FI118481B - Menetelmä ja sovitelma radan hallinnassa rainanmuodostuskoneen osakokonaisuuksien liittymäkohdassa - Google Patents

Description

1 1 8481

MENETELMÄ JA SOVITELMA RADAN HALLINNASSA RAINANMUODOSTUSKONEEN OSAKOKONAISUUKSIEN LIITTYMÄKOHDASSA

Keksinnön kohteena on menetelmä radan hallinnassa rainanmuodos-5 tuskoneen osakokonaisuuksien liittymäkohdassa, jossa menetelmässä hallintatarpeesta riippuen joko - rata irrotetaan liittymäkohtaa edeltävään osakokonaisuuteen kuuluvalta antavalta kudokselta ja siirretään liittymäkohtaa 10 seuraavaan osakokonaisuuteen kuuluvalle ottavalle kudokselle, jolloin kyseisten kudosten välille muodostuu siirtoyhteys, tai - rata katkaistaan poistamalla kudosten välinen siirtoyhteys. Keksinnön kohteena on myös sovitelma radan hallinnassa rainan- 15 muodostuskoneen osakokonaisuuksien liittymäkohdassa.

US-patentissa numero 5281308 esitetään johdannon mukainen sovitelma. Tässä antavana kudoksena olevan muodostuskudoksen päällä kulkevasta radasta ensin leikataan päänvientinauha. 20 Päänvientiä aloitettaessa päänvientinauha siirretään alipaineis-tetun pick-up-telan muodostamalla alipaineella muodostuskudok-selta ottavana kudoksena olevalle puristinkudokselle. Päänvien- * " nin onnistuttua päänvientinauha levitetään täysleveäksi radaksi, » · · joka samalla siirtyy puristinkudokselle. Tällöin tuotannon ·· · * V 25 aikana täysleveä rata siirtyy muodostuskudokselta puristinkudok- 9 * ·.: · selle alipaineen avustamana. Kyseinen päänvienti on kuitenkin hidasta ja reunanauhan leikkaamiseen vaaditaan omat välineet.

• * · ϊ,,.ϊ Leikkaus voi myös herkästi epäonnistua, jolloin koko päänvienti on aloitettava alusta.

: 30 • φ ·

Nykyisin puristinosalla käytetään niin sanottua suljettua :vientiä ja puristinosalta siten puuttuvat päänvientivälineet.

