FI116426B - Laitteenhallinnan aloittaminen hallintapalvelimen ja asiakkaan välillä - Google Patents

Description

116426

Laitteenhallinnan aloittaminen hallintapalvelimen ja asiakkaan VÄLILLÄ

KEKSINNÖN ALA

Esillä oleva keksintö liittyy laitteenhallintaan, ja erityisesti laitteenhal-5 linnan aloittamiseen erilaisissa ympäristöissä.

KEKSINNÖN TAUSTA

Uuden matkaviestimen ja tilaajasopimuksen mahdollistamien palveluiden käyttämiseksi matkaviestimessä täytyy asettaa monia asetuksia. Erityisesti matkaviestimellä käytettävät Internet-palvelut vaativat teknologia- ja ope-10 raattorispesifisiä asetuksia ennen kuin matkaviestintä voidaan käyttää Internet-pääsyyn. Laitteenhallinnan merkitys korostuu kun erilaiset tietojenkäsittelylait-teet, kuten matkaviestimet, tulevat entistä kompleksisemmaksi. Käyttäjälle on työlästä ja vaikeaa konfiguroida näitä asetuksia käsin ja näin ollen tarvitaan automatisoituja mekanismeja näiden asetusten lähettämiseksi päätelaitteisiin.

15 Nykyinen menetelmä yhteysasetusten, esimerkiksi GPRS- (General Packet Radio Service), MMS- (Multimedia Messaging Service), sähköposti-, WWW-(World Wide Web), WAP-asetusten (Wireless Application Protocol), lähettämiseksi matkaviestimeen viestillä on varsin hankalakäyttöinen ja vaatii monien . muuttujien tuntemista ensimmäiseltä käyttäjältä. Tyypillisessä tilanteessa, kun V 20 uusi käyttäjä hankkii puhelimen, hänen täytyy tietää tietty aloitusviesti (tavallisesti arvoituksellinen käyttäjälle) lähettääkseen tietyn operaattorispesifisen ‘ ·’ numeron saadakseen tietyn asetuksen. Asetusta vastaanotettaessa käyttäjän .·’ voi olla tarpeen tallentaa asetukset tietyssä järjestyksessä matkaviestimen • ,: toimimiseksi. Kun asetusten määrä kasvaa, kasvaa myös viestien määrä, joita : .· 25 täytyy lähettää asetusten saamiseksi. Suunnitelmia on ollut tarvittavan aloitus- viestin tallentamiseksi SIM-kortille, mikä helpottaisi uusien palveluiden käyt-töönottoa. On kuitenkin mahdollista, että tämänkaltainen SIM-kortti ei sisällä tarvittavia viestejä esim. kun käyttäjä on ostanut uuden tai käytetyn matkaviestimen, joka mahdollistaa uudenlaisten palveluiden käytön. Näissä tapauksissa ·’ 30 käyttäjän täytyy jotenkin selvittää kuinka oikeat asetukset voidaan hankkia , matkaviestimeen. Asiakkaan aloittamaa muutosta asetuksiin voidaan myös . tarvita kun ventovieraillaan verkkojen välillä. Näin ollen asetusten lataamisen ,..,: aloittaminen voi olla käyttäjälle hyvin vaikeaa ja turhauttavaa.

Myös kehittyneempiä laitteenhallintateknologioita on kehitetty. Jul-35 toistu US-patenttihakemus US 2002/0112047 esittää järjestelmän GPRS- 116426 2 verkkoa käyttävien langattomien datapäätelaitteiden hallitsemiseksi, missä lait-teenhallintapalvelin lähettää, vasteena asiakaspäätelaitteen pyynnölle, hallin-takomentoja päätelaitteelle hyödyntäen postilaatikkoa. OMA (Open Mobile Alliance) on kehittänyt laitteenhallintaprotokollan (DM; Device Management).

5 OMA DM-protokolla määrittää protokollan hallintatoimenpiteiden siirtämiseksi asiakkaan ja hallintapalvelimen välillä ja viesteissä käytettävät XML-elementit, näin ollen mahdollistaen erilaisten standardia tukevien laitteiden yhdenmukaisen toiminnan. Tällä hetkellä OMA DM tarjoaa kaksi laitteenhallintateknologi-aa; WAP Push -arkkitehtuuriin perustuvan OMA WAP- asiakkaanvarustamisen 10 (OMA WAP client provisioning) ja SyncML-teknologiaan perustuvan OMA SyncML DM:n. Ideana on muodostaa luotettava yhteys operaattorin DM-palvelimeen yhteysasetusten lataamiseksi. Nämä teknologiat kuitenkin vain määrittävät tiedonsiirron asiakkaan ja hallintapalvelimen välillä eivätkä tarjoa ratkaisua yllä kuvattuun käyttäjän (asiakaspuoli) aloittamiin hallintatoimenpitei-15 siin liittyvään aloitusongelmaan. Asiakaspuolen aloitus on olennaista, jotta loppukäyttäjällä säilyy kontrolli. Vaikka matkaviestin tukee OMA DM-standardia, verkko-operaattorin tai palveluntarjoajaspesifisen laitteenhallinnan aloittaminen on silti hankalaa käyttäjälle.

