FI115014B

FI115014B - Menetelmä ja laite tiedon välittämiseksi digitaalisessa radiojärjestelmässä

Info

Publication number: FI115014B
Application number: FI951051A
Authority: FI
Inventors: Egon Schulz
Original assignee: Siemens Ag
Priority date: 1994-03-07
Filing date: 1995-03-07
Publication date: 2005-02-15
Also published as: EP0671824A1; DE59510902D1; US5648967A; EP0671824B1; FI951051A; FI951051A0

Description

115014

Menetelmä ja laite tiedon välittämiseksi digitaalisessa radiojärjestelmässä

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat menetelmä ja laite tietojen 5 siirtämistä varten digitaalisessa radiojärjestelmässä. Keksinnön kohteena ovat myös digitaalisen radioverkon keskusasema ja tilaaja-asema.

Eräänä esimerkkinä digitaalisesta radiojärjestelmästä voidaan mainita yleiseurooppalainen matkaviestinjärjestelmä GSM (Global System for Mobile Connection). Tämän järjestelmän yhteydessä käytetään aikajakoista TDMA-10 monikäyttömenetelmää (Time Division Multiple Access), jolloin kannettavan aseman tilaaja paikallistetaan aikajakojärjestelmän erilaisten aikavälien avulla. GSM on standardoitu 900 MHz:in (GSM 900) ja 1800 MHz:n (DCS 1800) alueille. GSM 900:ssa ottavat tukiasemat vastaan ja lähettävät matkaviestimille (MS) alakaistaksi kutsutulla taajuuskaistalla 890 - 915 MHz, näiden tukiasemi-15 en lähettäessä ja vastaanottaessa matkaviestimien yhteydessä 935 - 960 MHz:n yläkaistaksi kutsutulla taajuuskaistalla. Lisäksi voidaan myös taajuudella GSM 900 käyttää erityistä taajuuskaistaa G1, jolloin matkaviestimet lähettävät ja tukiasemat vastaanottavat 880 - 890 MHz:n yläkaistalla ja 925 - 935 MHz:n alakaistalla.

20 DCS 1800 -järjestelmää varten käytetään 1710- 1785MHz:n ylä- kaistaa, jolla matkaviestimet lähettävät ja tukiasemat ottavat vastaan, ja käy-*: ': tössä on myös 1805 -1880 MHz:n alakaista, jolla tukiasemat lähettävät ja mat- : ; ’: kaviestimet ottavat vastaan.

Kantoaallon (taajuuden) taajuuskaistaleveys GSM:ssä on 200 kHz 25 ja jokainen kaistaleveydeltään 20 kHz oleva kantoaalto on jaettu kahdeksaan : ,·, aikaväliin (Time Slots). GSM sisältää siten taajuusjakoisen monikäyttöjäijestel- * * » *'!. [ män [Frequency Division Multiple Access (FDMA)] ja aikajakoisen monikäyttö- ’·* * järjestelmän [Time Division Multiple Access (TDMA)]. Tällöin puhutaan FDMA/TDMA-järjestelmästä.

- 30 Jokainen matkaviestintilaaja GSM:ssä joutuu siirtämään tietoja tai : : puhumaan digitaalisesti tietokanavalla tai puhetietokanavalla, jolloin tieto- tai . .: puhetietokanava on liitetty kantoaallon aikaväliin. Tietovirran suojaamiseksi ra- ,: diokanavan häiriöiltä käytetään eteenkorjausmenetelmää (Forward Error Cor rection, FEC). Tällöin siirrettävään tietoaineistoon (tiedot tai digitalisoitu puhe) 35 liitetään kanavakoodauksen avulla redundanssi. Tämän liitetyn redundanssin * » 2 115014 avulla voidaan virheet tunnistaa ja korjata. Aikavälin maksimaalinen bruttosiirto-nopeus, joka sisältää siirrettävät tiedot ja niihin liitetyn redundanssin, on enintään 22.8 kbittiä/s.

GSM:ssä digitalisoitua puhetta siirretään 13 kbittiä/s olevalla nettosiir-5 tonopeudella. Digitalisoidun puheen virhesuojausta varten siihen liitetään kanavakoodauksen avulla 9,8 kbittiä/s oleva redundanssi. Puhekanavien lisäksi käytössä ovat erilaisilla käyttötietonopeuksilla varustetut GSM-kanavat, jolloin kuitenkin maksimaaliset bruttosiirtonopeudet ovat, kuten edellä on mainittu, suuruudeltaan 22,8 kbittiä/s. GSM:ssä oleviin kanaviin käyttötietonopeuksilla 12,0 kbit-10 tiä/s, 6,0 kbittiä/s tai 3,6 kbittiä/s varustettuina liitetään kanavakoodauksen välityksellä suuruudeltaan 10,8 kbittiä/s, 16,8 kbittiä/s tai vastaavasti 19,2 kbittiä/s oleva redundanssi, jolloin bruttosiirtonopeudeksi saadaan aina 22,8 kbittiä/s.

Tämän järjestelmän haittana on se, että GSM:n radiotilaaja voi käyttää siirron yhteydessä vain 12,0 kbittiä/s olevaa virheitä tunnistavaa ja -korjaavaa 15 siirtonopeutta. Jos redundanssi jätetään pois, niin GSM:ssä voidaan saavuttaa 22.8 kbittiä/s oleva redundanssia sisältämätön siirtonopeus. Redundanssin poisjättämisen haittana on kuitenkin se, että siirron aikana esiintyviä häiriöitä, jotka johtavat bittivirheisiin, ei voida tunnistaa eikä korjata.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on mahdollistaa radiojärjestel- ....: 20 mässä maksimaalista kanavasiirtonopeutta suurempi siirtonopeus.

• · ; Tämä tarkoitus saavutetaan kuvatunlaisen menetelmän yhteydessä • I · patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitettyjen tunnusmerkillisten ominai-**·*.’ suuksien avulla. Keksinnön mukainen järjestely on selostettu patenttivaatimuk sessa 16. Vastaava matkaviestin on selostettu patenttivaatimuksessa 17.

·'·: : 25 Keksinnön mukaisesti radiojärjestelmässä ei käytetä vain yhtä kana- • * · v : vaa siirtoa varten, vaan korkeampaa siirtonopeutta vaadittaessa kaksi tai use ampia kanavia, esimerkiksi aikavälikehyksessä olevat aikavälit, joiden ei välttä-;:· mättä tarvitse sijaita yhdellä ja samalla taajuudella, voidaan liittää yhteen moni- kanavan muodostamiseksi näiden kanavien toimiessa monikanavana radiotilaa-’ . 30 jaa varten.

