FI116307B - Tela rainamaisen tuotteen lämpö- ja mekaaniseksi käsittelemiseksi - Google Patents

Description

116307

TELA RAINAMAISEN TUOTTEEN LÄMPÖ- JA MEKAANISEKSI KÄSITTELEMISEKSI

5 Tämän keksinnön kohteena on tela rainamaisen tuotteen lämpö- ja mekaaniseksi käsittelemiseksi, joka tela käsittää pitkänomaisen lämpöeristyksen kehällä.

Yleensä pyritään muodostamaan lämmitettävät tai jäähdytettävät telat raina-10 maisten tuotteiden lämpö- ja mekaaniseksi käsittelemiseksi niin, että pintalämpötila on tasainen koko kosketusalueella. Telan muodon tulee lämpölaajenemisesta huolimatta pysyä ympäristön lämpötilan aikaansaamassa muodossa, mikä on ainoa tapa varmistaa, että puristus on nipissä tasainen.

15 Eräs erityinen ongelma tässä suhteessa on aina telan kehäosa tai, tarkemmin sanottuna, se osa, jossa rainamainen väliaine päättyy. Siinä kohdassa esimerkiksi kuumennettavissa teloissa lisääntyvä lämmön väheneminen rainan toimesta päättyy ja lämpö luovutetaan ympäristöön vain konvektion ja - yleensä merkityksettömän - säteilyn kautta. Koska tämä lämpövirtaus on huomattavasti 20 pienempi kuin rainassa, lämpötila nousee telan pintaosassa, jossa ei ole raina-kosketusta. Lämmön johtuessa telan pinnan alle tämä lämpötilan nousu ulottuu .·. yleensä myös rainan reunaosaan, jossa sillä on negatiivinen vaikutus käsittelyn tulokseen.

;**. 25 Tähän lämpötilan nousuun liittyy myös telan halkaisijan lämpölaajeneminen, mikä johtaa nipin pienenemiseen paperirainan reunaosassa, jossa erityinen pu-'···' ristus rainaan lisää ja johtaa negatiiviseen vaikutukseen käsittelyn lopputulok-sessa. Mikäli paperikonekalantereissa rainaa ylipuristetaan päistään tällä tavalla, paperi tulee ohuemmaksi ja menettää jäykkyytensä.

·:··: 30 ·"*: Kun telan kuuma kehäosa tulee kosketukseen vastatelan kanssa, tämä voi • ·» \ myös aiheuttaa vahinkoa, mikäli esimerkiksi vastatela on pinnoitettu lämpöher- ;;; källä taipuisalla pinnoitteella.

35 Kehän kuumentamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen on ehdotettu ja : * ·. f kokeiltu lukuisia toimenpiteitä. Vastaavasti tähän liittyvää kirjallisuutta on laajasti. Esimerkiksi julkaisussa DE 3140425 on esitetty tela, jossa on kutistussovituk- 2 116307 sen pakkosiirtäjä. On tarkoitus, että lämpövirta pienenee lämmönsiirtoväliai-neesta telan pintaan sisäpuolisella eristyksellä. Tämä vähentää sekä pintalämpötilaa ja laajenemista että siihen liittyvää ns. oxbow-efektiä kehäosassa.

5 Kun ovat kysymyksessä telat, joita kuumennetaan lämmönsiirtoväliaineella, joka virtaa akselin suuntaisissa kanavissa telojen pinnan lähellä, on korkeamman kuumatason omaavasta kehäeristyksestä tullut tunnettua tekniikkaa. Siinä tapauksessa eristys on aikaansaatu putkilla tai kuorilla, jotka ovat eristävää materiaalia, kuten Teflonia, ja jotka on asennettu kanavien reunaosiin.

10

Koska tela-akselin laajeneminen vaikuttaa myös telarungon muotoon kehä-osassa, eriste on ulotettu myös lämpökäsittelytelojen akselialueelie, mistä eräänä esimerkkinä on julkaisu DE 35 18 808 C2. Tämä vaatii yleensä sen, että normaalisti putkimaisen telarungon muuttuminen soikeaksi lineaaripuristuksen 15 vaikutuksesta, akselin jäykistysefekti ja materiaalien erilaiset lämpölaajenemis-kertoimet sovitetaan tarkasti eristyksessä tapahtuviin toimenpiteisiin.

Yhteistä näille optimointikeinoille on, että ne voidaan määrittää vain erityisiä toimintaolosuhteita varten, eli heti kun toimintaolosuhteet, esimerkiksi rainale-20 veys tai lämpötilat muuttuvat, epäkohdat esiintyvät enemmän tai vähemmän vakavasti. Otettaessa huomioon kaikki vaikuttava tekijät, tehtävä on vaikea. Jo-, pa optimoinnin jälkeen on usein tarpeen sovittaa valittujen eristystoimenpiteiden : mitoitus todellisuudessa havaittuihin toimintatuloksiin.

25 Tämän vuoksi ei ole ollut puutetta ehdotuksista kuumennuksen toteuttamiseksi kehäosassa muuttuvasti lämpötila- ja painejakauman pitämiseksi myös mahdol-lisimman optimaalisena annettujen muutosten suhteen toimintakäyttäytymises-’··· sä.

‘:: 30 Tästä osoituksena esitetään eräitä tunnettua tekniikkaa esittäviä julkaisuja.

. ’·, Esimerkiksi julkaisussa DE 3014891 A1 on esitetty kuumennettavien telojen I’.! kehäosien erillistä lämpökäsittelyä erillisillä lämmönsiirtoväliainepiireillä. Tämä ajatus edellyttää pyörivien putkien olemassaoloa, joissa on enemmän kuin kaksi : *·· 35 liitosta, kun vain yksi akseli on käytettävissä lämmönsiirtoväliaineen syöttöä ja poistoa varten. Sikäli kuin tiedetään ei ole olemassa pyöriviä putkia, joissa olisi tarvittavat poikkileikkaukset ja ideaa ei ole otettu käyttöön.

3 116307

Julkaisussa DE 4343172 C1 on esitetty kehäporauksilla varustetun lämpökä-sittelytelan runkoon muodostettavaksi useita syöttökohtia lämmönsiirtovä-liainetta varten, jotka leikkaavat kehäporaukset eri etäisyyksillä kehästä. Käyt-5 tämällä ulkoisesti ohjattavia sulkuventtiilejä lämmönsiirtoväliaine voidaan sitten syöttää sisään ja ulos eri etäisyyksillä kehästä. Kuitenkaan tällaista muuttuvaa kehäkuumennusta ei myöskään ole koskaan toteutettu, koska raskaasti kuormitetun telarungon heikentäminen kehäosassa useilla toisiinsa yhtyvillä porauksilla ei ole ongelmatonta.

