FI117982B - Menetelmä paperi-/kartonkikoneessa tai jälkikäsittelykoneessa käytettävän metallihihnan valmistamiseksi - Google Patents

Description

, 117982

Menetelmä paperi-/kartonkikoneessa tai jälkikäsittelykoneessa käytettävän metallihihnan valmistamiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä paperi-/kartonkikoneessa tai 5 jälkikäsittelykoneessa käytettävän metallihihnan valmistamiseksi.

Päättymätöntä teräshihnaa käytetään esim. metallihihnakalanterissa ja Con-deBelt-nauhakuivaimessa, Nykyisin metallihihnoina käytetään perinteisillä sula-metallurgisilla menetelmillä valmistettuja ja erilaisilla kuuma- ja kylmä-10 muovausmenetelmillä jatkokäsiteltyjä metallinauhoja. Tyypillisesti nauhan raaka-aineena käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettua rainaa, josta muodostetaan hitsaamalla tarkoitukseen sopiva päättymätön nauha. Seuraa-vaksi kerrotaan tällaisten nauhojen valmistuksen periaate vain pääpiirteissään, sillä sen katsotaan olevan itsestään selvää alan ammattimiehelle. Perin-15 teisen valmistustavan mukaan nauhan valmistus aloitetaan sulattamalla metalliromua ja/tai malmirikastetta sekä tarvittavia seosaineita esimerkiksi valokaariuunissa. Tämän jälkeen sula mellotetaan konvertterissa, jolloin sen hiilipitoisuus saadaan halutuksi. Mellotuksen jälkeen teräs seostetaan halutulla tavalla ennen senkkakäsittelyä. Sitten sulasta valetaan aihio, joka siirre- j'*·· 20 tään suoraan kuumavalssaukseen, jossa aihiota valssataan korkean lämpöti- * * * • lan alaisena useissa vaiheissa niin, että se ohenee ja samalla sen leveys ja pituus tietenkin kasvavat. Kuumavalssauksen päätteeksi valssattu nauha • · • · · kelataan rullalle ja toimitetaan kylmävalssattavaksi. Kylmävalssaamossa • * * *;*.*.* teräsnauha ensin hehkutetaan sisäisen rakenteen tasaamiseksi ja peitataan * · * · **’ 25 nauhan pinnan puhdistamiseksi. Sen jälkeen alkaa varsinainen kylmävalssa- us, jossa teräsnauha ohennetaan kylmänä lopulliseen paksuuteensa. Tarvit- ♦ · · taessa nauha hehkutetaan valssausten välillä, mikäli valssausaste on erityi- • · * * * ’ . sen suuri. Lopuksi nauha voidaan vielä viimeistellä hiomalla, hehkuttamalla ..... ja peittaamalla. Lisäksi se voidaan vielä viimeistelyvalssata kevyesti pinnan • · ,·[ 30 silittämiseksi ja tasomaisuuden parantamiseksi. Tämän jälkeen nauhasta * * ;**. voidaan leikata tarvittavan pituisia ja levyisiä rainoja, joiden päät hitsataan • » · • * · • * 2 117982 yhteen päättömän metallihihnan muodostamiseksi, tyypillisesti joko TIG-hitsauksella tai laserilla. Valssilaitosten leveys rajoittaa aihiomateriaalin leveyden 1500 mm:iin tai 2000 mm:iin aihiomateriaalista riippuen, joten paperikoneen leveyksillä käytettävään hihnaan tulee pakosta runsaasti hitsattuja 5 saumoja. Metallihihnoihin kohdistuu käytössä sekä väsyttävä kuorma että korroosiorasitus. Näiden tekijöiden vuoksi hihnat joudutaan uusimaan aika ajoin niissä esiintyvän korroosioväsymisen vuoksi. Hihnoihin kohdistuu lisäksi voimakkaita kuluttavia voimia, jonka vuoksi niiden materiaalin tulisi olla riittävän lujaa ja pintakovaa. Mikäli kovuus ei ole riittävä, saattaa hih-10 naan syntyä naarmuja, joista väsymissärö voi saada alkunsa. Hitsisauman mekaaniset ominaisuudet jäävät tyypillisesti noin 20 % huonommiksi kuin perusaineella, mikä voi johtaa saumojen tulemiseen esiin kulumisen tai hionnan johdosta. Naarmuinen tai muuten epätasainen hihna kuluttaa esim. nauhakuivaimen tiivisteet nopeasti ja aiheuttaa lisäksi ongelmia mm. puh-15 tauden suhteen.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on aikaansaada menetelmä, jolla tunnetun tekniikan mukaisen hihnan ominaisuuksia saadaan parannettua.

