FI119402B

FI119402B - Järjestely suodattimen lähtösignaalin jakamiseksi

Info

Publication number: FI119402B
Application number: FI20040432A
Authority: FI
Inventors: Jukka Puoskari; Erkki Niiranen; Harri Naerhi; Pertti Koskela
Original assignee: Filtronic Comtek Oy
Priority date: 2004-03-22
Filing date: 2004-03-22
Publication date: 2008-10-31
Also published as: US20060252400A1; WO2005091426A1; FI20040432A; FI20040432A0; CN1774832A; BRPI0504770A8; EP1728293A1; BRPI0504770A; US7466970B2; CN1774832B

Description

119402 Järjestely suodattimen lähtösignaalin jakamiseksi

Keksintö koskee järjestelyä radiovastaanottimen antennisuodattimen lähtösignaalin jakamiseksi kahdelle eri tielle. Järjestely sopii käytettäväksi esimerkiksi matkaviestinverkkojen tukiasemien vastaanottopuolella ja satelliittivastaanottimissa pie-5 nikohinaisen vahvistinyksikön koostuessa kahdesta rinnakkaisesta ja vaiheistetusta vahvistinhaarasta.

Kaikissa radiovastaanottimissa ensimmäisen vahvistimen antennista vastaanottimen sisälle tultaessa on tarkoitus olla erityisen vähäkohinainen, koska signaalitaso tämän vahvistimen tulossa on hyvin pieni ja vahvistimen aiheuttama lisäkohina 10 vahvistuu kaikissa seuraavissa vahvistinasteissa. Tällaisesta pienikohinaisesta esivahvistimesta käytetäänkin lyhennettä LIMA (Low Noise Amplifier). Vastaanottimissa LNA:n ja sen tulo- ja lähtöpiirien kokonaiskohinaluvulle spesifioidaan tavallisesti jokin sallittu maksimiarvo. Siirtotien häviöt aiheuttavat signaaliin vaimennusta, joka lisää suoraan samalla määrällä kyseistä kohinalukua. Tällöin, jos esimer-15 kiksi vastaanottimen antennisuodatin on hyvin pienihäviöinen, itse LNA:n ko-hinaluku voi olla vastaavasti vähän suurempi.

Kuva 1 esittää lohkokaaviona vastaanottimen antennin puoleisen osan tavallista rakennetta. Antennin ja mahdollisen antennikytkimen lisäksi rakenteeseen kuulu-^ . vat antennisuodatin ja vahvistinyksikkö AU. Antennisuodatin RXF on kuvan esi- . V: ,*: 20 merkissä kaksiosainen: Antennilta tultaessa on ensin kaistanpäästösuodatin 110 * "m λ : r; i ja sitten alipäästösuodatin 120. Nämä suodattimet voivat muodostaa mekaanisesti * *" ··· -»*· integroidun rakenteen. Edellinen vaimentaa kyseisen radiojärjestelmän vastaanot- tokaistan ulkopuolisia taajuuskomponentteja ja jälkimmäinen siivoaa vielä lisää

Λ. J

vastaanottokaistan yläpuolista aluetta. Vahvistinyksikössä AU on kaksi rinnakkais-25 ta vahvistinhaaraa. Tätä varten alipäästösuodattimelta 120 tuleva signaali Ein jaetaan kahteen keskenään samanlaiseen osaan En ja E2i jakajassa 130. Ensimmäi-:Y: sen jakosignaalin En vaihetta muutetaan 90 astetta vaiheensiirtopiirissä 140 ja ♦*··; vahvistetaan sitten ensimmäisessä LNA:ssa 150. Vaiheensiirtopiiri antaa viiväste- 1" · · · >·. tyn signaalin E1p ja ensimmäinen LNA signaalin E12. Toinen jakosignaali E2i vah- • · · ' 30 vietetään toisessa LNA:ssa 160 ja signaalin vaihetta muutetaan sitten 90 astetta • j · .·-*«·* toisessa vaiheensiirtopiirissä 170, joka antaa signaalin E22. Jälleen samanvaihei- set signaalit Ei2 ja E22 summataan yhdistimessä (combiner) 180, jonka lähtösig-naali Eout jatkaa vastaanottimen sekoittimelle päin. Yksittäiseen LNA:han verrattu-na edellä kuvatun vahvistinyksikön impedanssisovitus varsinkin antennisuodatti-35 meen päin on helpompaa. Lisäksi saavutetaan laajempi dynaaminen ja lineaarinen 119402 2 parempi stabiilius. Toisaalta jakaja, vaiheensiirtopiiri ja näiden vaatimat lisäjohdot aiheuttavat signaaliin lisävaimennusta, mikä huonontaa suoraan vahvistinhaaran kohinalukua.

