FI119344B - Menetelmä näyttöpäätteen ympäristöönsä aiheuttaman sähkökentän pienentämiseksi ja näyttöpääte - Google Patents

Description

119344

Menetelmä näyttöpäätteen ympäristöönsä aiheuttaman sähkökentän pienentämiseksi ja näyttöpääte - Förfarande för att minska ett elektriskt fält som en bildskärmsterminal alstrar i sin omgivning och en bildskärmsterminal 5 Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen katodisädeputken (CRT, Cathode Ray Tube) ja sitä ohjaavan laitteiston ympäristöönsä aiheuttaman vaihtuvan sähkökentän pienentämiseksi.

Monet elektroniset laitteet aiheuttavat ympäristöönsä sähkö- ja magneettikenttiä. Katodisädeputkea ohjaavien piirien induktanssit, piirilevy ja johdotukset aiheuttavat 10 ympärilleen vaihtuvataajuisen sähkökentän. Katodisädeputken anodi aiheuttaa myös ympärilleen vaihtuvataajuisen sähkökentän, sillä poikkeutuskelassa esiintyvät jännitepulssit kytkeytyvät poikkeutuskelan ja anodin välisen kapasitanssin kautta anodille ja edelleen ympäristöön.

Elektronisille laitteille kuten katodisädeputkella varustetuille näyttöpäätteille on 15 määritelty laitteistokohtaisia raja-arvoja, joilla pyritään rajoittamaan kyseisiä kenttiä. Raja-arvot on yleensä määritelty sähkökentän voimakkuuksina.

Kuva 1 esittää yksinkertaistettuna katodisädeputken toimintaperiaatetta. Putken ..... kaulaosan päässä on elektronitykki egun, joka tuottaa elektronisuihkun e. Elektro- nisuihku suunnataan kuvapinnalle kiihdytysjännitteellä, joka on kytketty putken ] | 20 anodille A. Elektronisuihkua muokataan lisäksi putken kaulalla olevilla ohjaushiloil- • · · *;." la G. Putken kaulaosan ympärillä ovat pysty- ja vaakapoikkeutuskelat Def, joilla :··.: suunnataan elektronisuihkua niin, että se pyyhkii kuvapintaa juovittain ylhäältä • · * v : alas. Putken poikkeutuskäämeissä esiintyy suuria pulssimaisia jännitteitä, tästä . · · · v '· syystä poikkeutuskäämit sekä niihin kytketyt johtimet aiheuttavat suoraan ympäril- 25 leen sähkökentän ja magneettikentän, joka on verrannollinen käämeissä esiinty-:V: vään jännitteeseen. Poikkeutuskäämeissä esiintyvät jännitepulssit kytkeytyvät myös putken anodille poikkeutuskäämin ja putken välisestä kapasitanssista johtu- ·*» en. Putken ulkopinta on pinnoitettu sivuilta johtavalla pinnoitteella, esimerkiksi gra- • · · fiitilla, joka on kytketty maapotentiaaliin. Tällöin putken anodin ja maan välillä on 1 · ; * *···* 30 myös kapasitanssi. Näistä kapasitansseista muodostuu putken anodille kapasitii- virien jännitteenäkö, jonka kapasitansseja poikkeutuskäämeissä esiintyvät pulssit Γ·|: lataavat ja purkavat. Kuvassa 1 kondensaattori Ca esittää poikkeutuskäämin Def ja anodin A välistä kapasitanssia. Putken anodin ja maan välistä kapasitanssia esittää viite Cg.

2 119344

Poikkeutuskelan käämien ja niihin kytkettyjen johtimien näyttöpäätteen sivuille ja taakse aiheuttamat sähkökentät voidaan melko helposti vaimentaa koteloimalla katodisädeputki takaa ja sivuiltaan metallikoteloon tai muovikoteloon, joka on pinnoitettu sähköä johtavalla pinnoitteella. Ongelmaksi jää tällöin putkelta suoraan 5 eteenpäin suuntautuva sähkökenttä.

Eräs tunnettu menetelmä eteenpäin suuntautuvan sähkökentän pienentämiseksi on suurentaa putken anodin ja maan välistä kapasitanssia Cg, jolloin putken anodilla esiintyvät jännitepulssit pienenevät ja anodin aiheuttama sähkökenttä pienenee. Tämä voidaan toteuttaa monin eri tavoin esimerkiksi pinnoittamalla putken 10 kuvapinta läpinäkyvällä sähköä johtavalla kalvolla, joka maadoitetaan. Menetelmä on kuitenkin melko kallis ja kalvo saattaa huonontaa kuvan laatua ja se voi putkea puhdistettaessa naarmuuntua.

