorirakenteet 220, 222 käsittävät yhteisiä dielektrisen kaksois- • · *** moodiresonaattorin rakenneosia ja erillisten resonaattorirakenteiden 220, 222 6 119403 vaikutukset kaksoismoodiresonaattorin ominaisuuksiin eivät ole täysin toisistaan erotettavissa, käsitellään resonaattorirakenteita 220, 222 yksinkertaisuuden vuoksi erillisinä.

Eräässä toteutusmuodossa resonaattorirakenteet 220, 222 ovat ris-5 tikkäin, jolloin resonaattorirakenteiden 220, 222 yhtymäkohtaan muodostuu ris-teämäalue 230. Tällöin kammio 210 sijaitsee oleellisesti resonaattorirakenteiden 220,222 risteämäalueella 230. Eräässä toteutusmuodossa resonaattori-rakenteet 220, 222 ovat toisiaan vastaan oleellisesti kohtisuorassa. Koh-tisuoruus voidaan määritellä rakenteellisesti, jolloin resonaattorirakenteet 220, 10 222 ovat keskenään fyysisesti kohtisuorassa. Kohtisuoruus voidaan määritellä myös toiminnallisesti, jolloin kohtisuoruuskriteeri täyttyy silloin, kun resonaattorirakenteiden 220, 222 resonanssimoodien välillä ei ole kytkentää ilman erillistä kytkentäjärjestelyä.

Lohkot 204, 206 käsittävät kiinnityspinnat 214, 215, jotka asettuvat 15 oleellisesti vastakkain muodostettaessa lohkorakenne 200. Kiinnityspintojen 214, 215 välissä voi olla resonaattorimateriaalista poikkeavaa materiaalia. Asetettaessa lohkot 204, 206 vastakkain niiden väliin muodostuu kammio 210, joka rajoittuu kammioseinämällään 212 lohkorakenteeseen 200. Esitetyn ratkaisun mukaisesti kukin lohko 204, 206 muodostaa ainakin osan kummastakin 20 resonaattorirakenteesta 220, 222 siten, että kukin lohko 204, 206 käsittää ainakin osan kammion 210 kammioseinämästä 212.

• # i *** Esitetyn ratkaisun mukaisen dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin ·· 9 V : lohkorakenne 200 voidaan muodostaa usealla eri tavalla riippuen lohkojen : 204, 206 välisten kiinnityspintojen 214, 215 sijainnista lohkoissa 204, 206.

·**'. 25 Viitaten kuvioon 2B eräässä toteutusmuodossa kiinnityspinnat 214, * · · · 215 sijaitsevat oleellisesti lohkorakenteen 200 keskellä jakaen lohkorakenteen

• M

200 kahteen samankaltaiseen osaan, jolloin ensimmäinen lohko 204 ja toinen '*'** lohko 206 ovat oleellisesti samanlaisia. Tällöin molemmat lohkot 204, 206 muodostavat kuppimaisen rakenteen käsittäen ontelon 216, joka muodostaa \V 30 oleellisesti puolet kammiosta 210 asetettaessa lohkot 204, 206 vastakkain.

Tässä toteutusmuodossa kukin lohko 204, 206 käsittää oleellisesti puolet . kummastakin resonaattorirakenteesta 220, 222. Lohkojen 204, 206 samanlai- • · · *** suudella saavutetaan myös valmistustekninen hyöty, koska tällöin muottipu- • · **;** ristusvaiheessa tarvitaan vain yhden tyyppinen muotti, jota voidaan käyttää :*·.· 35 kummankin lohkon 204, 206 muottipuristuksessa. Samalla kaksoismoodireso- · ;···. naattoriin saavutetaan fyysinen symmetria. Samanlaisista tai lähes samanlai- 7 119403 sista lohkoista 204, 206 muodostetussa kaksoismoodiresonaattorissa kukin re-sonaattorirakenne 220, 222 muodostuu kahdesta symmetrisestä tai lähes symmetrisestä osasta, millä saavutetaan resonaattorirakenteiden 220, 222 fyysinen homogeenisuus kuten tasainen paksuus 208, tasainen leveys 218 ja 5 tasainen korkeus 202. Fyysisen homogeenisuuden etuna saavutetaan esimerkiksi dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuusominaisuuksien hyvä ennustettavuus.

