FI117341B - Menetelmä ja sovitelma vaahdotetun kuitu- tai paperirainan tuottamiseksi - Google Patents

Description

T---- 117341

Menetelmä ja sovitelma vaahdotetun kuitu- tai paperirainan tuottamiseksi Tämä keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 ja 6 johdantojen mukaiseen vaahtomuovatun kuitu- tai paperirainan tuottamismenetelmään ja vastaavasti -sovitelmaan, jossa 5 vaahdotettu kuitudispersio muodostetaan dispergoimalla luonnonkuituja tai synteettisiä kuituja repijässä vaahdotettavaan nesteeseen, joka koostuu vedestä ja tensidistä, ja johtamalla vaahdotettu kuitudispersio paperikoneen viiralle.

Paperirainoja ja muita märkämenetelmällä valmistettavia kuiturainoja tuotetaan normaalisd 10 aloittamalla sellusta tai muista paalatuista kuiduista ja muodostamalla kuitususpensio kantoaineessa, normaalisti vedessä, mekaanisesti prosessoimalla repijässä. Veden lisäys suoritetaan kuitujen konsentraation säätämiseksi halutulle tasolle. Joskus lisätään myös kemikaaleja. Kuitususpensio siirretään repijästä hollanteriin edelleen laimennettavaksi ennen johtamista paperikoneen perälaatikkoon mahdollisten puhdistus- ja seulonta-15 vaiheiden kautta.

Vaahtomuovattuja kuiturainoja, eli kuiturainoja, jotka ovat muodostuneet kuitudispersiosta vaahdotetussa nesteessä, tuotetaan samalla tavalla. Sellu- tai kuitususpensio valmistetaan ensin repijässä. Tämän jälkeen tapahtuu jonkin verran veden poistumista, ennen kuin :1. 20 suspensio sekoitetaan vaahtoavan, tensidejä ja vettä sisältävän liuoksen kanssa. Kuidut dispergoituvat vaahtoon, ja vaahdotettu kuitudispersio saostetaan viiralle, ja pääosa : . ; nesteestä, joka oleellisesti on edelleen vaahdon muodossa poistetaan viiralta. Tekniikka on 4 • ;1♦ kuvattu esim. patenteissa GB 1.329.409 ja US 4.443.297. Täten tuotettujen kuiturainojen 414 1 : : kuituformaation tasalaatuisuusaste on erittäin korkea. Eräs vaahtomuovauksen yhteydessä • 44 25 esiintyvistä ongelmista on viiralta valuneen vaahdon hallittu takaisin kierrättäminen ja saman aikaisesti hyvän tasapainon ylläpitäminen systeemissä vaahdon ilma- ja tensidipitoisuuksien välillä.

• 4 » ♦ · 4 · 4·1 • | Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan menetelmä vaahtomuovattujen paperi- ja • 1 30 muiden kuiturainojen valmistamiseksi, jossa edellä mainitut ongelmat on ratkaistu 4·1 4 · \e yksinkertaisella tavalla johtamalla vaahdotettu neste, joka on poistettu viiralta, suljettuun 4 9 9 4 4 4 4 vaahtotankkiin, jossa tapahtuu nesteen valuminen pohjalle, kun taas kevyempi vaahto kerätään tankin yläosasta. Neste johdetaan vaahtotankin pohjalta dispergointilaitteeseen ensimmäisen putkilinjan kautta, ja vaahto johdetaan toisen putkilinjan kautta vaahtotankin 2 117341 yläosasta dispergointilaitteeseen kohdasta, josta myös kuidut lisätään ja dispergoidaan vaahdottuvaan nesteeseen.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä 5 on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle sovitelmalle on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa.

10 Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten kahteen sovellusmuotoon, jotka on esitetty oheen liitetyissä piirustuksissa.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän viitauskaavion.

Kuvio 2 esittää dispersiolaitteen ja vaahtotankin modifioidun sovellusmuodon.