10

Julkaisussa DE 3140425 A1 on esitetty pakkosyöttöinen tela, jossa käytetään aksiaalisesti muuttuvaa lämpöeristysholkkia paikoittimen päällä, jota paikoitinta ohjataan ulkopuolelta ruuvikierteellä termiseksi vaikuttamiseksi kehäosaan.

15 Sama idea löytyy julkaisusta DE 4244812 C2, kuitenkin kehäporattua telavaip-paa varten ja sitä sovelletaan sen sisällä käytettäviin eristeputkiin. Kuten julkaisussa DE 3140425, tarkoitus on aikaansaada ulkopuolinen hoikin tai eristemateriaalin aksiaalinen siirtyminen pyörittämällä paikoitinta, jota ohjataan ulkopuolelta, ja johon on sovitettu ruuvikierre.

20

Kuitenkaan tähän päivään mennessä aksiaalisesti siirtyviä eristysholkkeja ei ole . otettu käyttöön - ei pakkosiirtoteloissa eikä kehäporatuissa teloissa.

. Syy tähän näyttäisi olevan siihen liittyvä hankala tiivistysongelma. Niinpä on 25 tarkasti huolehdittava, että öljyllä ohjattavat osat tiivistetään niin, että kuumaöl-jyä ei mene hukkaan kun on kysymys moderneista kuumaöljylämmitteisistä te-loista, joissa kuumaöljy ohjataan akselilaippojen jakokanavien kautta kehäpora-uksiin. Tällaisiin teloihin on suunniteltu erityisesti kaksoistiivistysjärjestelmät, joissa öljyn on voitettava kaksi peräkkäistä tiivistettä, ennen kuin vuotoa voi ta-30 pahtua. DE 4244812 C2 vaatii kunkin kehäporauksen kummallekin puolelle tii-vistetyn, pyörivän lisäputken ulkopuolelle paikoittimia varten.

Eristysholkkien sijoittaminen yhdessä yhdelle puolelle telaa ei ole mahdollista. Kutakin hoikkia on liikuteltava yksilöllisesti. Sama pätee myös sijoitettaessa ’>· 35 eristysrengasta julkaisun DE 3140425 A1 mukaiselle pakkosiirtotelalle, koska : /. i yksi säätöruuvi vääntää rengasta.

4 116307

Lopuksi, koska ei ole minkäänlaista ulkopuolista indikaattoria yksittäisten aksi-aalisuunnassa liikutettavien eristysholkkien hetkellisten asemien havaitsemiseksi. Näin ollen on helppoa kuvitella, että jopa pienikin käyttöhenkilökunnan huolimattomuus ja asemointivaiheiden epätäydellinen dokumentointi voi johtaa 5 täydelliseen virhesu unta ukseen hoikkien paikan suhteen, mikä voidaan sitten korjata purkamalla telan akseli.

Pelkkä eristysholkkien siirtäminen on epäedullista, koska siirto kohti telan keskustaa jättää eristämättömän alueen telan kehälle, mikä johtaa telan rungon 10 kuumenemiseen alueella, josta lämpöä ei oteta pois.

Akseliosan lämpöefektin säätäminen lämpökäsittelytelan käyttöpäässä on aiheen julkaisussa DE 19513500.8-12. Osa lämmönsiirtoväliainevirtauksesta on suunnattu akselin keskiosan läpi akselin halkaisijan sovittamisen helpottami-15 seksi vaihteleviin lämpötiloihin tässä osassa tapahtuvan kuumennuksen johdosta, eli telan muoto kehäosalla muuttuu akselin muodon kautta eikä telarun-gon lämpötilan itsensä vaikutuksesta.

Keksinnön, joka kohdistuu telaan rainamaisen tuotteen lämpö- ja mekaaniseksi 20 käsittelemiseksi, joka tela käsittää kehällä lämpökäsittelykanavat lämpökäsitte-lyväliainetta varten, tarkoituksena on aikaansaada pitkänomainen kehäeristys lämpökäsittelykanavia varten, joka eristys on luotettavasti tiivistettävissä ja ra-kenteeltaan yksinkertainen.

25 Tela, siten kuin keksintö sen määrittelee, käsittää telarungon, jossa on lämpö-käsittelykanavat lämpökäsittelyväliainetta varten, jotka lähtevät telarungon aina-kin yhden päädyn alueelta tai sen läheltä. Lämpökäsittelyväliaine kuumentaa tai ’···* jäähdyttää telakuorta ja rainamaista tuotetta. Lämpökäsittelykanavat on suunnattu edullisesti telarungon akselin suuntaisesti ja ne on edullisesti muodostettu 30 aksiaalisiksi kehäporauksiksi. Kuhunkin lämpökäsittelykanavaan on muodos- * * · tettu telarungon päässä eristyslaitteen avulla lämpökehäeristys lämpökäsittely-. .·. kanavien läpi viilaavan lämpökäsittelyväliaineen ja telarungon välille. Tela kä-sittää lisäksi akselilaipan, joka on kiinnitetty, edullisesti pulttien avulla, telarun-'! * koon. Akselilaippaan on asennettu eristyslaitteisiin liitetyt toimielimet.

: *·· 35 :,*>· Keksinnön mukaisesti kukin eristyslaite on pidennettävissä lämpökäsittely-kanavien pituussuunnassa. Lisäksi kukin toimilaite on asennettu liikutettavasti 5 1 1 6 3 O 7 akselilaippaan ja on kiinnitettävissä liikutussuunnan suhteen. Kukin toimilaite on liitetty yhden eristyslaitteen liikutettavaan osaan ja saattaa tämän osan omaan siirtoliikkeeseen. Liitos on edullisesti täysin jäykkä ja voi olla esimerkiksi hitsattu. Periaatteessa kuitenkin mikä tahansa liitostapa on mahdollinen.

5

Eristyslaitteet voidaan toteuttaa suoraan lämpöeristävästi siten, että eristävänä välikerroksena ne vähentävät lämmönsiirtymistä lämpökäsittelyväliaineen ja telan välillä. Ne voidaan toteuttaa kuitenkin myös siten, että vaikka ne sallivatkin lämpökäsittelyväliaineen suoran kosketuksen kanavaseinämään eristetyssä 10 kanavaosassa, ne estävät lämpökäsittelyväliaineen virtauksen ja siten niinikään vähentävät lämmönsiirtoa lämmönsiirtoväliaineen ja telan välillä verrattuna rajoittamattomaan virtaukseen.