Kuva 2 esittää periaatteellisella tasolla toista tunnettua menetelmää anodilla esiintyvien jännitepulssien pienentämiseksi. Siinä summataan anodijännitepiirin Va 15 poikkeutuskelan aiheuttamiin pulsseihin Pp nähden vastakkaissuuntaiset pulssit Pn. Summaus tapahtuu kapasitiivisesti kondensaattorin Cc kautta. Piiri D syöttää poikkeutuskeloja Dy. Samasta piiristä kytketään poikkeutuspulssit kompensointike-lalle L, joka kääntää pulssit vastakkaissuuntaisiksi verrattuna pulsseihin, jotka kytkeytyvät putken anodille poikkeutuskelojen ja kapasitanssin Ca kautta. Kompen-20 sointikela mitoitetaan sellaiseksi, että putken anodilla tapahtuvan vastakkaissuun-täisten pulssien Pn summauksen tuloksena anodilla esiintyvät summajännitepuls- • · . sit pienenevät mahdollisimman paljon. Vastakkaissuuntaiset pulssit Pn voidaan putken anodin sijasta kytkeä myös putken sivuilla oleviin elektrodeihin tai putken •*;v* ympäri kiertävään elektrodiin.

• ' 4 · • « · :T: 25 Tunnetun tekniikan mukaisissa kompensointimenetelmissä pidetään lähtökohtana sitä, että syntyvät kentät ovat erittäin matalataajuisia kuvaputken pystypoikkeutus- pulssien aiheuttamia ja hieman suurempitaajuisia kuvaputken vaakapoikkeutus- .···. pulssien aiheuttamia.

• · ··· * : V: Keksinnön tavoitteena on pienentää katodisädeputkella varustetun näyttöpäätteen 30 tai monitorin ympäristöönsä aiheuttamia sähkökenttiä ottaen huomioon erityisesti ··· monitorin yleisimmät käyttötilanteet ja niissä esiintyvät sähkökentät.

• · • · ·

Esillä oleva keksintö perustuu havaintoon, että myös kuvaputkella esitettävä kuva-sisältö vaikuttaa voimakkaasti putken anodin aiheuttamaan sähkökenttään, jolloin edellä mainitut tunnetun tekniikan mukaiset kompensointimenetelmät eivät johda 3 119344 parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Keksinnön tavoitteena on kehittää kompen-sointimenetelmä, joka pienentää katodisädeputken ympäristöönsä aiheuttaman sähkökentän mahdollisimman tehokkaasti kuvasisältötyypeillä, joita yleisimmin käytetään.

5 Keksinnön tavoitteet saavutetaan analysoimalla taajuustasossa kuvaputken anodin aiheuttamaa sähkökenttää ja tutkimalla, mitkä taajuusspektrin komponentit ovat voimakkaimpia ja mitkä tekijät vaikuttavat eri spektrikomponentteihin. Saadun tuloksen perusteella kehitetään kompensointimenetelmä, jossa analyysiin perustuen painotetaan taajuusspektrin komponentteja eri tavoin.

10 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1.

Keksintö kohdistuu myös näyttöpäätteeseen, jossa on kompensointilaite, jonka vahvistus- ja taajuusvaste on optimoitu huomioiden kuvasisällön vaikutus kuvaputken anodin aiheuttamaan sähkökenttään. Keksinnön mukaiselle näyttöpäätteelle 15 on tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 5.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää katodisädeputkea, • · » kuva 2 esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista kuvaputken anodin aiheut- \*·· 20 tämän sähkökentän vaimennuskytkentää, ··· · * · kuva 3 esittää kuvaputken anodilla esiintyvien pulssien taajuusspektriesitystä, • · * # kun monitorin näytöllä on kuvasisältöä, V · · m kuva 4 esittää erästä keksinnön mukaista putken anodin aiheuttaman sähkö- • Ys kentän vaimennusmenetelmää vuokaaviomuodossa, ja ··· • · * · 25 kuva 5 esittää erästä keksinnön mukaista kuvasisällön, kiihdytysjännitteen pa-luupulssin ja vaakapoikkeutuspaluupulssin huomioon ottavaa kytken- . · · tää käänteisen kompensointisignaalin muodostamiseksi.

