FI114768B - Parannettu menetelmä ja järjestely tiedon siirtämiseksi pakettiradiopalvelussa - Google Patents

Description

114768

Parannettu menetelmä ja järjestely tiedon siirtämiseksi pakettiradiopalvelussa -Förbättrad förfarande och anordning for att överföra information i ett paket-radioservice 5

Yleisesti keksintö koskee menetelmää ja järjestelyä tiedon siirtämiseksi pakettiradiopalvelussa. Edelleen keksintö koskee tekniikkaa, jonka avulla yksittäisille radioyhteyksille myönnetään resursseja lähettävän ja vastaanottavan laitteen rajapinnassa, ja erityisesti tekniikkaa, jonka avulla radioresursseja myönnetään pakettikytkentäiselle to radioyhteydelle.

Termillä "matkaviestinjärjestelmä" tarkoitetaan yleisesti kaikkia tietoliikennejärjestelmiä, jotka mahdollistavat langattoman viestintäyhteyden matkaviestimen (MS, Mobile Station) ja järjestelmän kiinteiden osien välillä, kun matkaviestimen käyttäjä liikkuu järjestelmän palvelualueella. Eräs tyypillinen matkaviestinjärjestelmä on 15 yleinen matkaviestinverkko Public Land Mobile Network (PLMN). Valtaosa tämän patenttihakemuksen jättöhetkellä käytössä olevista matkaviestinjärjestelmistä edustaa mainittujen järjestelmien toista sukupolvea, josta tunnettuna esimerkkinä mainittakoon GSM-järjestelmä (Global System for Mobile telecommunications). Nyt esillä oleva keksintö koskee kuitenkin myös matkaviestinjärjestelmien seuraavaa eli kol-20 matta sukupolvea, esimerkiksi yleistä matkaviestinjärjestelmää UMTS.ää (Universal Mobile Telecommunications System), jonka standardointi on parhaillaan käynnissä.

» · •.:: Usean käyttäjän radioviestintäjärjestelmiltä edellytetään tarkoin määriteltyjä toimen- • * · : pideketjuja, joiden avulla radioresursseja (aikaa, taajuuksia) myönnetään yksittäisil- ; : : le radioyhteyksille. Nyt esillä olevassa patenttihakemuksessa tarkastellaan erityisesti 25 pakettikytkentäisiä radioyhteyksiä solukkoradiojärjestelmissä, joissa kukin solu kä-; j" · sittää tukiaseman, joka on järjestetty kommunikoimaan useiden matkaviestimien kanssa. Yhtenä esimerkkinä seuraavassa tarkastellaan tunnettua yleistä pakettiradio-järjestelmää, GPRS:ää (General Packet Radio Service), jonka tunnetut resurssien ... myöntömenettelyprotokollat on esitelty ETSI:n (European Telecommunications ;;; 30 Standards Institute) julkaisemassa teknisessä selostuksessa numero GSM 04.60 [ 1].

. ·: ·. Pakettikytkentäiset langattomat verkot, kuten GPRS (General Packet Radio Service), ···, on suunniteltu tuottamaan datapalveluja, esimerkiksi Intemet-palveluja, joilla saavu- tetaan hyvä kustannustehokkuus. GPRS-järjestelmässä kanavat eivät ole jatkuvasti yhden käyttäjän käytössä, vaan useat käyttäjät käyttävät niitä samanaikaisesti. Näin 114768 2 data voidaan multipleksoida tehokkaasti. Erilaisilla datapalveluilla on kuitenkin erilaiset vaatimukset datayhteyden suhteen. Esimerkiksi reaaliaikaisten Intemet-yh-teyksien suosio on viime aikoma jatkuvasti kasvanut; IP-puhelinliikenne (Internet Protocol) ja erilaiset virtamuotoiset sovellukset ovat jo yleisiä Internetissä. Mainitut 5 palvelut asettavat datayhteydelle erilaiset vaatimukset kuin esimerkiksi faksien tai sähköpostiviestien lähettäminen. Siksi datansiirtoyhteys muodostetaan yleensä vaadittujen palvelujen mukaisesti, esimerkiksi vaaditun palvelutason QoS (Quality of Service) mukaisesti. Tästä syystä monien erilaisten palvelujen käyttö saman yhteyden aikana on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta.

ίο Jotta tunnetun tekniikan mukaisten ratkaisujen ongelmat ja nyt esillä olevan keksinnön ajatus tulisivat paremmin ymmärretyiksi, seuraavassa kuvataan ensin lyhyesti erästä tunnetun tekniikan mukaista digitaalista solukkoradiojärjestelmää, minkä jälkeen kuvataan yksityiskohtaisemmin GPRS-järjestelmää selostamalla lyhyesti otteita edellä mainitusta viitejulkaisusta [1].

15 Kuviossa la on esitetty eräs muunnelma tunnetusta GSM-solukkoradiojärjestelmäs-tä. Matkaviestimet MS on yhdistetty radiopääsyverkkoon RAN (Radio Access Network), joka käsittää tukiasemat ja tukiasemaohjaimet/radioverkko-ohjaimet RNC (Radio Network Controller). Solukkoradiojärjestelmän ydinverkko CN (Core Network) käsittää matkapuhelinkeskukset (MSC, Mobile Services Switching Centre) ja 20 niihin liittyvät siirtojärjestelmät. Jos järjestelmä tukee GPRS-palveluja, ydinverkko käsittää myös palvelevat GPRS-tukisolmut (SGSN, Serving GPRS Support Nodes) ja yhdys-GPRS-tukisolmut (GGSN, Gateway GPRS Support Nodes). Esimerkiksi GSM-järjestelmästä kehitetyn GSM+ -järjestelmän määritelmän mukaisesti ydin-: verkko voi myös tarjota uusia palveluja. Uudentyyppiset radiopääsyverkot voivat : 25 toimia yhdessä erityyppisten kiinteiden ydinverkkojen CN kanssa, etenkin GSM- /··] järjestelmän GPRS-verkon kanssa.