Edullisissa toteutusmuodoissa eristyslaitteet on muodostettu teleskooppisiksi ja 15 niihin kuuluu ainakin elementit jotka ovat liikutettavissa toistensa suhteen, jolloin edullisesti yksi elementeistä on kiinteästi sijoitettu vastaavaan lämpökäsittely- kanavaan ja muodostaa eristyslaitteen lämpöä eristävän pitkänomaisen osan, edullisesti kehän päätyosan, ja toinen elementti tai elementit voidaan liikuttaa toimilaitteilla, ja sitä tai niitä kutsutaan myös jatkossa liikutuselementiksi tai - 20 elementeiksi. Eristyslaite, joka on pidennettävissä, voidaan myös muotoilla siten, että eristyslaitteen pitkänomainen osa, edullisesti kehän päätyosa, on . muodostettu suoraan osasta lämpökäsittelykanavaa, johon ja josta : liikutuselementti on liikutettavissa. Lämpökäsittelykanavaan on muodostettu . .·. matalavirtaus eristystila, ns. kuollut tila. Tällainen eristystila on edullisesti * * · 25 muodostettu pohjareiäksi, jossa ei ole läpivirtausta alaspäin syötöstä ja/tai poistosta. Molemmissa toteutusmuodoissa liikutuselementti on ainakin yhdessä liikeasennossaan, edullisesti kaikissa liikeasennoissaan, päällekkäin ’···* eristyslaitteen pitkänomaisen osan kanassa, jonka pitkänomaisen osan muodostaa toinen elementti, joka on järjestetty lämpökäsittelykanavaan , tai 30 joka on muodostettu vastaavasti virtaustekniikan avulla. Muissa edullisissa ,..·* toteutusmuodoissa kukin eristyslaite voidaan toteuttaa yhtenä kappaleena, . !·. erityisesti eristyspalkeena, joka on esimerkiksi lämpöeristävää materiaalia tai metallia, joka on taiteltu lämpökäsittelykanavan pituussuunnassa. Tällaisessa *!* yksiosaisessa rakenteessa eristyslaitteen pää on edullisesti kiinnitetty i ’·· 35 vastaavaan lämpökäsittelykanavaan, ja toinen pää muodostaa liikutuselementin, jota voidaan liikuttaa toimilaitteella. Kunkin eristyslaitteen yksittäiset elementit toimivat lämpöä eristävästi ja/tai virtausta estävästi kaikissa 6 116307 ylempänä esitetyissä toteutusmuodoissa.

Lämpöä eristävä pitkänomainen osa voidaan muodostaa, kuten mainittiin, eris-tyssisäkkeellä, pelkästään virtaustekniikan avulla, tai molempien yhdistelmällä.

5 Kun se muodostetaan eristyssisäkkeellä, eristyssisäke tehdään edullisesti lämpöä eristävästä materiaalista, kuten esimerkiksi Teflonista tai keraamisesta materiaalista. Eristävä pitkänomainen osa voidaan myös muodostaa, niinikään edullisesti, muotoilemalla eristystila eristysraon muodossa lämpöeristyskanavan seinämän ja eristyssisäkkeen väliin. Vaikka eristysrako täytetään lämpöä eristä-10 väliä väliaineella, tällä ei ole lainkaan, tai ei ole esteetöntä, läpivirtausta. Eristys-rako on siten erotettu tuoreesta kuuman tai kylmän lämpöeristysväliaineen sisään virtauksesta. Tämän variaation etuna on, että eristyssisäke voidaan muodostaa erityisen kustannustehokkaasti, esimerkiksi teräksestä. Eräässä edullisessa variaatiossa tällainen eristysrako muodostetaan sisäholkilla, jonka ulko-15 kuorella on ura, joka muodostaa eristysraon hoikin ja lämpöeristyskanavan seinämän välille.

Liikutuselementti voidaan muodostaa lämpöä eristävästä materiaalista, esimerkiksi Teflonista tai keraamisesta materiaalista lämpökäsittelykanavan suojaami-20 seksi lämpökäsittelyväliaineelta. Eräässä edullisessa variaatiossa se on muodostettu siten, että se muodostaa eristystilan lämpökäsittelyjkanavan seinämän kanssa, jossakanavassa, vaikka se täytetään lämpökäsittelyväliaineella, ei ta-.·. : pahdu lainkaan, tai ei tapahdu vapaata lämpökäsittelyväliaineen läpivirtausta.

Tässä tapauksessa se voidaan tehdä myös lämpöä eristävästä materiaalista, * * * 25 kuitenkin edullisesti se voi koostua myös muista materiaaleista, jotka toteuttavat !..* mekaaniset ja lämpövaatimukset. Tämän sijasta liikutuselementtiä voidaan käyttää myös ohjaamaan tuoreen lämpökäsittelyväliaineen virtauksen siten, että ’···’ lämpökäsittelykanavan seinämään syntyy eristystila ilman virtausta tai ainakaan huomattavaa virtausta. Niinikään tämän johdosta lämmönsiirto vapaasti virtaa-30 vasta lämpökäsittelyväliaineesta telaan vähenee huomattavasti.

I · · . Eräs etu pitkänomaisesta toimilaitteesta on se, että siirrettävän eristyssisäkkeen ‘i.‘ siirtoasento on tarkasti määrätty toimilaitteen asennon avulla. Toimilaite toimii samanaikaisesti eristyslaitteen asetetun pituuden osoittimena. Toimilaitteen • 35 asento voidaan varmistaa erittäin yksinkertaisesti syvyysmittauslaitteella, jonka : ’ ·. i avulla mitataan karalaipan otsapinnan etäisyys toimilaitteen takapinnasta.

7 116307

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa laite toimilaitteen asemoimiseksi on muodostettu karakäytön avulla. Tätä tarkoitusta varten karalaippaan on asennettu pyörivästi asetuskara, jonka ruuvikierre yhdessä toimilaitteen ruuvikierteen kanssa muodostavat karakäytön. Pyörittämällä asetuskaraa voidaan lineaari-5 sesti ohjattua toimilaitetta liikuttaa edestakaisin. Erityisen edullista on, että ase-tuskaraan on asennettu käyttöhammaspyörä, joka on liitetty välityselimen avulla muiden toimilaitteiden asetuskaroihin yhteistä asetuskäyttöä varten. Kaikkien laitteiden liikutuselementtejä siirretään edullisesti toimilaitteilla, joilla on tällainen yhteinen käyttö ainakin telan yhdellä puolella.