* ··· • · *;·;* Kuva 3 esittää pelkistetysti kuvaputken anodilla esiintyvän pulssimaisen jännitteen • · * J ** taajuusspektriä fs. Tämä jännite aiheuttaa kuvaputken ympäristöön vaihtelevan 30 sähkökentän. On tunnettua, että pulssimainen signaali sisältää perustaajuisen komponentin lisäksi perustaajuuden kerrannaistaajuuksia. Pulssinmuodosta riip- 4 119344 puu sisältääkö se parillisia vai parittomia kerrannaisia vaiko molempia. Mitä jyrkkä-reunaisempi ja kapeampi pulssi on, sitä suuremman määrän kerrannaistaajuuksia se sisältää.

Kuvasta 3 voidaan erottaa seuraavat vaihtelevan sähkökentän aiheuttajat. Monito-5 rien pystypoikkeutustaajuus fv on tyypillisesti alueella 48 Hz-150 Hz. Pystypoik-keutuspulssit sisältävät merkittäviä kerrannaistaajuuksia kHz-alueelle asti. Monitorien vaakapoikkeutustaajuudet fh ovat tyypillisesti alueella 15 kHz-125 kHz. Vaa-kapoikkeutuspulssien kerrannaistaajuudet yltävät jopa MHz-alueelle asti. Vaaka-poikkeutussignaalin verhokäyrä tuottaa myös alempia taajuuksia kuin vaakapoik-10 keutussignaalin perustaajuus. Vaaka- ja pystypoikkeutussignaalit tuottavat siis taa- juusspektrin, joka yltää alimmasta pystypoikkeutustaajuudesta MHz-alueelle asti, mutta niistä aiheutuneet spektrikomponentit ovat melko heikkoja taajuusalueella 1 kHz-10 kHz. Merkittävimpiä kerrannaistaajuuksien tuottajia ovat poikkeutussig-naalien paluupulssit, jotka ovat lyhyitä ja jyrkkäreunaisia.

15 Kuvaputken anodijännitteen vaihtelut riippuvat myös näytöllä esitettävästä informaatiosta. Suurimmat anodijännitteen vaihtelut saadaan aikaan, kun kuvaputkella esitetään esimerkiksi kuva, jossa toinen puoli kuvasta on kirkas valkoinen ja toinen puoli on musta. Tällöin anodijännitteen heilahtelu voi olla satoja voltteja ja vaihtelevan sähkökentän voimakkuus on suurimmillaan. Kompensointipiiri voidaan opti-ϊΤϊ 20 moida tällaisten pahimpien tilanteiden mukaan, kuten on tehty tunnetun tekniikan ···-· mukaisissa laitteissa. Esillä oleva keksintö perustuu siihen havaintoon, että kom- pensointipiirin optimointi käyttäen lähtökohtana tällaisia tilanteita johtaa siihen, että .*;··] kompensointi ei olekaan hyvä niissä tilanteissa, joissa monitoria normaalisti käyte- • · ,*··. tään. Kukaan tietokoneen käyttäjä ei katso monitorista jatkuvasti kuvaa, josta toi- ' ΐ;. 25 nen puoli on valkoinen ja toinen puoli on musta. Yleisimmin tietokoneissa käyte- *'* * tään tekstinkäsittelyohjelmia, taulukkolaskentaa, piirustusohjelmia jne.

: V: Keksintöön on päädytty tutkimalla erilaisten kuvasisältöjen aiheuttamia vaihtelevan sähkökentän taajuusspektrejä parhaan mahdollisen kompensointimenetelmän löy- • · · m \' tämiseksi. Tutkittaessa tekstinkäsittelyohjelmalla, mitkä seikat vaikuttavat kuvasi- 30 säilön aiheuttamien voimakkaimpien spektrikomponenttien taajuuteen, on löydetty · · '*·;·* yhteys tekstirivimäärän ja pystypoikkeutustaajuuden välillä. Voimakkain taajuus- O komponentti = rivimäärä x pystypoikkeutustaajuus (Hz). Esimerkiksi käytettäessä :*·[: 85 Hz;n pystypoikkeutustaajuutta ja näytöllä 40 riviä, syntyy kuvasisällön aiheut tama voimakkain taajuuskomponentti taajuudelle 3400 Hz.