Kuvassa 2 on esimerkki tunnetusta, kuvan 1 mukaisesta järjestelystä vastaanote-5 tun signaalin jakamiseksi ennen vahvistusta. Siinä on piirilevy 101, jonka kuvassa näkymätön alapinta on johtava toimien signaalimaana GND. Integroitu anten-nisuodatin RXF käsittää resonaattoreita, ja sen lähtö on kytketty sen päätyseinä-mässä olevan liittimen 125 kautta koaksiaalikaapeliin 129, jonka ominaisimpe-danssi on 50Ω. Kaapelin johtava vaippa on kytketty molemmista päistään signaa-10 limaahan. Kaapeli 129 jatkuu piirilevyllä 101 siirtojohtona, joka muodostuu levyn yläpinnalla olevasta liuskajohtimesta 131, alapinnalla olevasta maajohtimesta ja niiden välisestä dielektrisestä materiaalista. Siirtojohto on mitoitettu niin, että sen ominaisimpedanssi on 50Ω. Se kuuluu jakajaan 130 tämän tulojohtona. Jakaja on Wilkinson-tyyppinen, mikä merkitsee, että edellä mainittu tulojohto haarautuu kah-15 deksi siirtojohdoksi, joiden pituus on toimintataajuudella λ/4 ja ominaisimpedanssi V2-50 = 71Ω. Toinen kahdesta siirtojohtohaarasta muodostuu levyn yläpinnalla olevasta ensimmäisestä jakojohtimesta 132, alapinnalla olevasta maajohtimesta ja niiden välisestä dielektrisestä materiaalista, ja toinen haara vastaavasti levyn yläpinnalla olevasta toisesta jakojohtimesta 133, alapinnalla olevasta maajohtimesta 20 ja niiden välisestä dielektrisestä materiaalista. Wilkinson-jakaja muodostuu, kun ensimmäisen ja toisen jakojohtimen loppupäät on yhdistetty 2-50 = 100Ω suurui- i f · -i · ri·. sella vastuksella 134. Tällöin, jos molemmat siirtojohtohaarat on päätetty 50Ω:η : * impedanssilla, suodattimena tuleva energia jakautuu niihin puoliksi ja teoriassa ·; · )·*, ilman häviöitä. Jakaja ei siis kuluta energiaa huolimatta siinä olevasta vastuksesta ,· * X' 25 134. Vain jos sovitus eteenpäin jatkuvilla siirtoteillä on puutteellinen, vastus 134 *»:*! aiheuttaa häviöitä. Lisäksi saavutetaan hyvä erotus haarojen välille. Kuvan 1 vai- ··* * · *v·** heensiirtopiiri 140 on toteutettu neljännesaallon pituisella siirtolinjalla, josta näkyy kuvassa 2 ensimmäisen jakojohtimen 132 jatkona oleva liuskajohdin 141. Tämä VV päättyy ensimmäisen LNA:n 150 tulopinniin. Toinen jakojohdin 133 päättyy suo- ·*· \..Σ 30 raan toisen LNA:n 160 tulopinniin.

i «Λ : | I; · · ;*;!;* Haittana kuvan 2 mukaisessa järjestelyssä ovat siinä käytännössä esiintyvät hävi- **v* öt: Piirilevymateriaali aiheuttaa jakajassa 130 sekä vaiheensiirtopiirissä 140 di- elektrisiä häviöitä, joiden suuruus on tyypillisesti edellisen osalta 0,2-0,5 dB ja jäl-kimmäisen osalta 0,1-0,3 dB. Siirtojohto 129 suodattimena jakajalle ja sen liittimet 35 aiheuttavat lisähäviöitä, joiden suuruus voi olla useita desibelin kymmenesosia riippuen luonnollisesti johdon pituudesta. Nämä vaimennukset lisäävät suoraan 119402 3 samalla määrällä vahvistinyksikön kohinalukua. Tällöin vaatimukset itse LNA:n osalta vastaavasti kasvavat, jos kokonaiskohinaluvun on pysyttävä mahdollisimman pienenä.