10

Vaikka eristyslaitteen pidentäminen, ja erityisesti eristyspituuden muuttaminen siirtämällä liikutuselementtiä teleskooppisesti eristyslaitteen lämpöeristävään pitkänomaiseen osaan verrattuna, joka osa on edullisesti kiinteästi asennettu, onkin erityisen edullista pelkän liikutuskytkennän yhteydessä toimilaitteen ja 15 liikutuselementin välissä, se myös tarjoaa muita ratkaisevia etuja. Esimerkiksi karalaippaan ei tarvitse muodostaa mitään tilaa, johon osa eristyslaitteesta asetettaisiin. Hakija varaa oikeuden kohdistaa erillisen patenttivaatimusasetel-man eristyslaitteen pidentämiseen, myös ilman keksinnön mukaista liikutuskyt-kentää, vaikkakin näiden kombinaatio tarjoaakin erityisiä etuja.

20

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin edullisten toteutus-t .·. muotoesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa ,*.·* Kuvio 1 esittää pituussuuntaista leikkausta ensimmäisen toteutusmuodon mu- Γ\ 25 kaisesta pitkänomaisesta eristyslaitteesta ja asetuslaitteesta,

Kuvio 2 esittää pituussuuntaista leikkausta toisen toteutusmuodon mukaisesta **··' asetuslaitteesta, 30 Kuvio 3 esittää pituussuuntaista leikkausta toisen toteutusmuodon mukaisesta pitkänomaisesta eristyslaitteesta, .'!! Kuvio 4 esittää pituussuuntaista leikkausta kolmannen toteutusmuodon mukai- '; · sesta pitkänomaisesta eristyslaitteesta, 35

Kuvio 5 esittää pituussuuntaista leikkausta neljännen toteutusmuodon mukaisesta pitkänomaisesta eristyslaitteesta.

β 116307

Kuviossa 1 on esitetty telan kehäosa pituussuuntaisena leikkauksena. Tela käsittää telarungon 1, johon kuuluu aksiaalisuuntaiset kehälle poratut lämpökäsit-telykanavat 2, joista yksi kanava on esitetty esimerkinomaisesti. Telarungon 5 otsapintaan on pultattu karalaippa 3. Lämpökäsittelykanavat 2 on muodostettu suoriksi porauskanaviksi, niin että niiden muoto telarungon vastakkaisessa päässä on sama kuin kuviossa on esitetty. Lämpökäsittelykanavat 2 ovat keskenään ja telan pinnan kanssa yhdensuuntaiset ja ne on jaettu tasaisesti tela-rungon 1 ympäri. Kutakin lämpökäsittelykanavaa 2 varten on samalla tavalla 10 muodostettu erillinen pitkänomainen eristyslaite ja asetuslaite. Karalaippaan 3 on muodostettu tunnetulla tavalla väliaineen syöttöelimet 2a, jotka ulkonevat säteen suunnassa vinosti pyörivästä keskimmäisestä pyörivästä syöttöelimestä, ja johtavat kehän lähellä sijaitseviin lämpökäsittelykanaviin 2. Näiden syöttö-elinten kautta lämpökäsittelyväliaine suunnataan lämpökäsittelykanaviin 2 ja, 15 sen jälkeen kun väliaine on kulkenut lämpökäsittelykanavien 2 läpi, se poistetaan telarungon vastakkaisessa päässä yhdessä tällaisessa karalaipassa olevalla vastaavalla poistoelimellä. Lämpökäsittelykanavat 2 johtavat siis telarungon molempiin päihin. Esimerkkinä muistakin lämpökäsittelykanavista 2 selostetaan seuraavassa esimerkinomaisesti eristyslaitetta, joka muodostaa lämpö-20 käsittelykanavan 2 kehäeristyksen, jolloin on selvää, että samankaltaisia kehä-eristyksiä ja asetuslaitteita on muodostettu myös telan toiseen päähän.

.·. : Eristyslaite on muodostettu kaksiosaisesta eristyssisäkkeestä, joka koostuu liik- // kumattomasti lämpökäsittelykanavaan 2 järjestetystä eristyssisäkkeestä 4 ja 25 liikutettavasta elementistä 5. Liikutettava elementti 5 on liikutettavissa lämpökä-sittelykanavassa 2 eristyssisäkkeen 4 suhteen. Liikutettava elementti 5 on lii-kutettava eristyssisäke, joka suojaa lämpökäsittelykanavan 2 seinämää kana-'··'* van virtaukselta. Liikkumaton eristyssisäke 4 muodstaa kehäeristyksen lämpö-eristyksen reunaosan. Liikkumaton eristyssisäke 4 on tehty lämpöeristysmateri-30 aalista, edullisesti Teflonista tai keraamisesta materiaalista. Se asennetaan pai- ’ neistettuna lämpökäsittelykanavassa 2 olevaan pysäyttimeen asti yhdessä lii- .7. kutettavan eristyssisäkkeen 5 kanssa. Liikkumaton eristyssisäke 4 on holkki, jonka yhdessä päässä on laippa, joka muodostaa pysäyttimen sisään asennet-: ‘ taessa. Eristyssisäke 4 on tiivistävästi kosketuksessa lämpökäsittelykanavan 2 : ·· 35 sisäseinämään kaikilla puolilla. Se muodostaa materiaalieristyksen, joka vä- :/.: hentää pysyvästi lämpövirtausta lämpökäsittelyväliaineen ja telarungon 1 välillä koko sen pituudella.

