FI115287B

FI115287B - Sykemittarin elektrodivyö

Info

Publication number: FI115287B
Application number: FI992136A
Authority: FI
Inventors: Pekka Rytky
Original assignee: Polar Electro Oy
Priority date: 1999-10-04
Filing date: 1999-10-04
Publication date: 2005-04-15
Also published as: EP1090583B1; US6553247B1; FI19992136A; DE60024946D1; EP1090583A1; DE60024946T2

Description

115287

Sykemittarin elektrodivyö

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on sykemittarin rintakehälle asetettava elektrodi-vyö. Sykemittari on urheilussa ja lääketieteessä käytettävä laite, joka mittaa 5 ihmisen sydämen sykettä rintakehältä tai ranteesta.

Keksinnön tausta

Sykemittarin rintakehälle asetettavat elektrodivyöt ovat tunnetusti rakenteeltaan sellaisia, että vyön keskiosassa on elektroniikkayksikkö, jonka molemmilla puolilla on elektrodi. Elektrodit mittaavat sydämen lähettämää säh-10 köistä pulssia ja lähettävät mittaustuloksensa elektroniikkayksikölle elektrodia ja elektroniikkayksikköä yhdistävää johdinta pitkin. Elektrodivyön sisältämät komponentit, kuten elektroniikkayksikkö ja elektrodit on päällystetty muovilla tai kumilla komponenttien suojaamiseksi esimerkiksi kosteutta vastaan. Elektrodivyön rakenteesta riippuen elektroniikkayksikkö usein käsittää myös väli-15 neet lähettää sähköinen pulssi analogisena purskeena esimerkiksi ranteessa olevaan vastaanotin- ja näyttöyksikköön. Vaihtoehtoisesti elektrodivyö voi sisältää itsessään välineet tallentaa ja näyttää sähköiset pulssit.

Tavallisesti elektrodivyöt ovat rakenteeltaan sellaisia, että elektrodi-. .·; vyön komponentteja päällystävä kuminen tai muovinen tukirakenne on suh- 20 teellisen jäykkä elektroniikkayksikön ja elektrodien välillä. Tällaiset elektrodi-\' vyöt soveltuvat huonosti hoikille aikuisille ja lapsille, koska elektrodivyö ei taivu . . riittävästi kapean rintakehän omaavan ihmisen vartalon mukaan. Eräissä tun- netun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa ongelmaa on lähestytty siten, että • · · ’“ elektroniikkayksikön ja elektrodin välinen muovinen tukirakenne on tehty haita- v * 25 rimaiseksi, jolloin elektrodivyön taipuminen saadaan aikaan välittömästi elekt roniikkayksikön ulkopuolelta. Elektroniikkayksikköä ja elektrodia yhdistävä joh-din kulkee tunnetuissa ratkaisuissa suorana haitarimaisen tukirakenteen sisäl-: lä. Tunnetun tekniikan mukaista ratkaisua havainnollistaa kuvio 4B. Kuviosta a a t nähdään, että johdin 304 kulkee erillisenä tukirakenteen 300A/300B yhteydes- ',. 30 sä mennen katkoviivoitetussa kohdassa 412 tukirakenteen läpi.

’ l·' Tunnetun tekniikan mukaiseen ratkaisuun sisältyy vakava haitta: johti- men rikkoutumisvaara tai irtoamisvaara elektroniikkayksiköstä tai elektrodista ;' ·. on suuri haitarimaista tukirakennetta taivutettaessa tai venytettäessä.