15 Kuvio 1 esittää prosessiratkaisun vaahtomuovaukselle keksinnön mukaisesti. Vaahto muodostuu pulpperissa 111 olevaan veteen lisättyjen tensidien vaikutuksesta, jossa tapahtuu tehokas sekoitus ja ilman sisäänotto. Lisaksi vaahdon muodostusta tapahtuu myös sekä prosessissa että viiralla 118 pumppujen aiheuttaman turbulenssin vaikutuksesta. Vaahdon muodostumisen edellytys on, että ilmalla on pääsy vaahdotettavaan seokseen.

20 • · * f * [··«, Tensidi voi olla mitä tahansa sopivaa tyyppiä; anioninen, kationinen, ei-ioninen tai • * 999 amfoteerinen. Patentissa GB 1.329.409 kuvataan kuiturainojen vaahtomuovaukseen ί I* : ,·. sopivia tensidejä. Tähän tarkoitukseen sopivia tensidejä on kuitenkin monia muitakin : saatavilla. Tensidin valintaan voivat vaikuttaa sellaiset tekijät, kuten esimerkiksi • « · ;T: 25 kuitususpension muodostamiseen käytettävien muiden kemikaalien, kuten markävahventimien, sideaineiden ja kreppikemikaalien koostumus, jne.

• * · • » · *· · :[[[: Sopiva tensidien määrä, jolla saadaan aikaan suhteellisen stabiili vaahto, joka pystyy : säilyttämään oleellisen tasaisen kuitujen dispergoitumisen vaahdossa, säädetään yksilölli- ." *. 30 sesti jokaiselle tapaukselle erikseen, j a se riippuu sellaisista tekijöistä kuten tensidityyppi, • 4« 9 « · ♦ · 9 9 9 * 9 99 9 9 9 m 3 117341 veden kovuusaste, veden lämpötila sekä kuitutyyppi. Sopiva tensidipitoisuus vedessä on alueella 0,02-1,0 paino-%, edullisesti kuitenkin alle 0,2 %.

Vaahdon ominaisuudet vaihtelevat sidotun ilman määrän mukaan. Ilmapitoisuuteen noin 5 70-80 % asti, ilma on läsnä pienten pallomaisten ilmakuplien muodossa, vapaan veden ympäröiminä, niin kutsuttuna pallomaisena vaahtona. Suuremmalla ilmapitoisuudella vaahto muuttuu niin kutsutuksi polyhedraaliksi (monitahoiseksi) vaahdoksi, jossa vesi on läsnä ohuina membraaneina ilmakuplien välillä. Jälkimmäinen vaahtotyyppi merkitsee, että vaahto on hyvin jäykkää ja vaikeaa käsitellä.

10

Vaahdon muodostumisprosessissa, käytetään normaalisti pallomaista vaahtoa, eli ilma-sisältö on välillä 40-70 %. Pienet ilmakuplat toimivat välikkeinä eri kuitujen välillä, samaan aikaan kun veteen verrattuna korkeampi viskositeetti vaimentaa turbulenssia nesteessä ja pienentää törmäystaajuutta eri kuitujen välillä ja siitä aiheutuvaa flokkuloitu-15 mistä. Vaahdon kuplakokoon vaikuttavat eri tekijät kuten pulpperissa/vaahdottimessa 111 käytetyn sekoittunen tyyppi, sekoitusnopeus, että tensidin määrä ja tyyppi. Sopiva kuplien keskimääräinen halkaisija on välillä 0,02-0,2 mm.

S * * 1«* 4 * * ♦ #4 * i V Esitetyssä sovellusmuodossa käytetään selluloosakuitujen ja synteettisten kuitujen seosta.

* i * 4 » : 20 Vaihtoehtoisesti vain selluloosakuituja käytetään, kun halutaan tuottaa paperia, esimerkik- • i » si pehmeää paperia. Selluloosakuituja helposti kuiduttuvana valssattuna selluna 110 annos- « · * • · « * teilaan pulpperiin/vaahdottimeen 111 kontrolloidulla nopeudella syöttövalssipaiin 112 väliin, johon on yhdistetty pintapainomittari, josta tämä johdetaan esikastelukanavan läpi ennen kuin se revitään karkeaksi pulpperissa 111. Sellun karkeaksi repiminen tapahtuu 25 esimerkiksi niin kutsutussa piikikkäässä valssiparissa. Sellun esikastelu tuoreella vedellä Λ •T on toivottavaa , jotta dispersio saataisiin helpommin muodostumaan pulpperissa. Esikaste- : lukanava ja karkea repijä on jätetty pois piirroksesta yksinkertaisuuden vuoksi. Siinä tapauksessa, että valssatun sellun pintapaino on tasainen, mittaus voi tapahtua pelkästään *«· :. V syöttönopeutta mittaamalla.