KEKSINNÖN LYHYT SELOSTUS

. ·, : 20 Keksinnön tavoitteena on siten edelleen helpottaa laitteenhallinnan .*.·[ aloittamista. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä, • a ’ ! tietojenkäsittelylaitteilla ja tietokoneohjelmatuotteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suo-’ ritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

' ;' 25 Keksintö perustuu ideaan välisolmun ylläpitämisestä aloittamispyyn- töjen toimittamiseksi oikeille laitteenhallintapalvelimille asiakkailta vastaanotettujen pyyntöjen perusteella. Välisolmu ylläpitää informaatiota erilaisista halli n-> tapalvelimista. Aloitusviesti lähetetään välisolmulle laitteenhallintaa pyytävältä asiakkaalta, joka esim. tarvitsee asetuksia uudelle palvelulle. Välisolmu valit-30 see sopivan hallintapalvelimen asiakkaalle. Välisolmu voi sitten lähettää pyynnön laitteenhallinnan aloittamiseksi valitulle hallintapalvelimelle.

; ·' Laitteenhallinta on ymmärrettävä yleisesti miksi tahansa aktiviteetik- : si, joka liittyy yhden tai useamman toisen laitteen toimintaan vaikuttavan ase- •: · ·: tuksen ja/tai komennon lähettämiseen ensimmäiseltä laitteelta toiselle laitteel- 35 le. Yksinkertaisimmillaan laitteenhallinta voi olla yhteysasetuksia sisältävän 3 1 16426 yksisuuntaisen viestin lähettäminen hallintapalvelimelta asiakkaalle.

Keksintö mahdollistaa laitteenhallinnan aloittamisen keskitetyn ohjauksen. Käyttäjän tai päätelaitteen ei tarvitse tietää oikeaa laitteenhallintapal-velinta, koska välisolmu määrittää sen. Tämä kannustaa uusien palveluiden, 5 erityisesti matkaviestindatapalveluiden, käyttöönottoon, näin ollen tarjoten parempaa käytettävyyttä käyttäjälle ja mahdollistaen näiden palveluiden käytön kasvun. Itse asiassa käsin tehty syöte päätelaitteen varustamiseksi tulee tarpeettomaksi, koska on mahdollista tavoittaa sopiva laitteenhallintapalvelin päätelaitteen varustamiseksi välisolmun toimesta. Informaatiota uusista tai muut-10 tuneista hallintapalvelimista täytyy päivittää ainoastaan välisolmuun. Tämä on huomattava etu, koska kaikki muutokset hallintapalvelinarkkitehtuuriin/-toimintoihin voidaan piilottaa asiakaspäätelaitteilta ja loppukäyttäjiltä. Päätelaite voi olla konfiguroitu lähettämään aloitusviestin välisolmulle käyttäjän valitessa palvelun ensimmäistä kertaa, mikä tekee uusien palveluiden käyttöönoton 15 erittäin helpoksi käyttäjälle.

On monia tapoja kuinka välisolmu voi auttaa palvelun järjestämisessä. Erään suoritusmuodon mukaisesti aloitusviesti käsittää yksityiskohtaista informaatiota laitteesta, esim. laitemoodin tai yksilöllisen laitetunnisteen. Lai-tespesifistä informaatiota voidaan hyödyntää välisolmussa esimerkiksi lait-20 teenhallintaa varten tai takuuajan määrittämiseksi. Erään suoritusmuodon mu-kaisesti uuden päätelaitteen ensimmäinen käyttöönottokerta voidaan rekiste-: röidä takuuaikojen määrittämiseksi. Erään suoritusmuodon mukaisesti välisol- . . mu määrittää ja lähettää oikeita aloituspyyntöviestejä kaikille laitteenhallinta- .· ·. palvelimille, jotka sisältävät asetuksia laitteen ja/tai tilaajasopimuksen mahdol- ; 25 listamille palveluille. Näin ollen välisolmu voi olla valmistajaspesifinen ja ottaa huomioon laitteenhallintaan liittyvät mallikohtaiset piirteet.

' ·’ Erään toisen suoritusmuodon mukaisesti välisolmu ylläpitää infor maatiota hallintapalvelimien ominaisuuksista ja muodostaa pyynnön valitulle : hallintapalvelimelle tämän informaation perusteella. Aloitusviestiä asiakkaalta 30 voidaan muokata tai kokonaan uusi viesti voidaan luoda pyyntöä varten. Tämä ·, suoritusmuoto ei vaadi, että aloitusviestin asiakkaalta tulisi välttämättä olla 't minkään sovellettavan hallintaprotokollan mukainen, vaan välisolmu voi suorit taa tarvittavan konversion. Järjestelmää voidaan näin ollen esimerkiksi helposti päivittää, koska välisolmun ja hallintapalvelimen välinen protokolla on lä-: i 35 pinäkyvä päätelaitteelle.

116426 4

KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

Keksintöä selostetaan nyt yksityiskohtaisemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 havainnollistaa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon 5 mukaista laitteenhallintajärjestelmää;

Kuvio 2 on vuokaavio, joka havainnollistaa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista laitteenhallinnan aloittamista;

Kuvio 3 on signalointikaavio, joka havainnollistaa konfiguraatiovies-tejä hyödyntävän laitteenhallinnan aloittamista; ja 10 Kuvio 4 on signalointikaavio, joka havainnollistaa laitteenhallintapro- tokollaa hyödyntävän laitteenhallinnan aloittamista.

