FI116985B - Tulisija ja menetelmä kiinteän polttoaineen polttamiseksi tulisijassa - Google Patents

Description

Tulisija ja menetelmä kiinteän polttoaineen polttamise jassa

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on tulisija, joka käsittää tulipesä 5 jossa on aukot primääri-ilman syöttämiseksi tulipesään, joka tulipi seinärakenteen, johon on muodostettu vähintään kaksi tulipesässä tasoilla sijaitsevaa, vaakasuuntaisesti ulottuvaa aukkojonoa sekui syöttämiseksi tulipesään, jotka aukkojonot kummatkin käsittävät ai on sovitettu pistemäisesti syöttämään sekundääri-ilmaa olennaii 10 tasossa konvergoiden kulmassa γ - 30 - 80 astetta toisiaan vastaai

Keksinnön kohteena on myös menetelmä kiinteän polttc tamiseksi tulisijassa, joka käsittää tulipesän ja arinan, jossa on aul ilman syöttämiseksi tulipesään, joka tulipesä käsittää seinärakentei muodostettu vähintään kaksi tulipesään eri korkeustasoilla sijait 15 kasuuntaisesti ulottuvaa aukkojonoa sekundääri-ilman syöttär pesään, jotka aukkojonot kummatkin käsittävät aukkoja, jotka on s temäisesti syöttämään sekundääri-ilmaa olennaisesti vaakatasoss; den kulmassa γ = 30 - 80 astetta toisiaan vastaan.

Tulisijat, joissa on järjestely sekundääri-ilman syöttäi 20 pesään, ovat varsin tunnettuja. Sekundääri-ilman syöttämisellä h :.:V mistaa, että palokaasut syttyvät ja palavat, niin ettei palamattomia, e> v paljon hiilimonoksidia sisältävää savukaasuja poistu tulisijasta.

·:··: Julkaisusta CH 661 581 A5 tunnetaan ratkaisu, jossa si :***. kundääri-ilmaa tulipesään vaakasuuntaisista aukkojonoista, joista e : 25 tettu tulipesän takaseinään ja kaksi tulipesän sivuseiniin, jolloin ne . · · · ] kohtisuorassa kulmassa toisiaan vastaan.

* * US-patenttijulkaisusta 4026247 tunnetaan tulisija, joka . nan yläpuolelle järjestetyt vaakasuuntaiset aukkojonot ilman s1 polttokammioon. Julkaisussa esitetty aukkojärjestely ilman syötl • · • · A. *** J _ II* J. ^ I . _ LiJ Λ- - __ _ I _i . * Il _ _ _ i M r *‘1’ Λ 2

Vaikka tunnetuilla ratkaisuilla hiilimonoksidipäästöjä on \ tää huomattavasti, ratkaisut eivät ole kyenneet samanaikaisesti pii tehokkaasti typpioksidipäästöjä. Tämä johtuu siitä, että tunnetuiss ei juurikaan muodostu turbulenssia vaan palavat kaasut nouseval 5 suoraan ylös, jolloin palavien kaasujen viiveaika tulipesässä jää ly netut tulisijat eivät siten kykene syöttämän sekundääri-ilmaa siten, saadaan sellainen tehokas palaminen, jossa hallitusti samanaikais* limonoksidi että typpioksidit olisivat alhaiset.

Keksinnön lyhyt selostus 10 Keksinnön tavoitteena on poistaa mainittu haitta. Tämäi seksi keksinnön mukaiselle tulisijalle on tunnusomaista, että seinärakenne käsittää tulipesän takaosaan sijoittuvan takaosan ja tulipesän kulmaosiin sijoittuvat levymäiset kulmaosat, mainitut aukkojonot on muodostettu seinärakenteen h 15 kulmaosiin siten, että aukkojonojen keskinäinen etäisyys korkeussi 30- 150 mm, seinärakenteen takaosaan muodostettujen aukkojonoji pinta-ala on suurempi kuin tulipesän kullekin kulmaosalle muodosl kojonojen aukkojen pinta-ala, 20 seinärakenteen takaosa ja kulmaosat on sovitettu etäk • hän tulisijan tulipesää ympäröivästä kivirakenteesta niin, että seinä kivirakenteen väliin muodostuu vähintään yksi puskurointitila ili syöttämiseksi aukkojonoihin, ja että • * ... osa seinärakenteen takaosassa olevista aukoista on s< « · *:**! 25 kuttamaan sekundääri-ilmaa kohti seinärakenteen kulmaosien ai

ff » I

** kuavaa sekundääri-ilmaa siten, että suihkut osuvat toisiinsa.

Mainitulla järjestelyllä aikaansaadaan tulipesään kaks sekoituskerrosta, joissa sekundääri-ilma ja pyrolyysikaasut sekoil lenttisesti pyörähtämällä. Tulipesää voidaan sanotun johdosta kut 30 dvspesäksi. Pyörähdvspesässä aikaansaadaan kaasuvirtauksien c 3