» · 115287 2

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa elektrodivyö siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan seuraavaksi esitettävällä sykemittarin elektrodivyöllä. Kyseessä on sykemittarin elektrodivyö, joka käsittää 5 yhden tai useamman elektrodin sydämen sykkeen mittaamiseksi rintakehältä, elektroniikkayksikön elektrodilta vastaanotettavan informaation käsittelemiseksi, johtimen elektroniikkayksikön ja elektrodin sähköisen kontaktin aikaansaamiseksi, ainakin yhden aaltomaisen eli vuorotelevia ylöspäin ja alaspäin suuntautuvia osioita käsittävän tukirakenteen johtimen suojaamiseksi. Elek-10 trodivyön tukirakenteen suojaama johdin kulkee tukirakenteen muodon mukaisesti ollen aaltomainen.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksinnön kohteena on sykemittarin elektrodivyö. Elektrodivyöllä tar-15 koitetaan keksinnön selostuksen yhteydessä olennaisesti vyömäistä rakennetta, jolloin rintakehän ympärille kierrettävän vyön pituus on olennaisesti suurempi kuin vyön leveys. Tyypillisesti elektrodivyö elektrodien puolelta tarkasteltuna on pituudeltaan noin 5-10 kertainen leveyteen nähden, vaikkakaan keksintö ei luonnollisesti ole rajoittunut siihen, että kuinka moninkertainen pi-20 tuus on leveyteen nähden. Erään edullisen sovellusmuodon mukaisesti elekt-rodivyö käsittää välineet lähettää sykeinformaatio ranteessa pidettävään vas-'.· taanotinyksikköön, joka mahdollisesti myös sisältää näyttövälineet sykeinfor- •:"i maation esittämiseksi. Mikäli elektrodivyö käsittää välineet lähettää sykeinfor- maatio vastaanottimeen, kuten ranteessa sijaitsevaan vastaanottimeen tai ul-25 koiseen tietokoneeseen, kutsutaan elektrodivyötä lähetinelektrodivyöksi. Kek-sintö ei ole kuitenkaan rajoittunut siihen, käsittääkö elektrodivyö lähetinelekt-roniikkaa vaiko ei. Elektrodivyö voi itsessään käsittää muistivälineet sykeinfor-maation tallentamiseksi ja/tai näyttövälineet sykkeen näyttämiseksi. Keksintö ei kuitenkaan ole rajoittunut siihen, käsittääkö elektrodivyö itsessään myös ; · ’ 30 muistivälineet tallentaa sykeinformaatio tai että käsittääkö elektrodivyö näyttö- välineet näyttää mitattu sykeinformaatio. Keksintö ei myöskään ole rajoittunut : siihen, kuinka monta elektrodia elektrodivyössä on. Erään edullisen sovellus- muodon mukaan elektrodeja on kaksi, yksi lähetinelektroniikan molemmilla ’ puolilla, mutta myös muut ratkaisut ovat mahdollisia. Keksintö ei ole myös- • 35 kään rajoittunut siihen, mitä materiaalia elektrodivyön komponentteja suojaa- va pinnoite eli tukirakenne on. Erään edullisen sovellusmuodon mukaan tuki- 115287 3 rakenne on muovia, mutta se voi olla myös kumia vai vastaavaa muotoiltavissa olevaa materiaalia.

Keksinnön mukaisesti sykemittarin rintakehälle asetettavan elektrodi-vyön elektroniikan ja elektrodien välinen tukirakenne tehdään joustavasta ma-5 teriaalista taipuisaksi ja aaltomaiseksi, eli tukirakenne saa muodon, jossa on vuorottelevia ylös- ja alaspäin suuntautuvia osioita. Tukirakenteen sisällä kulkeva ja sähköisen kontaktin aikaansaava elektrodin ja elektroniikkayksikön välinen johdin kulkee tukirakenteen muodon mukaisesti eli on muodoltaan aaltomainen. Keksinnön mukaisesti johdin noudattelee tukirakenteen aaltomaisuut-10 ta. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan johdin on sijoitettu tukirakenteen keskelle, jolloin johtimen etäisyys tukirakenteen ensimmäiseen pintaan on olennaisesti yhtä suuri kuin johtimen etäisyys tukirakenteen toiseen pintaan.