: *·· 20 Tämän päämäärän saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on • · · • » · tunnusomaista se, että menetelmässä metallihihna muodostetaan sijoittamal-/·;' la useita metallihihnan lopullista leveyttä kapeampia metallihihna-aihioita vie- rekkäin ja/tai peräkkäin halutun levyisen ja pituisen hihnan edellyttämä mää-rä ja niiden väliset saumat hitsataan kitka h i tsa u ksel la, jossa sauma muodos-25 tuu olennaisesti koostumukseltaan samanlaiseksi kuin perusaine.

• · · * · ·

Metallihihna-aihiot voidaan muodostaa esim. hihnan lopullista leveyttä vas- • · · taavaan pituuteen ja sijoittaa hihnan pituussuuntaan nähden olennaisesti * * .···. kohtisuoraan, jolloin kaikki hitsisaumat ovat vastaavasti olennaisesti koh- 30 tisuorassa hihnan pituussuuntaan nähden. Metallihihna-aihiot voidaan muo-dostaa myös hihnan lopullista pituutta vastaavaan pituuteen ja sijoittaa niitä • · · • · 3 117982 vierekkäin hihnan lopullista leveyttä vastaavasti, jolloin hihna-aihioiden väliset hitsisaumat ulottuvat olennaisesti hihnan pituussuunnassa. Hihnojen lopullista pituutta vastaavien metallihihna-aihioiden päät voivat olla leikatut suorakulmaisesta poikkeavaan kulma-asentoon aihioiden pituussuuntaan 5 nähden, jolloin päiden välinen hitsisauma on vastaavasti kulma-asennossa hihnan pituussuuntaan nähden. Vierekkäiset hihna-aihiot on tällöin edullisesti sijoitettu niin, että niiden päätysaumat muodostuvat olennaisesti yhtäjaksoiseksi vinottain hihnan poikki kulkevaksi saumaksi. Metallihihna-aihiot voidaan tehdä myös hihnan lopullista leveyttä pidemmiksi, vierekkäin sijoitettaviksi 10 aihioiksi, joiden aihioiden pitkittäissaumat kulkevat vinottain lopullisen hihnan pituussuuntaan nähden. On myös ajateltavissa hihnan valmistaminen aluksi lopullista leveyttä leveämmäksi ja sen leikkaaminen/hiominen sitten lopulliseen leveyteensä.

! 15 Kitka hitsausmenetelmässä (FSW) käytetään kulutusta kestävää pyörivää työkalua, joka työntyy liitettävien kappaleiden väliseen railoon ja aiheuttaa liitettäviin kappaleisiin lämpöä kitkan vaikutuksesta. Tällöin kappaleet pehmenevät ilman sulamista ja pehmeä materiaali työntyy pyörivän työkalun etupuolelta sen taakse, johon muodostuu hitsisauma. Hitsisauman koostumus on j*\, 20 samanlainen kuin perusaineella, Saumalle saadaan olennaisesti samat πει*·]: kaaniset ominaisuudet kuin perusaineella sopivan lämpökäsittelyn avulla, joi- * * * ' loin vältytään saumojen tulemiselta esiin kulumisen tai hionnan johdosta.

: Hitsaus tehdään alasinta vasten, jolloin sauman alapuoli muodostuu täsmäl- • « * leen samaan tasoon kuin perusaine eikä hihnaa tarvitse hioa kuin ulkopinnal- *···* 25 taan. FSW -hitsaus ei aiheuta myöskään lämpövetelyä, jolloin hihnat saadaan . mittatarkoiksi.

