FI115067B - Iskuporauksessa käytettävä leikkauspala ja iskutyyppiä oleva kallionporausterä - Google Patents

Description

115067

Iskuporauksessa käytettävä leikkauspala ja iskutyyppiä oleva kallionporausterä

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukai-5 nen edullisesti iskuporauksessa käytettävä sementoidusta karbidista valmistettu leikkauspala ja patenttivaatimuksen 5 johdanto-osan mukainen iskutyyppiä oleva kallionporausterä.

Julkaisussa US-A-4 598 779 näytetään kallioporakoneen porakruunu, jossa on useita taltan muotoisia leikkauskappaleita. Jokaisessa leikkauskappa-10 leessa on ohjauspinta, joka liitetään suhteellisen jyrkästi leikkaaviin reunoihin. Suhteellisen jyrkkä liitos on epäsuotuisa, kun käytetään kovametallia. Tämä voi aiheuttaa vaikeissa porausolosuhteissa halkeilua, joka johtuu liitosten jännityksestä, jolloin pidemmän päälle ei saada aikaan suoria reikiä. Tunnetun leikkaus-kappaleen muoto ei myöskään ole optimaalinen suurimman kulumistilavuuden 15 kannalta. Julkaisussa US-A-4 607 712 kuvataan kallioporakoneen porakruunua, jossa on useita leikkauskappaleita. Kunkin leikkauskappaleen työstöosan perusmuotona on puolipallo, ja niihin on lisätty kovametallia. Aikaisemman tekniikan mukaiset kappaleet eivät kuitenkaan anna riittävää tukea porausreiän seinämää vasten, jolloin ei saada aikaan suoria reikiä. Lisäksi työstöosan liitokset ovat 20 suhteellisen jyrkkiä, jolloin esiintyy edellä mainittua kovametallin rikkoutumista jännitysten vuoksi. Lisäksi puolipallon muodossa voi olla suhteellisen vähän kovametallia.

• · ·

Keksinnön tavoitteet ja yhteenveto

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on poistaa aikaisemman teknii- .: 25 kan sisältämät ongelmat tai lievittää niitä. Keksinnön eräänä tavoitteena on lisä tä suositeltavasti kallio- ja mineraaliporauksessa käytettävien työkalujen kova-metalliosien kulutuksenkestoa. Kovametalliosan kulutuksenkestoa voidaan lisätä kasvattamalla osan kulutukselle altistuvan alueen tilavuutta. Kulutuksenkestoa voidaan lisätä merkittävästi kasvattamalla työkalun käytön aikana kulutukselle : 30 altistuvan ulkoalueen tilavuutta vähintään 50 % tai mahdollisesti 100 % tai ’ * > 1 enemmän. Iskuporakoneiden porakruunujen leikkauskappaleet kuluvat eniten .. j alueella, joka koskettaa porausreiän seinämää, ja leikkauskappaleen kärjessä, joka rikkoo kalliota. Jotta leikkauskappaleen kulutuksenkesto paranisi, ulkoalueen tilavuutta on kasvatettava seinämää koskettavalla alueella ja leikkauskappa- * · 2 115067 leen kärjessä. Aikaisemman tekniikan mukaisissa työkaluissa on normaalisti leikkauskappaleet, joiden kärjen rakenne on aksiaalisesti symmetrinen (kuvion 12 vasen puoli). Kulutukselle altistuvan ulkoalueen suurentaminen johtaa usein epäaksiaalisesti symmetriseen kärkeen. Kallion ominaisuuksista ja porausolo-5 suhteista riippuvan kulutuksen luonteen vuoksi kuluminen esiintyy porausreiän seinämää koskettavalla alueella tai kalliota rikkovassa kärkiosassa. On tärkeää, että tämä tosiasia otetaan huomioon ja että kasvatetaan ulkoalueen tilavuutta, koska leikkauskappaleet kuluvat eniten tässä kohdassa.

Tällä saavutetaan pidempi käyttöikä ja suurempi tunkeutumisnopeus, 10 koska optimaalinen geometrinen rakenne ei rikkoudu niin nopeasti. Esillä olevan keksinnön tärkeänä etuna on suurempi tarkkuus, kun käytetään sen mukaista materiaalia porakruunuissa. Koska kulutukselle altistuvalla alueella oleva ulkoalue sisältää enemmän kulutusta kestävää materiaalia ja sillä on näin ollen suurempi kulutuksenkestävyys, saadaan aikaan suorempia reikiä ja porausreiän pa-15 remmat halkaisijatoleranssit. Lisäksi teroitusvälejä voidaan suurentaa; tämä vähentää poraajan työtä ja esiintyviä vaaratilanteita.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on edelleen saada aikaan ainakin leikkauskappaleen työstöpinnalla oleva monikiteinen timanttipinnoite, joka pidentää leikkauskappaleen käyttöikää, vaikka PCD-pinnoite oli murtunut pois.