Keksinnön erään sovellusmuodon mukaisesti tukirakenteen sisällä kulkeva johdin on muodostettu johdinalustalle johtimen tukemiseksi. Sähköisesti 15 johtavaa materiaalia oleva johdin voidaan muodostaa tunnetuilla valmistustavoilla, esimerkiksi painotekniikan keinoin, johdinalustalle. Johdin on edullisesti poikkileikkaukseltaan olennaisesti pyöreä mutta voi olla muodoltaan myös liuskamainen tai painettuna johdinalustalle johdin voi olla muodoltaan esimerkiksi tasomainen. Johdinalusta valmistetaan edullisesti ohueksi filmiksi 20 joustavasta materiaalista kuten esimerkiksi polyimidistä, polyeteenistä, poly-:. ·. karbonaatista tai vastaavasta. Elektrodivyön valmistusvaiheessa vyötä valetta- i’V essa johdinalusta muotoillaan edullisesti tukirakenteen aaltomaisen muodon ·:··; mukaisesti. Erään edullisen sovellusmuodon mukaisesti elektrodivyössä oleva :*·.· johtimen tukialustana toimiva johdinalusta on yhtenäistä kappaletta, jolloin sii- . ·: ·. 25 hen ovat yhteydessä molemmat elektrodit ja jolloin johdinalusta kulkee elektro- . ·: ·, niikkayksikön kautta.

# ♦ *

Keksinnön mukaisella tukirakenteen, johtimen ja johdinalustan aalto-, maisuudella tarkoitetaan edullisesti sitä, että aaltomainen muoto käsittää aina- ·;;; kin yhden aallon harjan ja ainakin yhden aallon pohjan. Edullisesti mainittu 30 aaltomainen muoto on olennaisesti sinikäyrän muoto. Erään edullisen sovel-lusmuodon mukaan aaltomaisuus alkaa elektroniikkayksikön reunalta, jolloin vyön taipuisuus saavutetaan heti elektroniikkayksikön reunalta. Kun elektrodi-vyötä tarkastellaan sivulta, eli elektrodien tason suunnasta vyön pitkältä sivul-‘ ta, on elektrodivyön aaltomaisuus näkyvissä. Tukirakenne käsittää ensimmäi- ' · ' · 35 sen pinnan elektrodivyön elektrodin puolella ja toisen pinnan tukirakenteen en simmäisen pinnan vastakkaisella puolella eli kehosta pois päin asetettavalla 115287 4 puolella. Elektrodivyön aaltomaisuus tarkoittaa eräässä edullisessa suoritusmuodossa sitä, että tukirakenteen ensimmäisen pinnan ja toisen pinnan välinen etäisyys ensimmäiseltä pinnalta kohtisuoraan toiselle pinnalle mitattuna on olennaisesti vakio tukirakenteen käsittämän aaltomaisen muodon kahden 5 perättäisen aallonharjan välillä. Tunnetuista ratkaisuista on tuttua aaltomai-suuden ulottuminen vain vyön toiselle puolelle, esimerkiksi tukirakenteen toiselle pinnalle. Tällainen ratkaisu on esimerkiksi julkaisussa US 5,778,880 esitetty elektrodivyö, jossa kiinnitysnauha 3 on portaittain laskeva, mutta johdin-alusta 4 on rakenteeltaan jäykkä. Tällöin portaittaisuus ulottuu ainoastaan ul-10 kopinnalle eli kehosta poispäin. Julkaisussa ei esitetä kiinnitysnauhan portait-taisuudelle varsinaista tehtävää, ilmeisesti kyseessä on pelkkä muotoilullinen piirre.

Keksinnön mukainen ratkaisu poikkeaa myös ratkaisuista, joissa tukirakenteen ylä- ja alapinnalla on aaltomaisuutta, mutta tukirakenteen paksuus 15 ei ole olennaisesti vakio. Toisin sanoen, tukirakenne on mainitulta väliltä kokonaan ja molemmilta puoliltaan aaltomaisesti poimutettu. Edellä mainituissa ratkaisuissa johdin ei noudattele tukirakenteen muotoa vaan kulkee olennaisesti suorana tukirakenteen sisällä. Keksinnön eräässä edullisessa sovellusmuo-dossa, elektrodin ja elektroniikkayksikön välinen aaltomaisuus etenee sym-20 metrisesti siten, että kun tukirakenteen ensimmäisellä pinnalla on harjakohta, niin toisella pinnalla on pohjakohta. Sama pätee kääntäen, eli ensimmäisen pinnan pohjakohdassa on toisella pinnalla harjakohta. Edullisesti tällöin, kun •; · ·: aaltomaisuus etenee symmetrisesti tukirakenteen molemmilla pinnoilla, on en- ; · simmäisellä pinnalla olevan kahden harjakohdan välinen etäisyys yhtä suuri . . 25 kuin toisella pinnalla olevan kahden mainittuja harjoja vastaavan pohjakohdan , : ·, välinen etäisyys.