* ·· * ,···, Tällöin edellä mainittu tapa on soveltumaton. Niinpä nykyisin • * [·] rata siirretäänkin täysleveänä muodostuskudokselta puristinku- * · · '·;·· 35 dokselle. Käytännössä siirtoa aloitettaessa pick-up-telaa ja • * *.··* siten puristinkudosta siirretään kohti muodostuskudosta, jolloin rata sieppautuu puristinkudoksen mukaan. Siirrossa rata kuiten- 2 118481 kin irtoaa epämääräisesti muodostuskudokselta ja se laskostuu monin kerroin. Ennen siirron aloittamista muodostusviiralta pulpperiin alasajettu radan osa kiskoutuu myös usein mukaan. Tällöin puristinosalla olevaan puristinnippiin menee rataa 5 epämääräisinä ja jopa suurinakin massamyttyinä. Vaikka päänvien-nin aikana puristinnippi on yleensä kuormittamaton tai niin sanotusti auki, aiheuttavat massamytyt pistemäisiä iskuja puristinnippiin. Varsinkin pitkänippitelan hihnavaippa on arka tällaisille iskuille. Käytännössä massamytty avoimeenkin puris-10 tinnippiin joutuessaan aiheuttaa hihnavaippaan pistemäisen paineiskun. Tällöin kyseisen paineiskun kohdalla kuormituskengän ja hihnavaipan välistä katoaa voiteleva öljykalvo, jolloin hihnavaippa vaurioituu tai ainakin kuluu paikallisesti muuta aluetta nopeammin. Sama ongelma ilmenee myös radankatkaisussa, 15 jossa kesken tuotannon joudutaan nostamaan pick-up-tela irti muodostusviiralta ja ajamaan jälleen rata alas pulpperiin. Usein radankatkaisu joudutaan tekemään yllättäen, jolloin puristinnippi voi olla pika-aukaisusta huolimatta kuormitettu. Tällöin pienetkin paikoittaiset paineiskut aiheuttavat edellä mainittuja 20 ongelmia. Myös radankatkaisussa radan repeäminen on epämääräistä ja pulpperista kulkeutuu radan osia puristinnippiin.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen menetelmä ”*’· radan hallinnassa rainanmuodostuskoneen osakokonaisuuksien ··· 25 liittymäkohdassa, jota menetelmää voidaan toteuttaa eri radan- ♦ · · • V hallintatilanteissa ilman vaurioita osakokonaisuuksissa. Lisäksi • · j keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen sovitelma ·.·.* radan hallinnassa rainanmuodostuskoneen osakokonaisuuksien ϊ,.,ϊ liittymäkohdassa, jonka sovitelman rakenne on yksinkertainen ja 30 kestävä, ja joka voidaan sijoittaa erilaisten liittymäkohtien j*·.. yhteyteen. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset i***t piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Vastaavas- .···. ti keksinnön mukaisen sovitelman tunnusomaiset piirteet ilmene- • * · t···, vät oheisesta patenttivaatimuksesta 6. Keksinnön mukaan eri • · *·* 35 siirtymävaiheissa rata katkaistaan hallitusti, jolloin tunnetun • · · ί ·* tekniikan ongelmat voidaan välttää. Katkaisu voidaan aikaansaada • · 1 1 8481 3 yksinkertaisesti ja edullisesti ilman ennakkoasetteluja. Tällöin katkaisu toimii yllättävissäkin tilanteissa suunnitellulla tavalla. Keksinnön mukainen sovitelma on yksinkertainen ja sen sijoittaminen jo olemassa oleviin rainamuodostuskoneisiin on 5 mahdollista ilman suuria muutostöitä. Merkittävää on myös ylimääräisten radanosien joutumisen estäminen osakokonaisuuksiin. Esimerkiksi puristinnipin muodostavien pitkänippitelojen vaurioitumiset vältetään. Tämä lisää varsinkin hihnavaippojen käyttöikää ja yllättävät hihnavaipan rikkoutumiset vältetään. 10 Samalla päänvientejä ja radankatkaisuja voidaan tehdä entistä huolettomammin, mikäli joku syy sitä vaatii. Samalla päänvienti ja radankatkaisu nopeutuu ja liittymäkohta pysyy entistä siis-timpänä. Tällöin puhdistustarve on aikaisempaa vähäisempää, jolloin ratakatkon jälkeen päänvienti voidaan aloittaa entistä 15 aikaisemmin, mikä parantaa rainanmuodostuskoneen hyötysuhdetta.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, joissa 20

Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen sovitelman yhtä sijoi- tuskohtaa rainamuodostusosan ja puristinosan liit- • · *..·* tymäkohdassa, »· · • · · : .* Kuva 2 esittää keksinnön mukaisen sovitelman toista sijoi- • · : 25 tuskohtaa rainamuodostusosan ja puristinosan liit- tymäkohdassa, «··

Kuvat 3a-d esittävät keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisen sovelluksen eri perättäisiä vaiheita,

Kuva 3e esittää kuvan 3d vaiheen suurennettuna, ··· 30 Kuvat 4a-d esittävät keksinnön mukaisen menetelmän toisen : sovelluksen eri perättäisiä vaiheita, » · · «·· · .*··. Kuva 4e esittää kuvan 4d vaiheen suurennettuna, • ·

Kuva 5 esittää keksinnön mukaisen sovitelman kolmatta • · · m‘\‘* sijoituskohtaa puristinosan ja kuivatusosan liitty- • · *···* 35 mäkohdassa.