Kun seinärakenteen takaosaan muodostettujen aukkojo ala on suurempi kuin tulipesän toiselle kulmaosaan muodostetti jonojen pinta-ala, varmistetaan, että ilma saadaan syötetyksi tul osaan saakka - tai ainakin lähelle tulipesän etuosaa - ja aikaansaat 5 tu sekoitus pyörähtämällä vaikka puut olisi asetettu tulipesään [ meksi mainitussa tapauksessa ilmavirran voima on riittävä kieri rähtämään pystyssä olevien puiden ympäri vieden osan pyrolyysiki risontaaliseen sekoituskuvioon, jota tuetaan kulmaseinillä ja/tai siv levillä ilmapyörteillä.

10 Mainittujen aukkojonojen välissä ei tule olla aukkoja tai estäisi mainittujen sekoituskerrosten muodostumista. Sanotun johd jonojen välinen alue on täysin, tai olennaisesti, vapaa aukoista.

Kun aukkojonot on muodostettu levymäisiin kappaleisiii helposti valmistettavissa. Kun levymäisten kappaleiden ja kiviraken 15 on vähintään yksi puskurointitila, jossa ilman paine on suurempi ki sisällä olevan ilman paine, aukoista saadaan riittävän voimakkaat il

Tulisijan edullisia suoritusmuotoja on esitetty oheistetun vaatimuksissa 2 - 8.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, 20 rakenne käsittää tulipesän takaosaan sijoittuvan levymäisen takai pesän kulmaosiin sijoittuvat levymäiset kulmaosat, joihin mainitut on muodostettu, jolloin polttoaineen palamisen aikana seinäraker ·:· pesää ympäröivän kivirakenteen välissä olevasta vähintään yhd< #··· ····: rointitilasta syötetään ilmaimpulssi aukkojonoihin, ja aukkojonojen .**·. 25 tetään tulisijan tulipesään sekundääri-ilmaa siten, että osa seinärc kaosassa olevista aukoista suihkuttavat sekundääri-ilmaa kohti seir kulmaosien aukoista suihkuavaa sekundääri-ilmaa siten, että sui * * **·* toisiinsa, jolloin ilman syöttö lisäksi suoritetaan siten, että seinärak* seinässä olevista aukoista syötetään enemmän ilmaa kuin kust 30 osassa olevista aukoista kahden levymäisen horisontaalisen sek sen aikaansaamiseksi tulioesässä ioissa seknituskermksissa seki 4 Ί kä lisää palavien kaasujen oloaikaa tuli pesässä, jolloin mahdolliste tehokas ja vähäpäästöinen palaminen. Hiilimonoksidipäästöjen lise sidipäästöt saadaan samanaikaisesti alhaisiksi. Erityisesti, mikäli t tää jäljempänä selostetun arinan, palaminen saadaan hyvin teh 5 puhtaaksi lähes koko palamistapahtuman ajan, eli palamisen alk ’’normaalivaiheessa” ja loppuvaiheessa. Samalla panoskoolla p kaksi kertaa puhtaampiin palamistuloksiin kuin tunnetuilla järjeste sinnön mukainen ratkaisu on sovellettavissa kaikkiin pääuuniluokk Ien keksintö soveltuu yhtä lailla suurikokoisiin varaaviin tulisijoihin 10 kaminoihin.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt esimerkkien avulla lähemmin oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää yleiskuvaa keksinnön mukaisesta tulisijas 15 kuvio 2 esittää perspektiivikuvana kuvion 1 tulisijan tulip rakennetta, kuvio 3 esittää kuvion 2 seinärakennetta edestä katsottui kuvio 4 esittää kuvion 3 arinan seinärakennetta pitkin ki kausviivaa IV - IV,