5 119344

Kun oletetaan, että tyypillisimmät kuvasisällöt vastaavat tilannetta, jossa näytöllä esitetään 20-60 riviä ja pystypoikkeutustaajuudet vaihtelevat välillä 50Hz-150Hz voi kuvasisällön aiheuttama voimakkain spektrikomponentti, fl kuvassa 3, asettua välille 1 kHz-9 kHz. Kuvasisällön aiheuttama spektri ff menee siis tyypillisesti osit-5 tain pystypoikkeutussignaalin aiheuttaman spektrin fv yläpään päälle ja vaaka-poikkeutussignaalin fh aiheuttaman spektrin alapään päälle, mutta poikkeutussig-naalien tälle alueelle aiheuttamat spektrikomponentit ovat huomattavasti heikompia kuin kuvasisällön aiheuttamat.

Keksintö perustuu oivallukseen, että kuvasisällön aiheuttamat taajuuskomponentit 10 voidaan erottaa pois häiriötaajuusspektristä, minkä jälkeen eri lähteiden muodostamat taajuuskomponentit voidaan käsitellä erikseen ja syöttää samaan kompen-sointiantenniin.

Monitorin vaihtuvataajuinen sähkökenttä suuntautuu etupuolelle, koska etupuolta ei voida suojata metallikotelolla. Keksinnön tarkoituksena on tuottaa mahdollisim-15 man hyvä kompensointisignaali, joka syötetään joko putken anodille tai erillisille elektrodeille, antenneille, jotka ovat putken sivuilla tai kiertävät putken ympäri. Kompensointisignaali tuottaa sähkökentän, joka on vastakkaissuuntainen monitorin tuottamaan sähkökenttään nähden ja kumoaa sitä.

Kuvan 3 taajuusspektriesityksestä havaitaan, että merkitseviä taajuuskomponent- 20 teja on erittäin laajalla taajuusalueella. Lisäksi eri lähteiden tuottamat taajuuskom- ,·, ; ponenttien tasot vaihtelevat. Tämä tuottaa ongelmia, jos vastakkaissuuntaisen sähkökentän muodostamiseen käytetään yhtä antennia. Antennin muodostama *;;* sähkökenttä riippuu voimakkaasti siihen syötetyn signaalin taajuudesta. Antenni ; · ; · · menee resonanssiin tietyillä taajuuksilla ja muodostaa tällöin ympärilleen erittäin ** : 25 voimakkaan sähkökentän, kun antenniin syötetty taajuus on kaukana resonanssi- taajuudesta, on sen muodostama sähkökenttä hyvin pieni.

• · t · · i · · • · .*··, Yksi ratkaisu on käyttää useampia eri taajuuksille viritettyjä antenneja, mutta rat- *" kaisu on kuitenkin hankala ja kallis. Mikäli kompensointisignaali syötetään kuva- putken anodille, on anodin säteilyominaisuuksiin erittäin vaikea vaikuttaa.

• · · · , «f# .1. 30 Keksinnön mukaista erästä edullista menetelmän sovellusta kuvaa kuvan 4 kaa- • · .1" vio. Juovamuuntajan tuottamasta suurjännitteestä 100 erotetaan kuvasisältötieto * · · : ** 101. Kuvasisällöstä saatu kompensointisignaali summataan kiihdytysjännitteen pa- luupulssin kompensointisignaaliin 102 ja edelleen vaakapoikkeutuksen paluupuls- 6 119344 sin kompensointisignaaiiin 103. Saatu summasignaali syötetään kompensointian-tennille 104.

Keksinnön mukaista kuvasisällöstä aiheutuvien taajuuskomponenttien erottamista ja siihen soveliasta piirikytkentää selostetaan seuraavassa tarkemmin esimerkin 5 valossa ja viitaten kuvaan 5, joka esittää keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavaa kytkentää.

Keksinnön kannalta oleellinen asia on kuvasisällöstä johtuvien taajuuskomponenttien erottaminen pois taajuusspektristä. Se voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti. Kuvasisältö aiheuttaa suurjännitteeseen eli anodijännitteeseen vaihtelua. Suurjän-10 nitteen vaihtelutieto saadaan esimerkiksi kuvan 5 mukaisesti suurjännitemuuntajal-ta HVT kytkemällä kondensaattori HV-cap suurjännitteestä vastuksen R napaan. Suodatuskondensaattorin ns. rippelivirta aiheuttaa vastuksessa suurjännitteen vaihteluun verrannollisen jännitteen. Tämä jännite kytketään vahvistimen Amp tuloon. Suurjännitteessä esiintyy kuitenkin muitakin taajuuskomponentteja kuin ku-15 vasisällön aiheuttamia, mutta vain kuvasisällön aiheuttamat taajuuskomponentit halutaan erottaa taajuusspektristä ja vahvistaa.