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuvio 1 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista laitteenhallintajärjestelmää. Järjestelmä käsittää yhden tai useampia päätelait-15 teitä TE, yhden tai useampia laitteenhallintapalvelimia S, ja yhden tai useampia välisolmuja IN. Päätelaite TE käsittää hallinta-asiakastoiminnallisuuden, eli minkä tahansa toiminnallisuuden, joka kykenee vastaanottamaan hallinta-asetuksia ja/tai toimenpiteitä hallintapalvelimelta S. Kuvion 1 esimerkissä päätelaitteet TE saavat verkkopääsyn matkaviestinverkon MNW toimesta; verkko-20 yhteys voidaan kuitenkin järjestää myös langallisten verkkojen kautta. Matka-: (' ’: viestinverkko MNW voi olla mikä tahansa tunnettu tai tulevaisuuden matkavies- : tinverkko, kuten GSM-verkko, GSM/GPRS-verkko, 3G-verkko [esim. 3GPP- järjestelmän (Third Generation Partnership Project) mukainen verkko, tai VVLAN-verkko. Hallintapalvelu S on järjestetty matkaviestinverkkoon MNW tai ’·>, 25 johonkin muuhun verkkoon, johon dataa voidaan lähettää matkaviestinverkos ta MNW. Seuraavissa suoritusmuodoissa on oletuksena, että laitteenhallinnan . , kannalta päätelaite TE toimii asiakaslaitteena ja palvelin S hallintapalvelimena.

:·; : Palvelin S voi hallita useita asiakaslaitteita TE. Verkkopalvelin tai PC (Personal *··* Computer) tyypillisesti toimii palvelimena S. Päätelaite TE on tyypillisesti mat- 30 kapuhelin, PC, kannettava tietokone, tai PDA-laite. On huomioitava, että nämä laitteenhallintaroolit voivat muuttua, eli on mahdollista, että TE:llä ja Sillä on kyky toimia hallintapalvelimena ja/tai asiakaslaitteena.

Eräs laajalti käytetty kuljetuskerroksen palvelu useissa matkavies-‘ : tinverkoissa voidaan järjestää WAP.n toimesta, jonka WSP-kerrosta (Wireless 35 Session Protocol) käytetään tarjoamaan kuljetuspalvelua laitteenhallintasovel- 116426 5 luskerrokselle asiakaslaitteessa TE ja palvelimessa S. WAP-versio 2.0:ssa voidaan käyttää myös HTTP-protokollaa (Hypertext Transfer Protocol). Tässä tapauksessa järjestelmä käsittää ainakin yhden WAP-yhdyskäytävän ja mahdollisesti yhden tai useampia WAP-välityspalvelimia. WAP tukee useita alem-5 man tason siirtotekniikoita, kuten piiri- tai pakettikytkentäistä datan siirtoa tai SMS-pohjaista siirtoa alla olevan matkaviestinverkon MNW ominaisuuksien mukaisesti. Matkaviestinverkon MNW, palvelimien S, ja välisolmun IN väliset yhteydet tyypillisesti järjestetään TCP/IP-protokollalla (Transport Control Pro-tocol/lnternet Protocol).

10 Päätelaitteet TE ja palvelimet S käsittävät muistia, käyttöliittymän, lähettimen ja vastaanottimen datan siirron järjestämiseksi, ja yhden tai useamman prosessorin käsittävän keskusprosessointiyksikön. Hallintadataa voidaan säilyttää S:n muistissa, josta sitä siirretään yhdelle tai useammalle hallittavalle asiakkaalle TE. Vasteena päätelaitteen TE ja hallintapalvelimen S muis-15 tiin tallennettujen tietokoneohjelmakoodien suorittamiselle niiden keskuspro-sessointiyksiköissä, päätelaite TE ja palvelin S toteuttavat laitteenhallinnan aloittamiseen liittyvät keksinnölliset välineet, joiden eräitä suoritusmuotoja on havainnollistettu kuvioissa 2, 3, ja 4. Tietokoneohjelmat voidaan hankkia verkon kautta ja/tai niitä voidaan tallentaa muistivälineille, kuten disketille, CD-20 ROM-levylle, tai muille ulkopuolisille muistivälineille, joista ne voidaan ladata V·; S:n ja TE:n muisteihin. Laitteistoratkaisuja tai laitteiston ja ohjelmiston yhdis- telmäratkaisuja voidaan myös käyttää. On huomioitava, että välisolmun IN ei ·, tarvitse olla erillinen laite, vaan sen toiminnallisuus voidaan toteuttaa missä ; ; tahansa olemassa olevassa tai tulevaisuuden verkkoelementissä, v. 25 Kuvio 2 havainnollistaa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon *, mukaista laitteenhallinnan aloittamista. Asiakaslaitteessa TE syntyy 201 tarve laitteenhallinnan aloittamiseksi. Päätelaite TE voi olla konfiguroitu siirtymään tähän vaiheeseen ja esillä olevaan menetelmään joko automaattisesti ilman ;; : käyttäjän aloitetta tai TE:n käyttäjältä vastaanotetun syötteen perusteella mo- ' · · ‘ 30 nissa erilaisissa tilanteissa, kuten seuraavat: : V; - uuden päätelaitteen TE käyttöönotto ;··*; - tilaajasopimuksen käyttöönotto, mikä tyypillisesti tarkoittaa uutta SIM-moduulia (Subscriber Identity Module) päätelaitteessa TE ’ ·: * * - uuden palvelun varustaminen ' : 35 - verkkovierailu vieraassa verkossa, jonka yhteysasetuksilla pää telaite täytyy varustaa 116426 6 - jo varustetun palvelun asetukset ovat muuttuneet ja ne voidaan muuttaa ainoastaan käyttäjän aloitteesta

- asetusten siirtäminen laitteiden välillä jos käyttäjällä on useita laitteita. Laitteet voivat ottaa palvelimen S tai päätelaitteen TE

5 rooleja vaihdettavasi - käyttäjä menee asetusvalikkoon ja vahingossa syöttää väärät asetukset. Ei ole tarvetta soittaa operaattorin tukilinjalle, vaan laitteenhallinta voidaan aloittaa oikeiden asetusten automaattiseksi lataamiseksi.