* · * • · · * * * • t · » · » · • . Esim. metallihihnakalanterissa teräshihnakierron sisäpuoli on suorassa kon- • · taktissa sitä tukevien ohjaustelojen kanssa. Hihnakierron ulkopuoli voi olla • · ]·] 30 suorassa kontaktissa termotelan kanssa esimerkiksi ratakatkotilanteessa pa- * * *:**] perirainan puuttuessa kontaktipintojen välistä. Koeajoissa on havaittu voima- • · · • * 4 ; 1 1 7982 kasta hihnan sisäpinnan naarmuuntumista ja kulumista. Hihnan ulkopuolen ollessa termotelakontaktissa sen on myös havaittu kuluvan ja naarmuuntuvan. Hihnan vierintäkontaktissa hihnan ja hihnapyörän väliseen kontaktiin syntyy ns. pitoalue ja luistoalue (Contact Mechanics, K.L Johnson, 1985).

5 Kontaktin tulopuolella hihna menee suoraan pitoalueelle, mutta kontaktin jättöpuolelle syntyy luistoalue.

Voidaan erottaa kaksi tilannetta.

10 1. Telakontaktissa jäähtyvä hihna (esim. jäähdyttävä tela)

Hihnan tullessa kontaktiin sillä on vetoklreys σν. Hihna menee suoraan pitoalueelle. Hihnan jäähtyessä syntyy lämpöjännityksestä aiheutuva vetokireyden lisäys (aiampö), sillä pitoalueella hihnan kutistuma ja luisto 15 on estynyt kitkan vuoksi. Vetokireyden kasvaessa vastaavasti myös hihnan aiheuttama normaalipaine kasvaa paikallisesti. Hihnan edetessä jättöpuolelle luistoalueelle tapahtuu lämpöjännityksen purkautuminen luiston kautta. Tällöin hihnaan pitoalueella indusoitunut jännitys palautuu vetokireyden σν tasolle samalla kun hihna lyhenee lämpökutistu- ·· i '·· 20 man vuoksi.

«· t * · · • · • · ··· /··* Vetojännityksen purkautuminen tapahtuu tässä tapauksessa kul- • » * kusuuntaa vasten tapahtuvana luistona (hihna luistaa telaan nähden • ♦ · • ♦ · kulkusuunnassa vastakkaiseen suuntaan). Kontaktista poistuvan hih- • · 25 nan nopeus on siis hieman pienempi kuin kontaktiin tulevan hihnan . .·. nopeus.

• · · ' • · · • · « mm m Φ * * * 2. Telakontaktissa lämpenevä hihna (esim. lämmittävä ohjaustela) • ♦ ··« • ♦ • · · 30 Hihna tulee kontaktiin vetokireydellä ov ja menee jälleen suoraan * · .»7: pitoalueelle. Koska hihna lämpenee, syntyy puristavaa lämpöjännitys- • M • · 5 117982 tä# mikä vaikuttaa vetokireyttä alentavasti. Mikäli lämpötilamuutos on kovin suuri, alentuu vetokireys pitoalueella nollaan (jännityksetön tila) tai menee jopa puristuksen puolelle. Tällöin saattaa tapahtua hihnan nurjahtaminen, eli hihna nousee irti telalta.

5

Hihnan edetessä luistoalueelle palautuu hihnakireys vetokireyttä σν vastaavalle tasolle. Tasaantuminen tapahtuu luiston kautta, tällä kertaa kulkusuuntaan tapahtuvana luistona. Poistuvan hihnan nopeus on myös hieman tulevaa nopeutta suurempi.

10

Massiivisena paksuvaippaisena kappaleena lämpövaihtelut rajoittuvat telan pintaan, joten telassa ei tapahdu kehäsuunnassa lämpömuodonmuutoksia.

Sen sijaan hihna ohuena materiaalina lämpenee/jäähtyy läpikotaisin, ja läm-pömuodonmuutokset ovat voimakkaampia. Lämpölaajenemien erotus reali-15 soituu luistona.

Keksinnön eräänä kohteena on myös aikaansaada ratkaisu, jolla paperi-/kartonkikoneen tai jälki käsittelykoneen metallihihnaa käyttävän laitteen hihnaan ei synny lämpöjännityksiä eikä lämpömuodonmuutoksia, ja jolla voi- ·****· 20 daan vähentää tai estää hihnan naarmuuntumista.