4 118481

Kuvissa 1, 2 ja 5 esitetään kolme sinällään tunnettua puris-tinosaa 10 sekä osa niitä edeltävistä rainanmuodostusosista 11. Kuvassa 5 lisäksi esitetään puristinosaa 10 seuraava horisontaalinen päällepuhallusyksikkö 13, joka aloittaa kuivatusosan 12. 5 Kaikki kolme puristinosaa ovat osakokonaisuuksia kolmesta suuresta rainanmuodostuskoneesta, joka voi olla paperi- tai kartonkikone. Tavallisesti rainamuodostusosaan kuuluu ainakin yksi muodostuskudos, joka tukee valmistettavaa rataa ja kuljettaa sitä eteenpäin. Vastaavasti puristinosaan kuuluu ainakin 10 yksi puristinkudos, joku myös tukee rataa ja kuljettaa sitä eteenpäin. Rainanmuodostuskone on tarkoituksella jaettu osakokonaisuuksiin, joita on muodostus- ja puristinosan lisäksi kuivatusosa sekä jälkikäsittelyosa. Perättäisten osakokonaisuuksien välillä rata voidaan ajaa alas pulpperiin tai muuhun 15 hylynkäsittelyyn. Tällöin esimerkiksi ratakatkossa päänvienti voidaan aloittaa ongelmakohtaa edeltävältä osakokonaisuudelta. Esimerkiksi, mikäli rata katkeaa puristinosalla, voidaan rata ajaa alas muodostusosan lopussa ja aloittaa jälleen tuotanto päänviennillä puristinosalle.

20

Kyse on siis radanhallinnasta ja sen tarve vaihtelee. Rainanmuo- dostuskoneeseen kuuluu myös välineet tarvittavan siirtoyhteyden muodostamiseksi ja poistamiseksi esimerkiksi muodostuskudoksen ***** ja puristinkudoksen välille radan hallitsemiseksi liittymäkoh- »·» 25 dassa kulloisenkin hallintatarpeen mukaisesti. Toisin sanoen M · • *,! hallintatarpeesta riippuen siirtoyhteys muodostetaan ja rata • · ·,· · viedään muodostuskudokselta puristinkudokselle. Toisaalta it|t! siirtoyhteys voidaan poistaa, jolloin rata ajetaan alas pulppe- • · 1 riin. Eri hallintatarpeita kuvataan tarkemmin myöhemmin. Käytän-30 nössä useimmiten välineet 19 on yhdistetty puristinkudosta :*·.. tukemaan sovitettuun pick-up-telaan 20, jonka asema on säädettä- :2: vissä muodostuskudoksen 16 suhteen (kuvat 1 ja 2) . Yleisemmin sanottuna rata irrotetaan liittymäkohtaa edeltävään osakokonai- * suuteen kuuluvalta antavalta kudokselta ja siirretään liittymä- 35 kohtaa seuraavaan osakokonaisuuteen kuuluvalle ottavalle kudok- ·· · • · t S ·* selle, jolloin kyseisten kudosten välille muodostuu siirtoyh- 2 ♦ · 118481 5 teys. Toisaalta rata katkaistaan poistamalla kudosten välinen siirtoyhteys. Kyseinen toiminta voidaan siis toteuttaa eri osakokonaisuuksien liittymäkohdissa lähinnä rainanmuodostusko-neen rakenteesta riippuen.