10

Riippumatta vaiheen 201 aiheuttavasta tilanteesta, TE muodostaa aloitusviestin ja lähettää 202 sen välisolmulle IN. Aloitusviestin muoto on hyvin joustava, se voi olla S:n ja TE:n välillä käytettävän hallintaprotokollan mukainen tai se voi olla erityisesti räätälöity välisolmulle IN. Välisolmun IN osoite tai 15 numero on edullisesti ennalta tallennettu päätelaitteen muistiin tai päätelaitteeseen TE syötettävissä olevaan ja tilaajan tunnistemoduulin käsittävän IC-kortin muistiin. Päätelaite TE on edullisesti myös järjestetty automaattisesti keräämään kaiken informaation aloitusviestiin; tämä informaatio riippuu valitusta toteutuksesta. Laitteenhallinnan aloittamisesta voidaan tehdä erittäin helppoa 20 päätelaitteen TE käyttäjälle. Yksittäinen oikean ikonin valinta voi aikaansaada päätelaitteen TE siirtymään vaiheisiin 201 ja 202.

: **: Välisolmu IN ylläpitää 203 informaatiota hallintapalvelimista S, joille : se voi lähettää pyyntöjä laitteenhallinnan aloittamiseksi. Välisolmu IN vastaan- . ·. ottaa aloitusviestin päätelaitteelta TE vaiheessa 204. IN on edullisesti konfigu- :v. 25 roitu palvelemaan suurta määrää asiakaslaitteita TE keskitetyn järjestelmän etujen saavuttamiseksi. IN tarkastaa 205 viestin ainakin sopivan hallintapalve- • · limen indikaation osalta, joka hallintapalvelin valitaan vaiheessa 206 hallinta-palvelininformaation perusteella. Pyyntö laitteenhallinnan aloittamiseksi lähete-: tään 207 sitten valitulle hallintapalvelimelle S. Riippuen valitusta suoritusmuo- 30 dosta, pyyntö 207 voi olla aloitusviesti sellaisenaan, muokattu aloitusviesti, tai » ;y, IN:n muodostama kokonaan uusi viesti. Vasteena tälle pyynnölle palvelin S voi .···. sitten aloittaa laitteenhallinnan päätelaitteen TE kanssa. Päätelaite TE vas- ’·’ taanottaa vaiheessa 208 laitteenhallintaviestin palvelimelta S. Riippuen lait- ' teenhallinnan toteutuksesta, TE tallentaa vaiheessa 209 varustetut asetukset 35 tai lähettää laitteenhallintaistuntoviestin palvelimelle S, esim. OMA SyncML DM -protokollan mukaisen asiakkaan alustuspakkauksen.

116426 7

Kuten alla on havainnollistettu, on olemassa monia suoritusmuotoja yllä havainnollistetulle menetelmälle. Tulisi huomioida, että suoritusmuodot eivät ole vaihtoehtoja, vaan TE ja IN voivat tukea kahden tai useamman tämänkaltaisen suoritusmuodon yhdistelmää. Erään edullisen suoritusmuodon 5 mukaisesti tilaajaspesifistä informaatiota siirretään aloitusviestissä 202 ja sitä hyödynnetään 205, 206 välisolmussa IN. IN voi tarkastaa 205 yhden tai useamman tilaajaspesifisen numeron aloitusviestistä. GSM- tai 3GPP-verkkojen ollessa kyseessä tämä numero on edullisesti MSISDN-numero. Koska verkkojen asetukset ovat verkko-operaattorispesifisiä, on mahdollista, että jokaisella 10 verkko-operaattorilla on oma hallintapalvelimensa S. Tällöin riittää, että ylläpidetään 203 hallintapalvelimien S osoitteita tai numeroita operaattori- tai verk-kospesifisesti sen sijaan, että esim. tallennettaisiin niitä tilaajaspesifisesti. TE voi olla järjestetty määrittämään numeron aloitusviestissä. IN voi tarkastaa 205 verkon tai verkko-operaattorin viestin MSISDN-numerosta tai aloitusviestin siir-15 toon assosioidusta IMSI-tunnisteesta. IN esimerkiksi ylläpitää kuvaustaulukkoa (mapping table), jossa matkaviestinmaakoodien ja matkaviestinverkkokoodien yhdistelmiä on liitetty hallintapalvelimien S osoitteisiin. Tällöin IN valitsee 206 määritettyyn operaattoriin liitetyn hallintapalvelimen S. On tärkeää huomioida, että myös kolmas taho, esim. tietty palveluntarjoaja verkko-operaattorin sijaan, 20 voi järjestää hallintapalvelimen S.

Lisäksi myös tilaajaehtoja voidaan ottaa huomioon välisolmussa IN : aloitusviestin tilaajatunnisteen perusteella. Pyyntö esimerkiksi lähetetään aino- ; ; ·; astaan niitä palveluita koskien, joita tilaaja voi käyttää.