• · « • · · • · • * * * * Tämän tavoitteen saavuttamiseksi valmistetaan metallihihnakalanterin tai t · • · · :·*·/· muun metallihihnaa käyttävän kuiturainan käsittelylaitteen metallihihna ma- • · · ' *::*/ teriaalista, jolla on hyvin pieni lämpölaajenemiskerroin, mielellään 2 x 10'6 • · • · 25 tai alle. Optimitilanne on jos lämpölaajenemiskerroin saadaan nollaksi. Täl- . löin hihnan lämmitys- ja jäähdytystilanteissa ei synny lämpöjännityksiä eikä • · · • ♦ · .·*♦. lämpömuodonmuutoksia. Näistä syistä syntyvä luisto jää pois eikä hihna * · · naarmuunnu. Eräs yllämainitun vaatimuksen toteuttava ratkaisu on valmis- * · .···, taa hihna korkeanikkelisestä Invar®-teräksestä, jonka lämpölaajenemisker- > • « 30 roin n. 1 x 10"6, joka on alle 1/10 tavanomaisen teräksen arvosta. Lämpö- • * • · venymät ja siten luisto ovat 1/10 normaalin hihnan vastaavista arvoista.

♦ * · • · 6 117982

Hihnamateriaaliksi voidaan valita jokin muukin metalliseos tai lejeerinki, mikä täyttää ym. ehdot, esim. Inconel® tai muu korkeanikkelinen teräs, tai ruostumaton teräs. Hihnalla tulee olla kohtuullinen lämmönjohtavuus (vähintään 5-10 W/mK) sekä kohtalainen ominaislämpökapasiteetti, jotta se 5 voi toimia lämmönsiirron väliaineena. Lisäksi hihnalla tulee olla kelvollinen lujuus, työstettävyys, hitsattavuus sekä korroosion sekä väsymisen kesto.

Hihnamateriaalin hinta ei ole kovin oleellinen tekijä, mikäli edut ovat ylivoimaiset. Esimerkiksi raakamateriaalin hinta voi olla karkeasti 3-5 -kertainen, 10 mikäli valmistus saadaan helpommaksi ja edullisemmaksi ja ennen kaikkea mikäli hihnan kesto (hihnanvaihtoväli) saadaan nostettua moninkertaiseksi.

Tuotannossa saavutettavat säästöt ovat merkittävät, mikäli hihnaa ei tarvitse hioa ollenkaan tai vaikkapa vain vaihtoväli (tuotantokatkot) saadaan har-15 venemaan puoleen.

Invar®-teräksen etuja ovat mm.

- lämpölaajenema on korkeintaan 1/10 normaalin teräksen arvosta, mikä vähentää merkittävästi naarmuuntumista • · • *·* 20 - korroosioväsymisen (fretting) ominaisuudet ovat huomattavan hyvät, • · · : V - työstettävyys on hyvä • · · -on hyvin hitsattavissa, hitsatessa ei synny lämpöjännityksiä eikä vetelyä * » · ;*:φ: - lämmönjohtavuus on riittävä, vaikka hieman alhaisempi kuin normaalite- • · * *:lf räksillä.

25 . .·, Eräs mahdollisuus on valmistaa hihna kokonaan tai osittain pulverimetallur- » · · • · · .*··. gisesti. Pulveritekniikan ansiosta hihnamateriaali on aikaisempaa homogeeni- • * * sempaa, tiiviimpää sekä puhtaampaa ja edelleen sen mikrorakenne on hieno- • « ,···, jakoisempi, jolloin sen kulumis- ja korroosionkesto-ominaisuudet ovat perin- • ♦ * · ψ 30 teisillä tavoilla valmistettuja hihnoja olennaisesti paremmat. Siitä johtuen • · • · V‘. nauhojen vaihtoväli voi olla perinteisiä hihnoja reilusti pidempi ja siten myös • · 7 117982 tuotantohäiriöt ja hihnojen vaihtokustannukset pienempiä. Pulveritekniikalla valmistettuja osia käyttämällä voi vapaa huoltoväli pidentyä 3 - 8-kertaiseksi verrattuna perinteisten komponenttien käyttöön. Edelleen on etuna se, että pulveriteknologisesti on mahdollista valmistaa myös sellaisia materiaaliseok-5 siä, joiden valmistaminen perinteisin keinoin on vaikeaa tai käytännössä jopa mahdotonta. Pulverimetallurgia antaa mahdollisuuden valmistaa ruostumattomasta teräksestä sellaisia hihnoja, joiden korroosion kesto on samaa luokkaa kuin titaanilla ja runsaasti nikkelillä seostetuilla niin sanotuilla superte-räksillä, mutta joiden hinta on kuitenkin huomattavasti näitä edullisempi, mi-10 kä antaa mahdollisuuden valmistaa esim. ruostumattomasta teräksestä sellaisia hihnoja, joiden korroosionkesto on samaa luokkaa kuin titaanilla ja runsaasti nikkelillä seostetuilla niin sanotuilla superteräksillä, mutta joiden hinta on kuitenkin huomattavasti näitä edullisempi.