# • · ·«·· • « 4 117341

Synteettiset kuidut toimitetaan normaalisti paaleina 122, jotka tunnetulla tavalla avataan paalin avaajilla 123, annostellaan kuljetushihnalla 124 ja poistetaan keräysviiralle 125. Kuidut imetään keräysviiralta imulinjan 126 kautta ja annostellaan pulpperiin/vaahdot-timeen 111 jäähdyttimen 127 kautta.

5

Kuitujen annosteluun voidaan käyttää muitakin laitteistoja kuin edellä esitetyt.

Esitetyssä sovellusmuodossa samaa pulperia käytetään kummallekin kuitutyypille. Tietyissä tapauksissa voi olla edullista, että on erilliset pulpperit erilaisille kuitutyypeille, riippuen 10 siitä tarvitsevatko ne erilaista prosessoimista, tai jos on taipeen käyttää erilaisia kuitutyyppejä niin sanottuun monikerrosformaatioon, jota on kuvattu alla.

Pulpperi/vaahdotin 111 sijaitsee samankeskeisesti suuremman tankin, vaahtotankin 128, sisällä. Pulpperi 111 on avoin ylöspäin, mutta vaahtotankki 128 on suljettu. Laitteet ovat 15 yhteydessä toisinsa putkien 129 ja 130 kautta pohjasta ja yläosasta.

Kuitujen intensiivinen dispergoituminen ja sekoittuminen tapahtuu pulpperissa/vaahdot- • · • · : ** timessa 111. Samaan aikaan, vaahtoa muodostuu vedessä olevan tensidin vaikutuksesta.

• · » • · '···* Jotta voidaan estää vaahdon nouseminen ylöspäin ja kasvavan vaahtokerroksen muodostu- * * * ; 20 minen yläosaan, on tärkeää pitää yllä vaahdon kierrätystä pulpperin/vaahdottimen 111 • · · yläosan ja pohjan välillä. Sopivasti suunnitellulla roottoriaggregaatilla 131 saadaan aikai- • · » • · « !!! seksi täysin muodostunut vortex, joka aiheuttaa halutun kierrätyksen. Pulpperin tilavuus sovitetaan sellaiseksi, että se pystyy tasaamaan nopeat muutokset kuidun annostelussa.

. .·. Sopiva kuitukonsentraatio on 0,1-1,5 paino-%.

• · » ·· · : : 25 » »· * * •. * ♦: Vaahdon ilmapitoisuus voidaan mitata punnitsemalla tunnettu tilavuus vaahdotettua kuitu- :..dispersiota. Tämä voi tapahtua rekisteröimällä jatkuvasti tietyn mittaisen kanavan paino jj*: pulpperin/vaahdottimen 111 ja perälaatikon välillä. Mitta-asteikko voidaan kalibroida 5 117341 ottamalla huomioon, että punnitsemalla mainittu tilavuus nesteellä täytettynä, ilman että siihen on sekoitettu ilmaa, vastaa 0% ilmaa, kun taas sama tilavuus täytettynä pelkällä ilmalla vastaa 100% ilmapitoisuutta. Ilmapitoisuuden säätäminen voi tapahtua esimerkiksi lisämällä tensidiä, tai sekoitusnopeutta pulpperissa/vaahdottimessa ja/tai päästämällä pai-5 neilmaa pumppuun 133.