»« » : : Kuviossa Ib on esitetty yleisen pakettiradiopalvelun (GPRS) rakenne. GPRS on uusi v : palvelumuoto, joka nykyisin perustuu GSM-järjestelmään, mutta jonka on tulevai suudessa tarkoitus muuttua geneeriseksi. GPRS on yksi GSM:n 2+ -vaiheen ja 30 UMTS:n standardointityön tavoitteista ETSI:n (European Telecommunications Standards Institute) puitteissa. GPRS:n toimintaympäristöön kuuluu yksi tai useita aliverkkopalvelualueita, joita yhdistää toisiinsa GPRS-runkoverkko. Aliverkossa on • · ’;*/ joukko pakettidatan palvelusolmuja (SN, Service Nodes), joita tässä hakemuksessa ' · · · ‘ nimitetään palvelevan GPRS.n tukisolmuiksi (SGSN) 153, ja joista jokainen on yh- ·;· 35 distetty matkaviestinjärjestelmään (tyypillisesti tukiasemaan jonkin yhteistoiminta- : ’ * ’: yksikön kautta) siten, että se pystyy tarjoamaan pakettipalvelua matkaviestinlaitteille 114768 3 151 useiden tukiasemien 152 eli solujen kautta. Välittävä matkaviestinverkko tarjoaa pakettikytkentäisen datansiirron tukisolmun ja matkaviestimien 151 välille. Erilaisia aliverkkoja on vuorostaan yhdistetty ulkopuoliseen dataverkkoon, esim. yleiseen dataverkkoon PDN (Public Data Network) 155 GPRS:n yhdystukisolmujen GGSN, 5 154, kautta. Näin ollen GPRS-palvelu sallii pakettidatan siirtämisen matkaviesti mien ja ulkopuolisten dataverkkojen välillä, kun matkaviestinjärjestelmän asianmukaiset elementit toimivat pääsyverkkona.

Päästäkseen osalliseksi GPRS-palveluista matkaviestimen on ensin ilmoitettava läsnäolostaan verkolle suorittamalla GPRS-liityntä. Tällä toimenpiteellä muodostetaan ίο looginen linkki matkaviestimen ja SGSN:n välille ja liitetään matkaviestin lyhyt-viestipalvelujen, SMS:n (Short Message Services) 158, 159 piiriin GPRS.n kautta ja hakupalvelujen piiriin SGSN:n kautta, minkä lisäksi se vastaanottaa ilmoitukset tulevasta GPRS-datasta. Erityisesti kun matkaviestin siirtyy GPRS-verkkoon, toisin sanoen GPRS-liittymismenettelyyn, SGSN luo sille oman liikkuvuudenhallintakon-15 tekstin (MM context, Mobility Management context). GPRS-liityntämenettelyn yhteydessä GPRS suorittaa myös käyttäjän tunnistuksen. Kyetäkseen lähettämään ja vastaanottamaan GPRS-dataa matkaviestimen täytyy aktivoida haluttu pakettidata-osoite pyytämällä PDP-aktivointimenettelyä (PDP = Packet Data Protocol, paketti-dataprotokolla). Tämän toimenpiteen jälkeen matkaviestin pystytään tunnistamaan 20 asianomaisessa GGSN:ssä, ja yhteistoiminta ulkopuolisten dataverkkojen kanssa voi alkaa. Erityisesti PDP-konteksti luodaan matkaviestimeen, GGSN:ään ja SGS.ään. Pakettidataprotokollakonteksti määrittelee erilaiset datansiirron parametrit, esimerkiksi PDP-tyypin (esim. X.25 tai IP), PDP-osoitteen (esim. osoite X. 121), palveluta-son (QoS, Quality of Service) ja verkkopalvelun tukiasematunnisteen, NSAPI:n : 25 (Network Service Access Point Identifier). Matkaviestin aktivoi PDP-kontekstin •. * : erityisellä viestillä, PDP-kontekstin aktivointipyynnöllä (Activate PDP Context Re- : quest), jossa se ilmoittaa väliaikaisen loogisen linkin tunnuksen TLLI:n (Temporary

Logical Link Identity), PDP-tyypin, PDP-osoitteen, vaaditun palvelutason ja ; ’ ; NSAPLn sekä mahdollisesti myös tukiaseman nimen, APN:n (Access Point Name).

30 Kuviossa 1 on lisäksi esitetty seuraavat GSM:n toimintalohkot: matkapuhelinkeskus MSC (Mobile Switching Centre) / vierailijarekisteri VLR (Visitor Location Regis-ter) 160, kotirekisteri HLR (Home Location Register) 157 ja laitetunnistusrekisteri EIR (Equipment Identity Register) 161. Yleensä GPRS-järjestelmä on lisäksi yhdis-,···. tetty muihin yleisiin matkaviestinverkkoihin, PLMN:iin (Public Land Mobile Net- 35 works) 156.

114768 4

Yleensä digitaalista datansiirtoprotokollaa soveltavia toimintoja kuvataan OSI-mal-lin (Open Systems Interface, avoimien järjestelmien yhteenliittäminen) mukaisena pinona, jossa pinon eri kerrosten tehtävät, samoin kuin datansiirto kerrosten välillä, on tarkkaan määritelty. GSM-järjestelmän vaiheessa 2+, jota tässä patenttihakemuk-5 sessa tarkastellaan esimerkkinä digitaalisesta langattomasta tiedonsiirtojäijestelmäs-tä, on määritelty viisi eri toimintakerrosta.