9 116307

Liikutettava eristyssisäke 5 on niinikään muodostettu hoikiksi. Tämän hoikin akseliosa on sovitettu liukuvasti liikkuvasti liikkumattoman eristyssisäkkeen 4 sisään. Etupäässä, eristyssisäkkeestä 4 ulkonevasti, eristyssisäke 5 levenee 5 koko kehällään laipan 6 avulla. Laippa 6 ulottuu koko kehällään lähelle lämpö-käsittelykanavan 2 sisäseinämääilman, että se kuitenkaan estää eristyssisäkkeen 5 liukuliikettä. Pikemminkin se ohjaa myös eristyssisäkettä 5. Ääriasennossa liikkuva eristyssisäke 5 työnnetään kiinteästi asennettuun eristyssisäk-keeseen 4 sen laipan toimiessa pysäyttimenä. Vietäessä eristyssisäkettä 5 10 lämpökäsittelykanavaan 2, muodostuu lämpökäsittelykanavan 2 sisäseinämän eristyssisäkkeen 5 akseliosan ulkoseinämän väliin eristysrako 7, joka ulkonee eristyssisäkkeestä 4. Aksiaalisessa suunnassa eristysraon 7 rajoittaa laippa 6 ja laippaa vastapäätä oleva eristyssisäkkeen 4 otsasivu. Eristysrako 7 ei ole ehdottoman tiiviisti tiivistetty, mikä mahdollistaa sen täyttämisen lämpökäsittelyvä-15 naineella. Se on kuitenkin riittävän tiivis, niin että eristysraon 7 läpi ei tapahdu virtausta. Eristysrakoon 7 jäävä lämpökäsittelyväliaine, sen jälkeen kun rakopi-tuus on asetettu, tai mikä tahansa kaasukupla, joka on mahdollisesti muodostunut raon 7 sisään kun sitä on pidennetty, muodostaa lämpöeristyksen. Lämpö-eristys voidaan muodostaa myös vain eristyssisäkkeen 5 akseliosan avulla, kun 20 laippa 6 on jätetty pois. Myös tällaisessa toteutuksessa kaikenlainen lämpökä-sittelyväliaineen vaihto avoimessa eristysraossa 7 estettäisiin tai ainakin sitä , huomattavasti vähennettäisiin verrattuna virtaukseen eristyssisäkkeen 5 jäi- «· · : keen.

• » · » · · y/. 25 Käyttötangon muotoon toteutettu toimilaite 8 on kytketty liikkumattomasti liikku- • »4 vaan eristyssisäkkeeseen 5. Esimerkkitoteutusmuodossa liikkuva eristyssisäke 5 ja toimilaite 8 on kytketty toisiinsa täysin jäykästi. Tätä tarkoitusta varten toi-‘ milaite 8 ulottuu hieman holkkimaisen eristyssisäkkeen 5 sisään, ja on kiinnitetty eristyssisäkkeen 5 sisäseinämään. Toimilaite 8 on asennettu liikkuvasti kara-30 laippaan 3, mutta lukittu pituusakselinsa ympäri pyörimistä vastaan. Tämä asennusjärjestely on järjestetty asemointireikään, joka kulkee karalaipan 3 läpi , [ ·, lämpökäsittelykanavan 2 lineaarisena jatkeena. Asennetussa tilassa toimilaite 8 * t · ulottuu lämpökäsittelyväliaineen syöttimen lyhyen osan läpi, joka syötin on ’:' muodostettu karalaippaan 3.

; ' - 35 t i « 10 1 1 6307

Toimilaite 8 on poikkileikkaukseltaan niin ohut, että se estää lämpökäsittelyväli-aineen syöttövirtausta ja läpivirtausta lämpökäsittelykanavassa 2 vain vähäisessä määrin.

5 Karalaipan 3 asemointireikään, johon toimilaite 8 on asennettu, on sovitettu kiinnityskara 10 ja kiinnitin 11 ja järjestetty samankeskisesti toimlaitteen 8 kanssa. Kiinnityskara 10 ja kiinnitin 11, joka on järjestetty sen etupäähän, rajoittavat toimilaitteen kerran asetettuun asentoon. Karalaipan 3 vapaassa takapinnassa asemointireikä on suljettu tulpalla 12. Esimerkkitoteutusmuodossa tulppa 12 on 10 kierretty asemointireikään. Tiivisteenä 13 toimii O-rengas, joka on asennettu tulpan 12 laipan ja laipan vastaavan pinnan väliin.

Kiinnitin 11 voidaan muodostaa tiivistysholkiksi, joka yhdessä tiivisteen 13 kanssa johtaa tässä toteutuksessa kaksoistiivisteeseen. Koska tulppa 12 ei ole 15 mekaanisesti kuormitettu, riittää periaatteessa myös vain yksitoiminen tiiviste 13.

Kehäeristyksen pituuden asettamiseksi karalaipan 3 asemointireikä avataan irrottamalla tulppa 12. Toimilaitetta 8, ja siten liikkuvaa eristyssisäkettä 5, voi-20 daan sen jälkeen liikuttaa aksiaalisesti. Pois vedettäessä, esimerkiksi ruuviosan avulla, joka on kierretty toimilaitteen 8 sisäkierteeseen, voidaan tehokasta eris-.·. tyspituutta lyhentää, pidentymisen tapahtuessa sisään asettamisen yhteydessä.

Tarkka liikutusasento voidaan helposti määrittää riittävällä tarkkuudella käyttä-’ mällä syvyysmittalaitetta siten, että toimilaitteen 8 pään paikka suhteessa mää- ';: · 25 riteltyyn karalaipan 3 takapintaan mitataan.

I i t t f ft * ·

Toimilaitteen 8 liikutusasento kiinnitetään kiinnityselimillä, joihin kuuluvat kiinni-tyskara 10 ja kiinnitin 11. Kiristämällä kiinnityskaraa 10, kiinnitin 11 toimii ja pitää toimilaitetta 8 asetetussa kohdassa. Sen jälkeen kun toimilaite 8 on asetettu ja :"! 30 kiinnitetty paikalleen, asemointireikä suljetaan jälleen väliainetiiviisti kiertämällä • ”tulppa 12 paikalleen. Tällä tavalla telan kaikki toimilaitteet 8 ja eristyssisäkkeet 5 \ asetetaan yksilöllisesti.

* I

'·;>* Kaikkien liikkuvien eristyssisäkkeiden 5 yhteistä asetusta selitetään esimer- 35 kinomaisesti yhden eristyslaitteen avulla, joka on esitetty kuviossa 2. Lukuun- ; ottamatta liikkuvan eristyssisäkkeen 5 asetuselintä, kuvion 2 mukaisessa esi merkkitoteutusmuodossa tela on samanlainen kuin kuvion 1 esimerkissä. Erityi- 11 1 1 6307 sesti kahden eristyssisäkkeen 4 ja 5 muodostama eristyslaite vastaa kuvion 1 esimerkkitoteutusmuodon mukaista eristyslaitetta.