20 kuvio 5 esittää kuvion 3 seinärakennetta pitkin kuvion 3 I

-V, *···* kuvio 6 havainnollistaa kuvioiden 2-5 seinärakenteella * tavia ilmasuihkuja katsottuna kuvion 5 kuvakulmassa, kuvio 7 havainnollistaa kuvioille 5 ja 6 vaihtoehtoista sei 25 ta ja sillä aikaansaatavia ilmasuihkuja, # * * kuvio 8 havainnollistaa kuvioiden 2-5 tulipesän seinäral Σ·..: kaansaatavia sekoituskerroksia katsottuina kuvion 3 kuvakulmassa kuviot 9 ja 10 havainnollistavat kuvioiden 2-5 tulipesän •Xj teella aikaansaatavia kaasupyörähdyksiä katsottuina kuvion 6 kuva « « · • · ·*· . - .. .. ........

5 kautta syötettyä ilmaa nimitetään primääri-ilmaksi ja seinärakente syötettyä ilmaa sekundääri-ilmaksi. Sytytyksen alkuvaiheessa pr määrän ja sekundääri-ilmamäärän suhde on suurempi kuin tilante tulisija on lämmennyt.

5 Kuvioista 2-5 ilmenee tarkemmin miten tulisijan seinära muodostetut reikäjonot on aikaansaatu. Kuvioista 2, 4 ja 5 ilmene nan 3 rakenne.

Kuviosta 2-6 nähdään, että tulipesän seinämillä on rt 110a, 110b ja 110c. Lisäksi sivuseinämillä on aukottomat levyt 11 10 Levyissä 110d ja 110e voisi vaihtoehtoisesti olla reiät. Levy 110a < levyt 110b ja 110c ovat kulmalevyjä; ja levyt 110d ja 110e ovat sivu Levyt 110a, 110b ja 110c käsittävät ensimmäisen aukko non 100, toisen reikäjonon 200 ja kolmannen reikäjonon 300. Reil 200, 300 ovat olennaisesti vaakasuuntaiset ja käsittävät useita 15 100a, 100c, 200b, 200a, 200c, ja vast. 300b, 300a, 300c. Alimnru 100, 200 ovat tulipesässä tulisijan nielun 220 alapuolella; ylin reikä tulisijan nielun alakohdassa. On mahdollista, että nielussa 220 (ks. reikäjonon 300 yläpuolella sijoittuva reikäjono 400,600. Edelleen oi ta, että nielun 220 yläpuolella on reikäjono(t).

20 Reikäjonot 100, 200 ja 300 on sovitettu syöttämään ilrr sesti vaakatasossa tulipesään kohtiin, jotka sijaitsevat huomatta yläpään 4 yläpuolella ja siten, että kulmalevyistä 110b ja 110c s *1* masuihkut konvergoivat takalevystä 110a lähtevien ilmasuihkuj ·:··: Kulmalevyistä 110b, 110c tulevat ilmasuihkut ovat kulmassa y, joki .*·*. 25 vasti on 30 - 80 astetta, takalevystä 110a tuleviin suihkuihin nähd€ 6.

• · ·

• M

!..* Takalevyyn 110a on muodostettu lisäreikäjono 201, 202 *···* 200 ala- ja yläpuolelle. Mainitut lisäreikäjonot 201 ja 202 vahvisti tausta takalevystä 110a. Takalevyssä 110a on siten enemmän reil *·:.* 30 malevyssä 110b tai 110c ja takalevyssä olevien reikien yhteen las ala on suurempi kuin kulmalevyssä 110b tai 110c olevien reikien yh 6 makkuus jää liian alhaiseksi. Reiät voivat käsittää seinämän, johon tu kierre pyörähdysliikkeen antamiseksi reiästä tulevalle ilmalle.

Reikäjonojen 100 ja 200 välinen keskinäinen etäisyys sesti alueella 30-150 mm, ja vielä edullisemmin alueella 30-100 5 vio 8. Edullisimmin etäisyys N on 30 - 50 mm.

Reikäjonojen 100, 200, 201, 202 ja 300 reiät on sovil mään pistemäisesti sekundääri-ilmaa tulipesään, vrt. kuvion 6 nuol nuolien pituuserot havainnollistavat, että takalevy 110 on sovitettu tulipesään 1 enemmän ilmaa kuin kulmalevyt 110b ja 110c (ja sivi 10 110e, mikäli niissä olisi reiät). Tämä on tärkeää, jotta tulipesässä ai siin haluttu vähäpäästöinen palaminen.