Keksinnön etuna on, että elektrodivyön tukirakenteen muodon mukaan kulkeva johdin ei joudu vaaraan venyä tai irrota päistään elektrodivyötä ; taivutettaessa tai venytettäessä.

» 30 Kuvioiden lyhyt selostus r ·

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuk-! ‘ siin, joissa i ‘" kuvio 1 esittää henkilön rintakehälle asetettua lähetinelektrodivyötä ja , ’ · ranteeseen asennettua vastaanotinyksikköä, 35 kuvio 2A esittää kuvion 1 mukaista elektrodivyötä mitattavan henkilön kehoa vasten asetettavalta puolelta, 115287 5 kuvio 2B esittää keksinnön mukaista elektrodivyötä ulkopuoleltaan eli mitattavan henkilön kehoa vasten asetettavan puolen vastakkaiselta puolelta, kuvio 3A esittää keksinnön mukaista elektrodivyötä sivulta kuvattuna, kuvio 3B esittää kuvion 3A elektrodivyön leikkauskuvaa, 5 kuvio 3C esittää kaksiosaisen elektrodivyön erästä toteutusmuotoa, kuvio 4A esittää kuviossa 3A näkyvän tukirakenteen aaltomaisuutta, kuvio 4B kuvaa tunnettujen tekniikoiden mukaisia ratkaisuja tukirakenteen aaltomaisuudelle.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 10 Keksintöä selostetaan seuraavassa eräiden edullisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin kuvioihin 1-4. Kuviossa 1 on esitetty henkilö 100, jonka sydämen sykettä mitataan rintakehälle asetettavan lähetinelektrodivyön 102 avulla. Sykkeen mittaus tapahtuu lähetinelektrodivyössä 102 olevan kahden tai useamman elektrodin avulla, joiden välille muodostuu potentiaaliero sydämen 15 lyödessä. Lähetinelektrodivyö 102 kiinnitetään vartalon ympärille esimerkiksi joustavasta materiaalista valmistetun joustinnauhan 104 avulla. Mitattu sydämen sykeinformaatio lähetetään esimerkiksi induktiivisesti ranteessa sijaitsevaan vastaanottimeen 106, joka käsittää myös välineet näyttää 108 sydämen mitattu syke. Lähetettävä sykeinformaatio voi olla muodossa, jolloin henkilön : i 20 syke on valmiiksi laskettu tai jokainen sydämen lyönti voidaan lähettää yhtenä j '· tai useampana purskeena vastaanottimeen, joka laskee sykkeen. Vaihtoehtoi- ...·: sesti sykemittareita on toteutettu siten, että rintakehällä oleva elektrodivyö 102 . ·. : huolehtii sykkeen mittauksen ohella sykkeen arvon laskennasta, tallennuksesta, prosessoinnista ja näytöstä, jolloin erillistä ranteeseen asetettavaa vastaanotinta 25 1 06 ei tarvita.