Myös tässä tapauksessa toimilaite 8 on jälleen muodostettu käyttötangoksi, 5 kuten kuvion 1 mukaisessa toteutusmuodossa. Kuitenkin, toisin kuin kuvion 1 toimilaite, kuvion 2 toimilaite 8 on varustettu ulkokierteellä 9 takaosassa. Ulko-kierteen 9 alueella toimilaite 8 muodostaa karakäytön yhdessä asemointikaran kanssa, joka muodostuu hoikista 14 yhdessä kierremutterin 15 kanssa. Ase-mointikara 14, 15 on asennettu pyörivästi ja ei-siirrettävästi asemointireikään ja 10 ympäröi toimilaitetta 8 samankeskisesti. Asemointikaran etupäähän on asennettu kierremutteri 15, jonka sisällä toimilaitteen 8 ulkokierre 9 liikkuu. Pyörittämällä asemointikaraa 14, 15 pitkänomaisen akselin ympäri, joka akseli on yhteinen toimilaitteelle 8 ja toimilaitteen 8 lineaariohjaimelle, aikaansaadaan toimilaitteen 8 ja siten myös eristyssisäkkeen 5 siirtoliike. Tässä järjestelyssä toi-15 milaitetta 8 voidaan liikuttaa edestakaisin kahden ääriasennon välillä. Kuten kuvion 1 esimerkissä, on liikkuva eristyssisäke 5 kokonaan päällekkäin liikkumattoman eristyssisäkkeen 4 kanssa yhdessä ääriasennossa, ja toisessa ääriasennossa se on teleskooppisesti pidennetty, mutta silti ohjattuna takapääs-tään liikkumattoman eristyssisäkkeen etupään toimesta.

20

Asemointikaran 14, 15 avulla aikaansaadaan yhteinen käyttö karalaipan 3 kaikille toimilaitteille 8. Asemointikaraan 14, 15 on asennettu, kierremutterista 15 'V': poispäin osoittavaan takapäähän käyttöhammaspyörä 16, jonka esimerkkito- teutusmuodossa muodostaa hammasratas. Kumpikin asemointikaroista 14, 15 25 on kytketty muiden suhteen tapahtuvaa pyörimistä vastaan yhdellä tällaisella / käyttöhammaspyörällä 16. Karalaipan 3 kaikkien toimilaitteiden 8 käyttöham-maspyöriä 16 käytetään yhdessä kiertävällä välityselimellä 17, joka voi olla ket-:,,.: ju. Myös hammashihna voi toimia välityselimenä, jolloin käyttöhammaspyörät 16 voitaisiin vastaavasti muodostaa hammastetuiksi hihnapyöriksi. On myös mah-*: * ·: 30 dollista, että yhteisen käytön muodostaa lieriöhammaspyörä, esimerkiksi siten, ·*“: että keskikäyttöhammaspyörä on kosketuksessa kaikkiin hammaspyöriin 16.

Kukin toimilaitteen 8 asemointirei’istä on tehty kartiomaiseksi takapäästään ’ *; · ’ käyttöhammaspyörän 16 asentamiseksi. Asemointireiät ja koko asemointielin on 35 tiivistetty yhdellä päätylevyllä 18, esimerkiksi rengasmaisella päätylevyllä. Yksi-;·.· tyiskohta "A” kuviossa 2 esittää asemointireikää ja yhtä reikää päätylevyssä 18 rullapäädyn kaikkien toimilaitteiden 8 ja eristyssisäkkeiden 5 asentamiseksi.

12 116307 Päätylevy on tiivistetty karalaippaa vastaan, aukon ollessa suljettu tiiviisti tulpalla. Koska päätylevy 18 ja tulppa eivät ole alttiina mekaanisille kuormituksille, yksitoiminen tiiviste on kussakin tapauksessa riittävä tiivistys.

5 Toimilaitteiden 8 asettamiseksi ainakin yksi asemointikara 14, 15 on muotoiltu taaemmassa aukossaan siten, että pakkomomenttivälineen, esimerkiksi vään-tötyökalun avulla vääntäminen on mahdollista (yksityiskohta ”A”). Välityselimen välityksellä vain yhden asemointikaran 14 vääntäminen riittää asettamaan kaikki muut asemointikarat 14, 15 synkronisesti ja siten kaikki muut toimilaitteet 8 ja 10 eristyssisäkkeet 5 yhdessä. Jotta asemointielimeen päästään käsiksi, on yksi aukko karalaipassa 3 riittävä, jonka aukon läpi vääntötyökalu työnnetään vastaavan kierrekaran 14, 15 ulompaan päähän. Sen jälkeen kun on asetettu ke-häeristyksen eristyspituus, tarvittaessa tarkistettuna esimerkiksi syvyysmittaus-laitteella, tämä karalaipassa 3 oleva aukko suljetaan uudelleen tiiviisti tulpalla, 15 esimerkiksi kuviossa 1 esitetyn kaltaisella tulpalla 12.

Osoituksena esimerkkitoteutusmuodoista keksinnön eräänä lisäetuna on, että useimpiin kehäporattuihin lämpökäsittelyteloihin voidaan jälkiasentaa keksinnön mukainen kehäeristys, koska karalaipan 3 modifioiminen vaatii ainoastaan 20 pienten poikkileikkauksessa kehällä sijaitsevien reikien koneistamisen kohtiin, joilla ei muutoin ole yleensä mitään tehtävää.

: Liikkumaton eristyssisäke 4 on tehty lämpöä eristävästä materiaalista, edulli- ‘ sesti Teflonista tai keraamisesta materiaalista, ja liikkuva eristyssisäke 5 on 25 edullisesti tehty ruostumattomasta teräksestä, mutta se voi olla myös eristävää ’;. ’: materiaalia, kuten Teflonia.

:···· Eristävä päätyosa, joka on muodostettu pysyvästi lämpökäsittelykanavaan 2, ei eräässä niinikään edullisessa toteutusmuodossa ole, tai ei ainakaan ainoastaan 30 ole, muodostettu lämpöä eristävästä materiaalista, vaan pikemminkin se on muulla tavalla lämpöeristetty lämpökäsittelyväliaineen johtumisvirtausta vas-, X taan. Tätä tarkoitusta varten eristävä päätyosa, kuten eristysrako 7 kuvioissa 1 ja 2 esitetyissä esimerkkitoteutusmuodoissa, on muodostettu virtaamattomaksi ’*;** tai matalavirtausosaksi. Tällaisessa järjestelyssä eristyssisäke, joka on järjes-;’·· 35 tetty liikkumattomasi! lämpökäsittelykanavaan, voidaan tehdä mistä tahansa materiaalista, erityisesti ruostumattomasta teräksestä, joka on mitoiltaan vakaa lämpökäsittelyväliaineen toimintalämpötiloissa.