Vahvistin Amp on kaistanpäästötyyppinen viritetty vahvistin ja mitoitettu vahvistamaan kuvasisällön suurjännitteeseen aiheuttamia taajuuskomponentteja, eli oleel-lisesti taajuusaluetta 1 kHz-10 kHz. Transistorin T1 emitterillä oleva resonanssipii-....· 20 ri L1 / C2 on resonanssissa 5 KHz:n taajuudella. Tällöin transistorin emitteripiirin ; impedanssi on pienin ja vahvistimen vahvistus suurin. Vahvistimen kaistanleveyttä • ·« voidaan säätää resonanssipiirin hyvyysarvolla (Q-arvo) ja vahvistus voidaan aset-taa sopivaksi transistorin T1 emitterillä olevalla virtapeilikytkennällä T2, R2, C3.

'••••"•e

Vahvistimen vahvistus voidaan tehdä myös jatkuvasti säädettäväksi esimerkiksi • · · *·* * 25 trimmerivastuksella tai säätämällä virtapeiliä digitaali-analogiamuuntimen avulla.

Tällöin voidaan kukin kytkentä säätää laitteistokohtaisesti. Vahvistinasteen tulossa · · \v olevat komponentit R1 ja C1 toimivat alipäästösuotimena ja suodattavat pois 10 ϊ)"ϊ kHz:n taajuuden yläpuolella olevia taajuuskomponentteja. Transistorin T1 kollekto- . ,*·. rille on kytketty ns. toteemipaalupääteaste T3,T4, jolla saadaan aikaan riittävä läh- • · · 30 töteho. Vahvistimen lähdöstä saadaan näin suurjännitteessä esiintyvään kuvasi- * · "* säilön aiheuttamaan jännitevaihteluun nähden vastakkaisvaiheinen vahvistettu • · · . . .....

signaali, joka kytketään antennille.

I* · • · ·

Keksinnön tavoitteen mukaisesti voidaan nyt säätää vahvistimen vahvistusta eli signaalin tasoa niin, että antennin muodostama sähkökenttä kumoaa mahdolli-35 simman hyvin monitorin muodostaman kuvasisällön aiheuttaman sähkökentän.

7 119344 Säätö ei vaikuta oleellisesti muista lähteistä, kuten poikkeutussignaaleista, syntyviin kenttiin. Muiden sähkökenttien kompensointisignaalit voidaan vastaavasti erottaa kokonaisspektristä tai etsiä kytkennästä sellaisesta paikasta, jossa vain kyseinen signaali esiintyy. Tällöin jokaisen kompensointisignaalin tasoa voidaan erik-5 seen säätää ilman, että se vaikuttaisi muiden signaalien tasoihin. Kaikki kompensointisignaalit voidaan sen jälkeen summata samalle antennille ja kunkin kompensointisignaalin taso voidaan erikseen säätää ja näin kompensoida samalla myös antennin vahvistuksen taajuusriippuvuus. Näin ei voida tehdä, jos käytetään tunnetun tekniikan mukaista yhteistä lineaarista vahvistinta, joka vahvistaa kaikkia eri 10 lähteistä syntyneitä taajuuskomponentteja.

Keksinnön mukaista useiden erillisten kompensointisignaalien muodostusta ja summaamista yhteiselle antennille selostetaan seuraavassa tarkemmin esimerkin valossa ja viitaten kuvaan 5, joka esittää keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavaa kytkentää.

15 Oletetaan tapaus, jossa edellä mainitun kuvasisällöstä johtuvan anodijännitteen vaihtelun lisäksi muut monitorin merkittävimmät vaihtelevan sähkökentän lähteet

V

ovat suurjännitemuuntajalla esiintyvä kiihdytysjännitteen muodostuksen paluu-pulssi ja vaakapoikkeutusasteissa esiintyvä vaakapoikkeutuspaluupulssi. Kiihdytysjännitteen paluupulssin aiheuttama sähkökenttä syntyy lähinnä suurjännite-20 muuntajan käämityksessä ja siihen liittyvässä johdotuksessa. Vaakapoikkeutuspa-luupulssin aiheuttama sähkökenttä syntyy lähinnä vaakapoikkeutuskeloissa ja ku- ,·, . vaputken anodilla, jolle pulssit kytkeytyvät poikkeutuskelojen ja putken anodin väli- • ·· sen kapasitanssin kautta.