Viitaten kuvioon 2E lohkorakenteen 200 eräässä toisessa toteutus-muodossa ensimmäinen lohko 254 toimii lohkorakenteen 200 kansiosana ja 10 toinen lohko 256 kuppiosana. Tällöin kansiosa 254 käsittää ainakin osan kummastakin resonaattorirakenteesta 220, 222 ja ainakin osan kammion 210 kammioseinämästä 212. Kuppiosa 256 puolestaan käsittää ontelon 216, josta muodostuu kammio 210 asetettaessa kansiosa 254 ja kuppiosa 256 vastakkain. Tämän toteutusmuodon etuna on se, että joissakin tapauksissa on tekni-15 sesti edullisempaa valmistaa yksi helposti valmistettava kansiosa 254 ja hieman hankalammin valmistettava kuppiosa 256 kuin kaksi kuppiosaa.

Dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuusominaisuuksia voidaan hallita lohkorakenteen 200 materiaalin dielektrisyyskertoimen εΓ, kaksoismoodiresonaattorin muodon, lohkorakenteen 200 fyysisten mittojen, sekä 20 kammion 210 koon ja muodon avulla. Lohkorakenteen 200 materiaalin dielekt-risyysvakion εΓ arvo voi olla 1-200. Aukon 210 materiaalin dielektrisyysvakio on * · • " tyypillisesti huomattavasti pienempi kuin runkolohkon dielektrisyysvakio, kuten ··« V : 1. Eräässä toteutusmuodossa lohkorakenne 200 käsittää pääasiassa keraa- :j|: mistä materiaalia, kuten barium-titaani-oksidia (Ba2Tig02o), jolle εΓ=40.

25 Tarkastellaan seuraavaksi edellä kuvatun kaltaisesta lohkoraken- ··· .·. j teestä 200 muodostetun kaksoismoodiresonaattorin toimintaa. Eräässä toteu- • ·· ,·’/ tusmuodossa dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää keskenään kyt- " ketyt ensimmäisen yksimoodiresonaattorirakenteen 220 resonanssimoodin ja toisen yksimoodiresonaattorirakenteen 222 resonanssimoodin. Yksimoodire- \V 30 sonaattorirakenteilla 220, 222 on yksi pääresonanssimoodi, jonka yksimoodi- ··· resonaattorirakenne 220, 222 tuottaa kohdistettaessa siihen radiotaajuinen . [·. sähkömagneettinen kenttä. Erityisesti TEois-kaksoismoodiresonaattorin tapa- • · “I uksessa ensimmäinen yksimoodiresonaattorirakenne on se kaksoismoodire- **:** sonaattorin rakenteen osa, joka tuottaa ensimmäisen TE01 moodin, ja toinen 35 yksimoodiresonaattorirakenne on se kaksoismoodiresonaattorin rakenteen ·*’*· osa, joka tuottaa toisen TE01 pääresonanssimoodin. Yksimoodiresonaattorira-

• M

8 119403 kenteiden 220, 222 resonanssimoodien välisellä kytkennällä ensimmäisen yk-simoodiresonaattorirakenteen 220 pääresonanssimoodi kytketään toisen yksi-moodiresonanssirakenteen 222 pääresonanssimoodin kanssa, jolloin keskenään kytkettyjen yksimoodiresonaattorirakenteiden 220, 222 taajuusvaste vas-5 taa sitä taajuusvastetta, mikä saataisiin kytkemällä samansuuruisella kytkennällä täysin erilliset yksimoodiresonaattorit. Sopivalla kytkennällä TE-kak-soismoodiresonaattoreita käyttävään suodattimeen saadaan haluttuja ominaisuuksia, kuten päästökaistanleveys kaistanpäästösuodattimessa.

Eräässä toteutusmuodossa dielektrinen kaksoismoodiresonaattori 10 200 käsittää kytkentävälineet resonaattorirakenteiden 220, 222 resonanssi- moodien välisen kytkennän muodostamiseksi.

Kytkentäväline voi olla epätasaisuustekijä, joka rikkoo symmetrian resonaattorirakenteiden 220, 222 välillä. Kytkentäväline voi olla esimerkiksi kuvion 2F mukainen uramainen rakenne, joka ulottuu oleellisesti molempiin loh-15 koihin 204, 206 ja sijoittuu resonaattorirakenteiden 220, 222 risteämäalueen läheisyyteen.