Kuvatuista reikäjonoista 100, 200, 201, 202 ja 300 tulev kut aikaansaavat kolme, korkeussuunnassa etäisyyden päässä toi vaa ohutta, levymäistä kerrosta I, Il ja III, niin sanottua fraktaalitasc 15 pahtuu ilman ja palamiskaasujen sekoittumista, ks. kuvio 8. Kunkt I, II ja III paksuus on edullisesti 10 - 30 mm.

Sekundääri-ilman ja palamiskaasujen sekoittuminen ta| taalitasoissa I, Il ja III siten, että kaasut pyörähtävät, jota havainnoi 9 ja 10. Kuviossa 9 nuolet havainnollistavat kaasujen pyörähdystέ 20 uksessa, että poltettavat puut on asetettu arinalle 3 vaakatasoon. I nuolet havainnollistavat kaasujen pyörähdystä siinä tapauksessa, € : vat puut 180 on asetettu arinalle 3 pystysuunnassa. Puut 180 on koviivalla kuvioihin.

Kuviossa 9 leveiden nuolien alkupää (eli leveä pää) on .···. 25 tyjen kohdalla. Leveiden nuolien alkupäässä on sytytyssuuttimisti • *

maa sekä sytytettyjä kaasuja. Tämä ilman ja kaasun seos virtaa v päin kohti vastaavia kulmalevyjä 110b, 110c, joista tuleva ilma sek< '··* mainittuihin kaasuihin, jota myös leveät nuolet havainnollistavat. K

vat olennaisesti vaakatasossa kohti takaseinää 110a, mutta käänty 30 sesti vaakatasossa kohti arinaa takaa tulevien ilmasuihkujen (kai johdosta, kuten leveät nuolet näyttävät. Leveiden nuolien kaDea i 7

Nuolet sisältävät takalevystä 110a tulevien ilmasuihkujen lisäksi ki 110b, 110c tulevat ilmasuihkut sekä luonnollisesti palamiskaasut.

Pyörähdyspesän erityisominaisuutena onkin, että pesäi muodostuu horisontaaliset turbulenssikerrokset riippumatta ovatkt 5 puut vaaka- tai pystyasennossa. Sen ansiosta, että aikaansaadaj tauksien pyörähdystä, kaasut viipyvät huomattavasti kauemmin tul palokaasujen suhteellinen viiveaika kasvaa tavanomaiseen tulipe; tuna. Pyörähdyspesän lämpötila ei kohoa haitallisen korkeaksi aja päästöjä ja tuloksena on parempi palamistulos kuin tunnetuissa 10 Tavanomaisissa tulipesissä lämpötila nousee helposti ja hallitsema korkeaksi, että muodostuu suuria määriä typpioksideja. Pyörähdys livety ja typpipäästöt saadaan samanaikaisesti molemmat varsin s solle.

Kuvioiden tulisijassa ilma ja kaasu sekoittuvat horisonta 15 taissa pyörähtäen "kerroksittain" sisäkkäin

Kuviossa 7 on esitetty kuviolle 5 vaihtoehtoinen seinän sillä aikaansaatavia ilmasuihkuja. Kuviossa on käytetty vastaavia vi jä kuin kuviossa 6 vastaaville osille. Yksinkertaisuuden vuoksi arirc lähtevät ilmasuihkut on jätetty piirtämättä. Kuvion 7 järjestelyssä r 20 vyihin 110d\ 110e' on muodostettu reikäjonot olennaisesti samalle kuin aukot 100a' - 100c', 200a' - 200c' ja vast. 300a' - 300c*. Lisä : seinärakenne käsittää etukulmalevyt 110f ja 110g', joissa on aukot *:· 300f ja vast. 100e'r 200e\ 300e\ jotka on olennaisesti samalla kuin aukot 100a' - 100c', 200a' - 200c’ ja vast. 300a' - 300c'. Aukot .···. 25 300f ja 100g\ 200g', 300g' on sovitettu syöttämään ilmaa viistosti s

Kuvioiden 1-10 tulisijassa ilma ja kaasu sekoittuvat hor sa portaissa pyörähtäen "kerroksittain" sisäkkäin. Tarvittava ilmail ’*··’ käjonojen 100, 200, 201, 202, 300 reikiin ja näistä tulipesään 1 s£ kurointitilojen 152, 153 avulla, ks. kuviot 5 ja 6. Puskurointitiiat 1£ 30 kulmalevyjen 110b ja 110c ja tulipesän kivirakenteen kulmien väl paine puskurointitiloissa 152, 153 on suurempi kuin ilmanpaine tak 8 saada puhaltimen avulla. Viimeksi mainittu ratkaisu on toteutuksc mutkaisempi ja kalliimpi.