.·*. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti päätelaitteeseen TE, V, 25 edullisesti poistettavissa olevaan tilaajatunnistemoduuliin, tallennetaan lista ,! maaspesifisistä välisolmunumeroista tai -osoitteista. Kun tilaaja verkkovierai- lee vieraassa maassa, oikea välisolmu valitaan TE:ssä (vaihe 202) paikalliseen verkkoon tehdyn yhteydenmuodostuksen aikana määritetyn maatunnisteen ; ί perusteella. Seuraavaksi TE lähettää 202 aloitusviestin paikalliselle välisolmul- 30 le IN. Paikallinen IN voi sitten vastaanotettuun aloitusviestiin liitetyn verkkovie-. railtavan paikallisen verkon verkkotunnisteen perusteella valita 206 paikallisen .···. hallintapalvelimen S, joka on järjestetty hallitsemaan paikalliseen verkkoon tai ’·’ sen palveluihin liittyviä asetuksia. Vaihtoehtoisesti aloittaminen voidaan aina järjestää saman IN:n kautta, jolloin ei ole tarvetta tallentaa solmujen IN listaa 35 päätelaitteeseen TE, vaan IN ylläpitää informaatiota myös vieraista hallintapal-velimista S. IN voi tällöin ylläpitää 203 erityistä informaatiota paikallisten verk- 116426 8 kojen asetuksia sisältävistä oletushallintapalvelimista (joita ei ole liitetty tilaajaan tai hänen kotioperaattoriinsa) verkkovierailevia tilaajia varten. Tämä suoritusmuoto mahdollistaa laitteenhallinnan helpon aloittamisen myös verkkovie-railtavissa verkoissa, joissa paikallisia asetuksia usein täytyy konfiguroida 5 verkkovierailevalle päätelaitteelle. Verkkovieraileva päätelaite TE voidaan konfiguroida aloittamaan laitteenhallinnan paikallisen konfiguraation tarjoamiseksi yksittäisestä painalluksesta, jolloin ei vaadita käyttäjältä mitään tietoa paikallisesta verkosta. Esimerkiksi, kun Suomessa varustettu päätelaite verkkovierai-lee Australiassa, yksittäinen sopivan ikonin valinta voi aloittaa laitteenhallinnan 10 (vaiheet 201, 202). IN:n toimesta valitaan sopiva hallintapalvelin S varustamaan paikalliset asetukset päätelaitteeseen TE.

Erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti aloitusviesti päätelaitteelta TE käsittää laitespesifistä informaatiota. Tämä informaatio voi olla laitetunniste, kuten IMEI (International Station Equipment Identity), päätelaite-15 mallitunniste, tai jotakin muuta päätelaitteen TE ominaisuuksiin liittyvää informaatiota. TE voi esimerkiksi olla järjestetty sisällyttämään mitä tahansa SyncML DM.n mukaisen asiakaslaitteen Devlnfo-hallintaobjektissa säilytettävää laitespesifistä informaatiota. TE voi näin ollen ottaa huomioon päätelaitteen TE laitemallispesifiset ominaisuudet valitessaan hallintapalvelinta S ja/tai 20 muodostaessaan pyyntöä 206 valitulle hallintapalvelimelle S. Tätä informaatio-ta voidaan käyttää esimerkiksi muodostamaan sopiva pyyntö hallintapalvelimelle S. IN voi olla konfiguroitu ainoastaan lähettämään pyyntöjä sellaisille pääsyasetuksille, joita päätelaitemalli kykenee tukemaan, jolloin ei-yhteensopivat asetuspakkaukset TE.IIe tai ominaisuuksien tarkastus palveli-v. 25 mella S voidaan välttää. Eräs tapa toteuttaa tämä suoritusmuoto on, että IN ylläpitää päätelaitetunnisteisiin tai edullisemmin päätelaitemallitunnisteisiin liitettyä laiteominaisuusinformaatiota. Eräs toinen tapa on määrittää yksityiskohtaisempaa ominaisuusinformaatiota päätelaitteessa TE ja lähettää sitä IN:lle : : : aloitusviestissä.

30 Erään suoritusmuodon mukaisesti välisoimut IN ovat päätelaiteval-

mistajaspesifisiä, esim. Nokia tarjoaa yhden tai useamman välisolmun kaikille .··*. Nokia-päätelaitteille. IN voi ylläpitää listaa rekisteröidyistä päätelaitteista TE. IN

tarkastaa laitetunnisteen ja rekisteröi sen listalle, kun vastaanotetaan uusi tun-’·-* niste. Laiteinformaatiota voidaan käyttää montaa eri tarkoitusta varten, tämä 35 suoritusmuoto tarjoaa esim. työkalun takuuaikojen luotettavaksi määrittämiseksi päivästä, jolloin laite todella on otettu käyttöön. Erään lisäsuoritusmuo- 11&'12 6 9 don mukaisesti laiteinformaatiota voidaan käyttää ohjelmistopäivitystarkoituk-sia varten. Tässä suoritusmuodossa ohjelmistoversionumeroa TE:ltä käytetään, kun valitaan ohjelmistopäivityspakkauksia valitun laitteenhallintapalveli-men S lähetettäväksi.