Keksinnön tarkoituksena on vähentää mainittuja, tekniikan tasoon liittyviä haittoja. 5 Keksinnön mukaiselle järjestelylle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön perusajatus on seuraava: Vastaanottimen pienikohinaisen vahvistinyksikön jakajapiiri integroidaan fyysisesti resonaattorityyppiseen antennisuodatti-10 meen. Tämä tapahtuu sijoittamalla jakajan johtimia suodatinrakenteen jonkin johtavan osan sisälle tai resonaattorionteloon ja käyttämällä lähtöresonaattorin kyt-kentäjohdinta samalla jakajan tulojohdon osana. Jakajana käytetään teoriassa hä-viötöntä rakennetta, kuten Wilkinson-jakajaa.

Keksinnön etuna on, että vastaanottimen pienikohinaisen vahvistinyksikön häviöt 15 pienenevät. Tämä johtuu siitä, että antennisuodattimen ja jakajan välissä ei tarvita siirtojohtoa, ja lisäksi siitä, että jakajan dielektrisiä häviöitä voidaan pienentää tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Häviöiden pieneneminen merkitsee vahvistinyksikön kohinaluvun paranemista, jolloin sen molemmille LNA:ille voidaan sallia huonommat kohina-arvot, mikä edelleen merkitsee kustannussäästöä vahvistimissa. %*·: 20 Lisäksi keksinnön etuna on, että se yksinkertaistaa vahvistinyksikön rakennetta, mikä merkitsee kustannussäästöä tuotannossa.

·.( · · t ··· :: *· · f :***· Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan " * · * oheisiin piirustuksiin, joissa * · a K..: kuva 1 esittää lohkokaaviona vastaanottimen antennin puoleisen osan tavallis- 25 ta rakennetta, • · \v kuva 2 esittää esimerkkiä tunnetusta, kuvan 1 mukaisesta järjestelystä vas- ·***; taanotetun signaalin jakamiseksi, · ·* : :*· kuva 3 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta järjestelystä vastaanotetun ,1". signaalin jakamiseksi, · 30 kuva 4 esittää toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta järjestelystä vastaanote- :4 " tun signaalin jakamiseksi, ja • · · • · · kuvat 5a-f esittävät muita esimerkkejä keksinnön mukaisesta järjestelystä vastaanotetun signaalin jakamiseksi.

119402 4

Kuvat 1 ja 2 selostettiin jo tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

Kuvassa 3 on esimerkki keksinnön mukaisesta järjestelystä vastaanotetun signaalin jakamiseksi ennen vahvistusta. Kuvassa näkyy osa vastaanottimen anten-nisuodattimesta kansi poistettuna. Antennisuodatin RXF on resonaattorityyppinen 5 koostuen sarjaan kytketyistä ilmaeristetyistä koaksiaaliresonaattoreista. Koko suodattimen pohja, sivuseinät ja kansi muodostavat johtavan suodatinkotelon, jonka sisätila jakautuu johtavilla väliseinillä resonaattorionteloiksi. Yksittäistä onteloa ra-jaavat väliseinät ja suodattimen sivuseinien osat muodostavat kyseisen resonaattorin ulkojohtimen. Ontelossa on resonaattorin sisäjohdin, joka on alapäästään 10 galvaanisesti kiinni pohjassa, joten resonaattori on alapäästään oikosuljettu. Ylä-päästään kukin resonaattori on sähköisesti avoin, jolloin rakenne toimii neljän-nesaaltoresonaattorina. Kuvassa 3 näkyy antennisuodattimen lähtöresonaattori, ts. resonaattori, josta signaalin energia otetaan ulos. Energian ulos ottamista varten lähtöresonaattorin ontelossa, sen sisäjohtimen 321 ja ulkojohtimen välisessä 15 tilassa, on johde-elementti 331. Tämä on esimerkin tapauksessa sisäjohtimen suuntainen, resonaattorin pohjaan galvaanisesti liittyvä lieriömäinen johdin. Kun johde-elementin 331 yläpäähän kytketään resonaattorin ulkopuolelle jatkuva johdin, niin tämän johtimen ja suodattimen koteloon kytketyn maajohtimen muodostamalla johdolla voidaan ontelossa olevan suurtaajuisen kentän energiaa viedä 20 johonkin ulkoiseen kuormaan. Tässä tapauksessa johde-elementin 331 yläpäähän on kytketty signaalin jakamista varten kaksi johdinta, ensimmäinen 332 ja toinen ' * · ·*·*; 333 jakojohdin. Nämä jakojohtimet kulkevat rinnakkain lähtöresonaattorin johta- vaan ulkoseinään 322 muodostetun paksunnoksen läpi kumpikin lieriömäisen di- !···. elektrisen massan ympäröimänä. Johtava seinä toimii signaalimaana GND. Jako- • · "l' 25 johdin, johtava seinä ja niiden välinen dielektrinen massa muodostavat jakojohdon.