Resonaattorirakenteiden 220, 222 resonanssimoodien välinen kytkentä ja taajuusvasteen asettaminen voidaan suorittaa myös dielektrisen kak-soismoodiresonaattorin rakenteen avulla. Eräässä toteutusmuodossa reso-20 naattorirakenteet 220, 222 muodostavat vinon ristikkäisrakenteen resonaattorirakenteiden 220, 222 resonanssimoodien välisen kytkennän muodostamiseksi.

: **· Tällöin resonaattorirakenteet 220, 222 muodostavat kuvion 2G mukaisen vinon ··· V : X-kirjaimen muotoisen ristikkäisrakenteen, ja resonaattorirakenteiden 220, 222 : resonanssimoodien välinen kytkentä voimistuu resonaattoreiden 220, 222 yh- ·*’*· 25 densuuntaisuuden lisääntyessä. Eräässä muussa toteutusmuodossa dielektri- ··· .·. i sen kaksoismoodiresonaattorin taajuusvaste on säädetty asettamalla ensim- • ·* mäinen lohko 204 ja toinen lohko 206 vastakkain siten, että ensimmäinen loh-• · *

·*** ko 204 on kiertynyt toisen lohkon 206 suhteen. Tällöin päädytään kuvion 2H

mukaiseen lohkojen 204, 206 konfiguraatioon, jossa lohkot 204, 206 ovat osit-v.: 30 tain ei-kohdakkain, ja lohkojen 204, 206 päällekkäin menevät osat muo- dostavat varsinaisen resonaattorirakenteen.

. Kaksoismoodiresonaattorilla on kaksi resonanssimoodia. Eräässä * · · toteutusmuodossa dielektrinen kaksoismoodiresonaattori on TE-kaksoismoodi- « · *"·* resonaattori (TE, Transfer Electric), jolloin päämoodi on TE01 -moodi ja lähin 35 sivumoodi on tyypillisesti TM-tyypin moodi. Yleensä kaksoismoodiresonaattori konfiguroidaan siten, että päämoodin ominaisuudet, kuten resonanssitaajuudet »i» 9 119403 ja resonanssimoodien välinen kytkentä, saadaan halutuksi, ja sivumoodien vaikutukset päämoodin toimintaan pyritään minimoimaan. Päämoodin Q-arvo riippuu taajuudesta; tyypillinen Q-arvo voi olla 20000 taajuuden ollessa 2 GHz. Eräs tapa hallita sivumoodeja on muodostaa edellä mainittu kammio 210 loh-5 korakenteeseen 200, jolloin lähimpien sivumoodien resonanssitaajuudet siirtyvät ylöspäin taajuusasteikolla mahdollistaen tehokkaan sivumoodien suodatuksen esimerkiksi alipäästösuodattimella. Kammion toiminnan kannalta on oleellista, että kammion 210 dielektrisyysvakio on oleellisesti pienempi kuin lohkorakenteen 200 dielektrisyysvakio. Tällä menettelyllä sivumoodien taa-10 juuskaista siirtyy etäämmälle päämoodien taajuuskaistasta, mikä mahdollistaa sivumoodien tehokkaan suodatuksen varsinaisesta radiotaajuussuodattimesta ulkoisilla suodattimilla. Esimerkiksi, jos kammio 210 on ilmatäytteinen, kammion 210 dielekrisyysvakio on 1.

Kuviot 2A-2E viittaavat kaksoismoodiresonaattorin periaateraken-15 teeseen, joka ei rajoita millään tavalla esitetyn ratkaisun mukaisen kaksoismoodiresonaattorin muotoa eikä kokoa. Eräässä toteutusmuodossa kaksoismoodiresonaattorin lohkorakenne 200 käsittää kaksi suorakaiteen muotoista resonaattorirakennetta 220, 222. Tällöin kaksoismoodiresonaattorin lohkorakenne on kuviossa 2A esitetyn kaltainen. Eräässä toisessa toteutusmuodossa 20 kaksoismoodiresonaattorin lohkorakenne 200 käsittää kaksi kuvion 2I mukaista sylinterimäistä resonaattorirakennetta 220, 222. Eräässä muussa toteutus- : **' muodossa resonaattorirakenteet 220, 222 ovat monikulmioita, kuten esimer- *·· V : kiksi kuviossa 2J esitetty kahdeksankulmio.