13 1 1 6307

Kahta tämän järjestelyn esimerkkitoteutusmuotoa selitetään seuraavassa osoittamalla eroja aiempiin toteutusmuotoihin verrattuna.

5 Kuvion 3 esimerkissä on aikaansaatu läpivirtaukseton eristysrako 19 liikkumattoman eristyssisäkkeen 4 ja lämpökäsittelykanavan 2 sisäseinämän väliin syvennyksellä eristyssisäkkeen 4 ulkokuoren pinnassa. Liikkuva eristyssisäke 5 vastaa muodoltaan kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen esimerkkitoteutusmuotojen eristyssisäkkeen 5 muotoa. Tässä tapauksessa edullinen on eristyssisäke 5, joka 10 on valmistettu lämpöä eristävästä materiaalista, esimerkiksi Teflonista.

Kuviossa 4 on esitetty esimerkkitoteutusmuoto, jossa on vain yksi eristyssisäke 5, joka on liikkuva ja valmistettu lämpöä eristävästä materiaalista, kuten teflonista. Kehäeristyksen takapääosa 4a on muodostettu lämpökäsittelykanavan 15 2 jatkeeksi pohjareiän avulla.

Takapääosa 4a muodostaa lämpökäsittelyväliaineen virtauksen kuolleen tilan. Tämä on aikaansaatu siten, että väliaineen syöttö 2a ei laske lämpökäsittely-kanavan 2 etupäähän, vaan mieluummin hieman erilleen lämpökäsittelykana-20 van 2 porauksen etupäästä. Lämpöä eristävä päätyosa 4a on toisin sanoen muodostettu osasta lämpökäsittelykanavaa 2 pidentäen kanavaa väliainesyöt-.·. timien 2a sisäänmenon 20 ohi, lämpökäsittelyväliaineen virtaussuuntaa vas- .: taan. Tällä tavalla syntyy eristystila 4a, jossa ei ole läpivirtausta lainkaan tai vain ' pieni läpivirtaus, ja joka muodostaa lämpöeristetyn päätyosan. Lämpökäsittely- 25 kanavan 2 vastakkaisessa, poistopäässä lämpökäsittelykanava 2 on vastaa-vasti pidennetty sivupoistokohdan ohi virtassuunnassa, mikä johtaa lämpöeris-tetyn päätyosan muodostumiseen, niinikään lämpökäsittelykanavan vastakkai-: : sessa poistopäässä.

’: ‘1 30 Liikkuva eristyssisäke 5 on yhtä pitkä kuin se osa lämpökäsittelykaavaa 2, joka on jatkettu sisäänmenon 20 ohi. Eristyslaitteen pituuden muuttamiseksi eristys-, ]·, sisäkettä 5 voidaan liikuttaa pois jatkeosasta taaimmasta asennostaan, jossa se peittää sisäpuolelta lämpökäsittelykanavan 2 jatkeosan, ohi sisäänmenon 20 lämpökäsittelykanavaan 2, mikä johtaa teleskooppisesti pidennettävään eris-: 35 tyslaitteeseen, jossa on vain yksi eristyssisäke, joka on kokonaisuudessaan liikutettavissa. Ympyrämäisessä osassa, jossa liikkuva eristyssisäke 5 kulkee sisäänmenon 20 ohi kun sitä liikutetaan, se on varustettu pitkänomaisella raolla 14 1 1 6307 5a. Pitkänomainen rako 5a voi ulottua yli eristyssisäkkeen 5 koko pituuden tai alkaen eristyssisäkkeen 5 etupinnasta vain pituuden suurimman osan yli. Myös silloin kun pitkänomainen rako 5a ulottuu eristyssisäkkeen 5 koko pituuden yli, riittävä lämpöeristys varmistetaan silti telarungon pintaan.

5

Kuviossa 5 on esitetty eristyslaite 4a, 5 kuviossa 4 esitettyyn esimerkkitoteu-tusmuotoon verrattuna modifioidussa muodossa. Esimerkkitoteutusmuodossa 5 eristyslaite 4a, 5 on muodostettu vain virtausmekaanisilla toimenpiteillä. Läm-pökäsittelykanavan 2 vuoraamista lämpöä eristävällä materiaalilla ei tapahdu. 10 Sen sijaan sisäänmenosta 20 säteen suunnassa lämpökäsittelykanavaan vir-taava lämpökäsittelyväliaine käännetään liikkuvalla elementillä 5. Tätä tarkoitusta varten liikutettavaa elementtiä 5 siirretään sisäänmenon 20 ja lämpökä-sittelykanavan 2 sisäänmenoa vastapäätä olevan seinämäosan välillä. Lämpökäsittelyväliaine, joka on juuri syötetty lämpökäsittelykanavaan 2, tulee näin en-15 sin suoraan lämpökosketukseen lämpökäsittelykanavan 2 seinämän kanssa vastapäätä sisäänmenoa 20 etäisyyden päässä sisäänmenosta 20 alavirtaan -päin.

Kuten jo selitettiin kuvion 4 esimerkkitoteutusmuodon yhteydessä, siinä on jat-20 kuvasti lämpö eristävä päätyosa 4a kuolleen tilan muodossa sisäänmenon 20 takana. Liikkuva elementti 20 on liikutettavissa tästä lämpöä eristävästä pääty-. asennosta 4a ohi sisäänmenon 20 lämpökäsittelykanavaan 2. Tällöin syntyy toinen matalavirtauseristystila 7, jonka pituus on säädettävissä, ja joka ulottuu . .·. sisäänmenosta 20 liikkuvan elementin 5 etupäähän.

25

Liikkuva elementti 5 käsittää suuntaa muuttavan tai palauttavan pinnan, joka osoittaa kohti lämpökäsittelykanavan 2 pituussuuntaa, ja sulkupinnan. Suuntaa ’*··’ muuttava pinta estää vapaan virtauksen lämpökäsittelykanavan 2 seinämän lähipintaosalla poikkeuttamalla virtausta. Poikkeuttava pinta ulottuu koko pituu-30 dellaan poikittain lämpökäsittelykanavan 2 pituussuuntaan nähden molemmilla puolilla kohti lämpökäsittelykanavan 2 seinämää. Edullisesti se tulee lähelle . seinämää molemmilla puolilla. Se on sovitettu molemmilta puolilta kanavan sei- nämään, mutta voisi olla myös yksinkertainen taso ja ulottua lähelle kanavasei-nämää reunoistaan. Sulkupinta ulottuu säteen suunnassa poispäin poikkeutta-• 35 vasta pinnasta eristyssisäkkeen 5 takapään kohdalla lämpökäsittelykanavan 2 seinämäpuolen suunnassa, jonkakohdalla sisäänmeno 20 laskee lämpkäsittely-kanavaan 2. Sulkupinta ulottuu lähes kosketukseen lämpökäsittelykanavan 2 15 116307 seinämän kanssa, jolloin sulkupinta estää suunnan poikkeutuksen pitämän lämpökäsittelyväliaineen kulkemisen esteettä ohi poikkeutuselimen päätyosaan 4a.