* •“II Seinän paksuus, siinä olevien sylinterireikien halkaisija eli dielektristen lieriöiden ’*···* halkaisija ja dielektrinen materiaali on valittu niin, että jakojohtojen sähköinen pi tuus on toimintakaistalla aallonpituuden neljännes ja niiden ominaisimpedanssi on V2-z0. z0 on radiotaajuisten siirtoteiden haluttu impedanssitaso, esimerkiksi 50Ω. 30 Jakojohtimien loppupäät on yhdistetty vastuksella 334, jonka resistanssi on 2Z0.

• :*· Edellä mainittu johde-elementti 331 taas on sijoitettu ja mitoitettu niin, että jakojoh- tojen alkupäästä eli resonaattoriontelon puolelta suodattimeen päin "näkyvä" im- ..·* pedanssi on Z0. Näin ollen kuvattu rakenne toimii Wilkinson-jakajana periaatteessa • « \ “ samalla tavalla kuin kuvan 2 jakaja.

• · t • ·· • · 35 Jakojohdot voidaan toteuttaa myös ilmaeristeisinä. Johtimet ovat tällöin niin tukevia ja kiinnitetty niin tukevasti, että johdot kestävät kohtuullista mekaanista rasitus- 5 119402 ta ominaisuuksien muuttumatta. Jakojohtimia varten olevien reikien poikkileikkauksen muoto voi olla ympyrän sijasta neliö tai suorakulmio. Samoin jakojohtimien poikkileikkauksen muoto, riippumatta reikien muodosta voi olla suorakulmainen.

Keksinnön mukaisesti lähtöresonaattorin ontelossa oleva, sähkömagneettisen kyt-5 kennän toteuttava johde-elementti 331, jollainen tarvitaan joka tapauksessa, toimii samalla Wilkinson-jakajan tulojohtimena. Jakajan tulojohdon voi katsoa muodostuvan tulojohtimesta, ympäröivistä suodatinkotelon osista ja välisestä ilmatilasta. Suodattimen ja jakajan välissä ei siis ole minkäänlaista välikaapelia eikä liitintä, mikä merkitsee vaimennuksen olennaista pienenemistä. Toinen samaan suuntaan 10 vaikuttava seikka on, että jakajan haaroissa jakojohtimien ympärille voidaan valita vähähäviöinen dielektrinen materiaali. Kun tämän määrä vielä on pienempi kuin esimerkiksi kuvan 2 mukaisessa piirilevyrakenteessa, myös dielektristen häviöiden määrä pienenee. Käytännössä jakajan lisääminen aiheuttaa signaaliin lisävaimen-nusta vain 0,05-0,1 dB.

15 Kuvassa 3 suodatinkoteloa on laajennettu itse suodattimen yhdellä sivulla. Syntyneeseen lisäonteloon on sijoitettu piirilevy jakajan jälkeisiä radiotaajuisia piirejä varten.

Kuvassa 4 on toinen esimerkki keksinnön mukaisesta järjestelystä vastaanotetun signaalin jakamiseksi ennen vahvistusta. Kuvassa näkyy osa antennisuodattimes- • · •V*i 20 ta RXF kansi poistettuna. Sekin on ilmaeristetyistä neljännesaalto- :*.’·* koaksiaaliresonaattoreista koostuva resonaattorisuodatin. Suodattimen pohja, si- vuseinät ja kansi muodostavat johtavan suodatinkotelon, jonka sisätila jakautuu johtavilla väliseinillä resonaattorionteloiksi. Suodattimen lähtöresonaattorin onte- ·{· lossa, sen sisäjohtimen 421 ja ulkojohtimen välisessä tilassa, on johde-elementti ···· V**. 25 431 resonaattoriin kytkeytymiseksi energian ulos ottamista varten. Tässä esimer- " kissä signaalin jakajapiiri sijaitsee kokonaan lähtöresonaattorin ontelossa. Johde- elementin 431 yläpää on kytketty lyhyellä välijohtimella resonaattorin seinän sisä-