5

Kuvissa 3a-e esitetään ensimmäistä hallintatarvetta, joka tässä on päänviennin aloittaminen, jota myös pakkaukseksi tai poiminnaksi kutsutaan. Tässä tarkastellaan sovellusta, jossa rata siirretään rainanmuodostusosalta puristinosalle. Toisin sanoen 10 rata 18 irrotetaan muodostuskudokselta 16 ja siirretään puris-tinkudokselle 17, jolloin muodostuskudoksen 16 ja puristinkudok-sen 17 välille muodostuu siirtoyhteys. Kuvassa 3a rata 18 kulkee muodostuskudoksen 16 tukemana ja se ajetaan alas pulpperiin. Päänvientiä aloitettaessa pick-up*-tela 20 siirretään kohti 15 muodostuskudoksella 16 olevaa rataa 18, mitä esitetään kuvassa 3b. Puristinkudoksen 16 adheesion ja pick-up-telan 20 muodostaman alipainevaikutuksen ansiosta rata 18 siirtyy seuraamaan puristinkudosta 17. Samalla rata 18 irtoaa muodostuskudokselta 16. Tunnetussa tekniikassa tämä vaihe on hyvin epämääräinen ja 20 rata repeytyy epätasaisesti. Sen sijaan keksinnön mukaan rata lisäksi katkaistaan ohjaamalla rata kohti estettä, joka puris- * * tinkudoksen liikesuunnassa sovitetaan radan irtoamiskohdan • ·· • · jälkeen välin päähän puristinkudoksesta. Yleisemmin sanottuna M · : V este sovitetaan ottavan kudoksen liikesuunnassa radan irtoamis-« · j 25 kohdan jälkeen välin päähän ottavasta kudoksesta. Kuvissa 1, 2 m ja 5 keksinnön mukaisen esteen 22 sijaintia esitetään periaat- • · · 5,..5 teellisesti suorakaiteella. Esteeseen törmätessään rata katkeaa hallitusti ja siihen muodostuu selvä reuna. Joissain sovelluk- * :,5^: sissa radan katkaistu pää voi mennä kaksin kerroin, minkä ·!!!* 30 vaikutus puristinnippiin ja sen kuormitukseen on kuitenkin : 1*. olematon. Toisin sanoen hallitulla katkaisulla vältetään tunne- • » · ,···. tun tekniikan haitat. Kuvassa 3d rata 18 on jo katkennut ja se • · *·* etenee puristinkudoksen 17 alapinnalla. Katkaistu radan osa • · · *·*·* tippuu alas pulpperiin kulkeutumatta puristinnippiin. Kuva 3e ··* • * *···* 35 esittää kuvan 3d mukaista tilannetta suurennettuna. Yhtenäisellä 1 1 8481 6 ohuella viivalla esitetään radan 18 asentoa törmäyshetkellä. Muuten rataa 18 on kuvattu katkoviivalla.

Kuvissa 4a-e esitetään toista hallintatarvetta, joka tässä on 5 radankatkaisu. Tässäkin tarkastellaan sovellusta, jossa rata siirretään rainanmuodostusosalta puristinosalle. Toisin sanoen rata katkaistaan poistamalla muodostuskudoksen ja puristinkudok-sen välinen siirtoyhteys. Kuvassa 4a rata 18 kulkee tuotannon aikana muodostuskudokselta 16 puristinkudokselle 17. Tarvittaes-10 sa, kuten esimerkiksi ratakatkossa puristinosalla, pick-up-tela 20 nostetaan irti muodostuskudokselta 16, mitä esitetään kuvassa 4b. Lisäksi tavallisesti pick-up-telan 20 alipaineistus poiste' taan, jolloin rata 18 lähteekin seuraamaan muodostuskudosta 16. Hetken päästä ehkä hieman laskostunutkin rata 18 törmää keksin-15 nön mukaiseen esteeseen 22 ja katkeaa hallitusti. Tällöin radan loppupäästä tulee tasainen, jolloin vältetään tunnetun tekniikan haitat. Kuvassa 4d radan molemmat osat seuraavat omia kudoksiaan ilman haitallisia massamyttyjä. Kuvassa 4e esitetään kuvan 4d mukaista tilannetta, jossa rata 18 törmää esteeseen 22 ja 20 katkeaa hallitusti.

... Keksinnön mukaan hallintatarpeesta riippumatta rata voidaan .···* katkaista, jolloin vältetään esimerkiksi puristinnipin pistemäi- * · · \ i set iskut. Samalla likaantuminen ja siten puhdistamistarve • · · *·· · 25 vähenevät. Keksinnön mukainen este järjestetään ottavan kudoksen * · · *···* liikesuunnassa radan irtoamiskohdan jälkeen välin päähän puris- • * · ’·*** tinkudoksesta. Edullisesti este on sovitettu painovoiman suun nassa ottavan kudoksen alapuolelle. Tällöin aikaansaadaan edellä kuvattu edullinen toiminta, jossa katkaistut radan osat tippuvat • · · *...· 30 painovoimaisesti alas pulpperiin.