Eri protokollakerrosten väliset suhteet on esitetty kuviossa 2. Alin protokollakerros matkaviestimen MS ja tukiasema-alijärjestelmän välillä on kerros 1 (LI) 200, 201, joka vastaa fyysistä radioyhteyttä. Sen yläpuolella sijaitsee yksikkö, joka vastaa ίο normaalin OSI-mallin kerroksia 2 ja 3, missä alin kerros on RLC/MAC-kerros 202, 203 (RLC = Radio Link Control, radiolinkin ohjaus ja MAC = Media Access Control, menetelmä yhteyden saamiseksi siirtotielle); sen yläpuolella on LLC-kerros 204, 205 (LLC = Logical Link Control, looginen linkkiohjaus), ja ylimpänä on RRC-kerros 206, 207 (RRC = Radio Resource Control, radioresurssiohjaus). Geneerisen 15 radiopääsyverkon tukiasema-alijärjestelmän UTRA BSS:n ja yhteistoimintayksi-kön/ydinverkon IWU/CN välillä, joka sijaitsee ydinverkossa, sovelletaan oletetusti ns. Iu-rajapintaa, jossa yllä kuvattuja kerroksia LI-LLC vastaavat OSI-mallin mukaiset kerrokset LI ja L2 (piirroksen lohkot 208 ja 209), ja yllä kuvattua RRC-ker-rosta vastaa OSI-mallin mukainen kerros L3 (piirroksen lohkot 210 ja 211).

20 Matkaviestimen MS täytyy sisältää ylemmän tason ohjausprotokolla 212 sekä protokolla 213 ylemmän tason sovellusten palvelemiseksi; näistä edellinen kommunikoi RRC-kerroksen 206 kanssa toteuttaakseen tiedonsiirtoyhteyksiin liittyvät ohjaus-toiminnot ja jälkimmäinen kommunikoi suoraan LLC-kerroksen 204 kanssa siirtääk-seen sellaista dataa, joka palvelee suoraan käyttäjää (esimerkiksi digitaalisesti koo-: /. 25 dattua puhetta). GSM-järjestelmän matkaviestimessä lohkot 212 ja 213 sisältyvät , · ·. edellä mainittuun MM-kerrokseen.

:: : GPRS-järjestelmässä luodaan väliaikainen lohkovilta TBF (Temporary Block Flow) ;,: : datapakettien siirtämiseksi pakettidatakanavassa. TBF on fyysinen yhteys, jota ra- dioresurssien (RR) kaksi keskenään kommunikoivaa vastinyksikköä käyttävät tuke-:30 akseen LLC-pakettidatayksiköiden PDU (Packet Data Units) yksisuuntaista siirtä-•1'': mistä ylemmistä LLC-kerroksista fyysisillä pakettidatakanavilla. Seuraavassa tarkas- teilaan erikseen ylössuuntaisia TBF:iä (datan siirto matkaviestimeltä tukiasemalle) ; ‘ * ja alassuuntaisia TBF:iä (datan siirto tukiasemalta matkaviestimelle).

‘; _ Ylössuuntaisen TBF.n aikana matkaviestin järjestää lähetettävän datan protokollada- 35 tayksiköiksi PDU (Protocol Data Unit). Ne jakautuvat vuorostaan pienemmiksi yk- 114768 5 siköiksi, jotka jaetaan RLC-kerroksen datalohkoille; mainittu RLC-kerros määrittelee radiorajapinnalla tapahtuvaan tiedonsiirtoon liittyvät toimenpiteet. Kullakin RLC-datalohkolla on vastaava tunnistenumero sekä joukko siihen liittyviä kenttiä, jotka sisältävät kyseisen RLC-datalohkon sisältöön ja merkitykseen liittyvää tietoa.

5 Alassuuntaisen TBF.n aikana verkko suorittaa vastaavan perättäisten RLC-dataloh-kojen organisoinnin ja lähettää sen matkaviestimelle.

Näin ollen TBF järjestetään käyttämällä datan siirtoon ennalta määrättyjä parametreja, joita ovat esimerkiksi hyväksytty/hyväksymätön RLC-tila, radioprioriteetti jne. Jos matkaviestin, jolla on olemassa oleva TBF, haluaa lähettää LLC-PDU-yksiköitä to joilla on erilainen RLC-tila, olemassa oleva TBF katkaistaan ja uudelle RLC-tilalle luodaan uusi TBF. Tämä tarkoittaa, että matkaviestimen täytyy pyytää kokonaan uutta radioresurssien jakoa ensin lähettämällä pyyntöviesti pääsykanavalla (PRACH tai RACH, Packet Random Access Channel tai Random Access Channel, riippuen siitä onko mainituista ensimmäinen vaihtoehto käytettävissä). Verkko joko hyväksyy 15 tai hylkää pyynnön lähettämällä vastaavan viestin pääsynmyöntökanavalla (PAGCH tai AGCH, Packet Access Grant Channel tai Access Grant Channel; saatavuusehdot samat kuin edellä). Kuvattu RLC-tilan vaihtomenettely voi aiheuttaa ei-hyväksyttä-vän viiveen ylössuuntaisen datan siirrossa.

RLC-tilojen vaihtamiseksi alassuuntaisessa yhteydessä verkon täytyy sallia matka-20 viestimen lopetusajastimen ensin kulua loppuun, jotta olemassa oleva TBF-allokaa-tio voidaan lopettaa, minkä jälkeen luodaan kokonaan uusi TBF lähettämällä paketin alassuuntainen myöntöviesti (Packet Downlink assignment message) PCCCH- tai . Y: CCCH-kanavalla (Packet Common Control Channel tai Common Control Channel, saatavuudesta riippuen). Tämäkin menettely voi aiheuttaa ei-hyväksyttävän viiveen .·. 25 alassuuntaisen datan siirrossa.