• : · f·· *·· V : Kuvasisällöstä aiheutuvan vaihtelevan sähkökentän kompensointi selostettiin edel- i,T: 25 lä. Kyseiseen signaaliin pitää tässä tapauksessa summata myös käänteinen kiih dytysjännitteen paluupulssi ja käänteinen vaakapoikkeutuksen paluupulssi.

• * ·

Kiihdytysjännitteen paluupulssit näkyvät suurjännitemuuntajan ensiössä. Paluu-·;·* pulssit voidaan poimia muuntajalta esimerkiksi käämillä Comp coil 1, joka on ensi- :V: Ön päällä tai vieressä. Tällöin ensiön virtapulssit indusoivat kyseiseen käämiin pa- Γ": 30 luupulsseihin verrannollisen jännitteen. Jännitteen tasoa voidaan säätää kierros- määrällä ja käämiin syntyvän pulssin suunta voidaan määrätä kierrossuunnalla. .VI' Tämä käämi voidaan kytkeä vahvistimen Amp lähtöön, jolloin käänteiset kiihdytys- ! ** jännitteen paluupulssit summautuvat kuvasisällöstä aiheutuvan vaihtelevan säh kökentän kompensointisignaaliin.

8 119344

Vaakapoikkeutuspaluupulssit näkyvät esimerkiksi vaakapoikkeutuspääteasteessa vaakapoikkeutuskeloissa ja kuvaputken anodilla. Vaakapoikkeutuspääteasteessa on keskitysmuuntaja, jolta paluupulssitieto voidaan poimia samalla menetelmällä kuin kiihdytysjännitteen paluupulssitieto, eli lisäkäämillä Comp coil 2. Kierrosmää-5 rällä voidaan jälleen säätää pulssien taso ja kierrossuunnalla pulssien suunta. Kun käämi Comp coil 2 kytketään sarjaan käämin Comp coil 1 kanssa, saadaan kom-pensointisignaaliin summattua käänteiset vaakapoikkeutuksen paluupulssit. Käämin Comp coil 2 toinen pää kytketään antenniin, jolloin antennia syöttää sum-masignaali, jossa kaikkien kolmen eri lähteistä poimitun kompensointisignaalin ta-10 soa voidaan säätää erikseen toisistaan riippumatta.

Esimerkissä kuvasisällöstä aiheutuvat taajuuskomponentit poimittiin erilleen selektiivisellä aktiivisella vaihetta kääntävällä vahvistimella ja muut summattavat taajuuskomponentit passiivisilla muuntajakytkennöillä. Alan ammattilaiselle on selvää, että myös passiivisia kytkentöjä voidaan tehdä taajuusselektiivisiksi esimerkiksi 15 resonanssipiireillä, ja muuntajat itsessään ovat mitoitettuja tietylle taajuusalueelle, joten passiivisilla kytkennöilläkin voidaan poimia tiettyjä taajuuskomponentteja taa-juusspektristä. Alan ammattilaiselle on myös selvää, että summattavien signaalien määrää, summausjärjestystä ja summattavien signaalien kaistaleveyksiä voidaan vaihdella tarpeen mukaan.

*·· v ; 20 Keksintöä voidaan hyödyntää kaikissa laitteissa, jotka käyttävät katodisädeputkea *f: näyttölaitteena, kuten tietokonemonitoreissa, valvontamonitoreissa, TV- vastaanottimissa, mittalaitteissa jne.

• « * ···

• J

:Tässä on esitetty keksinnön toteutusta ja suoritusmuotoja esimerkkien avulla. Alan • · · *;],* ammattimiehelle on ilmeistä, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyjen suoritusmuoto- • f · 25 jen yksityiskohtiin ja että keksintö voidaan toteuttaa muussakin muodossa poikkeamatta keksinnön tunnusmerkeistä. Esitettyjä suoritusmuotoja tulisi pitää valai- • · v.: sevina, muttei rajoittavina. Siten keksinnön toteutus- ja käyttömahdollisuuksia ra- joittavatkin ainoastaan oheistetut patenttivaatimukset. Täten vaatimusten määrit- , !·. telemät erilaiset keksinnön toteutusvaihtoehdot, myös ekvivalenttiset toteutukset, * · · ,···, 30 kuuluvat keksinnön piiriin.