Vaahto siihen sisältyvine kuituineen pumpataan paperikoneen perälaatikkoon 117 sopivan pumpun 133 avulla, esitetyssä esimerkissä mainitun paperikoneen ollessa Fourdrinier-tyyppiä. Paperikoneen tyypin merkitys on kuitenkin sekundaarinen keksinnölle, jota voi-10 daan käyttää myös esimerkiksi imuporrasrullakoneissa ja kaksoisviirakoneissa. Pumpun täytyy pystyä käsittelemään samanaikaisesti suuria määriä ilmaa ja dispersion sisältämiä pitkiä synteettisiä kuituja, ilman että kehmuvaikutusta ilmenee. Useat erilaiset pumpputyy-pit täyttävät nämä vaatimukset. Eräs esimerkki on perinteinen mäntäpumppu. Toinen on vesirengastyyppinen vakuumipumppu, esimerkiksi Berendsen Teknik AS:n valmistama 15 Helivac-make. Lisäksi eräs esimerkki on Discflo Corp.:n valmistama pumpputyyppi, jossa on pyörivä kiekkopino, jossa on säteittäisiä aukkoja.

Kuvatussa sovellusmuodossa, perälaatikkoa 117 ja imulaatikkoa 119 voidaan pitää integ- * 1 roituna yksikkönä. Kuiturainan muodostuminen on täysin suljettu, eli siellä ei ole yhtään • · . ·“1 20 vapaata fluidipintaa. Perälaatikosta 117 tulee ulos valmis muotoarkki, josta vesi on pois- * 1 « : ;1 tettu.

• « 1 « · · • ft1 · • · « • 1 · «· # • 1 1 *** 1 Vaahto-kuitu -dispersio jaetaan koneen leveydeltä perälaatikkoon 117, ja se täyttää tilan, jota rajoittavat perälaatikon päätyseinät ja alaspäin viettävä yläosa. Vaahto imetään viiran • · · 25 118 läpi vakuumipumpun 120 avulla, ja jäljelle jäävästä osasta saadaan valmis muotoarkki.

« * · ft · • « · • « » • •ft « : 1 1 1: On myös mahdollista käyttää niin sanottua monikerrosformaatiota erilaisilla kuitu- • ·# /1 ; tyypeilläAseoksilla eri kerroksissa. Eri kuitutyypit syötetään tällöin erikseen perälaatik ft ft1 4 ft ft ft ft • ft • ft ··· 6 117341 koon Joka tässä tapauksessa, on monikerrosratkaisu.

Systeemin vesitasapainon ylläpitämiseksi, muodostumisen jälkeen arkin mukana poistuva vesi on korvattava. Eräs tapa on suihkuttaa vettä 134 muodostuneen kuiturainan poikki.

5 Suihkutus 134 toimii lisäksi pesuvyöhykkeenä muotoarkin tensidipitoisuuden pienentämiseksi. Tuoreen veden lisäys voi myös tapahtua eri kohdissa tätä systeemiä, esimerkiksi esikasteluvaiheessa. Erillinen imulaatikko 135, joka kuitenkin on kytketty samaan kierrätysvaiheeseen kuin yllä, toimittaa make-up -veden vaahtotankkiin 128.

10 Vaahto, joka on imetty viiran 118 läpi, johdetaan imulaatikon 119 ja vakuumipumpun 120 kautta, vaahtotankin 128 yläosaan. Väistämätön määrä vuotoilmaa ilmaa siirtyy myös vaahdon mukana. Vaahtotankki 128 toimii vaahdon puskuritankkina.

Vaahto, joka on saostunut laitteistoon muuttuu hitaasti pallomaisesta vaahdosta polyhe-15 draaliksi vaahdoksi, mainitut vaahtotyypit on kuvattu edellä. Vaahtotankissa 128 neste valutetaan tankin pohjalle, kun taas kevyempi vaahto keräytyy tankin yläosaan. Tensidi keräytyy ilman ja veden kontaktipinnalle. Sen tähden on todennäköistä, että tensidi pyrkii pysymään kevyemmässä vaahdossa ja siten konsentroituu tankin yläosaa kohti.