Aikajakojärjestelmänä muodostetun radiojärjestelmän käytön yhtey- * * · · · dessä pidetään siirtoa varten yllä aikavälikehyksen (TDMA Frame) ja aikavälien ;:· (Time Slots) muodostamaa rakennetta. Yhtäältä voidaan turvautua olemassa- olevien kanavien käyttöön, jolloin monikanava muodostetaan järjestelmässä jo » I · 3 115014 määritettyjen kanavien avulla (esimerkiksi GSM-järjestelmässä käytössä ovat nopeudeltaan 12 kbittiä/s, 6 kbittiä/s ja 3,6 kbittiä/s olevat kanavat). Toisaalta käytetään siirtoa varten useita aikavälejä käsittävään monikanavaan järjestelmässä jo aikaisemmin määrättyjä kanavakoodausmalleja ja lomitusmalleja ja 5 uusia malleja.

Jos on olemassa mahdollisuus esimerkiksi tunnetun matkaviestinjärjestelmän yhteydessä siihen, että matkaviestintilaajan käytössä voi olla yhden aikavälin lisäksi kaksi tai useampia aikaväliä, so. yksi monikanavana toimiva aikavälikehyksen moniaikaväli, niin tällöin voidaan saavuttaa korkeampi virhei-10 tä tunnistava tai korjaava siirtonopeus tai ilman redundanssia oleva siirtonopeus kuin GSM-järjestelmän yhteydessä.

Jos matkaviestintilaajan käyttöön annetaan moniaikaväli, joka käsittää yhden tai useamman kantoaallon aikavälikehyksen kaksi aikaväliä, niin voidaan saavuttaa suuruudeltaan 22,8 kbittiä/s oleva kaksinkertainen maksimi-15 bruttotiedonsiirtonopeus. Tällöin saavutetaan 45,8 kbittiä/s oleva maksimaalinen ilman redundanssia oleva bruttosiirtonopeus. Jos kaksi aikaväliä sisältävän moniaikavälin kumpaankin aikaväliin liitetään jo GSM-järjestelmässä oleva 12,0 kbittiä/s kanava, niin voidaan molempien aikavälien kautta siirtää virhe-suojatusti yhteensä 24,0 kbittiä/s. Monikanavan muodostaa siten moniaikaväli, 20 joka käsittää yhden tai useamman kantoaallon aikavälikehyksen useampia aikaväliä, joihin tiedot siirretään. Tietoja voidaan siirtää esimerkiksi tiivistettyjen " ”· videosignaalien välityksellä, joita ei voitaisi lähettää yhden ainoan kanavan ί kautta.

Jos monikanava sisältää aikavälikehyksen kolme aikaväliä, niin mat- • 25 kaviestintilaajan käytössä on ilman redundanssia oleva maksimaalinen 68,4 : kbittiä/s bruttotiedonsiirtonopeus. Kolme aikaväliä käsittävän monikanavan • · · "j j kautta voidaan lähettää virhesuojattuna 64,0 kbittiä/s, jolloin on mahdollista • · · käyttää 4,4 kbittiä/s virheitä tunnistavaa tai korjaavaa redundanssia varten. Toisaalta voidaan myös siirtää virhesuojattuna 36,0 kbittiä/s, kun jokaiseen ai- * » » ;;; 30 kaväliin on liitetty suuruudeltaan 12,0 kbittiä/s oleva kanava. On tietenkin myös ’· *.·’ mahdollista liittää näihin kolmeen aikaväliin GSM-järjestelmässä jo olemassa •: · olevat kanavat. Tällainen sekoitettu yhdistelmä käsittää esimerkiksi kaksi aika- . : väliä 12 kbittiä/s kanavilla varustettuina ja yhden aikavälin, johon on liitetty suu ruudeltaan 6 kbittiä/s oleva kanava. Tällöin saavutetaan kolme aikaväliä käsit-35 tävää monikanavaa varten yhteensä 30 kbittiä/s virhesuojattu siirtonopeus.

4 115014

Jos monikanava käsittää aikavälikehyksen neljä aikaväliä, niin matkaviestintilaajan käytössä on ilman redundanssia oleva maksimaalinen 91,6 kbittiä/s bruttotiedonsiirtonopeus. Jos esimerkiksi neljä aikaväliä sisältävän mo-nikanavan yhteydessä voitaisiin saavuttaa suuruudeltaan 64,0 kbittiä/s oleva 5 nettotiedonsiirtonopeus, niin 27,6 kbittiä/s jäisi yli virheitä tunnistavan tai korjaavan redundanssin liittämistä varten.

Jo olemassa olevien kanavien käytön tarjoamana etuna monikana-vaa muodostettaessa on se, että tällöin voidaan käyttää jo olemassa olevia rakenteita ja määritelmiä ja säästää siten kehityskustannuksia.