20 Esillä olevan keksinnön tavoitteet toteutetaan leikkauspalalla ja isku- tyyppiä olevalla kallionporausterällä, jotka määritellään patenttivaatimuksissa.

Piirustusten lyhyt kuvaus • · «ti ; Kuvioissa 1-5 näytetään porakoneeseen sopiva leikkauskappale, \ ’ i jota käytetään olosuhteissa, joissa leikkauskappaleen kuluminen keskittyy seinä- •.: S 25 män lähellä olevalle alueella. Kuviossa 1 näytetään esillä olevan keksinnön mu- i kainen leikkauskappale sivukuvana. Kuviossa 2 näytetään toinen sivukuva leik- kauskappaleesta. Kuviossa 3 näytetään leikkauskappale päältä. Kuviossa 4 : ; näytetään leikkauskappale kuvion 2 nuolen B suunnassa. Kuviossa 5 näytetään linjan C suuntainen suurennettu poikkileikkaus leikkauskappaleesta.

30 Kuvioissa 6-10 näytetään leikkauskappale, joka sopii poraamiseen l olosuhteissa, joissa leikkauskappaleen kuluminen jakautuu seinämän lähellä ja V kärkialueen lähellä olevalle alueelle. Kuviossa 6 näytetään esillä olevan keksin- nön mukainen leikkauskappale sivukuvana. Kuviossa 7 näytetään toinen sivuku-: va leikkauskappaleesta. Kuviossa 8 näytetään leikkauskappale päältä. Kuviossa 3 115067 9 näytetään leikkauskappale kuvion 7 nuolen B suunnassa. Kuviossa 10 näytetään linjan C suuntainen suurennettu poikkileikkaus leikkauskappaleesta.

Kuviossa 11 näytetään esillä olevan keksinnön mukainen porauspää perspektiivikuvana.

5 Kuviossa 12 näytetään osittain leikattu sivukuva kaavamaisesti esite tystä porauspäästä, jossa on ballistinen leikkauskappale ja esillä olevan keksinnön mukainen leikkauskappale porausreiässä.

Kuvioissa 13-18 näytetään poikkileikkaukset, jotka on tehty kahden leikkauskappaleen keskiakselin suuntaisesti.

10 Keksinnön suositeltavien suoritusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus

Kuviossa 1 näytetään esillä olevan keksinnön mukainen leikkauskappale suurennettuna sivukuvana. Leikkauskappaleessa on yleisesti lieriön muotoinen niskaosa 20, jonka halkaisija D on 4 - 20 mm ja suositeltavasti 7-18 mm. Leikkauskappaleen 14 kiinnityspää 21 on suositeltavasti katkaistun kartion muo- 15 toinen, ja se sopii porauspään etupinnassa olevaan aukkoon, katso kuvio 11. Aukko kulkee suositeltavasti sekä etupinnan että vaipan pinnan läpi. Kuvioissa näytetään leikkauskappaleen pituussuuntainen keskiakseli A ja kaksi suorassa kulmassa olevaa normaalia N1 ja N2. Työstöosan 22 alustaan määritellään linja Y. Linja voi olla suora tai kaareva.