:j|: Ylhäältäpäin katsottuna kuvioiden 2A, 2F ja 2G mukaiset sivusta

·**·. 25 esitetyt lohkorakenteet 200 voivat muodostaa minkä tahansa kuvioissa 2D, 2H

.·. : tai 2G esitetyn kaltaisen ristikkäisrakenteen. Lohkot 204, 206 voidaan muo- • ·· l..[ dosta riippumatta muodostaa edellä mainituista lähes samankaltaisista loh- ’"** koista tai kuppiosa-kansiosa -lohkoista 254, 256. Kaksoismoodiresonaattorin korkeus 202 on tyypillisesti samaa luokkaa kuin sen leveys 218, ja resonaatto- V.: 30 rirakenteiden 220, 222 paksuudet 208 ovat noin kolmannes leveydestä 218.

!,j Halutun kaltaisen lohkorakenteen 200 muodostamiseksi lohkot 204, , 206 täytyy asemoida oikeaan keskinäiseen asentoon. Kuvioissa 3A ja 3B esi- • » · "I tetään eräitä toteutusmuotoja lohkorakenteen 200 muodostamiseksi. Kuviossa • · *·”* 3A esitetyssä toteutusmuodossa dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsit- 35 tää kiinnityselimet 310, 312, 314 lohkorakenteen 200 muodostamiseksi loh-koista 204, 206. Kiinnityselimillä 310, 312, 314 lohkot 204, 206 asemoidaan • •i 10 119403 keskenään siten, että kiinnityspinnat 214, 215 tulevat ainakin osittain kohdakkain. Kiinnityspintojen 214, 215 välissä voi olla jotakin materiaalia tai ilmaa. Kiinnityselimet 310, 312, 314 voivat sijaita lohkorakenteen sisässä tai sen ulkopuolella. Ulkopuolella sijaitseva kiinnityselin voi olla pihtimäinen, jolloin kiin-5 nityselin puristaa lohkot 204, 206 vastakkain. Sisäinen kiinnityselin 310 voi olla tappimainen, joka muodostaa mekaanisen kiinnityksen lohkojen 204, 206 välille. Eräässä toteutusmuodossa tappimainen elin 310 läpäisee kammion 210. Eräässä toisessa toteutusmuodossa kiinnityselin 310 läpäisee lohkojen 204, 206 ainakin yhden kiinnityspinnan 214, 215. Kiinnityselimet 312, 314 ovat loh-10 koissa 204 ja 206 sijaitsevia kiinnityselimen 310 vastinosia, joihin kiinnityselin 310 kiinnittyy. Vastinosat 312, 314 voivat olla esimerkiksi lohkoihin 204, 206 kiinnitystä varten muodostettuja aukkoja, joiden seinämät voivat olla myös uritettuja tai niissä voi olla kierremäinen rakenne. Tällöin on edullista, että kiinnityselimen 310 pinnassa on myös ura tai kierre, joka sopii vastinosien 312, 314 15 pintaprofiiliin. Eräässä toteutusmuodossa kiinnityselin 310 on kiinteä osa ensimmäistä lohkoa 204, jolloin ainoastaan toinen lohko 206 käsittää edellä kuvatun kaltaisen vastinosan 312, 314. Eräässä edullisessa toteutusmuodossa kiinnityselinten 310, 312, 314 valmistusmateriaali on valittu siten, että kiinni-tyselinten vaikutus dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuusominaisuuk-20 siin on mahdollisimman vähäinen. Tällöin esimerkiksi kiinnityselimen 310 lohkojen 204, 206 sisään menevien osien on edullista olla saman tai lähes saman i '** dielektrisyysvakion omaavaa materiaalia kuin mitä on lohkojen 204, 206 mate- t·· V : riaalin dielektrisyysvakio. Vastaavasti kammiossa 210 olevan kiinnityselimen : osan on edullista olla saman dielektrisyysvakion omaavaa materiaalia kam- .***. 25 miomateriaalin kanssa. Esimerkiksi jos kammio 210 on ilmaa, on kiinnityseli- ··· .*. : men kammion sisässä olevan osan dielektrisyysvakion edullista olla lähellä yk- köstä.

• · "·* Kuvion 3B mukaisessa eräässä toisessa toteutusmuodossa dielekt- rinen kaksoismoodiresonaattori käsittää sideaineen 320 lohkojen 204, 206 V.: 30 kiinnittämiseksi toisiinsa. Sideaine on tyypillisesti pienen häviön omaavaa di- ϊ,.,ϊ elektristä ainetta, joka muodostaa sidekerroksen liityntäpintojen 214, 215 väliin , )·, ja kiinnittää lohkot 204, 206 toisiinsa.