# · • · · • · · ··· · .***. Myös muissa kohdissa rainanmuodostuskonetta voidaan hyödyntää keksinnön mukaista menetelmää ja sovitelmaa. Kuvassa 5 keksinnön » * t mukainen este on sijoitettu puristinosan 10 ja kuivatusosan 12 • * ***** 35 liittymäkohtaan 21. Tässä antava kudos 14 on puristinnipin kautta kulkemaan sovitettu alempi huopa 23, jolta rata poimitaan 7 118481 ottavana kudoksena 15 olevalle päällepuhallusyksikön 13 siirto-viiralle 24. Tässäkin poiminta perustuu pick-up-telan 20 ali-painevaikutukseen. Samalla helposti voidaan huopaa 23 lä-päisevämmän siirtoviiran 24 sisäpuolelle sovittaa myös puhallus 5 25, joka toimii myös ainakin tietynlaisilla huovilla. Yleisemmin sanottuna puhallus sovitetaan esteen yhteyteen, jolloin rata ohjataan kudoksen läpi puhaltamalla paremmin terän katkaistavaksi. Toisin sanoen radan katkaisu varmistetaan puhalluksella. Kuvassa 5 puhallusta 25 kuvataan alaspäin osoittavalla nuolella. 10 Päällepuhallusyksikköön joutuessaan paperimytyt voisivat tukkia puhallusilman poistoreikiä haitaten siten päällepuhallusyksikön tasapainoista toimintaa.

Keksinnön mukaista menetelmää ja sovitelmaa voidaan myös sovel-15 taa esimerkiksi rainanmuodostuskoneeseen kuuluvan kalanterin yhteydessä varsinkin välikalanteroinnissa. Kyseisessä osakokonaisuudessa rata poimitaan antavana kudoksena olevalta kuiva-tuskudokselta ottavana kudoksena olevalle kalanterin siirtoku-dokselle. Tavanomaisella tekniikalla ongelmia voi esiintyä 20 varsinkin kenkä- tai hihnakalanterilla, joissa kenkätelan hihnavaippa voi turmeltua vastaavasti kuin puristinosalla. Vastaavalla tavalla hihnakalanterin teräsnauhaan voi tulla massamytyistä korjausta vaativia muodonmuutoksia, jotka kopioi- *J**i tuisi rataan kalanterinipissä. Myös kalanterisovelluksessa ♦ ♦· , 25 voidaan käyttää puhallusta apuna katkaisussa.

· • · · • · • « : :*ϊ Käytännössä este sijoitetaan yllättävän lähelle kudoksia.

* ϊ Siirtoyhteyden aikana väli sovitetaan siten, että este tulee *t« ;***: lähelle ottavaa kudosta. Esimerkiksi väli voi olla alle 50 mm.

M» 30 Tällöin vältetään pitkät radan osat ja este toimii lähes vii-·*·,, veettä. Yksinkertaisimmillaan este asennetaan kiinteästi, t ·***· jolloin rakenteesta muodostuu erittäin yksinkertainen. Tuotanto- ··* olosuhteet kuitenkin voivat usein vaihdella, joten esteeseen voi » t t ^ • · * t.. kuulua tukielimet 26 esteen 22 aseman ja/tai asennon säätämisek- » · • · T 35 si. Kuvissa 3e ja 4e erilaisia liikesuuntia on esitetty nuolil- ·· * : *.* la. Merkittäviä säätöjä ovat esteen sijainnin säätö kudosten • · 8 118481 muodostavan avautuvan kidan suhteen sekä säätö kudoksesta. Edellä mainittujen säätöjen ohella tai niiden sijasta tukielimet voidaan järjestää siten, että esteellä on käyttöasento ja lepoasento. Tällöin katkaisua tarvittaessa este käännetään 5 käyttöasentoon ja tarpeen poistuessa este käännetään lepoasentoon (ei esitetty). Tämä parantaa työturvallisuutta ja samalla vältetään kudosten vaurioituminen. Samalla este pysyy puhtaana. Toisaalta tukielimet voidaan järjestää myötääviksi. Tällöin kudoksen mahdollisesti osuessa esteeseen, este väistäisi kudok-10 sen kulkusuuntaan, jolloin vältettäisiin välitöntä kudoksen katkeamisvaaraa. Toisaalta edullisesti terävä este voidaan kääntää kohtisuoraan asentoon kudosta kohti. Tällöin vältetään kudoksen vaurioituminen, mutta saavutetaan riittävä radan leikkautuminen varsinkin, jos käytetään puhallusta apuna kudok-15 sen vastakkaiselta puolelta.