20 Leikkauskappaleen 14 työstöosa 22 jaetaan seitsemään toisiinsa pehmeästi liittyvään olennaisesti kehän ja akselin suunnassa kuperaan osaan. Ilmauksella "pehmeä" tai "pehmeästi" tarkoitetaan sitä, että kaksi tangenttia, jot-• ' '· ka ovat sivukuvassa suorassa kulmassa keskiakseliin A nähden ja jotka asete- taan liitoksen välittömään läheisyyteen sen eri puolille, muodostavat kulman τ, : 25 joka on 135 - 180° ja suositeltavasti 160 - 175° (kuvio 5). Ensimmäinen osa 23 i muodostaa yleisesti ballistisen muodon ja se ulottuu yleisesti symmetrisesti nor- maalin N1 molemmille puolille. Ensimmäinen osa päättyy kehän suunnassa symmetrisesti erotettuihin sädealuelinjoihin 24 ja 25, tässä järjestyksessä. Ensimmäisen osan sädettä tietyllä aksiaalisella poikkileikkauksella C merkitään ;, 30 R1 :llä. Ballistisen muodon matemaattinen rakenne on seuraava: *;:! Ensimmäisen osan 23 viitetaso X on kuviossa 2 näytettävän peruslin- jän alapuolella. Ensimmäisen osan 23 kupera pinta nousee säteestä R keskuk-""> sen Z ollessa niskaosan 20 reunaviivan lähellä. Keskus Z on suositeltavasti reu- i naviivan ulkopuolella etäisyydellä I ja aksiaalisesti etumaisen kohdan alapuolella • > 4 115067 etäisyydellä h. Etäisyys h on 4 - 8 kertaa etäisyys I, mutta sen on pienempi kuin R. Viitetaso X ja säde R muodostavat kulman s, joka on 10 - 75°.

Kukin sädealueviiva 24 ja 25, tässä järjestyksessä, ja normaali N1 muodostavat ylhäältä katsottuna kulman a, joka on 45 - 85°. On ymmärrettävä, 5 että säteen suunnassa ulommainen ballistinen kupera pinta liitetään niskaosan 20 reunaviivaan.

Sädealueviiva 24 tai 25 edustaa pehmeää siirtymää ensimmäisen osan 23 ja toisen osan 26 tai 27 välillä. Toinen osa 26 tai 27 on ensimmäisen osan kanssa muodostettavaa välitöntä liitosta lukuun ottamatta yleisesti ballis-10 tisen perusmuodon ulkopuolella (näytetään katkoviivoilla kuvioissa 1, 2 ja 4). Toisen osan säde R2 on poikkileikkauksessa C suurempi kuin ensimmäisen osan R1 säde. Toinen osa olennaisesti kapenee keskiakselin A eteenpäin osoittavassa suunnassa. Toiset osat 26, 27 kapenevat ensimmäistä osaa 23 kohti ja ne muodostavat terävän kulman β.

15 Toinen osa 26 tai 27 liitetään edelleen kolmanteen osaan 28 tai 29.

Kolmannet osat yhtyvät säteen suunnassa pois akselista A leikkauskappaleen etuosassa. Kolmannet osat ovat harjamaisia lujia särmiä, jotka työstävät kalliota pääasiassa ulkokehän suunnassa. Kolmannen osan tangentti, joka on poikkileikkauksen C leikkauskohdassa, on niskaosan rajapintaan nähden suurem-20 massa sisäisessä kulmassa 01 kuin ensimmäisen ja toisen osan vastaavat tangentit. Kulman 01 suuruusluokka saa aikaan sen, että kulutukselle altista materiaalia on enemmän verrattuna kokonaan ballistiseen rakenteeseen, minkä . . vuoksi leikkauskappaleen kulutuksenkesto on suurempi. Kolmas osa määritel- ; lään säteellä R3, joka on pienempi kuin ensimmäisen osan säde R1 ja toisen ' · ': 25 osan säde R2 poikkileikkauksessa C (katso kuvio 4). Kolmannen osan leveys on : olennaisesti vakio.

: Kolmas osa liitetään pehmeästi neljänteen osaan 30, joka on poratun | ’.. reiän kohdalla ja pääasiassa sen seinämän tasalla. Neljäs osa määrittelee oh- :T: jauspinnan, joka liukuu porausreiän seinämää pitkin. Neljännen osan säde R4 30 on poikkileikkauksessa C paljon suurempi kuin edellä mainitut säteet R1 ja R3. Osan 30 keskitangentti muodostaa poikkileikkauksessa C-C sisäkulman 0 ’ * -, niskaosan 20 rajapintaan nähden. Kulma 0 on pienempi kuin muiden osien 23 - '! ’ 27 vastaavat kulmat.