15 Seuraavassa kuvataan keksinnön mukaisen metallihihnan eräitä sovellutuksia viittauksella oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuviot la - le esittävät kaavallisesti eräitä metallihihna valmistukseen käytettävien metallihihna-aihioiden sijoittelutapoja.

20 * * * kuvio 2 esittää kaavallisesti metallihihnakalanterin erästä sovellusta, ja « · ·«, • % \ • · * • · t ··« * . .·. kuvio 3 esittää metallihihnakalanteria, joka on varustettu päänvientilaitteel- • * * la.

• · • · · 25 : Kuviossa la on kuvattu kaaviollisesti metallihihnaa 102, joka on muodostet- ·*...·* tu metallihihna-aihioista 10a, joiden pituus vastaa metallihihnan 102 lopul- ·:··: lista leveyttä. Metallihihna-aihiot 10a on sijoitettu vierekkäin ja hitsattu toi- siinsa kitkahitsauksella, jolloin niiden väliin muodostuu hitsisaumat 11a, jot- * .·*·. 30 ka kulkevat olennaisesti kohtisuoraan metallihihnan pituussuuntaan nähden.

«· ·

Kuviossa Ib on kuvattu metallihihnan 102 muodostaminen olennaisesti me- « · a 117982 tallihihnan lopullista pituutta vastaavista metallihihna-aihioista 10b, jolloin aihioiden välinen sauma 11b muodostuu olennaisesti metallihihnan pituussuuntaiseksi. Kunkin metallihihnan 10b toisiaan vasten tulevien pituussuuntaisten päiden välinen sauma voi olla olennaisesti kohtisuora metallihihnan 5 pituussuuntaan nähden, jolloin vierekkäisten metallihihna-aihioiden 10b päät on sijoitettu olennaisesti kohdakkain metallihihnan 102 leveyssuunnassa muodostaen olennaisesti kohtisuoran poikittaissauman 12. Kuviossa Ib on esitetty myös vaihtoehtoinen suoritusmuoto, jossa metallihihna-aihioiden 10b vastakkain tulevat päät on leikattu vinoon asentoon aihion pituussuun-10 taan nähden ja vierekkäiset aihiot 10b on sijoitettu toisiinsa nähden siten, että muodostuu olennaisesti yhtenäinen, metallihihnan 102 poikki vinottain kulkeva sauma, joka on merkitty katkoviivoin kuviossa Ib viitenumerolla 12a. Kuviossa le on esitetty vielä eräs vaihtoehtoinen suoritusmuoto, jossa metallihihna-aihiot 10c ovat sijoitetut vierekkäin vinoon asentoon lopullisen 15 metallihihnan 102 pituussuuntaan nähden, jolloin niiden väliset saumat 11c kulkevat samoin vinossa asennossa nauhan 102 pituussuuntaan nähden. Aihioiden 10c pituussuuntaiset päät on leikattu vinoiksi vastaamaan olennaisesti lopullisen nauhan 102 pituussuuntaista reunaa. Myös edellä esitettyjen hihnan valmistustapojen eri yhdistelmät ovat mahdollisia, esim. usei- • 1 ’1 20 den metallihihnan lopullista pituutta lyhyempien metallihihna-aihioiden si- • 1 · joittaminen peräkkäin lopullista hihnan pituutta vastaavan pituuden aikaan- • · saamiseksi ja vierekkäin lopullisen hihnan leveyden edellyttämä määrä. Me- • · · 7 V tallihihna voidaan ajatella valmistettavaksi myös lopullista leveyttään le- * · 1 • · · .1··. veämmäksi, jolloin se voidaan kaventaa esim. leikkaamalla tai hiomalla lo- * · • 1 · 25 pulliseen leveyteensä nauhan hitsaamisen jälkeen.