• i • « f ·« ** m 9 9 9 * 9 ; .·. 20 Nestefaasi vaahtotankin 128 pohjalta valuu ylijuoksuna pulpperiin 111 tankin pohjalta * · · ··· · ; ;\ lähtevän yhdistävän putken 129 kautta. Vastaavalla tavalla, vaahto tankin 128 yläosassa **# pakotetaan ulos tankin yläosasta lähtevän putken 130 kautta, pumpun 120 luomalla ylipai-neella. Tämä kevyt vaahto on hyvin stabiilia, ja ennen kaikkea tilaa vievää, ja sitä on : tiivistettävä ennen päästämistä pulpperiin lii. Putkeen 130 asennettu korkeanopeussekoi- 25 tin 136 rikkoo mekaanisesti suuremmat ilmasitoumat ja vapauttaa osan sitoutuneesta * suuresta ilmamäärästä.

**· i 1 · • 99 ♦ 9 ' - " Ylempään yhteysputkeen 130 vaahtotankin 128 ja pulpperin 111 välille on jäijestetty « *** • 9 9 99 7 117341 myös säätöventtiili 137, jonka avulla vaahtotankin 128 paine, ja siten myös pulpperin 111 pinta voidaan pitää vakiona.

Kuvatun jäqestelyn avulla, saadaan aikaan suljettu vaahtokierto, joka avataan kontrol-5 loidulla tavalla vaahtotankin 128 ja pulpperin 111 välillä. Vaahtotankin tilavuus on mitoitettava niin, että vaahdon viipymäaika vaahtotankissa on noin 45-180 sekuntia, edullisesti 60-120 sekuntia. Suuri osa nestesisällöstä pystyy silloin valumaan tankin 128 pohjalle ja sen jälkeen ylijuoksuna pulpperiin. Samaan aikaan tankkiin pitää mahtua kevyempi vaahto tankin yläosaan. Sopiva suhde kokonaistilavuuden ja oletetun tankissa olevan nestetilavuu-10 den välillä on noin 4-8, edullisesti noin 6.

Näin ollen vaahto kiertää pulpperin/vaahdottimen 111, perälaatikon 117, viiran 118, imulaatikon 119 ja jälleen pulpperin/vaahdottimen 111 välillä kulkien vaahtotankin 128 kautta yhtenä yksinkertaisena kierrätysvaiheena. Tiettyä tensidin ja veden lisäystä tapahtuu 15 arkin mukana seuraavan määrän korvaamiseksi. Make-up -veden lisäystä voidaan säätää esimerkiksi mittaamalla vaahtotankin 128 differantiaalipaine. Tensidin pitoisuus vaahdotetussa kuitudispersiossa voidaan hyvin määrittää pintajännitysmittarilla.

• · * * * ·*

Pulpperia/vaahdotinta lilja vaahtotankkia ei välttämättä tarvitse jäljestää integroiduksi \ 20 yksiköksi, vaan ne voidaan jäljestää erilleen toisistaan, kuten on esitetty kuviossa 2.

* * :J * Kuitenkin, jopa tässä tapauksessa, ne ovat yhteydessä toisiinsa putkilinjojen 129 ja 130 \:,: kautta. Kuten edellä mainittiin, systeemi voi koostua kahdesta tai useammasta pulpperis- • · · *.* * ta/vaahdottimesta, jotka voivat edelleen olla yhteydessä samaan vaahtotankkiin.

• · » • e · ·« · 25 Yllä kuvattu menetelmä kuivien kuitujen annostelemiseksi, mahdollisesti esikastelun » : jälkeen, alas pulpperiin/vaahdottimeen 111 on edullinen, koska se mahdollistaa helposti «·* · ***** säädettävän prosessin, jossa kuidun ja kantoaineen kontaktiajat ovat lyhyitä. Keksintöä • * 9 . · [ i voidaan kuitenkin soveltaa prosessissa, jossa kuitususpensio muodostetaan ensin disper- • ♦* .···, goimalla kuidut repijässä, mainittu kuitususpensio laimennetaan haluttuun konsentraatioon • » • » » 30 8 117341 ja lisätään vaahdon muodostuslaitteeseen, jossa tensidien lisäys tapahtuu.

Muodostunut kuituarkki voidaan altistaa seuraaville käsittelyvaiheille, esimerkiksi pehmopaperia tuotettaessa kreppaus tai vedellä sekoittaminen (hydroentangling) tuotettaessa nk.