Ensimmäiseen osaan 23 liitetyn peruslinjan Y ensimmäinen osa on 35 olennaisesti suorassa kulmassa keskiakseliin A nähden. Toiseen osaan 24 tai , ‘25 liitetyn peruslinjan Y toinen osa nousee ainakin osittain eteenpäin kuljettaes- J » t 5 115067 sa terävässä kulmassa δ ensimmäiseen osaan nähden. Kolmanteen osaan 28 tai 29 liitetyn peruslinjan Y kolmas osa sulkee koko aksiaalisesti peruslinjan etumaisen pisteen ja se määritellään yleisesti säteellä R6. Kolmas osa on kupera. Neljänteen osaan 30 liitetyn peruslinjan Y neljäs osa määritellään yleisesti sä-5 teellä R5, joka on suurempi kuin säde R6. Neljäs on kovera ja sen takimmainen piste osoittaa aksiaalisesti kohti ensimmäistä osaa.

Viides osa 32 on pyöristetty kärki, jossa osat 23, 24, 25, 26 ja 27 yhtyvät. Neljäs osa 30 päättyy aksiaalisesti taaksepäin kärjestä 32 katsoen. Kolmannen osan 28 tai 29 etumainen osa aksiaalista ei ole pääasiassa kärjen osa, 10 vaikka se liitetäänkin tähän.

On huomattava, että peruslinjan Y kohdalla edellä mainitut säteet R1, R2, R3 ja R4 ovat ylhäältä otetussa projektiossa yhtä suuria eli niiden suuruus on D/2.

Tietyissä kaivosolosuhteissa porakoneen leikkauskappaleet voivat 15 kulua enemmän yhdeltä puolelta kuin toiselta puolelta, minkä vuoksi kehitettiin leikkauskappale tällaisia olosuhteita varten, toisin sanoen leikkauskappale, jonka materiaalin pääosa asetetaan epäsymmetrisesti normaaliin N1 nähden. Pääosa asetetaan näin ollen ulkopuolelle, ja normaalin N1 sisäpuolella on suurempi välyspinta. Kuviossa 6 näytetään suurennettu sivukuva esillä olevan keksinnön 20 mukaisen leikkauskappaleen suositeltavasta suoritusmuodosta. Leikkauskappa-leessa on yleisesti lieriön muotoinen niskaosa 20', jonka halkaisija D on 4 - 20 mm ja suositeltavasti 7-18 mm. Leikkauskappaleen 14' kiinnityspää 2T on suo- , . siteltavasti katkaistun kartion muotoinen, ja se sopii porauspään etupinnassa • · * ; olevan aukkoon (ei näytetty). Aukko kulkee suositeltavasti sekä etupinnan että 25 vaipan pinnan läpi. Kuvioissa näytetään leikkauskappaleen pituussuuntainen : keskiakseli A ja kaksi suorassa kulmassa olevaa normaalia N1 ja N2. Työstö- : osan 22' alustaan määritellään linja Y'.

Leikkauskappaleen 14' työstöosa 22' jaetaan useisiin toisiinsa peh-*: meästi liittyvään olennaisesti kehän ja akselin suunnassa kuperaan osaan. En- 30 simmäinen osa 23' muodostaa yleisesti ballistisen muodon ja se ulottuu yleisesti symmetrisesti normaalin N1 molemmille puolille. Ensimmäinen osa päättyy ke-‘ ·, hän suunnassa symmetrisesti erotettuihin sädealuelinjoihin 24' ja 25', tässä järjestyksessä. Ensimmäisen osan sädettä tietyllä aksiaalisella poikkileikkauk-: sella C merkitään R1:llä. Ballistisen muodon matemaattista rakennetta kuvattiin ' ’: 35 edellä.

» > 6 115067 Sädealueviiva 24' tai 25' edustaa pehmeää siirtymää ensimmäisen osan 23' ja toisten osien 26' ja 27' välillä. Toinen osa 26’ muodostetaan kolmesta pehmeästi liitetystä osasta. Toisen osan 26' ensimmäinen osa 26Ά ja toinen osa 27' ovat ensimmäisen osan kanssa muodostettavaa välitöntä liitosta lu-5 kuun ottamatta yleisesti ballistisen perusmuodon ulkopuolella (näytetään katkoviivoilla kuvioissa 6, 7 ja 10) ja olennaisesti suorassa kulmassa toisiinsa nähden poikkileikkauksessa C. Ensimmäisen osan 26Ά säde ja toisen osan 27' säde R2 on poikkileikkauksessa C suurempi kuin ensimmäisen osan R'1 säde ja samaa suuruusluokkaa kuin edellä mainittu säde R2. Ensimmäinen osa 26Ά ja toi-10 nen osa 21' olennaisesti kapenevat keskiakselin A eteenpäin osoittavassa suunnassa ja ne muodostavat terävän kulman β' olennaisesti suorassa kulmassa leikkaukseen C nähden.