5 Kuten on jo kuvattu, IN ylläpitää 203 ainakin osoitteistusinformaatio- ta yhdellä tai useammalla tavalla TE:n tilaajaan, TE:n käyttämään verkkoon tai palveluun, ja/tai päätelaitteeseen TE liitetyistä hallintapalvelimista. IN voi erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti myös ylläpitää 203 lisäinformaatiota hal-lintapalvelimien S ominaisuuksista. Tämä ominaisuusinformaatio voi käsittää 10 listan hallittavista verkoista, asetuksista ja informaatiota hallintapalvelinten S tukemista protokollista. IN voi esimerkiksi ylläpitää listaa sopivista viestimuo-doista vaiheessa 207 lähetettäville viesteille. Tätä hallintapalvelinominaisuusin-formaatiota voidaan käyttää valitessa 206 sopivaa hallintapalvelinta ja/tai muodostettaessa pyyntöä. On edelleen mahdollista, että yhtä tai useampaa asia-15 kaslaite-, palvelinlaite- tai tilaajaominaisuutta kysytään joltakin IN:n ulkopuoliselta entiteetiltä, esim. tilaajarekisteristä.

Kuvio 3 havainnollistaa konfiguraatioviestejä hyödyntävän laitteen-hallinnan aloittamista. Hallintapalvelin S voi olla mikä tahansa verkkoasetuksia tarjoava verkkoelementti, kuten Internet-pääsypisteasetuksia tarjoavan paikal-20 lisen verkko-operaattorin omistama palvelin. Vaikka mitään spesifistä asiakas-'. i palvelinprotokollaa ei tarvita, TE toimii varustamispalvelimelta S asetuksia vas- taanottavana asiakkaana. Kuten kuvion 2 yhteydessä havainnollistettiin, väli-solmu IN valitsee sopivan hallintapalvelimen S TE:n aloitusviestin 301 ja hallin-·. tapalvelininformaation perusteella ja lähettää ainakin yhden pyynnön palveli- i *, 25 melle S. Aloitusviesti 301 voi olla esimerkiksi lyhytsanoma. Kuvion 3 esimer-

‘ ! kissä välisolmu IN voi tarkistaa päätelaitteen TE ja valitun hallintapalvelimen S

(siihen liittyvän verkon) ominaisuudet. Tämän tarkastuksen perusteella se lähettää pyyntöjä hallintapalvelimelle S GPRS-asetuksista 302, WAP-asetuksista ·; : 303, ja MMS-asetuksista (Multimedia Messaging Service) 304.

30 Palvelin S lähettää vasteena pyynnöille 302, 303, ja 304 GPRS- :Y: asetusviestin 305, WAP-asetusviestin 306, ja MMS-asetusviestin (Multimedia .··. Messaging Service) 307. Vaikka kuviossa 3 ei olekaan tätä esitetty, päätelaite

’·’ TE hyväksyy nämä viestit yksitellen ja sovittaa asetukset niiden mukaisesti. IN

*-’ voi tällöin pyyntöjen 302-304 oikealla järjestyksellä varmistaa, että asetukset : 35 lähetetään TE.IIe oikeassa järjestyksessä. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti IN:n toiminnot ovat läpinäkyviä palvelimelle S, jolle pyynnöt 302- 116426 10 304 näyttävät tavanomaisilta konfiguraatiopyynnöiltä päätelaitteesta TE.

Kuvio 4 havainnollistaa laitteenhallintaprotokollaa, tässä suoritusmuodossa SyncML DM (Device Management) -protokollaa hyödyntävän lait-teenhallinnan aloittamista. SyncML-laitteenhallintastandardin mukaisesti asia-5 kaslaitteena toimiva päätelaite TE näin ollen käsittää asiakasagentin CA, joka huolehtii asiakaslaitteessa hallintaistuntoon liittyvistä toiminnoista. SyncML DM-palvelimena toimiva laite S käsittää palvelinagentin SA. Hallittavat asiat on asiakaslaitteessa TE järjestetty hallintaobjekteiksi. Hallintaobjektit ovat kokonaisuuksia asiakaslaitteessa ja hallittavissa hallintapalvelimen S hallintako-10 mennoilla. Hallintaobjekti voi olla esimerkiksi kokonaisluku tai suuri kokonaisuus, kuten taustakuva tai näytönsäästäjä. DM-protokollalla suoritettavissa olevat hallintaobjektiin kohdistuvat toiminnot voivat pitää sisällään paramet-riavainten ja arvojen lukemisen ja asettamisen. Eräs toinen hallintaobjekti voisi olla ajonaikainen ympäristö ohjelmistosovelluksille laitteessa. Tämänkaltaiseen 15 objektiin kohdistuvat toiminnot voisivat pitää sisällään ohjelmistoelementtien asentamisen, päivittämisen, tai asennuksen purkamisen.

Välisolmu IN valitsee sopivan hallintapalvelimen S TE.n aloitusviestin 401 perusteella ja lähettää pyynnön 402 palvelimelle S. Pyyntöä voidaan muokata IN:ssä palvelimen S ymmärtämään muotoon, jos aloitusviestiä ei voi-20 da sellaisenaan lähettää palvelimelle S. Viestit 401 ja 402 voivat hyödyntää jo : SyncML DM -spesifikaatioissa määritettyjä piirteitä, kuten määritettyjä viesti- muotoja. Pyyntö 402 voi esimerkiksi perustua DM WSI:n (Web Services Interface). WSI mahdollistaa ulkopuolisten sovellusten pääsyn laitteenhallintapalve-luihin.