··' Tunnetun tekniikan mukaisissa järjestelmissä ei ole mahdollista siirtää LLC-PDU- v : yksiköitä samanaikaisesti käyttämällä erilaisia RLC-tiloja, erilaisia radioprioriteette- .: : ja tai erilaisia läpäisyluokkia. Tämä on hankala rajoitus, sillä GPRS-jäijestelmässä matkaviestin voi tukea erityyppisiä palveluja, ja siksi voi syntyä myös tarve lähettää :***: 30 samanaikaisesti LLC-PDU-yksiköitä, joilla on erilaiset parametrit. Varsinkin jos •" *: jokin tuetuista palveluista on reaaliaikainen palvelu, saattaa käydä niin että olemassa olevan TBF:n katkaisemisesta ja uuden TBF:n luomisesta aiheutuva viive ei ole hy-’ väksyttävä.

.*;. Nyt esillä olevan keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ja järjestely, jolla tun- 35 netun tekniikan mukaiset ongelmat voidaan ratkaista Erityisesti keksinnön tavoittee- 114768 6 na on tarjota ratkaisu, jolla mahdollistetaan joustava siirtyminen pakettikytkentäisestä palvelusta, joka soveltaa yhtä yhteysparametrijoukkoa, toiseen palveluun joka soveltaa toista parametrijoukkoa. Edelleen keksinnön tavoitteena on, että se edellyttää vain kohtalaista signalointimäärää radiorajapinnassa 5 Keksinnön tavoitteet saavutetaan menettelyllä, jossa voidaan käyttää ainakin kahta samanaikaista TBF.ää tietyssä siirtosuunnassa matkaviestimen ja verkon välillä. Näin ollen uusi TBF voidaan muodostaa, kun datansiirto vaatii kommunikaatiopara-metrien muuttamista, eikä olemassa olevan TBF:n keskeytysmenettely aiheuta taukoja datansiirtoon. On myös mahdollista käyttää samanaikaisesti useita erityyppisiä ίο palveluja, koska nyt esillä olevan keksinnön yhteydessä ei ole tarpeen ensin keskeyttää olemassa olevaa väliaikaista lohkoa ennen uuden TBF:n muodostamista LLC-pakettidatayksikköjen lähettämiseksi esimerkiksi käytettäessä samanaikaisesti erilaisia RLC-tiloja, kuten välitettäessä IP-puhelinliikenteen ja liikkuvuuden hallinnan (Mobility Management) viestejä.

15 Keksinnön mukaiselle menetelmälle ainakin yhden datavirran siirtämiseksi luomalla ainakin yksi yhteys matkaviestimen ja verkon välille tietoliikennejärjestelmän pa-kettiradiopalvelussa, joka mainittu yhteys käsittää tilapäisen lohkovirran pakettida-takanavalla, on ominaista, että mainitun ainakin yhden datavirran siirtämiseksi mainitun ainakin yhden yhteyden aikana käytetään samanaikaisesti kahta tilapäistä loh-20 kovirtaa.

Keksintö koskee myös tietoliikennejärjestelmää ainakin yhden datavirran siirtämi-•. ·. seksi muodostamalla ainakin yksi yhteys matkaviestimen ja verkon välille tietolii- .! ! kennejärjestelmän pakettiradiopalvelussa, siten että mainittu ainakin yksi yhteys ; ; käsittää tilapäisen lohkovirran pakettidatakanavalla, jossa jäijestelmässä on välineet • ; · 25 ainakin kahden samanaikaisen tilapäisen lohkovirran osoittamiseksi mainitun aina- ·’ kin yhden datavirran lähettämiseksi tiettyyn siirtosuuntaan mainitun ainakin yhden : : yhteyden aikana.

' I

Keksintö koskee myös matkaviestintä, jossa on välineet ainakin yhden datavirran lä-·._ hettämiseksi/vastaanottamiseksi ainakin yhden yhteyden aikana matkaviestimen ja ;; 30 verkon välillä tietoliikenteen pakettiradiopalvelussa, siten että mainittu ainakin yksi ; · ’ yhteys käsittää tilapäisen lohkovirran pakettidatakanavalla, ja että matkaviestimessä • ' on välineet ainakin kahden samanaikaisen tilapäisen lohkovirran muodostamiseksi ’ *: tietyssä siirtosuunnassa.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on tuotu esiin epäitsenäisissä vaatimuksissa.

114766 7 TBF:n hallinnan tukemiseen käytetyt keksinnölliset menettelyt tukevat yhtä tai useaa samanaikaista TBF.ää tietyssä siirtosuunnassa matkaviestimen ja verkon välillä. Kussakin TBF.ssä on edullisesti eri tunnistimet (TFI), eri RLC-parametrit, joita käytetään datan lähettämisen/vastaanottamisen ohjauksessa, ja eri datapuskurit.

5 TBF:ien radioresursseja jaetaan edullisesti sillä tavoin, että matkaviestimen moniai-kaväliominaisuus otetaan huomioon. Tilapäisille lohko virroille jaetut radioresurssit käsittävät yhden tai useita kanavia, jotka voivat myös olla osittain tai kokonaan samoja kanavia.