Seinärakenteessa olevien reikien koot ja sijainnit voivat diltaan vaihdella esitetystä.

5 Kuviosta 2 ilmenee vielä tulipesän merkittävä piirre, jor seinärakenteen ja arinan välissä on uritetut pinnat 500a, 500b, 50 jen pintojen 500a, 500b, 500c urien ansiosta ilmansyöttö arinasta 3 110a- 110e tehostuu.

Edellä kuvattu seinärakenne sopii erityisen hyvin käytet 10 viossa 2, 4 ja 5 esitetyn arinan 3 kanssa, koska tällöin poltossa syi töt saadaan erityisen alhaisiksi. Sanotun johdossa seuraavass myös kuvioiden 1, 4 ja 5 arinan 3 rakennetta.

Kuvion 1 arina 3 käsittää yläpään 4, alapään 5 sekä si muotoisen seinärakenteen, jossa on kaksi pidempää seinää 6 ja 1 15 lyhyempää seinää 8 ja 9.

Seiniin 6, 7 on muodostettu joukko aukkoja 10. Aukkoj määrä kussakin seinässä 6, 7 on suositeltavasti 10-30 kpl. Mikäli lukumäärä on alle kymmenen, arina ei toimi hyvin.

Aukot 10 ovat pitkänomaisia ja niiden pinta-ala lähellä 20 päätä 5 on suurempi kuin niiden pinta-ala lähellä yläpäätä 4.

Kuviosta 5 nähdään, että aukkojen 10 pääsuunta on sai tellulla viivalla L, joka on seinässä 6 ja joka ulottuu kohtisuoraan '·· pään 4 määrittelemään tasoon nähden. Aukkojen 10 pääsuunta \ esitetystä siten, että se on terävässä kulmassa alle 40 astetta m; .···. 25 vaan L nähden. Edullisesti kulma on alle 30 astetta. Mikäli kulma ( • · e”\ tetta, aukkojen toiminta ei ole hyvä ajatellen keksinnön tavoitteita.

Kuviosta 5 ilmenee myös aukkojen 10 suositeltava kiilan • · ***** toilu. Aukot kapenevat alhaalta ylöspäin mentäessä siten, että ne a arinassa logaritmisen ilmavirtauksen.

30 Aukkojen 10 yläpäässä on suutinaukko 11, joka läpir # + * • * Ainiremni kuin ankknion bx/pv/c uälitfnmäQti Qimtinoiiknn oloni i, 9 riaalia tehokkaasti alaspäin kohti arinan alapäätä. Mikäli kulma a o arinan tasopinta-ala yläpäässä ja tilavuus jäävät hyvin pieneksi, tehdä kovin syväksi tai suurikokoiseksi. Syvä ja/tai suurikokoinen lisijan koon kannalta epäedullinen eikä ole sen johdosta käytänn 5 tamiskelpoinen.

Viitenumero 15 osoittaa seinien sisäpintoihin muodostet ta. Ulokkeiden 15 lukumäärä on vähintään kaksi kummallakin νε seinällä 6, 7. Ulokkeet 15 on sovitettu suurin piirtein arinan yläpääi keskivälille. Ulokkeet 15 toimivat tukina, jotka estävät vaakatas 10 asetettuja puita putoamasta ulokkeiden alapuolella olevaan arinatil voi kutsua sytytystiläksi, johon sytytysmateriaali pannan ennen : ks. kuvio 4. Ulokkeet 15 toimivat myös turbulenssivälineinä, jotka turbulenssia paloilmaan. Turbulenssin ansiosta ilma sekoittuu hyv kaasujen kanssa, mikä osaltaan parantaa palamistapahtumaa aj< 15 misen puhtautta. Ulokkeiden 15 lukumäärä ja tarkka sijainti voi vail keiden sijasta voidaan käyttää kynnyksiä tai vastaavia välineitä. Yl senä ulokkeille, kynnyksille ja vastaaville välineille, jotka toimivat s neinä että turbulenssivälineinä annetaan tässä tuki/turbulenssi -väli