« · t · · ; • M • · • · ·*· #« · • · · • · • t

Claims (13)

119344

1. Menetelmä näyttöpäätteen ympäristöönsä aiheuttaman sähkökentän pienentämiseksi, joka näyttöpääte käsittää katodisädeputken, jolla on anodi (A), ja ohjauslaitteiston (G, D, Def) mainitun katodisädeputken ohjaamiseksi ja jonka 5 näyttöpäätteen ollessa päällä kytkeytyy mainitulta ohjauslaitteistolta mainitulle anodille pulssimaisia häiriösignaaleja aiheuttaen mainitulle anodille kokonaishäi-riöjännitetaajuusspektrin (fs), joka sisältää useita häiriötaajuuskomponentteja, ja aiheuttaen mainitun näyttöpäätteen ympäristöön mainitun sähkökentän, ja jossa menetelmässä; 10. erotetaan mainitusta kokonaishäiriöjännitetaajuusspektristä (fs) ensimmäi nen taajuusalue (ff), joka sisältää ensimmäiset häiriötaajuuskomponentit, jotka ovat oleellisesti kuvasisällön aiheuttamia, - erotetaan mainitusta kokonaishäiriöjännitetaajuusspektristä (fs) toinen taajuusalue (fv, fh), joka sisältää toiset häiriötaajuuskomponentit, 15. käsitellään mainittuja ensimmäisiä häiriötaajuuskomponentteja riippumat tomasti mainittujen toisten häiriötaajuuskomponenttien käsittelystä ja mainittuja toisia häiriötaajuuskomponentteja riippumattomasti mainittujen ensimmäisten häiriötaajuuskomponenttien käsittelystä, • •t i » » - summataan käsitellyt häiriötaajuuskomponentit toisiinsa, ja «•t * · • · 20. syötetään summatut häiriötaajuuskomponentit antenniin kumoamissähkö- ;***: kentän muodostamiseksi mainittujen summattujen häiriötaajuuskompo- •Ti nenttien perusteella ja mainitun kumoamissähkökentän säteilemiseksi .*$*. näyttöpäätteen muodostaman sähkökentän kumoamiseksi, tunnettu siitä, että; * · » · · • i, * • t 25. mainittu ensimmäinen taajuusalue (ff) erotetaan mainitusta kokonaishäiriö- ·«· _ \ jännitetaajuusspektristä (fs) käyttäen taajuusselektiivistä kaistanpäästö- :*;;f tyyppistä vahvistinta (Amp), ja • · • ♦ ··· .·♦·. - mainitut käsitellyt häiriötaajuuskomponentit summataan toisiinsa käyttäen • · passiivisia elementtejä (Comp coil 1, Comp coil 2), jotka on kytketty mainit- • · * 30 tujen toisten häiriötaajuuskomponenttien lähteisiin ja jotka on kytketty sar jaan mainitun taajuusselektiivisen kaistanpäästötyyppisen vahvistimen kanssa. 119344

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen taajuusalue (ff) ja/tai mainittu toinen taajuusalue (fv, fh) erotetaan katodisädeputken suurjännitteessä (HV) esiintyvästä häiriöjännitteestä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu 5 ensimmäinen taajuusalue (ff) on 1 kHz - 10 kHz.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittujen ensimmäisten häiriötaajuuskomponenttien käsittely sisältää mainittujen ensimmäisten häiriötaajuuskomponenttien jännitetasojen säätämisen mainittujen toisten häiriötaajuuskomponenttien jännitetasoista riippumattomasti. 10