• e ·

Eräässä toteutusmuodossa lohkot 204, 206 asemoidaan keskenään A · '·;·* hopeasintrauksella. Hopeasintrauksessa lohkojen 204, 206 väliin muodoste- :\j 35 taan kuumentamalla luokkaa 10 pm ohut hopeakerros, joka toimii liiman tavoin kiinnittäen lohkot 204, 206 toisiinsa.

• aa 119403 11

Eräässä toteutusmuodossa dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää asemointivälineet410, 420 lohkojen 204, 206 asemoimiseksi, millä pyritään tarkkaan lohkojen 204, 206 keskinäiseen asentoon muodostettaessa lohkorakenne 200. Kuviossa 4A esitetään ratkaisu, jossa lohkojen 204, 206 5 kiinnityspintoihin 214, 215 on muodostettu pykälät 410, jolloin kiinnityspintoihin 214, 215 muodostuu porrasmainen rakenne. Kuviossa 4B lohkojen 204, 206 kiinnityspinnat muodostavat puolestaan kaltevan rakenteen. Kuviossa 4C esitetään ratkaisu, jossa lohkojen 204, 206 kiinnityspintoihin on muodostettu kolot 410, jotka muodostavat kammiomaisen rakenteen kiinnityspintojen 214, 215 10 väliin asetettaessa lohkot 204, 206 vastakkain. Koloon 410 voidaan sovittaa esimerkiksi dielektristä materiaalia oleva pala 420, jolloin pala 420 ja kolo 410 yhdessä asemoivat lohkot 204, 206 toisiinsa.

Esitetty ratkaisu mahdollistaa dielektrisen kaksoismoodiresonaatto-rin muottivalu- ja sintrausvaiheen jälkeisen taajuudenasetuksen, mikä voidaan 15 suorittaa ennen tai jälkeen kaksoismoodiresonaattorin asettamista toimintaympäristöönsä, kuten radiotaajuussuodattimen koteloon. Esitetty ratkaisu mahdollistaa taajuudenasetuksen siten, että kaksoismoodiresonaattorin kummankin resonaattorirakenteen 220, 222 taajuusominaisuuksiin vaikutetaan samalla tavalla, jolloin taajuudensäätö vaikuttaa pääasiallisesti resonanssitaajuuksiin, 20 mutta vähemmän päämoodien väliseen kytkentään. Taajuudenasetus käsittää dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuusvastekäyrän muokkaamista : **· muuttamalla kaksoismoodiresonaattorin fyysisiä ominaisuuksia. Eräässä to- V i teutusmuodossa dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää taajuu- : denasetusvälineet kaksoismoodiresonaattorin taajuusvasteen asettamiseksi.

·***. 25 Taajuudenasetusvälineillä vaikutetaan lohkorakenteen 200 muodostamisvai- ,·. · heessa lohkojen 204,206 väliseen efektiiviseen etäisyyteen, joka efektiivinen • ·· a!./ etäisyys riippuu paitsi lohkojen välisestä fyysisestä etäisyydestä myös lohkojen "*' 204, 206 välissä olevan materiaalin ominaisuuksista. Taajuudenasetusväli neillä kaksoismoodiresonaattorin päämoodien taajuutta voidaan siirtää tyypilli-:.v 30 sesti 10 % haluttuun suuntaan. Samalla muuttuu tyypillisesti myös sivumoo- dien taajuus. Sivumoodit pyritään saamaan tyypillisesti puolitoistakertaisiksi , )·, päämoodien taajuuksista, jolloin mahdollistuu niiden suodattaminen esimer- « « · *** kiksi alipäästösuodattimilla. Viitaten kuvioon 5A eräässä toteutusmuodossa di- • · ***** elektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää lohkoja 204, 206 tukevan tuki- :\j 35 kappaleen 512 dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuusvasteen asetta- ;***. miseksi, jolla tukikappaleella 512 lohkojen 204, 206 väliin muodostetaan rako • e· 12 119403 510, jonka suuruus voi vaihdella välillä 0-25 % kaksoismoodiresonaattorin korkeudesta. Kuviossa 5A esitetään tukikappaleen 512 eräs toteutusmuoto, jossa tukikappale 512 läpäisee kammion 210 ja asemoi lohkot 204, 206 siten, että lohkojen väliin muodostuu rako 510. Tukikappale 512 voi olla osa kiinni-5 tyselintä 310 tai kiinnityselin 310 voi olla osittain tukikappaleen 512 sisällä. Eräässä toteutusmuodossa tukikappale 512 on tappimainen kappale, jonka päät läpäisevät lohkot 204, 206, ja jonka varressa on rajoittimet, jotka vastau-tuvat kammion 210 seinämiin rajoittaen lohkojen 204, 206 välistä etäisyyttä ja muodostaen raon 510 lohkojen 204, 206 väliin. Eräässä edullisessa toteutus-10 muodossa tukikappale on pienihäviöistä dielektristä materiaalia kuten alumiini-oksidia AI2O3.