« I I

pintaan kiinnitettyyn pieneen piirilevyyn 405. Piirilevyn ontelon puoleisella pinnalla on jakajan ensimmäinen 432 ja toinen 433 jakojohdin sekä näiden loppupäät yh- 30 distävä vastus samaan tapaan kuin kuvan 2 jakajassa. Ensimmäisen jakojohtimen ϊ*": 432 loppupäähän kytkeytyy myös vaiheensiirtopiirinä toimivan siirtolinjan liuska- :·[ johdin 441. Johtava seinä piirilevyn kohdalla toimii jakojohtojen ja siirtolinjan maa- I*. · johtimena. Signaalit otetaan ulos kotelosta tämän seinän läpivientien kautta. Ku- • ·· ’ ’ vaan 4 on merkitty kuvan 1 merkintöjen mukaisesti viivästetty ensimmäinen ja- 35 kosignaali Eip ja toinen jakosignaali E21.

6 119402

Kuvassa 4 johde-elementti 431 ja tämän jatkona oleva mainittu välijohdin yhdessä toteuttavat sähkömagneettisen kytkennän lähtöresonaattoriin. Samalla ne siis toimivat Wilkinson-jakajan tulojohtimena. Suodattimen ja jakajan välissä ei tässäkään tapauksessa ole vaimennusta lisäävää välikaapelia eikä liitintä. Lisäksi piirilevy 5 405 on dielektrisen materiaalinsa ja kokonsa puolesta vähemmän häviöitä aiheut tava kuin kuvan 2 kaltaisissa rakenteissa.

Kuvissa 5a-f on kuusi muuta esimerkkiä keksinnön mukaisesta järjestelystä vastaanotetun signaalin jakamiseksi ennen vahvistusta. Niissä on antennisuodattimen lähtöresonaattori esitetty halkileikkauksena. Resonaattoreista näkyy kuvan 5a 10 merkintöjä käyttäen pohja 5a3, sisäjohdin 5a1, ulkojohtimen suodatinkoteloon kuuluva osa 5a2 ja kansi 5a4. Kuvan 5a mukainen rakenne vastaa kuvassa 4 esitettyä sillä erolla, että jakajan kytkentä resonaattoriin on sähkömagneettisen sijasta galvaaninen: Jakajan syöttöjohdin 5a6 on kytketty toisesta päästään ulkoseinän sisäpinnalle kiinnitetylle piirilevylle 5a5 ja toisesta päästään sisäjohtimeen 5a1. Kuvan 15 5b mukainen rakenne vastaa kuvassa 5a esitettyä sillä erolla, että varsinaisen jakajan sisältävä piirilevy 5b5 on nyt resonaattorin kannen sisäpintaa vasten. Kansi toimii jakojohtojen maajohtimena. Kuvan 5c mukainen rakenne vastaa kuvissa 5a ja 5b esitettyä sillä erolla, että varsinaisen jakajan sisältävä piirilevy 5c5 on nyt resonaattorin pohjan sisäpintaa vasten. Pohja toimii jakojohtojen maajohtimena.

20 Kuvan 5d mukainen rakenne vastaa kuvassa 5a esitettyä sillä erolla, että varsinai- :.**i sen jakajan sisältävä piirilevy 5d5 on nyt resonaattorin ulkoseinän 5d2 sisällä. Ku- *· ♦ .: V vassa 5e taas varsinaisen jakajan sisältävä piirilevy 5e5 on resonaattorin sisäjoh- > timen 5e1 sisällä ulottuen pohjan 5e3 läpi. Energia johdetaan piirilevylle syöttöjoh- :**]: timen 5e6 avulla, jonka toinen pää on tässäkin tapauksessa kytketty galvaanisesti 25 sisäjohtimeen. Piirilevyllä on oltava myös sisäjohtimesta eristettyinä jakojohtojen maajohtimet. Kuvan 5f mukaisessa rakenteessa lähtöresonaattorin ontelossa on ··· kytkentää varten samankaltainen johde-elementti 531 kuin kuvien 3 ja 4 johde- elementit 331 ja 431. Kuva on halkileikkaus johde-elementin 531 kohdalta. Varsi- v·*. naisen jakajan sisältävä piirilevy 5f5 on nyt tämän johde-elementin sisällä ulottuen • · .30 pohjan 5f3 läpi. Energia johdetaan piirilevylle syöttöjohtimen 5f6 avulla, jonka toi- \i*: nen pää on kytketty galvaanisesti johde-elementtiin 531. Piirilevyllä on oltava myös ·»· johde-elementistä eristettyinä jakojohtojen maajohtimet, • · • « “ Kuvissa 5a-f ei ole esitetty signaalien uloskytkentää resonaattorista. Se tapahtuu * * · *· "! kotelon sen osan läpivienneillä, johon piirilevy liittyy. Kuvien 5e ja 5f tapauksissa 35 läpivientiä ei tarvita, koska piirilevy ulottuu suodattimen ulkopintaan.