5 spunlace materiaalia tai vain kuivattua materiaalia.

Monia erityyppisiä kuituja tai erilaisia sekoitussuhteita voidaan käyttää. Sellukuitujen ja synteettisten kuitujen esimerkiksi polyesteri, polypropeeni, raion, lyocell (viskoosi), jne., seoksia voidaan käyttää. Vaihtoehtona synteettisille kuiduille voidaan käyttää pitkiä luon-10 nonkuituja, kuten siemenkarvakirituja, joiden kuidunpituus on yli 12 mm, esimerkiksi puuvillaa, kapokkia ja milkweedia; lehtikuituja, esimerkiksi sisalia, abacaa, ananasta, Uuden-Seelannin hamppua, ja niinikuituja, esimerkiksi pellavaa, hamppua, rämiä, juuttia, kenafia. Erilaisia kuitupituuksia voidaan kyttää, ja vaahdonmuodostustekniikasta riippuen voidaan käyttää pitempiä kuituja kuin normaalisti käytetään konventionaalisessa kuitu-15 rainojen märkävalmistus-prosessissa. Pitkät kuidut, noin 18-30 mm, ovat edullisia ve- sisekoituksessa, koska ne lisäävät materiaalin lujuutta, sekä märissä että kuivissa olosuhteissa. Lisäetuna vaahdon muodostuksessa on, että on mahdollista tuottaa pienemmän pintapainon omaavaa materiaalia kuin märällä valmistusmenetelmällä. Sellukuitujen sijasta * · · ** voidaan käyttää pitkiä kasvikuituja, kuten espartoruohoa, phalaris arundinacea ja viljan • 20 siementen olkia.

• · ♦

• I

• i • 1 * « · • ♦ ♦ ··· ·

Tiettyjä kuitutyyppejä käytettäessä saatetaan tarvita myös sideainetta antamaan lisää ··1 V : lujuutta materiaalille. Sopivia sideaineita ovat tärkkelyspohjaiset sideaineet, polyvinyylial- koholi, lateksi, jne., joita käytetään lisäämään nonwoven-materiaalien lujuutta.

• · « * · · • 1 ♦ » • « 1 • ♦ · * · · ♦ ·· · * » » • · « · • · · • 1 • » · • 1 1♦ • ♦ • 1

Claims (12)

1. Menetelmä kuitu- tai paperirainan valmistamiseksi Jonka menetelmän mukaan vaahdotettu kuitudispersio muodostetaan dispergoimalla luonnonkuituja ja/tai synteettisiä kuituja 5 vaahdottuvaan nesteeseen, joka koostuu vedestä ja tensidistä, dispergointilaitteessa (111) ja johtamalla vaahdotettu kuitudispersio paperikoneen viiralle (118), tunnettu siitä, että vaahdotettu neste Joka poistetaan viiralta (118) Johdetaan suljettuun vaahtotankkiin (128), jossa neste valuu tankin pohjalle, kun taas kevyempi vaahto keräytyy tankin yläosaan, vaahtotankin pohjasta saatava neste johdetaan dispergointilaitteeseen (111) ensimmäistä 10 putkilinjaa pitkin (129), vaahto johdetaan tankin yläosassa olevan toisen putkilinjan (130) kautta dispergointilaitteeseen Jossa kuidut lisätään ja dispergoidaan vaahdottuvaan nesteeseen Ja vaahtotankin (128) paine pidetään oleellisesti vakiona, mainitussa toisessa putkilinjassa (130) tai heti sen jälkeen, sijaitsevalla säätoventtiilillä (137).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa putkilinjassa (130) tai sen lähellä, vaahto käsitellään mekaanisesti siten, että vaahdon sisältämät suuremmat ilmakuplat hajoavat Jolloin sitoutunut ilma vapautuu vaahdosta.