Eräässä toisessa toteutusmuodossa dielektrinen kaksoismoodire-sonaattori käsittää lohkojen 204, 206 välisen eristekerroksen 520 taajuusvasteen asettamiseksi. Eristekerroksen 520 vaikutus on samankaltainen kuin loh-15 kojen 204, 206 välisellä raolla, mutta tällöin tukikappale 512 ei ole välttämätön, koska eristekerros sinällään voi tukea lohkoja 204, 206. Eristekerroksessa 520 voi olla aukko kammion 210 kohdalla siten, että eristekerros ei läpäise kammiota 210. Eristekerros on tyypillisesti pienihäviöisen dielektrisyysvakion omaavaa materiaalia. Eristemateriaalin dielektrisyysvakio on oleellisesti pie-20 nempi kuin lohkorakenteen 200 dielektrisyysvakio dielektrisyysvakion εΓ vaihdellessa välillä 1-10.

·· : *·* Erityisesti tietoliikennesovellutuksissa radiotaajuussuodattimilta : edellytetään tehokasta haluttujen radiotaajuuksien suodatusta. Eräässä toteu- : tusmuodossa dielektrinen kaksoismoodiresonaattori toimii kaistanpääs- ·*· .***. 25 tösuodattimessa. Tällöin suodattimelle on saatu päästökaista määräämällä ra- kenteellisten yksimoodiresonaattoreiden 220, 222 resonanssitaajuudet ja nii- • »t den väliset kytkennät sopiviksi. Tarkastellaan kuvioiden 6A-6C avulla dielektri-***** sen kaksoismoodiresonaattorin käyttöä nelinapaisessa TE-moodin kaistan- päästösuodattimessa. Kaistanpäästösuodatin 600 käsittää esitetyn ratkaisun * * \v 30 mukaisen dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin lohkorakenteen 200. Lisäksi :)**: kaistanpäästösuodatin käsittää johtavaa materiaalia, kuten alumiinia, olevan , kotelon 600, joka puolestaan käsittää päätyosat 610, sivuosat 620, pohjaosan ;;; 630 sekä kansiosan 640. Sivukuviosta 6A ilmenee, että kotelo 600 käsittää ai- • » *“** nakin yhden osaston 604, joiden välillä on kytkentäaukko 606 vierekkäisissä 35 osastoissa 604 olevien kaksoismoodiresonaattoreiden 200 välisen kytkennän .***. muodostamiseksi.

• · • · 1 1 9403 13

Dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää kussakin osastossa 604 jalustan 602, jonka varaan esitetyn ratkaisun mukainen lohkorakenne 200 asetetaan. Jalustan 602 on edullista olla jotakin alhaisen dielektrisen häviön omaavaa materiaalia, kuten alumiinioksidia (AI2O3).

5 Kaistanpäästösuodatin käsittää liittimet 612 kaistanpäästösuodatti- men kytkemiseksi ulkoiseen lähteeseen, josta tuotavaan radiosignaaliin kaistanpäästösuodatin kohdistaa suodatuksen. Liittimet 612 sijoitetaan edullisesti kotelon 600 sivuosiin 620. Kukin liitin 612 kytkeytyy kotelon 600 sisällä olevaan kytkentätappiin 614, josta kaistanpäästösuodattimeen johdettu radiosignaali 10 kohdistaa sähkömagneettisen kentän kaksoismoodiresonaattoriin ja sitä ympäröiviin kotelon 600 seinämiin. Kytkentätappi 614 voi olla galvaanisesti kytketty koteloon 600, mutta radiotaajuuksilla oikosulkua ei kuitenkaan synny.