7 119402

Edellä on kuvattu esimerkkejä keksinnön mukaisesta järjestelystä. Keksintö ei rajoitu juuri niihin. Esimerkiksi antennisuodattimen resonaattorit voivat olla neljän-nesaaltotyyppisen sijasta puoliaaltotyyppisiä, jolloin ne on oikosuljettu molemmista päistään. Ne voivat myös olla ilmaeristeisien sijasta keraamisia. Jakajan kytkentä 5 resonaattoriin voi olla myös melko puhtaasti induktiivinen tai kapasitiivinen. Itse jakaja voi olla myös esimerkiksi ns. hybridi, jolloin siinä on neljännesaallon pituisista osista muodostuva suljettu piiri. Keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 asettamissa rajoissa.

• 1 • i 1 • «· ·.· · ·· · • · · • · • ·

Ml

«•M

··· • · • · ·· · · 1 *** • M·· V·1 * · ' · · : · · · • ·

• 1 I

• · · * · * · • 1 ·#♦ * r ' · « · · • · · : ··· • tl • · • « ...··· ·· • '· # ·· ·· · * ♦ 1 • ·· • »

Claims

119402

1. Järjestely radiovastaanottimen antennisuodattimen (RXF) lähtösignaalin johtamiseksi kahteen rinnakkaiseen pienikohinaiseen vahvistinhaaraan jakajan avulla, jossa on mainittuihin haaroihin kytketyt jakojohtimet (332, 333; 432, 433), joka 5 antennisuodatin on resonaattorityyppinen käsittäen johtavan suodatinkotelon, jonka tila jakautuu johtavilla väliseinillä resonaattorionteloiksi, jolloin suodattimessa on ainakin tulo- ja lähtöresonaattori, tunnettu siitä, että jakaja sijaitsee suodatinkotelon ulkopinnan sisäpuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että lähtöresonaat-10 torin ontelossa on johde-elementti (331; 431) signaalienergian ottamiseksi ulos suodattimesta, joka johde-elementti on samalla osa mainittua jakajaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainitut jakojohtimet (332, 333) sijaitsevat olennaisilta osin suodattimen jonkin johtavan osan sisällä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainitut jako johtimet (432, 433) sijaitsevat lähtöresonaattorin ontelossa.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu suo-. dattimen johtava osa on lähtöresonaattorin ulkoseinä (322; 5d2). ·· I : V

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainitussa „;j* 20 ulkoseinässä (322) on kumpaakin jakojohdinta (332, 333) varten reikä, jonka kes- kellä jakojohdin on reiän pinnasta eristettynä. ♦ *· *ΓΙΖ

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu suo- *"** dattimen johtava osa on lähtöresonaattorin sisäjohdin (5e1). sY;

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että se käsittää :***· 25 jakaja-piirilevyn (405; 5b5; 5c5), johon kuuluvia liuskajohtimia jakojohtimet ovat. *

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu piiri-levy (405; 5a5) on kiinnitetty lähtöresonaattorin ulkoseinän sisäpintaan. e· • » :t

*] 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu piiri- levy (5b5) on kiinnitetty lähtöresonaattorin kannen (5b4) sisäpintaan. 119402

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu piirilevy (5c5) on kiinnitetty lähtöresonaattorin pohjan (5c3) sisäpintaan.

12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainitun lähtöresonaattorin ontelossa olevan johde-elementin (331; 431; 5f6) ja lähtöresonaat- 5 torin välinen kytkentä on sähkömagneettinen.

13. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu lähtöresonaattorin ontelossa oleva johde-elementti (5a6; 5b6; 5c6; 5d6; 5e6) on jakajan syöttöjohdin, ja se on kytketty galvaanisesti lähtöresonaattorin sisäjohtimeen (5a1; 5b1; 5c1; 5d1; 5e1).

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että jakaja on Wil- kinson-jakaja.