. ! 25 Jotta laite voi aloittaa hallintaistunnon, sen täytyy olla varustettu ' ; SyncML DM-asetuksilla. Prosessia laitteen muuttamiseksi varustamattomasta,

tyhjästä, tilasta tilaan, jossa se voi aloittaa hallintaistunnon, kutsutaan SyncML

DM- bootstrap-prosessiksi. Näin ollen, jos päätelaite TE ei ole aiemmin suorit- :; tanut tämänkaltaista SyncML DM- bootstrap-prosessia, se täytyy suorittaa : 30 TE.IIe, kuten viestissä 403 on havainnollistettu. Palvelin edullisesti lähettää ... bootstrap-viestin TE:lle riippumatta siitä, onko TE:tä varustettu aiemmin. Tämä ,··, suoritusmuoto mahdollistaa luotettavamman laitteenhallinnan aloittamisen, • » •' koska tilanteet, joissa varustamisinformaatio TE:ssä ei ole enää validi, voidaan välttää. Ennen bootstrap-viestin 403 muodostamista ja lähettämistä palvelin S 35 voi tarkastaa asiakkaan ominaisuudet SyncML DM.ää tukevasta ominaisuus-tietokannasta, esimerkiksi Nokian päätelaitteen hallintapalvelimesta. Asiak- 116426 11 kaalle TE voidaan sitten suorittaa bootstrap-prosessi viestin 403 mukaisesti. On tärkeää huomioida, että laite TE voidaan järjestää lähettämään aloitusviestin kuvion 2 vaiheessa 202 jopa vaikka sitä ei ole varustettu SyncML-laitteenhallinta-asetuksilla. SyncML DM on suunniteltu toteuttamaan monien 5 erityyppisten laitteiden hallintavaatimukset. Tällä hetkellä on määritetty kaksi profiilia, WAP ja Plain, mutta SyncML DM:n kohdistuvan kiinnostuksen ja käytön kasvaessa voidaan lisätä enemmän profiileita. WAP-profiilin tapauksessa päätelaitteelta TE palvelimelle S ei ole vastausta bootstrap-viestille 403. Mikä tahansa bootstrap-profiili voidaan aloittaa välisolmusta IN. SyncML DM-10 bootstrap-prosessin muiden yksityiskohtien osalta viitataan OMA SyncML -spesifikaatioon “SyncML Device Management Bootstrap”, versio 1.1, 15. helmikuuta 2002, 18 sivua.

Bootstrap-prosessin jälkeen, tai jos TE on aiemmin varustettu SyncML-laitteenhallinta-asetuksilla, viestin 403 jälkeen, voidaan aloittaa 15 SyncML-laitteenhallintaistunnon aloittaminen. WAP-profiilin tapauksessa jo bootstrap-viesti 403 voi käsittää hälytysinformaatiota (alert) DM-istunnon aloittamisen käynnistämiseksi päätelaitteesta TE. Muutoin palvelin S lähettää pakkauksen #0: Hälytys palvelimelta 405 TE.IIe. TE voi sitten vastata hälytysin-formaatioon pakkauksella #1 Asiakkaan aloitus 406. Seuraavaksi pakkaukset 20 #2 407, #3 408, ja #4 409 voidaan lähettää SyncML DM -spesifikaatioiden ·.« mukaisesti. SyncML-laitteenhallintaprotokollan yksityiskohtaisemman kuvauk- *. sen osalta viitataan SyncML -organisaation spesifikaatioon ‘SyncML Device

Management ProtocoP, versio 1.1, 15. tammikuuta 2002, 37 sivua.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti käytetään WAP tarjon-25 tateknologiaa (WAP Push) TE:n ja IN.n välillä aloitusviestin 301, 401 siirtämi-seksi. Välisolmun IN ja palvelimen S välinen rajapinta voi perustua laitteenhal-linnan WWW-palvelurajapintaan ja näin ollen pyyntö 302, 303, 304, 402 voidaan toteuttaa HTTP:llä.

: Erään lisäsuoritusmuodon mukaisesti välisolmu IN kykenee havait- 30 semaan, käyttäen yksilöllistä laite- tai tilaajatunnistetta aloitusviestistä, että asiakaslaite TE täytyy varustaa yrityskäyttöä varten operaattorin datansiirto-palvelun lisäksi. Tämä aikaansaa IN:n edelleenlähettämään laiteinformaatiota yrityksen hallintapalvelimelie verkko-operaattorin hallintapalvelimen lisäksi. Yrityksen hallintapalvelin voi lähettää yhteysasetukset asiakkaalle esimerkiksi ‘:'': 35 älyviestinnän (Smart Messaging) kautta tai käyttäen WAP bootstrap-prosessia.

1U426 12 Tämä suoritusmuoto auttaa yrityksiä seuraamaan varustettuja laitteita ja päivittämään yhteysasetuksia tarvittaessa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön ajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot 5 eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

i

J

» * 4 1 4 » » • 1 » t ♦

* < I

>

f I I

* I · I i i f 1 * ·

I < I

* I I

t (

f I

* I » I I »

1(1 I

* · I »

• » I

* I 1 1 t I 1 » t »

» I

t » 1 t I I I i t I I » 44»1

» I

Claims (9)