i

Claims (16)

116307 16

1. Tela rainamaisen tuotteen, kuten paperin, lämpö- ja mekaanista käsittelyä 5 varten, joka tela käsittää a) telarungon (1), b) lämpökäsittelykanavat (2) lämpökäsittelyväliainetta varten, jotka kanavat on suunnattu telarungossa (1) lähelle telarungon pintaa, 10 c) eristyslaitteet (4; 5; 4a; 5), jotka on muodostettu lämpökäsittelykanaviin (2) siten, että telarungon yhdessä päässä kuhunkin lämpkäsittelykanavaan (2) on muodostettu kehälämpöeristys viilaavan lämpökäsittelyväliaineen ja tela-rungon (1) väliin, d) karalaipan (3), joka on asennettu telarunkoon (1), 15 e) ja toimilaitteet (8), jotka on asennettu karalaippaan (3) ja kytketty eristyslait-| teisiin (4, 5; 4a, 5), tunnettu siitä, että 20 f) eristyslaitteet (4, 5; 4a, 5) ovat pidennettävissä lämpökäsittelykanavissa (2) näiden pituussuunnassa, g) ja että toimilaitteet (8) karalaipassa (3) on asennettu liikkuvasti ja kiinnitettä-västi lämpökäsittelykanavien (2) pituussuunnassa ja liikkumattomasti kyt-' ketty eristyslaitteisiin (4, 5; 4a, 5) yhteistä liikuttamista varten. 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että jokainen eristyslaite (4, 5; 4a, 5) käsittää ainakin yhden lämpöä eristävän pitkänomai-sen osan (4; 4a) ja ainakin yhden liikkuvan elementin (5), joka on liikutettavissa eristävän pitkänomaisen osan (4; 4a) suhteen. ·:··: 30

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tela, tunnettu siitä, että lämpöä t X eristävä pitkänomainen osa (4) on muodostettu eristyssisäkkeestä (4) tai va- I * * rustettu eristyssisäkkeellä (4), joka on liikkumattomasti lämpökäsittelykaa-’ ’; · ’ van (2) telarungon päässä. 35 t · 116307 17

4. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, t u n n e 11 u siitä, että kunkin eristyslaitteen (4, 5; 4a, 5) muodostaa pitkänomainen eristys-sisäke (4, 5).

5. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, että kukin eristyslaite (4, 5; 4a, 5) käsittää ainakin yhden lämpöä eristävän pitkänomaisen osan (4; 4a), jossa eristystila (19; 4a) on muodostettu ilman, tai ilman vapaata, lämpökäsittelyväliaineen läpivirtausta.

6. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, t u n n e 11 u siitä, että lämpöä eristävä pitkänomainen osa (4a) on muodostettu osaan lämpö-käsittelykanavaa (2), pidentäen lämpökäsittelykanavaa (2) sisäänmenon (20) ohi tai lämpökäsittelyväliaineen syöttimen (2a) poiston ohi telarungon yhden pään suuntaan. 15

7. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, että eristyslaitteen (4, 5; 4a, 5) liikkuva elementti (5) muodostaa eristystilan (7), jossa ei ole lainkaan, tai ei ole vapaata, lämpökäsittelyväliaineen läpivirtausta, ja eristystilan (7) pituutta vaihdellaan liikuttamalla liikkuvaa ele- 20 menttiä (5). .·. 8. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, : että liikkumaton eristyssisäke (4), joka on lämpöä eristävää materiaalia, edullisesti Teflonia tai keraamista materiaalia, muodostaa eristyslaitteen (4, 25 5) lämpöä eristävän pitkänomaisen osan (4).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen tela, tunnettu siitä, että liik-kumaton eristyssisäke (4), joka muodostaa eristyslaitteen (4, 5) lämpöä eristävän pitkänomaisen osan (4) muodostamalla eristystilan (19), jossa ei 30 ole lainkaan, tai ei ole vapaata, lämpökäsittelyväliaineen läpivirtausta, on valmistettu ruostumattomasta teräksestä.

10. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, että eristyslaitteen (4, 5; 4a, 5) liikkuva elementti (5) on valmistettu lämpöä ; “·· 35 eristävästä materiaalista, edullisesti Teflonista tai ruostumattomasta teräk-sestä. / ie 1 1 6307

11. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, että kunkin eristyslaiteen muodostavat palkeet.

12. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, 5 että toimilaitteet (8) ovat tankomaiset ja että ne on asennettu lineaarisesti karalaippaan (3) kehällä sijaitsevaan asemointireikään.

13. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, että toimilaitteen (8) säätöasento asemointireiän suhteen, johon toimilaite 10 (8) on asennettu, on mitattavissa asemointireiässä olevan reiän kautta.

14. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, että toimilaitteen (8) asetin käsittää asemointikaran (14, 15), joka on asennettu liikkumattomasti, mutta pyörivästi karalaipan (3) asemointireikään, jkoa 15 kara yhdessä toimilaitteen (8) kanssa muodostaa karakäytön toimilaitteen j (8) liikuttamiseksi.

15. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, että toimilaitteiden (8) asemointireiät johtavat yhteiseen kartiomaiseen 20 osaan karalaipassa (3), että toimilaitteiden (8) asemointikarojen (14, 15) päissä, jotka ulottuvat kohti kartiomaista osaa, on käyttöhammaspyörät (16), . ja että karalaipan (3) kartiomaisessa osassa välityselin (17) aikaansaa toi- .·. : milaitteiden (8) asemointikarojen (14, 15) yhteisen pyörityksen.

16. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen tela, tunnettu siitä, että karalaippaan (3) muodostettu kartiomainen osa on suljettu tiiviisti pää-tylevyllä (18) ja että päätylevy (18) käsittää ainakin yhden aukon, edullisesti *···’ vain yhden aukon, asemointikarojen (14, 15) kääntöelintä varten, joka aukko on tiiviisti suljettavissa tulpan avulla. 30 » * · * * » *· i » « 1 « * f * » » I » I · I · 19 1 1 6307