10 Keksinnön esimerkkisovellutuksia selostetaan seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuvio 1 esittää tunnetun matkaviestinjärjestelmän kytkinkaaviota; kuvio 2 esittää aikavälikehyksen rakennetta; kuvio 3 esittää 26 aikavälikehyksen avulla muodostettua kehystä; 15 kuvio 4 esittää siirtonopeudella 12,0 kbittiä/s varustetun kanavan koodausta; kuvio 5 esittää siirtonopeudella 3,6 kbittiä/s varustetun kanavan koodausta; kuvio 6 esittää kahdesta taajuudeltaan erilaisesta aikavälistä muo-20 dostettua monikanavaa; kuvio 7 esittää siirtonopeudella 24,0 kbittiä/s varustetun kanavan ·:·: koodausta; • kuvio 8 esittää siirtojärjestelyä siirtonopeudella 24,0 kbittiä/s varuste- I i i i . · *. tun monikanavan siirtämiseksi; . ’ ’25 kuvio 9 esittää kahdesta samalla taajuudella olevasta aikavälistä • · . . muodostettua monikanavaa; • · · kuvio 10 esittää siirtonopeudella 24,0 kbittiä/s varustetun kanavan li- • · · ‘ säkoodausta; kuvio 11 esittää siirtojärjestelyä siirtonopeudella 24,0 kbittiä/s olevan . ,: ‘ 30 monikanavan siirtoa varten yhteistä kanavakoodausta käytettäessä; kuvio 12 esittää neljällä eri taajuudella olevasta neljästä aikavälistä . : muodostettua monikanavaa siirtonopeutta 48,0 kbittiä/s varten; kuvio 13 esittää kolmella eri taajuudella olevasta neljästä aikavälistä muodostettua monikanavaa siirtonopeutta 48,0 kbittiä/s varten; 35 5 115014 kuvio 14 esittää kahdella eri taajuudella olevasta neljästä aikavälistä muodostettua monikanavaa siirtonopeutta 48,0 kbittiä/s varten; kuvio 15 esittää yhdellä taajuudella olevasta neljästä aikavälistä muodostettua monikanavaa siirtonopeutta 48,0 kbittiä/s varten; 5 kuvio 16 esittää siirtonopeudella 48,0 kbittiä/s varustetun kanavan koodausta; kuvio 17 esittää siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s varustetun kanavan koodausta; kuvio 18 esittää neljällä taajuudella olevasta kuudesta aikavälistä 10 muodostettua monikanavaa siirtonopeutta 64,0 kbittiä/s varten; kuvio 19 esittää siirtymäjärjestelyä monikanavaa varten siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s tapahtuvaksi siirtämiseksi; kuvio 20 esittää siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s varustetun kanavan li-säkoodausta; 15 kuvio 21 esittää kuudella taajuudella olevan kuuden aikavälin avulla muodostettua monikanavaa siirtonopeutta 64,0 kbittiä/s varten; kuvio 22 esittää lisäsiirtojärjestelyä monikanavaa varten siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s tapahtuvaksi siirtämiseksi; kuvio 23 esittää koodausta taajuushyppelymenetelmää käyttämällä; 20 kuvio 24 esittää koodausta aikavälikehyksen kuudesta aikavälistä muodostettua monikanavaa varten, joka voi hypätä kahdeksan taajuuden yli; ·: · kuvio 25 esittää siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s varustetun kanavan li- : säkoodausta; .·*. kuvio 26 esittää lisäsiirtojärjestelyä monikanavaa varten siirtonopeu- .: 25 della 64,0 kbittiä/s tapahtuvaksi siirtämiseksi; • · : . kuvio 27 esittää siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s varustetun kanavan ’;;, * vielä erästä lisäkoodausta; • · · v ‘ kuvio 28 esittää kolmella taajuudella olevasta kolmesta aikavälistä muodostettua monikanavaa siirtonopeutta 64,0 kbittiä/s olevaa siirtonopeutta ..: * 30 varten; kuvio 29 esittää vielä erästä lisäsiirtojärjestelyä monikanavaa varten ..!.: siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s tapahtuvaksi siirtämiseksi; * > tiii. kuvio 30 esittää siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s varustetun kanavan erästä lisäkoodausta; 35 6 115014 kuvio 31 esittää kaavamaisesti erästä lisäsiirtojärjestelyä monikana-vaa varten siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s tapahtuvaksi siirtämiseksi; kuvio 32 esittää siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s varustetun kanavan erästä lisäkoodausta; 5 kuvio 33 esittää kaavamaisesti erästä lisäsiirtojärjestelyä monikana- vaa varten siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s tapahtuvaksi siirtämiseksi; kuvio 34 esittää siirtonopeudella 64,0 kbittiä/s varustetun kanavan koodausta ilman lisätäyttö- tai vastaavasti redundanssibittejä; kuvio 35 esittää jakoa kahdeksalla taajuudella olevaan kuuteentoista 10 kanavaan; kuvio 36 esittää siirtojärjestelyä nopeudella 64 kbittiä/s tapahtuvaa siirtoa varten.

Kuviossa 1 esitetyssä radiojärjestelmässä on ns. GSM-standardia (GSM = Global System for Mobile Communication) vastaavalla tavalla toimiva 15 matkaviestinjärjestelmä jaettu useisiin kennoihin Z, joista kuviossa 1 on esitetty vain kennot Z1 - Z3. Tällaisessa kennossa muodostetaan tietoliikenneyhteydet matkaviestimeen MS ja siitä pois tukiaseman BTS (BTS = Base Transceiver Station) kautta. Kuviossa 1 on esitetty pelkästään kennoihin Z1 - Z3 liitetyt tukiasemat BTS1 - BTS3. Yksi tai useampi tukiasema BTS on liitetty tukiasema-20 ohjaimeen BSC (BSC = Base Station Controller), joista kuviossa 1 on esitetty vain tukiasemaohjaimet BSC1 ja BSC2. Tukiasemaohjaimet BSC hoitavat pu-heluiden välitykseen, valvontaan ja huoltoon liittyvät paikalliset toiminnot. Ne : käsittävät ohjausyksiköt BCE (Base Station Control Equipment) ja koodimuun- .* · *. timet TCE (Transcoding Equipment). Useimmat tukiasemaohjaimet BSC on lii- 25 tetty välityslaitteeseen SSS (SSS = Switching Subsystem), joka on puolestaan

I I

: liitetty avoimeen verkkoon PSTN (PSTN = Public Switched Telephone Net- • « · "!.* work), joka voi olla muodostettuna ISDN-verkkona, matkaviestinverkkona tai ‘ muunlaisena puhelin-tai tietoverkkona.

Jos tilaaja haluaa olla yhteydessä kennossa Z1 olevan tilaaja-ase-. 30 mana toimivan matkaviestimen MS välityksellä jonkin toisen tilaajan kanssa, ·', : niin tukiaseman BTS1 välityksellä suoritetaan tukiasemaohjaimen BSC1 kans- ., sa ennalta määrätty protokolla, joka on vahvistettu esimerkiksi edellä maini- tussa GSM-standardissa. Kun yhteys matkaviestimen MS ja tukiasemaohjaimen BSC1 välille on muodostettu, muodostetaan yhteys välityslaitteen SSS . ‘ 35 kautta yleiseen verkkoon PSTN. Tämän yhteyden avulla saadaan sitten yhteys 7 115014 toiseen tilaajaan, joka myöskin voi olla varustettuna matkaviestimellä.

Kuviossa 2 on esitetty kahdeksalla aikavälillä TNO -TN7 varustetun aikavälikehyksen T rakenne, yhden aikavälikehyksen kestoajan ollessa 4,615 ms. Jokaisen aikavälin kestoaika on noin 0,577 ms tai vastaavasti 156,25 bit-5 tiä. Aikavälin fysikaalista sisältöä kutsutaan purskeeksi. Tässä järjestelmässä käytetään neljää erilaista pursketyyppiä: 1. Normaalipurske (Normal Burst). Tätä pursketta käytetään datatietojen, puheen tai valvontatietojen siirtämistä varten.

2. Taajuuskorjauspurske (Frequency Correction Burst). Tätä pursket-10 ta käytetään matkaviestimen taajuustahdistukseen.

3. Tahdistuspurske (Synchronization Burst). Tätä pursketta käytetään matkaviestimen kehystahdistukseen.

4. Saantipurske (Access Burst). Tätä pursketta käytetään matkaviestimen ensimmäistä pääsyä ja matkaviestimen yhteysvastuun vaihtoa (Hando- 15 ver) varten.

Kuviossa 2 on esitetty suurennettuna kestoajaltaan 0,577 ms oleva normaalipurske TN. Se sisältää 114 kooditettua tai ilman kooditusta olevaa tie-tobittiä sen mukaisesti, onko kooditustoiminto kytketty päälle vai ei. Nämä purskeet on jaettu kahteen puolipurskeeseen D1 ja D2, joissa kummassakin 20 on 57 bittiä. Normaalipurskeen keskellä on 26 bitin pituinen opetusjakso (Training Sequence) TSC, jonka avulla kanava mitataan ja/tai siirtokanavan kana-':' * i vaimpulssivastaus arvioidaan. Opetusjakson TSC kummallakin puolella on oh- : ;': jausbitti CB, joka osoittaa, sisältääkö normaalipurske data- vai valvontatietoja.