5. Näyttöpääte, joka käsittää katodisädeputken, jolla on anodi (A), ja ohjaus- laitteiston (G, D, Def) mainitun katodisädeputken ohjaamiseksi ja jonka näyttöpäätteen ollessa päällä kytkeytyy mainitulta ohjauslaitteistolta mainitulle anodille pulssimaisia häiriösignaaleja aiheuttaen mainitulle anodille kokonaishäiriöjännite-taajuusspektrin (fs), joka sisältää useita häiriötaajuuskomponentteja, ja aiheutta-15 en mainitun näyttöpäätteen ympäristöön sähkökentän ja joka näyttöpääte käsittää lisäksi: - ensimmäisen välineen ensimmäisen taajuusalueen (ff) erottamiseksi mainitusta kokonaishäiriöjännitetaajuusspektristä (fs), joka ensimmäinen taa- ··· V : juusalue sisältää ensimmäiset häiriötaajuuskomponentit, jotka ovat oleelli- "* : 20 sesti kuvasisällön aiheuttamia, · ' · • · * * «· - toisen välineen toisen taajuusalueen (fv, fh) erottamiseksi mainitusta ko- ll',‘ konaishäiriöjännitetaajuusspektristä (fs), joka toinen taajuusalue sisältää 4 β · *;[.* toiset häiriötaajuuskomponentit, mainitun ensimmäisen välineen ollessa lii järjestetty käsittelemään mainittuja ensimmäisiä häiriötaajuuskomponent-25 teja ja mainitun toisen välineen ollessa järjestetty käsittelemään mainittuja • · \v toisia häiriötaajuuskomponentteja siten, että mainittujen ensimmäisten häi- • M ϊ,,,ϊ riötaajuuskomponenttien käsittely on riippumatonta mainittujen toisten häi- . riötaajuuskomponenttien käsittelystä ja mainittujen toisten häiriötaajuus- ,·«, komponenttien käsittely on riippumatonta mainittujen ensimmäisten häiriö- *, · V 30 taajuuskomponenttien käsittelystä, ja mainittujen ensimmäisen välineen ja toisen välineen ollessa lisäksi järjestettyjä summaamaan käsitellyt häiriö- M I I *.! taajuuskomponentit toisiinsa, ja - antennin summattujen häiriötaajuuskomponenttien vastaanottamiseksi, kumoamissähkökentän muodostamiseksi mainittujen summattujen häiriö- 119344 taajuuskomponenttien perusteella ja mainitun kumoamissähkökentän sä-teilemiseksi näyttöpäätteen muodostaman sähkökentän kumoamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen väline käsittää taajuusselektiivisen kaistanpäästötyyppisen vahvistimen (Amp) ja mainittu toinen väline käsittää pas-5 siiviset elementit (Comp coil 1, Comp coil 2), jotka on kytketty mainittujen toisten häiriötaajuuskomponenttien lähteisiin ja jotka on kytketty sarjaan mainitun taajuusselektiivisen kaistanpäästötyyppisen vahvistimen kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttöpääte, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen taajuusalue (ff) on 1 kHz - 10 kHz.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttöpääte, tunnettu siitä, että mainitut toiset häiriötaajuuskomponentit sisältävät mainitun katodisädeputken pystypoik-keutussignaalin aiheuttamat häiriötaajuuskomponentit.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttöpääte, tunnettu siitä, että mainitut toiset häiriötaajuuskomponentit sisältävät mainitun katodisädeputken vaakapoik- 15 keutussignaalin aiheuttamat häiriötaajuuskomponentit.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttöpääte, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen väline on järjestetty säätämään mainittujen ensimmäisten häiriötaa- .···, juuskomponenttien jännitetasoja mainittujen toisten häiriötaajuuskomponenttien v * %., · jännitetasoista riippumattomasti. • · 4 · · · */·· 20

10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttöpääte, tunnettu siitä, mainitun :***t kaistanpäästötyyppisen vahvistimen (Amp) keskitaajuus ja kaistanleveys ovat so- ;T: vitetut erottamaan mainittu ensimmäinen taajuusalue (ff) mainitusta kokonaishäi- ·*·*: riöjännitetaajuusspektristä (fs). - ·

11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttöpääte, tunnettu siitä, että mainitut *·*·* 25 passiiviset elementit (Comp coil 1, Comp coil 2) käsittävät käämin, joka on kytket- ty mainitun katodisädeputken pystypoikkeutuskelaan. · ·, · e '"f

12. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttöpääte, tunnettu siitä, että mainitut • . · · *·;** passiiviset elementit (Comp coil 1, Comp coil 2) käsittävät käämin, joka on kytket- C!: ty mainitun katodisädeputken vaakapoikkeutuskelaan. ·· · * »· • e

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen näyttöpääte, tunnettu siitä, että mainitun käämin kierrosten lukumäärä ja suunta on järjestetty mainittujen käsiteltyjen häiriötaajuuskomponenttien jännitetasojen ja jännitesuuntien mukaisesti. 119344