Kaistanpäästösuodatin voi käsittää myös edellä mainittujen lohkora-kennekohtaisten taajuudenasetusvälineiden ja kytkennänasetusvälineiden li-15 säksi kotelokohtaiset kytkennänsäätövälineet 608, 618 sekä taajuudensäätö-välineet 624, joilla kaistanpäästösuodattimen ominaisuuksia voidaan säätää. Taajuudensäätö voi perustua resonaattoreiden 220, 222 välisen kytkennän muuttamiseen, eri koteloissa 600 sijaitsevien kaksoismoodiresonaattoreiden välisen kytkennän muuttamiseen ja kunkin kaksoismoodiresonaattorin sekä si-20 tä ympäröivän kotelorakenteen välisen kytkennän muuttamiseen.

Resonaattorirakenteiden 220, 222 välinen kytkentä voidaan muo-: ’·· dostaa lohkorakenteen 200 kytkentäurilla 240. Tämän lisäksi kotelo käsittää :T: kytkentäulokkeita 618 resonaattoreiden 220, 222 välisen kytkennän muodos- : ;*: tamiseksi ja mahdollisesti kytkennän säätämiseksi. Kytkentäulokkeet 618 on .1. 25 tyypillisesti kiinnitetty kotelorakenteen 600 pohjaosaan 630 tai kansiosaan 640.

Eräässä toteutusmuodossa kytkentäuloke 618 läpäisee kotelorakenteen kan- • ·· I./ siosan 640, jolloin kytkentäulokkeen 618 pituus kotelon 600 sisäpuolisessa • · ***** osassa on säädettävissä kotelon ulkopuolelta esimerkiksi kytkentäulokkeen 618 kierteen avulla kotelon ollessa suljettu.

• » :.V 30 Eräässä toteutusmuodossa kaistanpäästösuodatin käsittää säätö- :**]: elimet 608, joiden avulla säädetään aukon 606 kautta syntyvää eri osastoissa ( 604 olevien kaksoismoodiresonaattoreiden 200 välistä kytkentää. Eräässä to- *;!;* teutusmuodossa säätöelin 608 käsittää ruuvin tai tapin, joka läpäisee kotelon • · *···’ 600 seinämän, mikä mahdollistaa aukon 606 säätämisen kotelon ulkopuolelta 35 kotelon ollessa suljettu.

• ♦ ··· • · • · ·«· 14 119403

Eräässä toteutusmuodossa kaistanpäästösuodatin käsittää säätö-laipan 624, jonka avulla säädetään kaksoismoodiresonaattorin resonaattorira-kenteiden 220, 222 taajuutta. Laippa 624 on sijoitettu koteloon siten, että laipan sivu on samansuuntainen tai lähes samansuuntainen ainakin yhden reso-5 naattorirakenteen 220, 222 päätyseinämän 160,170 kanssa, ja että laippa 624 on samalla tai lähes samalla korkeudella kuin kaksoismoodiresonaattorin kammio 210. Eräässä toteutusmuodossa laippa 624 on kiinnitetty kotelon 600 sivu- tai päätyseinät läpäisevään laipan kannattimeen 622, joka voi olla esimerkiksi ruuvi tai uritettu tappi. Tällöin laipan etäisyys resonaattorirakenteesta 10 220, 222 on säädettävissä kotelon 600 ulkopuolelta kotelon ollessa suljettu.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

·· • · • e· e • •t • e * • · · • · · • · e ···

• M

• « • * · • * * • ·

Mt • · • · ·· · • · • · · • · · f · • Il * · • · ··» * • · * k • · · ··· ··· • · * m • Il • • · » I 9 • ♦· • * 1 • · • ♦ ·♦·

Claims (20)

119403

1. Radiotaajuussuodattimen dielektrinen kaksoismoodiresonaattori, joka käsittää lohkorakenteen (200), joka käsittää ainakin kaksi resonaattorira-kennetta (220, 222), joilla kullakin resonaattorirakenteella (220,222) on ainakin 5 yksi resonanssimoodi ja joka lohkorakenne (200) käsittää kammioseinämän (212), joka rajaa ainakin osittain kammion (210) lohkorakenteen (200) sisään, ja joka kammio (210) vaikuttaa ainakin kahden resonaattorirakenteen (220, 222) resonanssimoodeihin, tunnettu siitä, että: 10 lohkorakenne (200) käsittää vastakkain asetettuina; ensimmäisen lohkon (204), joka käsittää ainakin osan ainakin kahdesta resonaattorirakenteesta (220, 222) ja ainakin osan kammioseinämästä (212); ja toisen lohkon (206), joka käsittää ainakin osan ainakin kahdesta re-15 sonaattorirakenteesta (220,222) ja ainakin osan kammioseinämästä (212).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodiresonaattori, tunnettu siitä, että dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää keskenään kytketyt ensimmäisen yksimoodiresonaattorirakenteen (220) pääresonanssimoodin ja 20 toisen yksimoodiresonaattorirakenteen (222) pääresonanssimoodin.