Toisen osan 26' toinen osa 26'B asetetaan säteen suunnassa ballistisen perusmuodon ulkopuolelle. Toisen osan säde R'2B on poikkileikkauksessa 15 C suurempi kuin ensimmäisen osan säde R'1 mutta pienempi kuin säde R2. Toinen osa kapenee olennaisesti keskiakselia A eteenpäin kuljettaessa.

Myös toisen osan 26' kolmas osa 26'C asetetaan säteen suunnassa ballistisen perusmuodon ulkopuolelle leikkauskappaleen normaalin N1 ulkopuolelle W. Kolmannen osan säde R'2C on poikkileikkauksessa C suurempi kuin 20 ensimmäisen osan säde R'1. Kolmas osa kapenee olennaisesti keskiakselia A eteenpäin kuljettaessa. Ulkopuoli W on leikkauskappaleen se osa, joka kuluu eniten kallion työstämisen aikana.

, , Kolmas osa 26'C ja toinen osa 27’ liitetään edelleen kolmansiin osiin ; 28' ja 29', tässä järjestyksessä. Kolmannet osat yhtyvät säteen suunnassa pois * ’· 25 akselista A leikkauskappaleen 14' etuosassa. Kolmas osa 29' on paljon suurem- : pi, ainakin 2 kertaa suurempi, kuin osa 28'. Kolmannen osan tangentti 28', joka : on poikkileikkauksen C leikkauskohdassa, on niskaosan rajapintaan nähden suuremmassa sisäisessä kulmassa 0Ί kuin ensimmäisen osan 23' ja kolman-nen osan 29’ vastaavat tangentit. Kulman 0Ί suuruusluokka saa aikaan sen, 30 että kulutukselle altista materiaalia on enemmän verrattuna kokonaan ballisti-seen rakenteeseen, minkä vuoksi leikkauskappaleen kulutuksenkesto on suu- * rempi. Kolmas osa 29' muodostetaan normaalin N1 sisäpuolelle L, ja se määri- i ‘ tellään säteellä R'3, joka on pienempi kuin ensimmäisen osan säde R'1 ja toisen '· osan säde R'2 poikkileikkauksessa C (katso kuvio 10). Kolmannen osan 28' : 35 leveys on olennaisesti vakio, kun taas osa 29' kapenee olennaisesti akselin 7 115067 suunnassa eteenpäin mentäessä. Kolmas osa 29' määrittelee lujan harjamaisen leikkaussärmän.

Kolmannet osat 28' ja 29' liitetään pehmeästi neljänteen osaan 30', joka on poratun reiän kohdalla ja pääasiassa sen seinämän tasalla. Neljäs osa 5 määrittelee ohjauspinnan, joka liukuu porausreiän seinämää pitkin. Neljännen osan säde R'4 on poikkileikkauksessa C paljon suurempi kuin edellä mainitut säteet R'1 ja R'3. Osan 30' keskitangentti muodostaa poikkileikkauksessa C sisäkulman 0' niskaosan 20 rajapintaan nähden. Kulma 0' on pienempi kuin muiden osien 23' - 27' vastaavat kulmat.

10 Ensimmäiseen osaan 23' liitetyn peruslinjan Y' ensimmäinen osa on olennaisesti suorassa kulmassa keskiakseliin A nähden. Osiin 26Ά ja 27' liitetyn peruslinjan Y' toinen osa nousee ainakin osittain eteenpäin kuljettaessa terävässä kulmassa ä' ensimmäiseen osaan nähden. Kolmanteen osaan 26'C ja kolmanteen osaan 29' liitetyn peruslinjan Y' kolmannet osat sulkevat koko perus-15 linjan aksiaalista etumaisen pisteen. Kolmanteen osaan 29' liittyvän peruslinjan yksi kolmansista osista on kupera sivukuvassa, kun taas kolmanteen osaan 26'C liitetty toinen kolmas osa on pääasiassa suora. Neljänteen osaan 30' liitetyn peruslinjan Y' neljäs osa määritellään yleisesti säteellä R’5 (sivukuvassa), joka on likimäärin sama kuin säde R'1. Neljäs osa on kovera ja sen takimmainen 20 piste osoittaa aksiaalisesti kohti ensimmäistä osaa.

Viides osa 31' on pyöristetty kärki, jossa osat 23', 26Ά, 26'B, 26'C ja 27' yhtyvät. Neljäs osa 30' päättyy aksiaalisesti taaksepäin kärjestä 31' katsoen.