Käytännön testeissä este on sovitettu teräksi 22', joka on käännetty radan 18 liikesuuntaa vastaan. Toisin sanoen rata katkaistaan keksinnön mukaan leikkaamalla. Esitetyissä sovelluk-20 sissa esteenä oleva terä pysyy paikoillaan ja liikkuvat rata leikkautuu terään osuessaan. Kyseinen ratkaisu on yksinkertainen ’ί'*1 ja varmatoiminen. Lisäksi terä ulottuu oleellisesti koko radan i·· ί.,.ί leveydelle. Tällöin koko rata leikkautuu kerralla. Terä voi : *ti muodostu useasta teräpalasta tai jopa yksittäisistä piikeistä.

j :'i 25 Edullisesti terä on hammastettu, jolloin hampaiden kärjet ϊ S*i tekevät rataan pienet alkureiät, joista rata katkeaa helposti.

* · · • t • · • «t

Kuvissa 3e ja 4e esitetään periaatteellisesti esteen 22 tukieli- • ·*; met 26, jotka on keksinnön mukaan järjestetty suojaseinämäksi 27 ··· ·*’*♦ 30 tai ainakin osaksi suojaseinämää. Eräässä sovelluksessa kat- ·«· . *. kaisuterän pitimen runko ulottuu suoraan tai kaarevasti alas • · · • · · *11.* kohti pulpperia (ei esitetty) . Tällöin runko toimii ohjaavana • · • · *” suojaseinämänä, jolloin se estää ei-toivottujen massamyttyjen • · *.·.· nousun katkaisuterän ja sen pitimen alapuolelta esimerkiksi ··· ·...* 35 ensimmäisen puristinnipin alemman huovan nostamana mennen edelleen puristinnippiin huovan mukana. Lisäksi pitimen runkoon 9 118481 voidaan liittää alaspäin ulottuva seinämä 28, johon on järjestetty voitelusuihkut 29. Voitelusuihkut ohjaavat rainaa pulppe-riin ja pitävät seinämän ja jopa ohjausseinämän puhtaana.

5 Keksinnön mukainen menetelmä ja sovitelma ovat edullisia sovelluksissa, joissa rata siirretään puristinkudoksella puris-tinosaan kuuluvaan puristinnippiin, jonka yhtenä muodostavana osana on pitkänippitela. Esteellä rata katkaistaessa vältetään massamyttyjen muodostuminen, mikä edelleen poistaa ongelmat 10 puristinnipissä. Käytännössä radan suora katkaistu pää nostaa koko kuormituskengän kerralla, jolloin vältetään pistemäiset paineiskut hihnavaipalle. Tällöin hihnavaipan kesto pitenee. Toisaalta vaihtohihnavaippoja tarvitaan entistä vähemmän, mikä hyödynnetään kustannussäästönä. Merkittävää on myös ylimääräisiä ten suunnittelemattomien hihnavaippojen vaihtojen väheneminen, mikä lisää tuotantoaikaa rainanmuodostuskoneella. Vastaavanlaisia etuja saavutetaan edellä kuvatuissa päällepuhallus- ja hihnakalanterisovelluksissa.