♦ · • »· [... 3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdon ;*„·. 20 ilmasisältö mitataan punnitsemalla tietty tilavuus vaahdotettua kuitudispersioata disper- • · : gointilaitteen (111) ja paperikoneen välillä. « « · ··· · • · * • * * • mm

· · * · • 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että . . kuivat kuidut annostellaan suoraan dispergointilaitteeseen (111), mahdollisesti esikastelun ,···’ 25 jälkeen, kuidut dispergoidaan vaahdottuvaan nesteeseen sellaisen vaahdotetun kuitudisper- • · ♦ ·· • e sion muodostamiseksi, joka johdetaan mainitulle viiralle (118) Ja vaahdottuva neste • · . kuljettuaan viiran kautta, kierrätetään takaisin dispergointilaitteeseen vaahtotankin (128) • * • kautta yksinkertaisena suljettuna kiertona. « · · • 9 9 9 9 9 9 9 9 • 99 9 9 30 ίο 117341

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitujen lisäksi, vain tuoretta vettä, ilmaa, tensidejä ja mahdollisesti muita kemikaaleja lisätään kantoaineen suljettuun kiertoon, sen määrän korvaamiseksi, joka poistuu suljetusta kierrosta kuitu- tai paperirainan mukana formaation jälkeen. 5

6. Sovitelma vaahtomuovatun kuitu- tai paperirainan tuottamiseksi patenttivaatimuksessa 1 määritellyn menetelmän mukaisesti, joka sovitelma käsittää viiralla (118) varustetun paperikoneen, dispergointilaitteen (lii) vaahdotetun kuitudispersion muodostamiseksi, vaahdottuvan nesteen sisältämistä kuiduista, välineet (133) mainitun vaahdotetun kuitudis- 10 persion johtamiseksi mainitun paperikoneen mainitulle viiralle (118), sekä välineet (120) vaahdottuvan nesteen kierrättämiseksi dispergointilaitteeseen (111), tunnettu siitä, että sovitelma lisäksi käsittää suljetun vaahtotankin (128), johon vaahdottuva neste, viiran jälkeen johdetaan, siitä, että vaahtotankki on yhteydessä dispergointilaitteeseen (111) sekä pohjasta ensimmäisen putkilinjan (129) kautta että yläosasta toisen putkilinjan (130) 15 kautta, ja siitä että säätöventtiili (137) on järjestetty mainittuun toiseen putkilinjaan (130) tai heti sen jälkeen, säätämään painetta vaahtotankissa (128) ja sen kautta myös vaahdon tilavuutta dispergointilaitteessa (111).

: 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toiseen putkilinjaan ««« • · *... · 20 (130) tai sen lähelle on jäijestetty välineet, joilla mekaanisesti rikotaan suurempia •» » • · · | ** ilmakuplia vaahdossa, ja siten vapautetaan sitoutunutta ilmaa vaahdosta. • · i • · · ·1· 1 ♦ · · • · · ··· V

: 8. Patenttivaatimusten 6 tai 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että dispergointilaite (111) ja vaahtotankki (128) muodostavat integroidun yksikön siten, että, dispergointilaite \: 25 on jäijestetty vaahtotankin sisään, joka täten ympäröi dispergointilaitetta. ·#· • · * 1 • » • · · • ·· .···1 9. Patenttivaatimusten 6 tai 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että dispergointilaite • 1 . ·. (111) ja vaahtotankki (128) ovat erillisiä, mutta toistensa kanssa yhteydessä olevia laitteita. i » i ψ # · »I· 9 117341 11

9 117341

10. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen tai jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että se sisältää useita dispergointilaitteita (111), jotka ovat yhteydessä yhteiseen vaahtotankkiin (128).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että erilaiset kuitu- tyypit johdetaan erilaisiin dispergointilaitteisiin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että erilaiset kuidut annostellaan erikseen dispergointilaitteista (111) ylös paperikoneen perälaatikkoon (117), 10 jolloin mainittu perälaatikko on monikerrosratkaisu. * » ♦ * i n » * * * • * § · 1 * * S * m β 4 · ♦ • 1 « » t I « ♦ f i + ** Ϊ * ft f • · Ψ 119 » - 1 ft · a ft * ft « • * « * «»f * i * * m a » * * · · « « aa * · Λ · «aa * * • a ft * « * • * • t • 9 12 1 1 7341