Jos matkaviestimen ja verkon välillä ei ole olemassa olevaa ylössuuntaista TBF:ää 10 kyseisessä suunnassa, TBF voidaan muodostaa tunnetulla tavalla, kuten edellä on kuvattu [1], Jos matkaviestimellä on jo olemassa oleva ylössuuntainen TBF, uuden TBF:n muodostamista voidaan edullisesti pyytää seuraavasti: - Matkaviestin voi lähettää erillisen ohjausviestin, esimerkiksi pakettiresurssien pyyntöviestin (Packet Resource Request), verkolle joka käyttää olemassa olevia ra- 15 dioresursseja tai olemassa olevaa TBF:ää korvaamalla olemassa olevan TBF:n lähetysluvan ohjausviestillä. Tällöin verkko vastaa matkaviestimelle käyttämällä mitä tahansa olemassa olevia radioresursseja, esimerkiksi saman TBF:n resursseja, jolla verkko on vastaanottanut pyyntöviestin.

- Matkaviestin voi sisällyttää TBF:n muodostuspyynnön olemassa olevalle TBF:lle 20 kuuluvaan viestiin lähettäessään viestin verkolle.

- Matkaviestin voi käyttää signalointi- tai ohjauskanavaa pyytääkseen uuden TBF:n ’v muodostamista.

• · : Jos matkaviestimen ja kyseisen verkon välillä ei ole olemassa olevaa alassuuntaista ,··. TBF:ää, TBF voidaan muodostaa edellä kuvatulla tavalla, kuten julkaisussa [1] on 25 esitetty. Jos matkaviestimen ja verkon välillä on jo olemassa alassuuntainen TBF, uuden TBF:n muodostaminen voidaan suorittaa edullisesti jollain seuraavista tavoista: -Verkko voi lähettää erillisen ohjausviestin, esimerkiksi paketin alassuuntaisen osoitusviestin (Packet downlink Assignment) matkaviestimelle käyttämällä jonkin » « · 30 toisen TBF:n olemassa olevia radioresursseja korvaamalla mainitun toisen TBF:n * · '; j t ‘ lähetysluvan ohjausviestillä.

* * » )., - Verkko voi sisällyttää verkon muodostuspyynnön viestiin, joka kuuluu jollekin toi- '.*!! selle TBF:lle, lähettäessään viestin matkaviestimelle.

* · t · · 114768 8 - Verkko voi myös käyttää signalointikanavaa tai ohjauskanavaa ilmoittaakseen matkaviestimelle uuden TBF:n muodostamisesta.

Tilapäiset lohkovirrat ajastetaan itsenäisesti, toisin sanoen niiden lähetys- ja vas-taanottoluvat jaetaan muista riippumatta. Matkaviestimen moniaikaväliominaisuus 5 otetaan kuitenkin edullisesti huomioon. Moniaikaväliominaisuus tarkoittaa, että matkaviestin kykenee lähettämään useammalla kuin yhdellä kanavalla ja/tai vastaanottamaan useamman kuin yhden kanavan TDMA-kehyksen sisällä. Käytettäessä matkaviestimen moniaikaväliominaisuutta verkon tulisi myös ottaa huomioon, että matkaviestin voi tarvita aikavälejä suorittaakseen kanavien ja viereisten solujen to mittaukset. Verkolla on tieto matkaviestimen muista olemassa olevista TBF:istä, joten verkko kykenee ottamaan matkaviestimen vaatimukset huomioon. Muutoin datan siirtäminen voi noudattaa julkaisussa [1] kuvattuja tunnetun tekniikan mukaisia menettelytapoja.

Matkaviestin voi saada yksittäiset tunnistimet kullekin TBF:lle. Tällä tavoin verkko 15 kykenee priorisoimaan eri yhteyksien lähetykset antamalla lähetysluvan tietylle TBF:lle. Toinen vaihtoehto on, että matkaviestin saa tunnistimen kaikille TBF:ille tietyssä siirtosuunnassa (ylös/alassuunnassa). Tässä tapauksessa, esimerkiksi ylös-suuntaisessa datan siirrossa, verkko antaa matkaviestimelle lähetysluvat, ja matkaviestin voi päättää mikä ylössuuntaisista TBFiistä saa lähetysvuoron. Tällä tavoin 20 verkko ei voi tehokkaasti priorisoida liikennettä.

Kunkin TBF:n lopettaminen voidaan toteuttaa itsenäisesti, esimerkiksi noudattamalla julkaisussa [1] kuvattua tunnetun tekniikan mukaista menettelyä. Vaihtoehtoisesti .! matkaviestin voi ilmoittaa verkolle viestin/parametrin avulla, että se haluaa katkaista ; ; kaikki TBF:t tietyssä siirtosuunnassa, tai että se haluaa keskeyttää kaikki TBF:t mo- :; ; : 25 lemmissa siirtosuunnissa (sekä ylös- että alassuunnassa). Tällaisen menettelyn etuna ‘ on, että resursseja säästyy, kun tarvitaan ainoastaan yksi viesti/parametri usean : : : TBF:n katkaisemiseksi sen sijaan että kutakin katkaistavaa TBF:ää varten tarvittai- ;.· : siin oma viesti/parametri.

... Keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavassa viittamaalla oheisiin piir- :;; 30 roksiin, joissa * ψ •: ·. kuviot la, Ib esittävät tunnetun tekniikan mukaisia solukkoviestinjärjestelmiä, ..." kuvio 2 esittää tunnetun tekniikan mukaisen solukkoviestinjärjestelmän proto- ·;· kollatasoja, > · · 114768 9 kuvio 3 esittää keksinnön toimintaperiaatetta signaalivuokaaviona, kuvio 4a kuvaa esimerkkiä erään keksinnön mukaisen ylössuuntaisen TBF-yh-teyden signaalivuokaaviosta, kuvio 4b kuvaa esimerkkiä erään keksinnön mukaisen alassuuntaisen TBF-yh-5 teyden signaalivuokaaviosta, kuvio 5 kuvaa vuokaaviota TBF:ien käytöstä keksinnön mukaisessa esimerkinomaisessa menetelmässä, kuvio 6 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta matkaviestimestä, ja kuvio 7 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta tukiasemasta.