11-5426

1. Menetelmä laitteenhallinnan aloittamiseksi hallintapalvelimen (S) ja asiakkaan (TE) välillä, joka menetelmä käsittää: lähetetään pyyntö hallintapalvelimelle (S) laitteenhallinnan aloittami-5 seksi asiakasta (TE) varten, lähetetään laitteenhallintaviesti hallintapalvelimelta (S) asiakkaalle (TE) vasteena pyynnölle, tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää: lähetetään (202) aloitusviesti asiakkaalta (TE) välisolmulle (IN), joka 10 ylläpitää informaatiota hallintapalvelimista (S), tarkastetaan (205) aloitusviesti välisolmussa (IN), valitaan (206) sopiva hallintapalvelin (S) asiakasta (TE) varten väli-solmun (IN) toimesta aloitusviestin ja hallintapalvelininformaation perusteella, ja 15 lähetetään (207) pyyntö hallintapalvelimelle (S) välisolmusta (IN).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan pyyntö välisolmussa (IN) muokkaamalla vastaanotettua aloitusviestiä. . 20

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylläpidetään (203) välisolmussa (IN) informaatiota hallintapalvelimi-en (S) ominaisuuksista, valitaan (206) sopiva hallintapalvelin (S) välisolmun (IN) toimesta 25 ominaisuusinformaation perusteella, ja/tai - .* muodostetaan pyyntö välisolmun (IN) toimesta ominaisuusinformaa tion perusteella.

• 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, . tunnettu siitä, että 30 lähetetään (202) laitespesifistä informaatiota asiakkaana toimivasta < I laitteesta (TE) aloitusviestissä, valitaan (206) sopiva hallintapalvelin (S) välisolmun (IN) toimesta ; ; ’: vastaanotetun laiteinformaation perusteella, ja/tai muodostetaan pyyntö välisolmun (IN) toimesta vastaanotetun laite-35 informaation perusteella. 116426

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välisolmu (IN) on järjestetty ylläpitämään assosiaatioita hallintapal-velimista (S) verkko- tai verkko-operaattoritunnisteisiin, 5 aloitusviesti käsittää ainakin yhden tunnisteen, tai on assosioitu ai nakin yhteen tunnisteeseen, jolla asiakkaalle (TE) palveluita tarjoava verkko tai verkko-operaattori voidaan määrittää, välisolmu (IN) on järjestetty määrittämään verkon tai verkko-operaattorin tunnisteen aloitusviestistä, ja 10 välisolmu (IN) on järjestetty valitsemaan verkon tai verkko-operaat torin tunnisteeseen assosioidun hallintapalvelimen (S).

6. Laitteenhallintajärjestelmä, joka käsittää hallintapalvelimen (S) ja asiakkaan (TE), missä hallintapalvelin (S) on järjestetty vastaanottamaan pyynnön laitteen-15 hallinnan aloittamiseksi asiakkaalle (TE), ja hallintapalvelin (S) on järjestetty lähettämään, vasteena pyynnölle, laitteenhallintaviestin asiakkaalle (TE), tunnettu siitä, että asiakas (TE) on järjestetty lähettämään (202) aloitusviestin hallinta- 20 palvelimista (S) informaatiota ylläpitävälle välisolmulle (IN), . : välisolmu (IN) on järjestetty tarkastamaan (205) aloitusviestin, välisolmu (IN) on järjestetty valitsemaan (206) sopivan hallintapalve- ·, limen (S) asiakkaalle (TE) alustusviestin ja hallintapalvelininformaation perus- « ! teella, ja 25 välisolmu (IN) on järjestetty lähettämään (207) pyynnön hallintapal- : ·’ velimelle (S).

7. Tietojenkäsittelylaite laitteenhallintajärjestelmää varten, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite käsittää: j,:* ; välineet informaation ylläpitämiseksi (203) laitteenhallintapalvelimis- : 30 ta (S), Λ välineet aloitusviestin vastaanottamiseksi (204) laitteenhallinta-asia- kaslaitteelta (TE), ’': ’ välineet aloitusviestin tarkastamiseksi (205), :, ,: välineet sopivan hallintapalvelimen (S) valitsemiseksi (206) aloitus- '; : 35 viestin ja hallintapalvelininformaation perusteella, ja 11GH2& välineet pyynnön lähettämiseksi (207) valitulle hallintapalvelimelle (S).

8. Tietojenkäsittelylaite (TE), joka käsittää välineet laitteenhallinnan asiakkaana toimimiseksi, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite (TE) li- 5 säksi käsittää: välineet informaation ylläpitämiseksi ainakin yhdestä välisolmusta (IN) laitteenhallinnan aloittamista varten, välineet välisolmulle (IN) sovitetun aloitusviestin muodostamiseksi vasteena tarpeelle aloittaa laitteenhallinta tietojenkäsittelylaitetta (TE) varten, 10 ja välineet aloitusviestin lähettämiseksi (202) välisolmulle (IN).

9. Tietokoneohjelmatuote, tunnettu siitä, että tietokoneohjelma-tuote käsittää tietokoneohjelmakoodia, joka tietojenkäsittelylaitteessa suoritettuna aikaansaa tietojenkäsittelylaitteen: 15 ylläpitämään (203) informaatiota laitteenhallintapalvelimista (S), vastaanottamaan (204) aloitusviestin laitteenhallinta-asiakaslaitteel- ta (TE), tarkastamaan (205) aloitusviestin, valitsemaan (206) sopivan hallintapalvelimen (S) asiakasta varten 20 aloitusviestin ja hallintapalvelininformaation perusteella, ja . ’. : lähettämään (207) pyynnön valitulle hallintapalvelimelle (S). • · * I » * · * I * 1 · • · » · * » « • 1 1 * 1 s I * · 1 · S I 116426