* * * ’·* Kuvioissa 2A ja 2B on kuvattu tarkemmin kuviossa 1 esitetty elektro divyö 102. Kuviossa 2A elektrodivyö 102 on kuvattu elektrodien 204A-204B • · ’ i puolelta 200 eli kehoa vasten tulevalta puolelta ja kuviossa 2B kehosta poispäin :: tulevalta puolelta 202. Kuviossa 2A olevassa elektrodivyössä 102 on kaksi elek- ;'. _ 30 trodia, 204A ja 204B. Kuviossa on nähtävissä edelleen kiinnitysvälineet 206A- '···. 206D, joilla elektrodivyö 102 on kiinnitettävissä kuvassa 1 nähtävissä olevaan vartalon ympärille kiinnitettävään joustinnauhaan 104. Kiinnitysvälineet 206A-: ’ “ 206D ovat edullisesti pesämäisiä uria elektrodivyössä 100, joihin joustinnauhas- sa 104 olevat nappiosat ovat asetettavissa. Kuviossa 2A on edelleen katkovii-35 valla kuvattu elektroniikkayksikkö 208 elektrodeilta 204A-204B saatavan informaation käsittelemiseksi. Elektroniikkayksikön 208 toiminta ei ole keksinnön 115287 6 kannalta keskeistä, mutta voidaan todeta, että elektroniikkayksikkö 208 eräässä toteutusmuodossaan käsittää esimerkiksi välineet vastaanottaa signaali elektrodeilta, välineet tunnistaa vastaanotetusta signaalista sydämen syke, välineet tallentaa sykeinformaatiota ja välineet lähettää sykeinformaatio induktiivisesti ran-5 teessä olevaan vastaanottimeen 106. Kuviosta 2A on nähtävissä, että eräässä edullisessa suoritusmuodossa elektrodivyö 102 on yhtä yhtenäistä kappaletta eli osat kuten elektrodit 204A-204B ja elektroniikkayksikkö 208 on päällystetty muovilla tai vastaavalla osat yhdessä pitävällä materiaalilla. Alan asiantuntijalle on selvää, että elektrodivyö käsittää myös muita osia kuin kuvioissa 2A ja 2B on 10 esitetty. Keksinnön kannalta muut oleelliset osat tulevat tarkemmin selostetuiksi kuvioissa 3A-4C.

Kuviossa 3A on kuvattu keksinnön mukaisen elektrodivyön 102 rakenne keksinnön kannalta olennaisilta osiltaan. Elektrodivyö 102 on kuvattu pitkältä sivultaan, jolloin elektrodit 204A-204B eivät ole näkyvissä mutta ne on merkitty 15 kuvioon katkoviivoituksella. Elektrodia 204A yhdistää elektroniikkayksikköön 208 tukirakenne 300A ja elektrodia 204B yhdistää elektroniikkayksikköön 208 tukirakenne 300B. Kuviosta on nähtävissä, että tukirakenteet 300A-300B ovat muodoltaan aaltomaisia. Tukirakenteiden 300A-300B sisällä kulkee kuviosta 3B nähtävissä oleva johdin 304, joka tarjoaa elektrodien 204A-204B ja elektro-20 niikkayksikön 208 välisen sähköisen kontaktin. Johdin 304 on valmistettu johta-:, ,: vasta materiaalista, kuten esimerkiksi metallista. Keksinnön eräässä edullisessa : · : sovellusmuodossa johdin 304 on muodostettu johdinalustalle 302. Johdinalusta ·:··: 302 valmistetaan edullisesti joustavasta materiaalista, kuten esimerkiksi po- lyimidifilmistä. Johdinalusta on edullisesti paksuudeltaan hyvin ohut, kuten esi-25 merkiksi 0,1 mm. Aaltomainen elektrodivyö 102 on keksinnön edullisessa suo-ritusmuodossa sellainen, että se venyy elektroniikkayksikön 208 molemmilta puolilta 5-8 mm, joka on osa joustosta, joka tarvitaan vyön kiinnipysymiseksi vartalon ympärillä. Viitaten kuvioon 3A ja 3B, tukirakenteiden 300A ja 300B mu-*; ·: kaisesti kulkevat aaltomaisesti sekä johdinalusta 302, että sille muodostettu joh- 30 din 304. Valmistusteknisesti on edullista, että johdinalusta 302 on yksiosainen j , eli sama johdinalusta 302 jatkuu elektrodilta 204A toiselle elektrodille 204B elek- ’·. troniikkayksikön 208 kautta. Johdinalusta 302 toimii valmistusvaiheessa edulli sesti elektroniikkayksikön 208 elektronisten komponenttien 208A-208C liitos-alustana eli valmistusvaiheessa komponentit 208A-208C kiinnitetään johdin-. : 35 alustaan 302. Kuviossa 3B on esimerkinomaisesti kuvattu signaalivahvistin 208A, joka vahvistaa elektrodilta 204A vastaanottamansa sykesignaalin. Paristo 115287 7 208B tarjoaa virtaa elektroniikkayksikön 208 komponenteille. Elektroniikkayksik-kö 208 käsittää eräässä toteutusmuodossa myös lähetinkelan 208C sykeinfor-maation lähettämiseksi esimerkiksi ranteessa pidettävään vastaanottimeen. Alan asiantuntijalle on selvää, että elektroniikkayksikkö 208 käsittää muitakin 5 komponentteja kuin edellä mainitut, mutta niiden selostaminen ei ole keksinnön kannalta oleellista.