ίο Kuvioita 1 ja 2 selostettiin jo edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä. Seuraa-vassa kuvataan ensin keksinnön periaatteita viittamaalla kuvioon 3. Sen jälkeen esitetään esimerkinomaisia menetelmiä TBF.ien jakamiseksi viittaamalla kuvioihin 4a, 4b ja 5. Lopuksi kuvataan lyhyesti keksinnön mukaista matkaviestintä ja solukkojärjestelmää kuvioissa 6 ja 7.

15 Kuviossa 3 lähetin- ja vastaanotinlaitetta kuvataan kaaviomaisesti keskenään kommunikoivina tahoina. Olettakaamme, että kumpikin laite kykenee sekä lähettämään että vastaanottamaan, mutta niiden nimitykset viittaavat kummankin ensisijaisin tehtäviin pakettikytkentäisessä viestintäyhteydessä. Olettakaamme edelleen, että lähetin ja vastaanotin toimivat monikäyttäjäympäristössä, missä suurelle käyttäjämää-•.:: 20 rälle on tarjolla tietty joukko yhteisiä ohjauskanavia, ja missä viestintään tarkoitettu- I '. · ja kanavia voidaan jakaa yksittäisille yhteyksille tarpeen mukaan.

' · · · ‘ Vinoviivoin varjostettu lohko 301 edustaa pakettikytkentäisen viestintäyhteyden al- kua; yhteys alkaa siten, että lähetin lähettää ensimmäisen ilmoituksen tarpeestaan yhteyden muodostamiseksi. Tämä ensimmäinen lähetys tapahtuu yleensä yhteisellä 25 ohjauskanavalla, mitä on havainnollistettu piirroksessa ylemmällä, yksipäisellä nuolella 301, minkä lisäksi voi seurata lisää informaation välitystä yhteisillä ohjaus- l I * kanavilla tai erikseen nimetyillä kanavilla, kuten lohkon 301 alempi, kaksipäinen ',,. nuoli osoittaa. Laite, joka huolehtii erikseen nimettyjen viestintäkanavien jakamises- , i ·. ta, jakaa ainakin yhden nimenomaisen kanavan mainitun yhteyden tarpeisiin; kuvion » · i..# 30 301 kaksipäinen nuoli havainnollistaa sitä seikkaa, että resurssien jaon hyväksymi seksi tarvitaan ehkä kaksisuuntaista liikennettä, tai että varsinainen resurssien myön-töviesti saattaa siirtyä kumpaan suuntaan tahansa riippuen siitä, kumpi laitteista ja- ίο 114768 kamisen suorittaa. Erikseen nimetyissä viestintäkanavissa voi olla datakanavia, oh-jauskanavia ja/tai tarpeen mukaan myös muunlaisia kanavia.

Pakettien varsinainen lähettäminen tapahtuu nimetyllä viestintäkanavalla/kanavilla lohkon 303 mukaisesti. Viestintäyhteyden yleisen kuvauksen kannalta voimme 5 olettaa, että nimetyn viestintäkanavan (kanavien) jako pysyy voimassa niin kauan kuin lähettävällä laitteella on paketteja lähetettävänä. Jossain vaiheessa lähettävä laite ehkä tarvitsee lähetystä sellaisella nimetyllä kanavalla, jonka viestintäpara-metrit poikkeavat olemassa olevasta kanavasta (kanavista). Tässä tilanteessa tunnetun tekniikan mukainen järjestely toimii siten, että lohkossa 302 muodostetut kana-io vavaraukset puretaan, vaikka olemassa olevaa kanavaa (kanavia) edelleen tarvittaisiin lähetystä varten, ja tarvitaan uusi aloituskierros yhteisellä kanavalla (kanavilla) lohkon 301 tapaan. Keksinnön mukaisesti lähetinlaite, joka kykenee edelleen käyttämään olemassa olevaa nimettyjen kanavien jakoa, lähettää ilmoituksen 305 tarpeesta saada uusi nimetty kanava (kanavia).

15 Uuden nimetyn kanavan (kanavien) muodostaminen suoritetaan kuten lohkossa 306 on esitetty. Kun uusi onnistunut kanavavaraus on suoritettu osoittamalla yhteydelle uusia resursseja, pakettien lähettäminen voi jatkua uudella (ja vanhalla) kanaval-la/kanavilla kuten lohkossa 307 on kuvattu. Siinä tapauksessa, että lähettävä laite tarvitsee uudelleen lähetystä nimetyllä kanavalla, jonka viestintäparametrit edelleen 20 poikkeavat olemassa olevasta kanavasta (kanavista), vaiheet 305 - 307 voidaan toistaa. Keksintö ei rajoita toistojen määrää vaiheissa 304 - 307. Kun kaikki paketit kaikissa olemassa olevissa yhteyksissä on lähetetty, yhteys voidaan katkaista jonkin .' ': tunnetun menettelyn mukaisesti, kuten lohkossa 308 on esitetty.

I · ; ;* Seuraavaksi kuvataan edellä esitetyn periaatteen soveltamista sellaiseen ylössuuntai- '’·'· 25 seen TBF:ään, joka yleensä vastaa edellä kuvattuja GPRS-ominaisuuksia. Kuviossa : ,.: 4a matkaviestin 401 toimii lähettimenä, ja vastaanotinta edustaa yleensä verkko 402.