• · · • · ·

Tavanomaista metallihihnaa, esimerkiksi ruostumatonta terästä olevaa hih-naa käytettäessä muodostuu metallihihnakalanterissa metallihihnan ja termo-telan välille lämpötilaero, joka johtaa hihnan kulumiseen.

• · · 30 • 1 *«1 · • ♦ · • 1 · * 1 9 117982

ι* I

Metallihihnan ja telan välisen lämpötilaeron estämiseksi voidaan käyttää esim. kuvion 1 mukaista lämmityshuuvaratkaisua. Kuviossa 1 metallihihna 102 kiertää lämmitettävien ohjaustelojen 103 ympäri. Termotelaa on merkitty viitenumerolla 104. Lämmityshuuvan muodostaa hihnan 102 yhdelle puolelle 5 sijoitettava lämmin 100 ja toiselle puolelle sijoitettava peili 101. Vaihtoehtoisesti voidaan hihnan kummallekin puolelle sijoittaa lämmitin. Peili ja lämmitin voidaan sijoittaa myös päinvastoin kuin kuviossa 1, eli peili voi olla hihnakier-ron ulkopuolella ja lämmitin sen sisäpuolella. Lämmitin voi toimia esim, kuu-maöljyllä, kaasulla, sähköllä, vedellä, höyryllä tai induktiolla. Kuviossa 1 viite-10 numerolla 107 on kuvattu kaaviollisesti lämmönlähdettä, esim. kuumaöljyjär-jestelmää, josta lämpö johdetaan lämmittimelle 100. Hihnan 102 konvektion pitämiseksi mahdollisimman pienenä, on hihnan ja huuvan 100, 101 välinen rako tehtävä mahdollisimman pieneksi. Kuviossa 1 on esitetty myös valinnainen lisälämmitin 105, jolla hihnan lämpötilaa saadaan hallittua hihnan 102 ja 15 ohjaustelan 103 kontaktialueessa.

Kuviossa 2 on esitetty kaaviollisesti metallihihnakalanterin yhteydessä käytettäväksi soveltuva päänvientilaite 110, jossa käytetään apuna kalanterin me-tallihihnaa 102. Hihna 102 kulkee ohjaustelojen 103 ympäri ja muodostaa • * * m 5. 7 20 vastaelimenä toimivan termotelan 104 kanssa niiden välisen käsittelyvyöhyk- • · · keen PN, jonka läpi käsiteltävä raina viedään. Hihna 102 on edullisesti vai- • · • · mistettu keksinnön mukaisesti hitsaamalla hihnan saumat kitkahitsauksella.

• · * • · ·

Raina W kulkee normaalikierrossa metallihihnan mukana ohjaustelojen 103 • · · • · ·

.···. ympäri, kuvion 2 esimerkissä vastapäivään, ja sitten käsittelyvyöhykkeen PN

• · · 25 läpi ja termotelan 104 ympäri jatkokäsittelyyn. Käsiteltäessä samalla kalante- : rilla rainan kumpaakin puolta voidaan raina Wi viedä kuviossa 2 katkoviivoilla *·· :[**i merkittyä reittiä suoraan metallihihnan ja termotelan väliseen käsittely- ·:··· vyöhykkeeseen PN rainan toisen puolen käsittelemiseksi, jolloin kalenterissa tarvitaan kaksi päänvientilaitetta 110. Raina Wi ohjataan käsittelyvyöhykkeen ··* .···. 30 PN jälkeen ohjaustelan 108b ympäri jatkokäsittelyyn.