Vasemmanpuoleisen valvontabitin ollessa käytössä parittomattietobitit sisältä-: 25 vät valvontatietoja ja parilliset tietobitit datatietoja. Oikeanpuoleisen valvontabi- : , <. tin ollessa käytössä parilliset tietobitit sisältävät valvontatietoja ja parittomat bi- tit datatietoja. Jos taas molemmat valvontabitit ovat käytössä, normaalipurske * ’ sisältää vain valvontatietoja. Normaalipurske alkaa ja päättyy aina kolmella määritellyllä lisäbitillä (Tail Bits) TB. Normaalipurske päättyy 8,25 bitin pituisella * : 30 suoja-ajalla (Guard Period).

*.,: Liikennetietokanavat GSM-järjestelmässä on asetettu kehykseen TF, .; | joka käsittää 26 aikavälikehystä (26-frame-multiframe). Kahdessatoista peräk- , : käisessä aikavälikehyksessä T, nimittäin aikavälikehyksissä 0- 11 ja 13-24, lähetetään datatiedot, digitalisoitu puhe ja valvontatiedot. Aikavälikehys 12 siir-35 tää ohjaustietoja A, kuten esimerkiksi parametreja vastaavien matkaviestinti- 8 115014 laajien tehonsäätöä varten, naapurisolujen taajuuksia jne. ja solukohtaisia tietoja. Aikavälikehyksessä 25 ei siirretä mitään datatietoja. Kuviossa 3 esitetty kehys vastaa 120 ms:n kestoaikaa.

Kahdessakymmenessäneljässä kahdestakymmenestäkuudesta aika-5 välikehyksestä T voidaan siten siirtää hyötytietoja. Koska jokaisessa aikavälissä TN voidaan siirtää 114 bittiä (normaalipurske), siirretään siis pituudeltaan 120 ms olevan kehyksen aikana 114-24 = 2736 tietobittiä. Tämä vastaa suuruudeltaan 22,8 kbittiä/s olevaa bruttotietonopeutta.

Kuviossa 4 esitetyn 12,0 nopeudeltaan kbittiä/s olevan kanavan koo-10 dauksen ja lomituksen yhteydessä muodostetaan 240 bitin lohkot B1, jotka vastaavat 20 ms:n kestoaikaa. Jokainen lohko B1 laajennetaan neljän määritellyn li-säbitin Z avulla lohkoksi B2 ja sen jälkeen kanavakoodataan. Kanavakoodaus suoritetaan konvoluutiokoodin välityksellä tietonopeudella R = 1/2 ja muis-tipituudella K = 4. Tällä tavoin saadaan käyttöön yhteensä 488 bittiä. Kana-15 vakoodauksen jälkeen kanavakoodatusta lohkosta poistetaan 32 bittiä, joita ei siirretä. Tulokseksi saadaan siten suuruudeltaan 456 bittiä oleva lohko B3. Nämä 456 bittiä järjestetään uudelleen ja hajotetaan neljään osalohkoon T1 - T4, joissa jokaisessa on 114 bittiä. Sen jälkeen jokainen osalohko T1 - T4 hajotetaan 19 datalohkoon, joissa jokaisessa on kuusi bittiä. Jokaisessa siirtoa varten käytettä-20 vissä olevassa aikavälissä siirretään kuusi bittiä sisältävä datalohko, jolloin 114 t>§>; bitin pituisen osalohkon T1 - T4 siirtämiseen tarvitaan vähintään 19 aikavälike- . , hystä T. Kysymys on tässä tapauksessa lomitussyvyydestä (interleaving depth), : jonka arvo on 19. Koska suuruudeltaan 114 bittiä olevan osalohkon T1 - T4 siirto '·· ’ 12,0 kbittiä/s kanavan yhteydessä alkaa aina aikavälikehystä T myöhemmin kuin : 25 edellä oleva lohkosiirto, tarvitaan 456 bitin siirtämiseen 12,0 kbitin/s kanavan yh- • » : · teydessä vähintään 22 aikavälikehystä T.

• · · v · Kuviossa 5 esitetyn kanavakoodauksen ja kanavalomituksen yhtey dessä siirtonopeudella 3,6 kbittiä/s muodostetaan lohkot B1, jotka vastaavat ar-*'·· voa 20 ms. Jokaiseen lohkoon B1 liitetään neljä lisäbittiä Z lohkon B2 muodos- 30 tamiseksi. Tämä lohko kanavakoodataan sen jälkeen konvoluutiokoodin avulla.

* , Konvoluutiokoodin koodinopeus R = 1/2 ja muistipituus K = 4. kanavakoo- ‘ dauksen avulla 72 bittiin liitetään siten 384 bitin redundanssi. Kanavakoodattu 456 bitin lohko B3 hajotetaan sitten kahdeksaan osalohkoon T1 - T8, joissa kussakin on 57 bittiä, ja jokainen osalohko T1 - T8 siirretään aikavälikehyksen T ai-"'. 35 kavälissä, kuten kuviosta 5 näkyy.

9 115014

Nopeudeltaan 3,6 kbittiä/s oleva kanava on korkean redundanssin ansiosta paremmin suojattu häiriöitä vastaan 12,0 kbittiä/s kanavaan verrattuna. Tehokkaampaa virhesuojattua siirtoa (lukuun ottamatta 13 kbittiä/s olevaa puhetta) nettodatasiirtonopeudella 12,0 kbittiä/s tai vastaavasti brutto datasiir-5 tonopeudella 22,8 kbittiä/s varustettuna ei GSM-järjestelmässä saavuteta.

Suurempi datasiirtonopeus voidaan kuitenkin saavuttaa siten, että tilaajaan liitetään aikavälikehyksen T kaksi tai useampia aikaväliä TN samalla tai eri taajuuksilla.

Jos halutaan esimerkiksi saada virhesuojattu kanava suuruudeltaan 10 24,0 kbittiä/s olevaa siirtoa varten, niin tilaajan käyttöön asetetaan kaksi aika väliä TN käsittävä monikanava, jolloin kumpaankin aikaväliin TN asetetaan siirtonopeudeltaan 12,0 kbittiä/s oleva virhesuojattu kanava. Tällöin voidaan esimerkiksi yksi 12,0 kbittiä/s kanava K1 asettaa taajuudeltaan F1 olevaan aikaväliin ΤΝ0 ja toinen 12,0 kbittiä/s kanava K2 saman aikavälikehyksen T taajuu-15 deltaan F5 olevaan aikaväliin TN4, kuten kuviosta 6 näkyy.