* * RLC-protokollakerrosta koskevat toimenpiteet tapahtuvat matkaviestimen ja tuki-: asema-alijärjestelmän välillä; jälkimmäinen koostuu yleensä tukiasemista ja tuki asemaohjaimesta tai vastaavasta valvovasta yksiköstä. On kuitenkin huomattava, että 30 ne verkkolaitteet, jotka varsinaisesti osallistuvat viestintäyhteyteen ovat * *, GSM/GPRS-verkon tunnettuja osia, jotka käsittävät seuraavat elementit mutta eivät * [ rajoitu pelkästään niihin: tukiasemat, tukiasemaohjain tai radioverkko-ohjain, paket- * * tien ohjausyksikkö, palveleva GPRS-tukisolmu ja yhdys-GPRS-tukisolmu.

t » ‘. Ylössuuntaisen TBF.n muodostaminen ja RLC-datalohkojen muodostaman virran ;; 35 lähettäminen sen kautta, kuten lohkossa 403 on esitetty, tapahtuu noudattaen tunne- »

I I I

114768 11 tun tekniikan mukaisia menettelytapoja, jotka eivät kuulu tämän keksinnön piiriin eikä niitä näin ollen kuvata tässä tarkemmin. Lohkon 403 vinoviivoitettu yläosa muistuttaa lukijalle, että nämä prosessit yleensä käynnistyvät yhteisillä ohjauska-navilla. Jos ylössuuntaisen TBF:n muodostamisen hetkellä matkaviestimen ja tuki-5 aseman välillä on jo olemassa alassuuntainen TBF, matkaviestin lähettää ensimmäisen pyynnön ylössuuntaisen TBF:n muodostamisesta alassuuntaiseen TBF:ään kuuluvien signalointimekanismien kautta. Viestit, joita tällaisessa pyynnössä välitetään, ovat alassuuntaisen paketin hyväksymis/hylkäysviestejä (Packet Downlink Ack/Nack messages), ja matkaviestin lähettää ne paketteja käsittelevällä ohjauska-lo navalla PACCH (Packet Associated Control Channel). Keksintö ei aseta erityisiä rajoituksia niille aloitusmenettelytavoille, joita käytetään TBF:n muodostamisessa, mutta keksinnön soveltuvuudesta saa hyvän kuvan, kun tarkastellaan yhteyden muodostamista sen tapahtuessa yhteisillä ohjauskanavilla.

Lohkon 406 mukaisesti jossain vaiheessa yhteyden aikana matkaviestin tarvitsee 15 TBF:n, jolla on erilaiset viestintäparametrit kuin olemassa olevalla TBFillä. Siten, sen sijaan että matkaviestin lähettäisi yksinkertaisen kuittauksen viimeisestä ylössuuntaisen paketin hyväksymis- tai hylkäämisviestistä (Packet Uplink Ack/Nack), matkaviestin lähettääkin vaiheessa 408 viestin, joka sisältää ilmoituksen uuden TBF:n (tai useampien TBF:ien) tarpeesta. Eri mahdollisuuksia mainitun viestin lä-20 hettämiseksi on jo käsitelty edellä. Menettely johtaa varauspäätökseen 409, jolla verkko varaa uuden TBF:n (tai useita).

Jossain vaiheessa matkaviestin lähettää RLC-datalohkon, jossa CV=0. Verkko voi tulkita tämän kyseisen TBF:n katkaisupyynnöksi. Vaiheessa 413 verkko lähettää ·

,'. *. normaalin Packet Uplink Ack (tai Nack) -viestin, jossa yhteyden päätöstunniste FAI

. ·. 25 (Final Acknowledgement Identifier) ilmoittaa yhteyden päättymisestä. Tällöin tar- j!/ peeton TBF katkaistaan lohkossa 414. Jos olemassa olevia TBF:iä jää aktiivisiksi, ; niitä voidaan edelleen käyttää datan siirtoon, 41Γ.

* · * · Γ: Seuraavaksi kuvataan kuviossa 3 esitetyn periaatteen soveltamista alassuuntaiseen TBF:ään, joka yleensä vastaa edellä mainittuja GPRS-ominaisuuksia. Kuviossa 4b I * ’. 30 lähettimenä yleensä toimii verkko 421, ja matkaviestin 422 toimii vastaanottimena.

* »* • · ·, Jäljempänä kuvataan yksityiskohtaisemmin eri verkkolaitteiden tehtäviä toiminnas- sa, jota on yleisesti esitetty kuvion 4b vasemmalla puolella ja kuvion 4b oikealla » » > ’ * puolella.

i I * » » t I ·

Ensimmäisen TBF.n muodostaminen ja alassuuntaisen TBF:n toiminta noudattavat ;; 35 edellä kuvattua menettelyä. Mainitut operaatiot jäävät jälleen nyt esillä olevan kek- » II · 12 1U768 sinnön suojapiirin ulkopuolelle, ja niitä edustaa yleisellä tasolla kuvion 4b lohko 423. Jos ylössuuntainen TBF on jo olemassa kun alassuuntaista TBF:ää muodostetaan, verkko voi käyttää erityistä varausviestiä (Assignment message) nimetyillä ylössuuntaisen TBF:n ohjauskanavilla aloittaakseen alassuuntaisen TBF:n muodos-5 tamisen.

Vaiheessa 424 verkko lähettää RLC-datalohkot olemassa olevan TBF:n (TBF.tien) kautta. Lohkon 425 mukaisesti verkko tarvitsee jossain vaiheessa yhteyden aikana TBF:ää, jolla on erilaiset viestintäparametrit kuin olemassa olevilla TBF:llä (TBFtiliä). Tällöin verkko tekee varauspäätöksen 428 ja ilmoittaa matkaviestimelle ίο uuden TBF:n osoittamisesta, vaiheet 430, 431. Tieto uuden TBF:n (TBFtien) osoittamisesta voidaan lähettää matkaviestimelle esimerkiksi käyttäen jotakin edellä kuvattua menetelmää. Tämän jälkeen uutta TBF:ää (TBFtiä) ja, jos on tarpeen, aikaisempaa TBF:ää (TBFtiä) voidaan käyttää pakettidatan siirtämiseen vaiheessa 435.