: *·· 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodireso- ··· v : naattori, tunnettu siitä,että resonaattorirakenteet (220, 222) ovat ristikkäin, jolloin resonaattori-rakenteiden (220, 222) yhtymäkohtaan muodostuu risteämäalue (230). • t ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodireso- • · .···. naattori, tunnettu siitä, että • · ainakin kaksi resonaattorirakennetta (220, 222) on toisiaan vastaan . . oleellisesti kohtisuorassa. » · ·

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen dielektrinen kaksoismoodireso- • · *·;· 30 naattori, tunnettu siitä, että :a:[: kammio (210) sijaitsee resonaattorirakenteiden (220, 222) ris- teämäalueella (230).

• · · .* . 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodireso- • · · *;./ naattori, tunnettu siitä, että • · *···* 35 ensimmäinen lohko (204) ja toinen lohko (206) ovat oleellisesti sa manlaisia. 119403

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodireso-naattori, tunnettu siitä,että resonaattorirakenteet (220, 222) muodostavat vinon ristikkäisraken-teen resonaattorirakenteiden (220, 222) resonanssimoodien välisen kytkennän 5 muodostamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodireso-naattori, tunnettu siitä,että dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää taajuudenasetusväli-neet kaksoismoodiresonaattorin taajuusvasteen asettamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodireso naattori, tunnettu siitä,että dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää kytkentävälineet resonaattorirakenteiden (220, 222) resonanssimoodien välisen kytkennän muodostamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire sonaattori, tunnettu siitä, että dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuusvaste on säädetty asettamalla ensimmäinen lohko (204) ja toinen lohko (206) vastakkain siten, että ensimmäinen lohko (204) on kiertynyt toisen lohkon (206) suhteen.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire sonaattori, tunnettu siitä, että " dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää lohkojen (204, 206) v : välisen eristekerroksen (520) dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuus- vasteen asettamiseksi. :***: 25

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire- · · sonaattori, tunnettu siitä, että • · dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää kiinnityselimet (310, 312, 314) lohkorakenteen (200) muodostamiseksi lohkoista (204,206).

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire- • · · 30 sonaattori, tunnettu siitä, että *;** dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää sideaineen (320) lohkojen (204, 206) kiinnittämiseksi toisiinsa.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire- • · · ·* · sonaattori, tunnettu siitä, että φ · · ’ 1 • · 35 dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää asemointivälineet * · *—* (410,420) lohkojen (204,206) asemoimiseksi. 119403

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire-sonaattori, tunnettu siitä,että dielektrinen kaksoismoodiresonaattori käsittää lohkoja (204, 206) tukevan tukikappaleen (512) dielektrisen kaksoismoodiresonaattorin taajuus-5 vasteen asettamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodiresonaattori, tunnettu siitä,että dielektrinen kaksoismoodiresonaattori toimii kaistanpäästösuodatti- messa.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire sonaattori, tunnettu siitä,että kammion (210) dielektrisyysvakio on oleellisesti pienempi kuin lohkorakenteen (200) dielektrisyysvakio.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire-15 sonaattori, tunnettu siitä,että lohkorakenne (200) käsittää pääasiallisesti keraamista materiaalia.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodiresonaattori, tunnettu siitä, että lohkorakenne (200) käsittää pääasiallisesti barium-titaani-oksidia.

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen kaksoismoodire sonaattori, tunnettu siitä,että ί **· dielektrinen kaksoismoodiresonaattori on TE-kaksoismoodireso- • ·· : naattori. * 1 · « · · ··· ··· • · • · • · · • · • · « • ·« • · ··· * · • · • · 1 f · • · · • · · • · • · · • · • · * · · • · · • · · ··· • 1 · • 1 • · • · · • · • · • ·· • · · • · • · *·♦ 119403