Kuviossa 3C esitetään kaksiosaisen elektrodivyön 102 eräs edullinen toteutusmuoto. Keksintö ei ole rajoittunut siihen, että elektrodivyö 102 on yhtä yhtenäistä kappaletta kuten on esitetty kuvioissa 3A ja 3B, vaan elektrodi-10 vyö 102 voi koostua myös kahdesta toisiinsa irrotettavasti liitettävissä olevasta kappaleesta eli elektrodikappaleesta 306 ja elektroniikkakappaleesta 308. Elekt-rodikappale 306 käsittää ensimmäiset kiinnitysvälineet 312A-312B, jotka edullisesti ovat nastamaisia ulokkeita. Elektroniikkakappale 308 käsittää puolestaan pesämäiset kiinnitysvälineet 310A-310B, joihin elektrodikappaleen nastamaiset 15 ulokkeet ovat asetettavissa siten, että ensimmäinen kiinnitysväline 312A asetetaan toiseen kiinnitysvälineeseen 310A ja ensimmäinen kiinnitysväline 312B asetetaan toiseen kiinnitysvälineeseen 310B. Ensimmäiset kiinnitysvälineet 312A-312B ja toiset kiinnitysvälineet 310A-310B voidaan toteuttaa myös jollain muulla vastaavalla tavalla, kuten esimerkiksi liuskan ja uran, johon liuska on 20 asetettavissa, avulla. Kuvassa 3C esitetyssä ratkaisussa esimerkiksi elektrodilta : \ : 204B on sähköinen yhteys ensimmäiseen kiinnitysvälineeseen 312B. Kun elekt- : rodikappale liitetään elektroniikkakappaleeseen, sähköinen yhteys jatkuu ensim- • * ....: mäisestä kiinnitysvälineestä 312B toiseen kiinnitysvälineeseen 310B, josta edel- .·. : leen elektroniikkakappaleen 308 käsittämää johdinta (esitetty kuvassa 3B) pitkin • « » 25 elektroniikkayksikölle 208. Vaikka kuviossa 3C on kuvattu elektrodikappale 306

( I I

yhtenäiseksi, on selvää, että se voi myös koostua kahdesta erillisestä osasta, * · * ‘ ’ joista ensimmäinen osa käsittää elektrodin 204A ja toinen osa elektrodin 204B.

Kuviossa 4A selostetaan yksityiskohtaisemmin, mitä kuviossa 3A esitetyllä tukirakenteiden 300A ja 300B, aaltomaisuudella tarkoitetaan. On sel- •,,30 vää, että keksintö ei ole rajoittunut siihen, että onko elektrodivyössä 102 keksin-nön mukainen aaltomainen tukirakenne 300A-300B elektroniikkayksikön 208 molemmilla puolilla, vai onko aaltomainen tukirakenne 300A-300B esimerkiksi vain toisella puolella elektroniikkayksikköä 208. Kuvio 4A on kuvattu elektrodi-’*· vyön 102 sivulta, samoin kuin kuvio 3A. Seuraavassa puhuttaessa tukiraken-

f I

:, ’ * j 35 teen 300A-300B aaltomaisuudesta, tarkoitetaan myös tukirakenteen 300A-300B sisällä olevan johtimen 304 ja mahdollisesti sisällä olevan johdinalustan 302 aal- 1 1 5287 8 tomaisuutta, koska keksinnön mukaisesti johdin 304 ja johdinalusta 302 mukailevat olennaisesti tukirakenteen 300A-300B muotoa. Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa tukirakenne 300A-300B on olennaisesti sinikäyrän muotoinen, eli siinä on vuorotelevia nousu- ja laskukohtia.