Kuvioiden 7 ja 8 yhteydessä esitetty siirto siirtonopeudella 24,0 kbittiä/s antaa tulokseksi datalähteen DS 20 ms välein syöttämän 480 bitin data-tietovirran, joka ohjausyksikön CU1 välityksellä muutetaan lohkoksi B1. Lohko B1 hajotetaan ohjausyksikössä CU21 ja CU22 kahdeksi datatietolohkoksi B21 20 ja B22, joiden kummankin suuruus on 240 bittiä. Kumpikin datatietolohko B21 ja B22 viedään sitten koodausasteeseen CS11 tai vastaavasti CS12 kanava-·:*·· koodausta ja lomitusta (interleaving) varten 12,0 kbittiä/s kanavaa K1 tai K2 varten lohkojen B31 ja B32 muodostamiseksi. Kumpikin 12,0 kbittiä/s kanava .*·, K1 tai vastaavasti K2 liitetään sitten kaksi aikaväliä F1, ΤΝ0 tai F5, TN4 käsit- .” ’: 25 tävän monikanavan aikaväliin TN.

. . Kuvioissa 6 - 8 on esimerkin tavoin esitetty, että kanava K1 on liitetty *;;. * taajuudella F1 aikaväliin ΤΝ0 ja kanava K2 taajuudella F5 aikaväliin TN4.

* · · v ’ Kuviossa 9 esitetyssä yhdistelmässä on molemmat kanavat K1 ja K2 asetettu esimerkiksi samalle taajuudelle F1. Kanava K1 peittää tällöin aikavälin .. ‘‘ 30 ΤΝ0 ja kanava K2 aikavälin TN4.

Kuviot 10 ja 11 esittävät erästä toista mahdollisuutta nopeudeltaan . ’ : 24,0 kbittiä/s olevaa siirtoa varten. Ohjausyksikkö CU1 muodostaa lohkon B1 . 480 bitistä, jotka datalähde DS lähettää 20 ms välein. Tämä lohko kanavakoo- 4 dataan koodausasteessa, jolloin tulokseksi saadaan 912 bittiä sisältävä kana- :* 35 vakoodattu lohko B3. Tämä kanavakoodattu lohko B3 hajotetaan sitten ohja- » * > 10 115014 usyksiköissä CU21 ja CU22 kahteen yhtä suureen osalohkoon B31 ja B32, ja kumpaankin 456 bitin suuruiseen osalohkoon B31 ja B32 liitetään monikanavan kanava K1 ja kanava K2, jolloin kumpikin osalohko B31 ja B32 on lomitettu (interleaved) useiden aikavälien avulla. Kahden kanavan K1 ja K2 muodostaman mo-5 nikanavan jako tapahtuu myös esimerkiksi kuvion 9 esittämällä tavalla.

Kuten kuvioista 12, 15 näkyy, voidaan nopeudeltaan 48,0 kbittiä/s olevaa virhesuojattua siirtoa varten käyttämällä käytössä olevia virhesuojattuja 12,0 kbittiä/s kanavia muodostaa monikanavat, jotka käsittävät aikavälikehyksen neljä kanavaa (aikaväliä) K1 - K4. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia yhdistelmiä, kuten 10 esimerkiksi kuvioista 12-15 näkyy.

Kuviossa 12 on esimerkiksi neljä kanavaa K1 - K4 jaettu säännöllisesti aikavälikehyksen T neljään taajuuteen F1 - F4. Kuviossa 13 nämä neljä kanavaa K1 - K4 on jaettu aikavälikehyksen T kolmeen taajuuteen F1, F2 ja F5 ja kuviossa 14 nämä neljä kanavaa K1 - K4 on jaettu kahteen taajuuteen F1 ja F2.

15 Kuviossa 15 nämä neljä kanavaa K1 - K4 on asetettu vain yhteen taajuuteen F1.

Kuviossa 16 esitetyn koodauksen yhteydessä siirtonopeutta 48,0 kbittiä/s varten tietolähde DS syöttää 20 ms:n välein 960 bitin datatietovirran. Tämä ; datalohko voidaan hajottaa neljään osalohkoon B21 - B24, joista jokainen käsit- . . tää 240 bittiä. Jokainen osalohko B21 - B24 syötetään 12,0 kbittiä/s kanavaa var- 20 ten tarkoitettuun siirtoyksikköön, jolloin muodostuvat suuruudeltaan 456 bittiä ’··' olevat kanavakoodatut lohkot B31 - B34. Tämän jälkeen kukin 12,0 kbittiä/s ka- ' * nava K1 - K4 liitetään neljän kanavan K1 - K4 muodostaman monikanavan aika- : väliin. Kuvioissa 12-15 on esimerkin tavoin esitetty kyseisten monikanavien ai- ν' ·' kaväliä. Kuvio 16 esittää kanavaliitäntää kuvion 12 mukaista kanavajakoa varten.

25 Vastaava järjestely on voimassa kuvioiden 13-15 mukaista jakoa varten.

;:· Seuraavassa taulukossa esitetään, mitkä virhesuojatut tai virhesuo- jaamattomat siirtonopeudet ovat mahdollisia moniaikavälien muodostamisen ja * . järjestelmässä jo käytössä olevien 12,0 kbittiä/s, 6,0 kbittiä/s ja 3,6 kbittiä/s kana- ’ vien käyttämisen yhteydessä. Virhesuojaamattomassa tapauksessa aikavälin 30 maksimaalinen bruttodatasiirtonopeus on 22,8 kbittiä/s.

11 115014

Aikavälien 12,0 k-bittiä/s 6,0 k- 3,6 k- 22,8 k- lukumäärä___bittiä/s__bittiä/s__bittiä/s_ 1 12,0 k-bittiä/s 6,0 k- 3,6 k- 45,6 k- ___bittiä/s__bittiä/s__bittiä/s_ 2 24,0 k-bittiä/s 12,0 k- 7,2 k- 68,4 k- ___bittiä/s__bittiä/s__bittiä/s_ 3 36,0 k-bittiä/s 18,0 k-bittiä/s 10,8 k- 91,2 k- ____bittiä/s__bittiä/s_ 4 48,0 k- 24,0 k-bittiä/s 14,0 k- 114,0k- __bittiä/s___bittiä/s__bittiä/s_ 5 60,0 k- 30,0 k-bittiä/s 17,2 k- 136,8 k- __bittiä/s___bittiä/s__bittiä/s_ 6 72,0 k- 36,0 k-bittiä/s 20,4 k- 159,6 k- __bittiä/s___bittiä/s__bittiä/s_ 7 84,0 k- 42,0 k-bittiä/s 23,6 k- 182,4 k- __bittiä/s___bittiä/s__bittiä/s_