• · • 4 · • · • · ·«» ·* · • · * • · # · * · • · * • ♦ · * · · • · · • · * • · · • · • · 444 4 * * 4 • · · 4 · « ··· • 4 • 4 • 4 * 4 4 4 • · 4 • 44 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 444 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 • 4 4 4 4

Claims (14)

10 1 1 8481

1. Menetelmä radan hallinnassa rainanmuodostuskoneen osakokonaisuuksien liittymäkohdassa, jossa menetelmässä hallintatar-5 peesta riippuen joko - rata (18) irrotetaan liittymäkohtaa (21) edeltävään osakokonaisuuteen (10 - 12) kuuluvalta antavalta kudokselta (14) ja siirretään liittymäkohtaa (21) seuraavaan osakokonaisuu- io teen (10 - 12) kuuluvalle ottavalle kudokselle (15), jolloin kyseisten kudosten (14, 15) välille muodostuu siirtoyhteys, tai - rata (18) katkaistaan poistamalla kudosten (14, 15) välinen siirtoyhteys, 15 tunnettu siitä, että hallintatarpeesta riippumatta rata (18) lisäksi katkaistaan ohjaamalla rata (18) kohti estettä (22), joka ottavan kudoksen (15) liikesuunnassa sovitetaan radan (18) irtoamiskohdan jälkeen välin päähän ottavasta kudoksesta (15).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rata (18) katkaistaan leikkaamalla. • · • · · ·...· 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu ·· ♦ • ',· siitä, että radan (18) katkaisu varmistetaan puhalluksella (25) . • ♦ • · ♦ 25 «·· ·

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ottava kudos (15) järjestetään puristinku- dokseksi (17), jolla rata (18) siirretään osakokonaisuuteen (10) kuuluvaan puristinnippiin, jonka yhtenä muodostavana osana on ·***: 30 pitkänippitela. • * · « • » • · · * · * "!.* 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, • ♦ tunnettu siitä, että ottava kudos (15) järjestetään kuivatusku- * · :.V dokseksi (24), jolla rata (18) siirretään osakokonaisuuteen (12) * · · ·...· 35 kuuluvaan päällepuhallusyksikköön (13) . 11 118481

6. Sovitelma radan hallinnassa rainanmuodostuskoneen osakokonaisuuksien liittymäkohdassa, johon rainanmuodostuskoneeseen kuuluu - liittymäkohtaa (21) edeltävä osakokonaisuus (10 - 12) ja 5 siinä antava kudos (14), - liittymäkohtaa (21) seuraava osakokonaisuus (10 - 12) ja siinä ottava kudos (15), ja - välineet (19) siirtoyhteyden muodostamiseksi kudosten (14, 15. välille tai poistamiseksi kudosten (14, 15) väliltä radan 10 (18) hallitsemiseksi liittymäkohdassa (21) kulloisenkin hallintatarpeen mukaisesti, tunnettu siitä, että ottavan kudoksen (15) liikesuunnassa radan (18) irtoamiskohdan jälkeen välin päähän ottavasta kudoksesta (15) on järjestetty este (22) radan (18) katkaisemiseksi ohjaa-15 maila rata (18) hallintatarpeesta riippumatta kohti estettä (22) .

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että este (22) on sovitettu painovoiman suunnassa ottavan 20 kudoksen (15) alapuolelle. * · 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen sovitelma, tunnettu ♦ ·· :...· siitä, että esteeseen (22) kuuluu tukielimet (26) esteen (22) *· · : V aseman ja/tai asennon säätämiseksi. • i : 25 I·· | :.·,ϊ 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, • · * . :„..ί että tukielimet (26) on järjestetty siten, että esteellä (22) on käyttöasento ja lepoasento. • ♦ ♦ • · · ··* : *: 30 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen sovitelma. tunnettu ·♦· ' ” : siitä, että tukielimet (26) on järjestetty myötääviksi. * ♦ ♦ ··· ♦ ··· • · • ♦ 4** 11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen sovitelma, *·|·* tunnettu siitä, että tukielimet (26) on järjestetty suo- 35 jaseinämäksi (27) tai osaksi suojaseinämää (27). 12 118481

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tukielimiin (26) kuuluu lähelle estettä (22) sovitettu seinämä (28), johon on järjestetty voitelusuihkut (29) . 5

13. Jonkin patenttivaatimuksen 6-12 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että este (22) on sovitettu teräksi (22'), joka on käännetty radan (18) liikesuuntaa vastaan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että terä (22') ulottuu oleellisesti koko radan (18) leveydelle. 15