5 Tukirakenteen 300A-300B aaltomaisuuden harjakohtia kutsutaan seu- raavassa harjoiksi 400A-400D ja tukirakenteen aaltomaisuuden pohjakohtia kutsutaan pohjiksi 402A-402B. Tilannetta tarkastellaan kultakin pinnalta käsin eli ensimmäisellä pinnalla 404 olevaa harjakohtaa 400A vastaa toisella pinnalla oleva pohja 402A ja toisella pinnalla olevaa harjakohtaa 400C vastaa ensimmäi-10 sellä pinnalla pohja 400B. Johtimen 304 aaltomaisuuden voidaan ajatella noudattavan ensimmäisen pinnan 404 aaltomaisuutta, eli kuvion 4A mukaisesti tukirakennetta 300A-300B sivulta katsoen, ensimmäisen pinnan 404 harjat 400A-400B ovat myös johtimen 304 harjakohdassa, mikä pätee myös pohjakohtiin vastaavasti. Erään edullisen sovellusmuodon mukaan harjoja 400A-400D on 15 kummassakin tukirakenteessa 300A-300B vähintään yksi ja pohjia 402A-402B on vähintään yksi. Tämä pätee luonnollisesti molempiin pintoihin 404 ja 406, koska pinnat ovat keskenään symmetrisiä. Tukirakenne 300A-300B käsittää edelleen ensimmäisen pinnan 404 ja toisen pinnan 406. Tukirakenteen 300A-300B kahden perättäisen harjan 400A-400B välinen etäisyys on olennaisesti yh-20 tä suuri kuin kahden perättäisen pohjan 402A-402B keskinäinen etäisyys. Joh-: din 304 kulkee tukirakenteessa 300A-300B edullisesti olennaisesti keskikohdas- sa, jolloin se on parhaiten suojassa tukirakenteessa. Tällöin johtimen etäisyys ·*,··: 408A ensimmäiseen pintaan 404 on olennaisesti yhtä suuri kuin johtimen etäi- syys 408B toiseen pintaan 406. Eräässä edullisessa sovellusmuodossa aalto- • ·

.··.·. 25 maisuudella tarkoitetaan myös sitä, että tukirakenteen paksuus 410A ja 410B

.·; ·, säilyy olennaisesti vakiona harjan ja sen viereisen pohjan välillä. Paksuus 410A- • * * 410B voidaan mitata esimerkiksi kohtisuorana etäisyytenä ensimmäiseltä pinnalta 404 toiselle pinnalle 406.

·;;; Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mu- ' · · · ‘ 30 kaisiin esimerkkeihin, on selvää ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voi- • ‘. daan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöl- : lisen ajatuksen puitteissa.

Claims

115287 g

1. Sykemittarin elektrodivyö, joka käsittää yhden tai useamman elektrodin (204A-204B) sydämen sykkeen mittaamiseksi rintakehältä, 5 elektroniikkayksikön (208) elektrodilta (204A-204B) vastaanotettavan informaation käsittelemiseksi, johtimen (304) elektroniikkayksikön (208) ja elektrodin (204A-204B) sähköisen kontaktin aikaansaamiseksi, ainakin yhden aaltomaisen eli vuorottelevia ylöspäin ja alaspäin suun-10 tautuvia osioita käsittävän tukirakenteen (300A-300B) johtimen (304) suojaamiseksi, tunnettu siitä, että johdin (304) kulkee tukirakenteen (300A-300B) muodon mukaisesti ollen aaltomainen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, 15 että johdin kulkee tukirakenteessa elektroniikkayksikön ja elektrodin välillä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, että elektrodivyö käsittää johdinalustan, johon johdin on muodostettu.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, että johdinalusta kulkee tukirakenteen sisällä ollen muodoltaan aaltomainen. : : 20

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen elektrodivyö, tunnettu : * · ‘; siitä, että johdinalusta on polyimidiä tai vastaavaa joustavaa materiaalia.

. ,.: 6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen elektrodivyö, tunnettu : siitä, että johdinalusta ja johdin ulottuvat yhtenäisenä elektroniikkayksiköltä elektrodille. ;,. 25

7. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen elektrodivyö, tunnet tu * · · v siitä, että johdinalusta on yhteydessä vähintään kahteen elektrodiin ja kulkee yhtenäisenä elektroniikkayksikön kautta elektrodilta toiselle.

8. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen elektrodivyö, tunnettu ,,.: siitä, että elektroniikkayksikkö käsittää yhden tai useamman elektronisen kom- : . 30 ponentin ja että johdinalusta toimii mainitun yhden tai useamman elektronisen komponentin liitosalustana.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, että elektrodivyö on yhtenäistä kappaletta, johon yksi tai useampi elektrodi ja : elektroniikkayksikkö ovat kiinteästi sovitetut.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, että elektrodivyö käsittää ensimmäisen kappaleen ja yhden tai useamman toi- 1 1 5287 sen kappaleen, joka ensimmäinen kappale käsittää yhden tai useamman ensimmäisen kiinnitysvälineen ja joka toinen kappale käsittää yhden tai useamman toisen kiinnitysvälineen, jotka ensimmäinen kappale ja toinen kappale ovat irrotettavasti liitettävissä toisiinsa siten, että mainittu ensimmäinen kiin-5 nitysväline kiinnitetään mainittuun toiseen kiinnitysvälineeseen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen kappale käsittää elektroniikkayksikön, joka elektro-niikkayksikkö on johtimen välityksellä sähköisesti yhteydessä yhteen tai useampaan ensimmäiseen kiinnitysvälineeseen ja mainittu toinen kappale käsit- 10 tää yhden tai useamman elektrodin, joka elektrodi on sähköisesti yhteydessä toiseen kiinnitysvälineeseen.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, että elektroniikkayksikkö käsittää välineet lähettää elektrodien mittaama syke-informaatio sykeinformaatiota vastaanottavaan vastaanottimeen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, että välineet lähettää elektrodien mittaama sykeinformaatio sykeinformaatiota vastaanottavaan vastaanottimeen käsittävät kelan sykeinformaation langattomaan, induktiiviseen lähetykseen vastaanottimelle.

14. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen elektrodivyö, tunnettu 20 siitä, että tukirakenteen ja johtimen aaltomainen muoto käsittää ainakin yhden *, j.: aallon harjan ja ainakin yhden aallon pohjan.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, •: > · i että aaltomainen muoto on olennaisesti sinikäyrän muoto.

16. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen elektrodivyö, tunnettu 25 siitä, että tukirakenne käsittää ensimmäisen pinnan elektrodivyön elektrodin puolella ja toisen pinnan tukirakenteen ensimmäisen pinnan vastakkaisella • · * puolella ja niiden välillä seinämän.

17. Patenttivaatimuksen 14 ja 16 mukainen elektrodivyö, tunnettu ·;;; siitä, että tukirakenteen ensimmäisen pinnan ja toisen pinnan välinen etäisyys 30 ensimmäiseltä pinnalta kohtisuoraan toiselle pinnalle mitattuna on olennai-• * ,, sesti vakio tukirakenteen käsittämän aaltomaisen muodon ensimmäisellä pin- . nalla olevan aallonharjan ja mainittua aallonharjaa seuraavan aallonpohjan välillä. _

' [ 18. Patenttivaatimuksen 14 ja 16 mukainen elektrodivyö, tunnettu : 35 siitä, että tukirakenteen ensimmäisen pinnan kahden perättäisen aallonharjan 115287 välinen etäisyys on olennaisesti yhtä suuri kuin vastaavissa kohdissa olevien toisen pinnan kahden perättäisen aallonpohjan välinen etäisyys.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, että tukirakenteen ensimmäinen pinta ja toinen pinta ovat symmetrisiä.

20. Patenttivaatimuksen 14 ja 16 mukainen elektrodivyö, t u n n e 11 u siitä, että tukirakenteen ensimmäisen pinnan aallonharjassa on toisen pinnan aallonpohja ja ensimmäisen pinnan aallonpohjassa on toisen pinnan aallonharja.

21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen elektrodivyö, tunnettu siitä, 10 että johtimen etäisyys tukirakenteen ensimmäiseen pintaan on olennaisesti yhtä suuri kuin johtimen etäisyys tukirakenteen toiseen pintaan. » * » t * I I t i I I I • * t I t • * « I I « * » 1 • * « * * • · * • » (Il ♦ t * I M ♦ · I I · » • » • I * ♦ » » * < * » I » I · * • I I lii I t I t I II I I I I 115287