Sangen kiinnostava siirtonopeus on 64 kbittiä/s. Tämän siirtonopeuden yhteydessä voidaan käyttää olemassa olevan GSM-järjestelmän avulla kuutta nopeudeltaan 12,0 kbittiä/s olevaa kanavaa (aikaväliä). Kuten kuvioista 17-19 5 näkyy, tietolähteestä DS syötetään tällöin 20 ms:n välein 1280 bitin datatieto-·: i lohko B1. Tämä lohko B1 voidaan hajottaa kuuteen lohkoon B21 - B26, kum- : mankin lohkon B21 ja B22 sisältäessä 220 bittiä ja lohkojen B23 - B26 sisältä- • · * · essä 210 bittiä. Lohkot B21 - B26 laajennetaan lisäbiteillä, jolloin muodostuvat 240 bittiä sisältävät lohkot B2T - B26'. Nämä lohkot B2T - B26' johdetaan siir- • · 10 tositteeseen kanavakoodaus-ja lomituslaite mukaan lukien 12,0 kbittiä/s ole- • · · vaa kanavaa varten, ja tulokseksi saadaan 456 bittiä sisältävät lohkot B31 -*·* * B36. Nämä lohkot B31-B36 liitetään kuusi aikaväliä sisältävän monikanavan yksittäisiin aikaväleihin. Tällä monikanavalla voi olla kuviossa 18 esitetty raken-...T ne, jolloin monikanava on jaettuna neljään taajuuteen F1, F2, F3 ja F5, nimit- O 15 täin (F1.TN0), (F3, TN1), (F2.TN2), (F1, TN3), (F2,TN5) ja (F5, TN5).

. Asianomainen siirtolaite on esitetty yksinkertaistettuna kuviossa 19.

, , : Tietolähde DS lähettää ohjausyksikköön CU1 20 ms välein 1250 bitin datatie- tovirran. Ohjausyksikkö CU1 muodostaa lohkot B1 ja lähettää ne ohjausyksikköön CU2, joka jakaa jokaisen lohkon B1 lohkoihin B21-B26. Ohjausyksikkö ’ * 12 115014 CU2 liittää lisäbitit antaen tulokseksi lohkot B21' - B26', jotka kanavakoodataan koodausasteessa CS, jolloin saadaan lohkot B31 - B36, jotka liitetään kanaviin K1 - K6.

Kuviot 20 - 22 esittävät lisämahdollisuutta nopeudella 64,0 kbittiä/s 5 tapahtuvaa siirtoa varten. On nimittäin myös mahdollista käyttää lisäbittejä suurimmaksi osaksi virheitä korjaavaa redundanssia varten. Tällöin jaetaan 1280 bitin datatietolohko, joka saadaan 20 ms välein, taas kuuteen osaloh-koon B21 - B26. Lohkot B21, B22, B24 ja B25 sisältävät 213 bittiä, lohkojen B23 ja B26 sisältäessä taas 214 bittiä. Lohkoja B21, B22, B24 ja B25 täyden-10 netään lisäbitillä, jolloin kaikki nämä lohkot sisältävät 214 bittiä. Tämän jälkeen jokainen lohko laajennetaan virheitä tunnistavan ja korjaavan redundanssin avulla 240 bittiin lohkojen B31 - B36 saamiseksi. Sen jälkeen jokainen lohko B31 - B36 syötetään lohkojen B3T -B36' muodostamisen jälkeen 12,0 kbittiä/s olevaan kanavaan K1 - K6, kuten kuviosta 21 näkyy.

15 Kuviossa 22 esitetyn järjestelyn yhteydessä tietolähde DS lähettää ohjausyksikköön CU1 20 ms:n välein 1280 bitin tietovirran. Ohjausyksikkö CU1 muodostaa lohkot B1 ja lähettää ne ohjausyksikköön CU2, joka jakaa jokaisen lohkon B1 lohkoihin B21 - B26. Ohjausyksikkö CU2 liittää niihin lisäbitit pituudeltaan yhtä suurien lohkojen B2T-B26' muodostamiseksi. Koodausaste CS1 20 liittää mukaan kanavakoodauksen lohkojen B31 - B36 muodostamiseksi ja koodausasteessa CS2 muodostetaan kanavien K1-K6 lohkot B3T - B36'.

*:*·: GSM-järjestelmässä käytetään kanavien, esimerkiksi data-, puhe-ja

• valvontakanavien, kiinteän allokoinnin kiinteälle taajuudelle ja aikaväliin TN

• ♦ · · . * · \ ohella myös taajuushyppelymenetelmää (Frequency Hopping). Taajuushyppe- 25 lymenetelmän etuna on se, että hitaasti liikkuvia matkaviestimiä MS varten ; . tarkoitetun siirtokanavan bittivirhemäärä paranee kiinteään liitäntäjärjestelyyn • · · verrattuna.

• · · ’·* * Taajuushyppelymenetelmän yhteydessä kanava voi sijoittua yhdes tä aikavälikehyksestä T toiseen aikavälikehykseen T jollain toisella taajuudella, 30 jolloin kuitenkin säilytetään kyseinen aikavälinumero TN. Koska taajuus ei muutu bittikohtaisesti, vaan voi muuttua aikavälikehyksestä T aikavälikehyk-,: seen T, puhutaan tässä yhteydessä hitaasta taajuushyppelymenetelmästä.

: Taajuushyppelymenetelmän yhteydessä tukiasemaohjain BSC ilmai see millä taajuuksilla ja missä järjestyksessä taajuushyppelyalgoritmin mukai-‘ 35 sesti on määrä hypellä. Kuviossa 23 esitetään taajuushyppelymenetelmä aika- 13 115014 väliin TN2 liitettyä kanavaa varten, joka kykenee neljällä taajuudella, neljän peräkkäisen aikavälikehyksen T yhteydessä. Nämä neljä taajuutta ovat F1, F2, F3 ja F4. Aikavälikehyksessä Tn oleva aikaväli TN2 on taajuudella F3, aikaväli-kehyksessä Tn+1 taajuudella F2, sen jälkeen taajuudella F1 ja sitten taas taa-5 juudella F1 jne.

Taajuushyppelymenetelmää voidaan käyttää myös monikanavissa. Kuviot 20 - 22 esittävät siirtojäijestelyä siirtoa varten nopeudella 64 kbittiä/s. Nopeudella 64 kbittiä/s tapahtuva siirto suoritetaan käyttämällä kuuden aikavälin T avulla muodostettua moniaikaväliä. Kuviossa 21 on esimerkiksi esitetty 10 monikanavan taajuudet ja aikavälit. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi neljän peräkkäisen aikavälikehyksen mahdolliset yhdistelmät kun aikavälikehyksen kuudesta aikavälistä muodostettu monikanava voi hypätä kahdeksan taajuuden yli. Tämä taulukko on esitetty graafisesti kuviossa 24.