··♦ • · • · · * · * * ♦ 10 1 1 7982 Päänvientilaite 110 on järjestetty kulkemaan esim. C-palkkina toteutettua johdetta 112 pitkin metallihihnakiertoa 102 seuraten. Laitteessa on rainan W metallihihnaa 102 vasten painava toimilaite, joka alkaa liikkua hihnan mukana joko kitkan avulla tai käyttömoottorin avulla, jolloin päänvientilaite 110 5 kulkee johdetta 112 pitkin vastaanottaen toimilaitteen voiman, Toimilaite voi toimia esim. pneumaattisesti, jolloin se on normaali paineilmasylinteri. Ilman-syöttö voidaan jäljestää esim. imupöydistä tutulla kuulasulkujärjestelyllä tai muulla männänvarrettomien sylinterien ilmansulkujäijestelyllä. Toimilaite voi olla myös sähkötoiminen, jolloin kuorma säätyy jousella aseman suhteen ja 10 sähköenergia siirretään hiilillä. Käyttömoottori ajaa laitteelle halutun nopeuden. Laite on muodostettu mahdollisimman kevyeksi hyvän alkukiihtyvyyden varmistamiseksi. AIkukiihtyvyys voidaan aikaansaada esim. pneumaattisella sylinterillä 111 tai viritettyä jousta käyttäen.

• · • 1 2 • · · • 1 · • « • 1 • 1 1 • 1 * · 1 ·#:'·'· #1····.· * 1 · * ♦ · · • · 1 * 1 · • · 1 » • · 4 * · • · ♦ 1 1 • · · • 1 · • 1 · • ft 1 • · • · • ·· ft ····1-• · ·1· • · •ft ··1 • · 1 • · ♦ • ft1 ft 2 ft .

• «1 • ft y

Claims (6)

11 1 1 7982

1. Menetelmä paperiVkartonkikoneessa tai jälkikäsittelykoneessa käytettävän metallihihnan (102) valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä me- 5 tallihihna muodostetaan sijoittamalla useita metallihihnan lopullista leveyttä kapeampia metallihihna-aihioita (10a; 10b; 10c) vierekkäin ja/tai peräkkäin halutun levyisen ja pituisen hihnan (102) edellyttämä määrä ja niiden väliset saumat hitsataan kitkahitsauksella, jossa sauma muodostuu olennaisesti koostumukseltaan samanlaiseksi kuin perusaine. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metalli-hihnalle (102) suoritetaan lämpökäsittely saumojen ja perusaineen välisten jännityserojen olennaiseksi poistamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallihihna-aihiot (10a) muodostetaan hihnan (102) lopullista leveyttä vastaavaan pituuteen ja sijoitetaan hihnan pituussuuntaan nähden olennaisesti kohtisuoraan, jolloin vierekkäisten aihioiden väliset hitsisaumat (11a) ovat vastaavasti olennaisesti kohtisuorassa hihnan pituussuuntaan nähden. ·* : 20 • · »

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • * metallihihna-aihiot (10b) muodostetaan hihnan (102) lopullista pituutta vas- * · · "V taavaan pituuteen ja niitä sijoitetaan vierekkäin hihnan lopullista leveyttä • I I .···. vastaavasti, jolloin vierekkäisten aihioiden väliset hitsisaumat (11b) ulottuvat • ·* 25 olennaisesti hihnan pituussuunnassa. « » · • ♦ · * · «

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallihihna-aihiot (10c) muodostetaan hihnan (102) lopullista leveyttä suu- :***: rempaan pituuteen ja sijoitetaan vierekkäin hihnan pituussuuntaan nähden • · · .···. 30 vinoon asentoon, jolloin aihioiden väliset hitsisaumat (11c) ovat vastaavasti • · * vinossa asennossa hihnan pituussuuntaan nähden. * * 12 1 17982

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hihnamateriaali on valittu ryhmästä, johon kuuluu: korkeanikkeli-nen teräs, esim. Invar® tai Inconel®, ruostumaton teräs tai pulverimetalli. • · • · • ·· M · • 1 « • · · 114 • · * · ··· • · * 1 · • 1 » ··· » • 1 · ... * » 1 1 1 * · · * · * 1 • · · * ··· • · « • · · • 1 ♦ • 1 *··'· * » 1 · · « * · * 1 • · * · · • 1 • · • 1 · · • 1 1 * » · * 1 13 1 1 7982