Kuviosta 4 nähdään myös, että arinan lyhyempiin sei 20 muodostettu aukkoja 12. Aukkojen 12, joiden lukumäärä voi vaihd useampaan, tarkoituksena on ohjata paiamisilmaa arinan yläpään :a.\: Aukot 12 ohjaavat paiamisilmaa arinan seinän 9 yläpuoliskon siss v hon on muodostettu kourumainen ohjausväline 14. Ohjausväline **** suutinaukkoon 19, joka sijaitsee etäisyyden 10 - 50 mm, edullisi .··♦. 25 mm, arinan yläpään 4 yläpuolella. Suutinaukko 19 muodostaa s men, joka sytyttää arinan yläpinnassa olevat palokaasut. Mikäli suu » 9 9 sijainti on liian korkealla arinan yläpään yläpuolella, ilma ei ohjat ***** lähelle palamiskaasuja eivätkä nämä syty. Mikäli suutinaukon 19 s an lähellä arinan yläpintaa, se ei kykene ohjaamaan ilmaa palar 30 yläpuolelle siinä tapauksessa, että arina on täytetty materiaalilla.

#*· takkaisessa seinässä 8 on samanlaiset aukot ia ohjausväline 13.

10 puskurointitilojen 152, 153 kautta tulipesän sisään aukkojonoissi 300 olevien aukkojen kautta.

Arinan muoto voi poiketa suorakaiteen muodosta; auki sijainti arinassa voi poiketa esitetystä; sytytyssuuttimien muotoilu v 5 sytytyssuuttimia ei välttämättä edes tarvita, vaikka ne merkittäväst arinan toimintaa.

On huomattava, että keksintö voidaan yksityiskohdilta* monella tavalla oheistettujen patenttivaatimuksien puitteissa ja to kuvioissa esitetty. Näin ollen, esimerkiksi, seinärakenteessa ok 10 jonojen lukumäärä voi poiketa siitä mitä on esitetty kuvioissa; seir muotoilu voi poiketa.

♦ ♦ · • · * ··· m ·'« ♦ ··«· * * i • * • · • ♦ ♦ · · • ·· • · • · • · ··· • * · • · · ·#· ··· • · ♦ ·

Claims (9)

11 Patentti vaati m u kset

1. Tulisija, joka käsittää tulipesän (1) ja arinan (3), joss (10) primääri-ilman syöttämiseksi tulipesään, joka tulipesä (1) kasit kenteen (2), johon on muodostettu vähintään kaksi tulipesässä er 5 soilla sijaitsevaa, vaakasuuntaisesti ulottuvaa aukkojonoa (100, 2( kundääri-ilman syöttämiseksi tulipesään, jotka aukkojonot kumma vät aukkoja (100a, 100b, 100c ja 200a, 200b, 200c; 100a', 100b', 1 100e’ ja 200a’, 200b\ 200c’, 200d\ 200e’), jotka on sovitettu pistem tämään sekundääri-ilmaa olennaisesti vaakatasossa konvergoiden 10 = 30 - 80 astetta toisiaan vastaan, tunnettu siitä, että seinärakenne (2) käsittää tulipesän takaosaan sijoittuva sen takaosan (110a; 110a’) ja tulipesän kulmaosiin sijoittuvat lev^ maosat (110b, 110c; 110b’, 110c'), mainitut aukkojonot (100, 200, 300) on muodostettu seir 15 takaosaan (110a; 110a’) ja kulmaosiin (110b, 110c; 110b*, 110c' aukkojonojen keskinäinen etäisyys korkeussuunnassa on 30 -1501 seinärakenteen takaosaan (110a; 110a') muodosteta jonojen (100, 200, 201, 202, 300) aukkojen (100a, 200a, 300a; 1 300a') pinta-ala on suurempi kuin tulipesän kullekin kulmaosalla 20 110c; 110b' tai 110c') muodostettujen aukkojonojen (100, 200, 30 (100b, 200b, 300b tai 100c, 200c, 300c; 100b', 200b’, 300b' tai 1 *«·· 300c') pinta-ala, seinärakenteen takaosa (110a; 110a') ja kulmaosat (' 110b', 110c') on sovitettu etäisyyden päähän tulisijan tulipesää yr :[[[: 25 kivirakenteesta (150) niin, että seinärakenteen ja kivirakenteen väl tuu vähintään yksi puskurointina (152, 153) ilmaimpulssin syöttän :*··. kojonoihin (100, 200, 300), ja että ·«· osa seinärakenteen takaosassa (110a; 110a') olevis . .·. (100a, 200a, 300a; 100a', 200a', 300a') on sovitettu suihkuttamaar * · · 30 ri-ilmaa kohti seinärakenteen kulmaosien (110b tai 110c; 110b' ta • · ··· I ί _ J / J ΑΛΙ_ ΛΛΛΙ_ AAAI £_ 1 JAA ΑΛΑ _ AAA _ J AAI * aaa· i AAA 12 ovat olennaisesti samalla korkeudelle kuin takaosassa (110a1) ole jonojen aukot (100a\ 200a').