Aikaväli Aikaväli- Aikaväli- Aikaväli- Aikaväli- ___kehys n kehys n+1 kehys n+2 kehys n+3

Kanava 1 TNO F1__F1__F4__F2_

Kanava 2 TN1__F3__F4__F5__F4_

Kanava 3 TN2__F2__F2__F8__F8_

Kanava 4 TN3__F7__F2__F8__F6_ ·:·: Kanava 5 TN5__F5__F3__F6__F4_ : Kanava6 TN7 F8 F3 F3 F7 C: 15 ':": Eräs lisämahdollisuus siirtoa varten on esitetty kuvioissa 25 ja 26.20 : ms välein tietolähteestä saatu 1280 bitin tietovirta asetetaan tällöin ketjutetun • · * :; kanavakoodausmallin (lohko- ja konvoluutiokoodaus) alaiseksi ja jaetaan sitten » kuuteen aikaväliin. Ohjausyksikössä CU1 muodostetusta lohkosta B1 muodos-20 tetaan koodausasteessa CS1 tapahtuvan kanavakoodauksen avulla lohko B2. Koodausaste CS2 liittää mukaan lisäbitit ja muodostaa lohkon B2'. Koodaus-;* asteessa CS3 tapahtuu konvoluutiokoodaus ja lohko B3 muodostetaan. Oh- ' * jausyksikkö CU2 muodostaa sitten lohkot B31-B36, jotka liitetään kanaviin f K1-K6.

25 Eräs toinen mahdollisuus nopeudella 64 kbittiä/s tapahtuvaa siirtoa varten on esitetty kuvioissa 27 - 33. Tällöin käytetään kolmea tai neljää aikavä- 14 115014 liä. Kolmea aikaväliä käytettäessä kuvioiden 27 - 29 esittämällä tavalla lohkon B1 1280 bittiä hajotetaan kolmeen lohkoon B11, B12 ja B13, lohkon B12 sisältäessä 426 bittiä ja kummankin lohkon B11 ja B13 427 bittiä. Lohko B12 laajennetaan yhdellä lisäbitillä. Kaikki kolme lohkoa B11' - B13' syötetään 5 sitten kanavakoodauslaitteeseen, jossa jokaiseen lohkoon lisätään 29 bitin redundanssi, jolloin jokainen lohko B31 - B33 sisältää yhteensä 456 bittiä. Tämän jälkeen jokainen lohko syötetään aikavälin lomituslaitteeseen ja siirretään aikavälissä, kuten esimerkiksi kuviosta 28 näkyy.

Kuviossa 29 esitetyn siirtolaitteen yhteydessä tietolähde DS lähettää 10 ohjausyksikköön CU1 20 ms välein 1280 bitin tietovirran. Ohjausyksikkö CU1 muodostaa lohkot B1 ja lähettää ne ohjausyksikköön CU2, joka hajottaa kunkin lohkon B1 lohkoiksi B11 - B13. Ohjausyksikkö CU3 liittää lisäbitit 427 bittiä sisältävien lohkojen B1T - B13' muodostamiseksi. Koodausaste CS1 liittää mukaan kanavakoodauksen lohkojen B31 - B33 muodostamiseksi, jotka edus-15 tavat kanavia K1 - K3.

Kuvioiden 30 ja 31 mukaisesti koko 1280 bitin tietolohko B1 kanava-koodataan, hajotetaan lohkoihin B31 - B33 ja siirretään kolmeen aikaväliin.

Kuvion 31 esittämän siirtolaitteen yhteydessä ohjausyksikkö CU1 muodostaa lohkot B1 ja lähettää koodausasteeseen CS1, joka kanavakoodaa 20 kaikki lohkot B1. Ohjausyksikkö CU2 muodostaa lohkot B31 - B33, jotka edustavat kanavia K1 - K3.

·:: Neljää aikaväliä käytettäessä 1280 bittiä hajotetaan neljäksi lohkoksi, : joista jokainen sisältää 320 bittiä. Kanavakoodauksen välityksellä jokaiseen • » * · lohkoon liitetään 136 bitin redundanssi, jolloin jokainen lohko sisältää 456 bit-25 tiä. Tämän jälkeen jokainen 456 bittiä sisältävä lohko liitetään ja siirretään ai- • · . . kaväliin.

• · · :: Kuvioissa 32 ja 33 esitetään koko 1280 bitin datatietolohkon kanava- * * · ‘ koodaus ja tällä tavoin tapahtuva lohkon B3 muodostuminen. Tämä lohko ha jotetaan neljäksi lohkoksi B31-B34 ja jaetaan neljään aikaväliin.

..! i ‘ 30 Kuviossa 33 esitetyn siirtojärjestelyn yhteydessä tietolähde DS lähet- •,,. · tää taas ohjausyksikköön CU1 20 ms välein 1280 bitin tietovirran. Ohjausyksik- , kö CU1 muodostaa lohkot B1 ja lähettää ne koodausasteeseen CS1, joka ka navakoodaa jokaisen lohkon B1 liittämällä siihen 544 bittiä. Koodattu lohko B3' hajotetaan sitten koodausasteessa CS2 lohkoiksi B31 - B33, jotka liitetään 35 kanaviin K1 - K3.

15 115014

Lisäjakoja voidaan myös suorittaa tietovirran siirtämiseksi useista kanavista koostuvaan monikanavaan. Kussakin tapauksessa on mahdollista saavuttaa käyttötapausta varten sopiva koodaus ja jako. Esillä olevissa esimerkki-sovellutuksissa monikanavan sisältämiin kanaviin liitetään aikajakojärjestelmän 5 aikavälit, näiden kanavien toimiessa loogisina kanavina. On kuitenkin myös mahdollista käyttää muita loogisia tai fysikaalisia kanavia, kuten esimerkiksi taajuuksia, monikanavien muodostamista varten.

64 kbittiä/s datatietokanavan virhesuojatussa siirrossa käyttäen GSM-järjestelmässä olevaa 12 kbittiä/s olevaa datatietokanavaa, voidaan käyt- 10 tää aikavälikehyksen TF kuusi aikaväliä TN käsittävää moniaikaväliä MTN. 64 kbittiä/s kanavan datatietojen sovittamiseksi 12 kbittiä/s (240 bittiä/ 20 ms) datatietokanavan formaattiin liitetään kuvioiden 17 - 20 ja 20 - 22 mukaisesti re-dundanssibitit virhetunnistusta tai -korjausta varten.

Kokoamalla datatietoja pitemmällä aikavälillä, esimerkiksi 20 ms:n 15 monikertoina, esimerkiksi 40 msec tai 60 msec, on mahdollista vähentää tarvittavien aikavälien T lukumäärää käyttämällä 12 kbittiä/s datatietokanavia 64 kbittiä/s siirtoa varten. Tämä vähennys voidaan toteuttaa siten, että muodostetaan monikanavat tai vastaavasti moniaikavälit, jotka ulottuvat useampiin aika-välikehyksiin (moniaikavälikehykset).