. Kolmannen osan 28 tai 29 aksiaalisesti etumainen osa ei ole pääasiassa kärjen I osa, vaikka se liitetäänkin tähän.

/ 25 On huomattava, että peruslinjan Y' kohdalla edellä mainitut säteet : R'1, R'2B, R'2B, R'2C, R'3 ja R'4 ovat ylhäältä otetussa projektiossa yhtä suuria : eli niiden suuruus on D/2.

Kuviossa 11 näytettävässä perspektiivikuvassa on suoritusmuoto, : joka sisältää parannetun iskutyyppisen kallioporakoneen porakruunun 10, joka 30 sisältää porauspään 11, akselin 12 ja etupään, jonka sisältämässä etupinnassa 13 on useita kovametallisia leikkauskappaleita 14 tai 14'. Kallioporakoneen porakruunun 10 vaippapinta 16 on lieriön tai leikatun kartion muotoinen, ja se on kuviossa 11 näytettävässä porauspäässä. Vaippapinta on porakruunun rungon : teräsosan suurimman halkaisijan kohdalla. Leikkauskappaleet 14, 14' työnne- : 35 tään porakruunun rungossa oleviin aukkoihin siten, että niiden säteittäiset ulko- •. pinnat 30, 30' ovat olennaisesti samalla kohdalla kuin porakruunun vaippapinta.

8 115067

On ymmärrettävä, että tässä yhteydessä sanan "olennaisesti" merkitykseen kuuluu -2 - +2 mm:n, suositeltavasti +0.2 - + 0,5 mm:n, säteittäinen poikkeama porakruunun vaippapintaan 16 nähden. Leikkauskappaleet 14, 14' asetetaan siten, että teräsrunko ei kulu liikaa, minkä vuoksi porausreiän 15 halkaisija pysyy 5 olennaisesti vakiona koko porauksen aikana. Etupinnassa 13 voi olla useita keskeisemmin sijoitettuja sopivan muotoisia, esimerkiksi puolipallon muotoisia, leik-kauskappaleita (ei näytetty), jotka rikkovat kallioainesta lähempänä porakruunun keskilinjaa CL. Kuvion 12 vasemmassa reunassa näytetään aikaisemman tekniikan mukainen ratkaisu ja oikeassa reunassa esillä olevan keksinnön mukai-10 nen leikkauskappale osittaisena leikkauksena. Ballistisella työstöosalla varustetun leikkauskappaleen tilavuus on 50 % suurempi kuin vastaavan puolipallon muotoisen leikkauskappaleen työstöpinta. Leikkauskappaleen 14 tai 14' tilavuus on vähintään 50 % suurempi kuin ballistisen muodon tilavuus, ja sen käyttöikä on vastaavasti pidempi. Kuviossa 12 näytetään vaippapinnan 16 kuvitteellinen 15 jatke katkoviivalla, jolla havainnollistetaan näiden kahden leikkauskappaleen tila-vuuseroja.

Kahdelle edellä mainitulle leikkauskappaleelle on yhteistä se, että ainakin ulko-osa 22, 22' voidaan varustaa monikiteisellä timanttipinnoitteella. Pinnoite lisätään ainakin leikkauskappaleen työstöosaan leikkauskappaleen 20 käyttöiän pidentämiseksi siinäkin tapauksessa, että PCD-pinnoite murtuu irti.

Tässä yhteydessä on mainittava, että edellä kuvattua keksintöä ei rajoiteta suositeltavilla suoritusmuodoilla, vaan sitä voidaan muunnella vapaasti . % patenttivaatimusten puitteissa. Esimerkiksi silloin, kun porataan erittäin kovaa ; kalliota (esim. murtunutta ja kerrostunutta magnetiitti-kvartsiittikalliota), kärjen ja « * · ’ * / 25 peruslinjan Y, Y' välistä etäisyyttä on pienennettävä, jotta työstöosan 22, 22' *· keskimääräinen paksuus ja siten kulutuksenkesto kasvaa. Tällainen muunnos : saa aikaan sen, että ballistiset pinnat 23, 23' ovat yleisesti pallon muotoisia.