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, t u n n e 11 mainitun vähintään kahden aukkojonon (100 ja 200) välissä on a 5 olennaisesti vapaa aukoista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnett aukkojonojen keskinäinen etäisyys (N) on 30 -100 mm.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnett mainitut vähintään kaksi aukkojonoa (100, 200) on sovitettu aika 10 tulipesään (1) kaksi levymäistä sekoituskerrosta (II, III), joissa seki ja pyrolyysikaasu sekoittuvat, joiden sekoituskerrosten paksuus (K] mm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnett aukkojonoissa (100, 200, 300) olevien aukkojen halkaisija on 8 -12

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnett vaakasuuntaisia aukkojonoja (400, 600) on lisäksi sovitettu tulis (220).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tuli n ett u siitä, että se käsittää kaukalomaisen arinan (3), jossa on ) 20 alapää (5) ja seinärakenne (6 - 9), joka käsittää seinät (6, 7), jotk vässä kulmassa (o) toisiinsa nähden ja joihin seiniin on muo< « känomaisia aukkoja (10) paloilman syöttämiseksi arinan lävitse, jc jen pääsuunta on enintään 40 asteen kulmassa ajateltuun viivan ·:··: joka ajateltu viiva on seinässä (6, 7), johon aukot on muodostettu ;***: 25 tuu suorassa kulmassa arinan yläpään (4) määrittelemään tasoon ·· · loin aukkojen (10) pinta-ala lähellä arinan alapäätä (5) on suuremp .···[ pinta-ala lähellä arinan yläpäätä (4).

9. Menetelmä kiinteän polttoaineen polttamiseksi tulis käsittää tulipesän (1) ja arinan (3), jossa on aukot (10) primääri-il 30 miseksi tulipesään, joka tulipesä (1) käsittää seinärakenteen (2 • * 11 13 tetta toistaan vastaan, tunnettu siitä, että seinärakenne (2) käi sän takaosaan sijoittuvan levymäisen takaosan (110a; 110a') ja tu maosiin sijoittuvat levymäiset kulmaosat (110b, 110c; 110b', 110c') nitut aukkojonot (100, 200, 300) on muodostettu, jolloin polttoaineet 5 aikana seinärakenteen (2) ja tulipesää (1) ympäröivän kivirakent olevasta vähintään yhdestä puskurointitilasta (152, 153) syötetään si aukkojonoihin (100, 200, 300), ja aukkojonojen kautta syötetään lipesään (1) sekundääri-ilmaa siten, että osa seinärakenteen (2) (110a) olevista aukoista (100a, 200a, 300a; 100a', 200a', 300a') : 10 sekundääri-ilmaa kohti seinärakenteen kulmaosien (110b tai 110 110c') aukoista (100b, 200b, 300b tai 100c, 200c, 300c; 100b', 200 100c', 200c', 300c1) suihkuavaa sekundääri-ilmaa siten, että suihku siinsa, jolloin ilman syöttö lisäksi suoritetaan siten, että seinärake seinässä olevista aukoista (100a, 200a, 300a; 100a', 200a', 300a' 15 enemmän ilmaa kuin kustakin kulmaosassa (110b tai 110c; 110t olevista aukoista (100b, 200b, 300b tai 100c, 200c, 300c; 100b1, 2 tai 100c', 200c\ 300c1) kahden levymäisen horisontaalisen sekoiti aikaansaamiseksi tulipesässä, joissa sekoituskerroksissa sekund pyrolyysikaasu sekoittuvat turbulenttisesti pyörähtämällä hidastaei 20 tulipesässä. * · * • « I Ml « ♦ »M * * * * • · «M • · • « » • M * · • « · • « * · • · · * · * ··· Ml ♦ * 14