20 Datatietoja jakamisessa useisiin aikavälikehyksiin moniaikavälikehyk- sen sisältämiä vapaaksi jääneitä aikavälejä voidaan käyttää toisia tilaajia var-·:*: ten tai tarjota samoja matkaviestintilaajia varten 64 kbittiä/s olevan datatieto- : palvelun lisäksi data- tai puhepalvelua vapaissa aikaväleissä.

« « « I

.··*. Kuvioissa 34 - 36 esitetään, miten 64 kbittiä/s voidaan siirtää jo ole- • · · 25 massa olevaa 12 kbittiä/s olevaa datatietokanavaa ilman lisätäyttöbittejä tai • # ; vastaavasti redundanssibittejä. Tällöin 60 ms välein saatava 3840 bitin datatie- • * · tolohko jaetaan kuuteentoista osalohkoon B. Osalohkot B1 - B16 sisältävät ku-’ kin 240 bittiä. Tämän jälkeen jokainen osalohko B liitetään siirtolaitteeseen 12 kbittiä/s olevaa kanavaa varten. Lisäksi ensimmäiseen kuuteen kanavaan K1 - t 30 K16 liitetään aikavälikehyksen Tn aikavälit, kanaviin K7 - K11 sitä seuraavan aikavälikehyksen Tn+1 aikavälit ja viimeiseen viiteen kanavaan K12- K16 ai-kavälikehyksen Tn+2 aikavälit. Tämän siirtomenetelmän yhteydessä 64 kbit-; tiä/s siirtoa varten käytetään hyväksi sitä tosiasiaa, että lukujen 64 ja 12 pienin yhteinen monikerta on 192, koska 3 64 = 1612.

35

Claims

115014

1. Menetelmä digitaalisten tietojen siirtämiseksi digitaalisessa radiojärjestelmässä, jonka yhteydessä digitaaliset tiedot koodataan lähetyspuolella 5 lohkoittain, jonka yhteydessä nämä lohkot siirretään kanavissa ja sen jälkeen palautetaan siirretyistä lohkoista vastaanottopuolella, tunnettu siitä, että lähetyspuolella jokainen lohko (B1) jaetaan useiksi lisälohkoiksi 10 (B21, B22), että jokainen lisälohko (B21, B22) siirretään useista kanavista (K) koostuvan monikanavan kanavassa (K) digitaalisen radiojärjestelmän yli, ja että näissä kanavissa siirretyt lisälohkot (B21, B22) kootaan taas yhteen ja tulostetaan vastaanottopuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että, tunnettu siitä, että kanavina (K) toimivat aikajakojärjestelmän aika-välikehyksen (T) aikavälit (TN).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että monikanavat muodostavilla kanavilla (K) on sama rakenne.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavat (K) sisältävät opetusjakson (TSC), valvontabitit (KB), lisäbitit (TB) •:···· ja suoja-ajan (GP).

: 5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen me- • * * !···* netelmä, tunnettu siitä, että monikanavan muodostavat kanavat (K) ovat 25 yhdellä taajuudella (F).

. , 6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 1-4 mukainen • » · : / menetelmä, tunnettu siitä, että monikanavan muodostavat kanavat (K) ' * ovat eri taajuuksilla (F).

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, I' 30 tunnettu siitä, että monikanavan muodostavat kanavat (K) ovat osittain samalla taajuudella (F) ja osittain eri taajuuksilla (F).

8. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että monikanavassa siirrettävät tiedot suojataan siirtokanavan häiriöitä vastaan lisäämällä redundanssia. 35 » 115014

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 4 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaiseen monikanavan kanavana (K) toimivaan aikaväliin on liitetty itsenäinen kanava (K), jolloin tiedot hajotetaan osalohkoiksi, varustetaan lisäbiteillä (Z) ja kanavakoodataan.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 4-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaiseen monikanavan kanavana (K) toimivaan aikaväliin on liitetty itsenäinen kanava (K), tämän kanavan ollessa liitettynä moniaikavä-likehyksen aikaväliin, jolloin tiedot hajotetaan osalohkoiksi, täydennetään redundanssilla virheiden tunnistusta tai korjausta varten ja kanavakoodataan.

11. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 4-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirrettävät tiedot kootaan lohkoittain, kanavakoodataan, hajotetaan osalohkoiksi ja liitetään monikanavan kanavina (K) toimiviin ai-kaväleihin.

12. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen me- 15 netelmä, tunnettu siitä, että siirrettävät kanavakoodatut tiedot lomitetaan (interleaved), hajotetaan osalohkoiksi ja siirretään toisistaan riippumatta.

13. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 4-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaisen aikavälikehyksen (T) jälkeen kanavat (K) ovat toisella taajuudella (F).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, * · . että jokaisen aikavälikehyksen (T) jälkeen kanavat (K) ovat ennalta määrätyillä ( I * *;!, * alkuehdoilla ennalta määrätyn algoritmin mukaisesti toisella taajuudella (F).

» *··*’ 15. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen me- * ’ netelmä, tunnettu siitä, että siirron yhteydessä muodostuu useita kehyksiä, i 25 että kehys jaetaan osalohkoihin, että jokainen osalohko liitetään kanavaan (K), I » » v : jolloin jokainen kanava (K) peittää aikavälin (TN), että nämä aikavälit (TN) muo dostavat monikanavan, ja että tämä monikanava jaetaan useisiin aikaväleihin e™)·

: “ *; 16. Järjestely digitaalisten tietojen siirtämiseksi digitaalisessa radiojär- ‘ , 30 jestelmässä, joka käsittää välineet digitaalisten tietojen koodaamiseksi lohkoittain ’ lähetyspuolella, välineet lohkojen siirtämiseksi kanavissa, ja välineet tietojen palauttamiseksi vastaavasti siirretyistä lohkoista vas-; taanottopuolella, 35 tunnettu siitä, että lähetyspuoli on varustettu laitteilla (CU, CS), 115014 jotka jakavat jokaisen lohkon (B1) useisiin lisälohkoihin (B21, B22), ja että jokainen lisälohko (B21, B22) liitetään useista kanavista (K) muodostetun monikana-van yhteen kanavaan (K).

17. Matkaviestin digitaalisten tietojen siirtämiseksi digitaalisessa radio-5 järjestelmässä, joka käsittää välineet digitaalisten tietojen koodaamiseksi lohkoittain lähetyspuolella, välineet lohkojen siirtämiseksi kanavissa, ja välineet tietojen palauttamiseksi vastaavasti siirretyistä lohkoista vas-taanottopuolella, 10 tunnettu siitä, että matkaviestin (MS) on varustettu laitteilla (CU, CS), jotka jakavat jokaisen lohkon (B1) useisiin lisälohkoihin (B21, B22), ja että jokainen lisälohko (B21, B22) liitetään useista kanavista (K) kokoonpannun mo-nikanavan yhteen kanavaan (K). • · • f • 4 ft· • t * I 1 > | E· t 115014