Claims (7)

115067

1. Edullisesti iskuporauksessa käytettävä sementoidusta karbidista valmistettu leikkauspala, jolla on oleellisesti sylinterinmuotoinen asennusosuus 5 (20; 20') ja ulko-osuus (22; 22'), joka on tarkoitettu sovitettavaksi kallionporate- rän (10) otsapinnalle (13), jolloin mainitulla ulko-osuudella on oleellisesti tasainen pinta (30; 30'), joka ulkonee mainitusta asennusosuudesta (20; 20') kohti mainitun leikkauspalan etupäätä, jolla mainitulla asennusosuudella on kes-kiakseli (A) ja säde (D/2), 10 tunnettu siitä, että ulko-osuuden (22; 22') pyöristetty osuus (23; 23. yhtyy kuvitteellisen ympyrän (0; 0') kanssa poikkileikkauksessa (C), jonka kuvitteellisen ympyrän (0; 0‘) kehän ulkopuolelle suurin osa ulko-osuudesta ulkonee ja että suhteellisen tasainen pinta (30; 30’) liittyy ainakin yhteen mainitun ulko-osuuden harjantapaiseen leikkausreunaan (28, 29; 28', 29').

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen leikkauspala, tunnettu siitä, että suhteellisen tasaisen pinnan (30; 30') säde (R4; R'4) on suurempi kuin asennusosuuden (20; 20') säde (D/2), joka säde (R4; R'4) mitataan poikkileikkauksessa, joka on keskiakseliin (A) nähden kohtisuora.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen leikkausala, tunnettu 20 siitä, että asennusosuuden (20; 20') ja ulko-osuuden (22; 22') liitoskohta muodostaa peruslinjan (Y; Y'), joka on kovera sivusuunnassa katsottuna suhteellisen tasaisen pinnan (30; 30') kohdalla, mikä määrittelee aksiaalisesti takim-/t maisen pisteen ja että mainittu takimmainen piste sijaitsee aksiaalisesti perus- I linjan edessä kuperan perusmuodon kohdalla, mutta aksiaalisesti peruslinjan / 25 takana peruslinjan aksiaalisesti etumaisesta osasta.

: 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen leikkauspala, tunnet- : tu siitä, että ainakin ulko-osuus (22; 22') käsittää monikiteisen timanttipinnoit- teen.

: 5. Iskutyyppiä oleva kallionporausterä, joka käsittää varren (12), po- 30 rauspään (11), joka sijaitsee mainitun varren etupäässä ja määrittelee ensim-j. mäisen pituussuuntaisen akselin (CL), joka mainittu porauspään käsittää oleel- ,· ·, lisesti eteenpäin osoittavan etuosan, joka käsittää etupinnan (13), vaippapin- nan (16), joka kulkee oleellisesti pituussuuntaisesti ja määrittelee mainitun po-rauspinnan ulkopintaa, ja etupäässä useita reikiä, joista jokaisella on oleelli-: 35 sesti sylinterimäinen perusmuoto ja sisältäessä sementoidusta karbidista val mistetun leikkauspalan (14; 14'), jokaisen palan käsittäessä oleellisesti sylinte- 115067 rinmuotoisen asennusosuuden (20; 20'), jolla on keskiakseli (A) ja ulko-osuus (22; 22'), joka ulkonee mainitusta reiästä, jolloin mainitulla ulko-osuudella on oleellisesti tasainen pinta (30; 30'), joka ulkonee mainitusta asennusosuudesta (20; 20') kohti mainitun leikkauspalan etupäätä, tunnettu siitä, että ulko-5 osuuden (22; 22') pyöristetty osuus (23; 23') yhtyy kuvitteellisen ympyrän (0; 0') kanssa poikkileikkauksessa (C), jonka kuvitteellisen ympyrän (0; 0') kehän ulkopuolelle suurin osa ulko-osuudesta ulkonee ja että suhteellisen tasainen pinta (30; 30') liittyy ainakin yhteen mainitun ulko-osuuden harjantapaiseen leikkausreunaan (28, 29; 28', 29').

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kallionporausterä, tunnettu siitä, että suhteellisen tasaisen pinnan (30; 30’) säde (R4; R'4) on suurempi kuin asennusosuuden (20; 20') säde (D/2), joka säde (R4; R'4) sijaitsee poikkileikkauksessa, joka on keskiakseliin (A) nähden kohtisuora.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen kallionporausterä, t u n -15 nettu siitä, että ainakin ulko-osuus (22; 22') käsittää monikiteisen timantti-pinnoitteen. i I · * » » · * * « » · * · a i I » t f « » a 115067