Vaiheessa 436 verkko lähettää RLC-datalohkon, jota se sillä hetkellä pitää kyseisen 15 TBF:n viimeisenä, ja ilmoittaa asiasta asettamalla kyseisen RLC-datalohkon FBI-bitin arvoon T. Tämä johtaa tarpeettoman (tarpeettomien) TBF:n katkaisemiseen vaiheissa 437-439. Mahdollisesti jäljelle jääneitä TBFtiä voidaan tämän jälkeen käyttää tarvittavien datapakettien lähettämiseen.

Kuviossa 5 on esitetty lohkokaavion muodossa eräs esimerkki keksinnön mukaisesta 20 TBFtien käytöstä. Kun tarvitaan yhteyttä pakettidatapalvelua varten, vaihe 500, muodostetaan TBF RLC-datalohkojen lähettämiseksi, vaihe 510. Jos syntyy tarve • » · ti ! sellaisen TBF:n muodostamiseen, jolla on eri parametrit, vaihe 520, RLC-dataloh- ; ; kojen lähettämiseen osoitetaan uusi TBF (uusia TBFtiä) vaiheessa 530. Kun uusi * · TBF (TBF:t) on varattu, datapaketit lähetetään nimetyillä kanavilla, 540. Kun ‘ ’ 25 TBF tien käytön tarve lakkaa, vaihe 550, tarpeeton TBF (TBF :t) katkaistaan vaihees- : : : sa 560. Tämän jälkeen vaiheet 520-560 toistetaan niin moneen kertaan kuin lähetet- : : : tävää dataa on jäljellä, 570. Kun kanavia ei enää tarvita datapakettien lähettämiseen, pakettidatapalveluyhteys lopetetaan, 580.

i! Seuraavaksi tarkastellaan kahta vaihtoehtoista esimerkkiä tiedon lähettämiseksi sel- 30 laisilla parametreillä (RLC-tila tms.), jotka liittyvät lähetettävään dataan, kun mat-v : kaviestin ja verkko ovat muodostaneet useita TBFtiä, joilla on erilaiset parametrit.

A ti Ensimmäisessä esimerkissä matkaviestin tai verkko ilmoittaa toiselle osapuolelle, ti, milloin parametrejä tulee muuttaa, minkä jälkeen yhteyden tilaa muutetaan. Tämä ti! t tieto voidaan välittää esimerkiksi datan signalointiviestin otsikossa tai vaihtoehtoi- 35 sesti signalointiviestillä, joka on lähetetty joko nimettyjen resurssien tai signalointi- 114768 13 kanavan välityksellä. Ylössuuntaisen datan siirtämisessä tämä tarkoittaa, että matkaviestin luo verkkoon ylössuuntaisen yhteyden, esimerkiksi TBF:n, ja lähettää dataa, esim. IP-dataa, muodostetun yhteyden kautta. Olettakaamme, että seuraavaksi matkaviestin lähettää datan siirron aikana sellaista dataa, joka liittyy eri parametreihin 5 (esim. RLC-tila, prioriteetti jne.), kuten liikkuvuudenhallintamenettelyn MM (Mobility Management) tapauksessa (sijainnin päivitys). Nyt matkaviestin signaloi verkolle, että muodostetaan uusi virtuaalinen TBF. Mainitut kaksi TBF:ää, joilla on eri parametrit, voidaan multipleksoida esim. samoille ylössuuntaisille resursseille. Näin ollen sen jälkeen, kun matkaviestin on lähettänyt esim. IP-protokollan puhelin-ίο dataa, se voi ilmoittaa verkolle, että se alkaa pian lähettää toisenlaisiin parametreihin liittyvää dataa. Sitten verkko ja matkaviestin tallettavat IP-yhteyden tilan esimerkiksi muodostamalla valmiustilayhteyden, tallettamalla ajastimen arvot, lähe-tysmuuttujat, hyväksymismuuttujat jne. Tämän jälkeen matkaviestin ja verkko voivat ryhtyä käyttämään toista dataa varten luotuja parametrejä, esimerkiksi MM-me-15 nettelyn dataa. Tällä tavoin parametriasetuksia voidaan vaihtaa ilman, että joudutaan muodostamaan uusia yhteyksiä ja katkaisemaan entisiä, ja näin ollen toinen TBF voi käyttää ensimmäisen TBF:n resursseja. Esimerkiksi hiljaisena hetkenä, jolloin IP-puhelinyhteydessä ei ole lähetettävää dataa, matkaviestin voi käyttää olemassa olevia resursseja MM-menettelyyn.

20 Toisessa esimerkissä sen jälkeen, kun matkaviestin ja verkko ovat muodostaneet yhteyksiä joilla on erilaiset parametriasetukset, toiselle osapuolelle ilmoitetaan yhdessä lähetettävän datan kanssa sellaisista parametreistä (RLC-tila jne.), jotka liitty-' ·' * vät kyseisiin lähetettäviin datapaketteihin. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole täysin : .: tyydyttävä silloin, kun tarvitaan multipleksointia. Se johtuu siitä, että ylössuuntaisen • · 25 datan siirrossa verkko ei kykene reagoimaan riittävän nopeasti, esimerkiksi lähetys- : : lupia myöntäessään priorisoimaan dataa, jolla on erilaiset prioriteetit. Alassuuntai- : ’: sen datan lähettämisessä vastaavaa ongelmaa ei välttämättä synny.

Seuraavassa kuvataan lyhyesti erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista matkaviestintä ja tukiasema-alijäijestelmää. Kuviossa 6 on kaaviomaisesti esitetty 30 matkaviestin, jossa on sinänsä tunnettu GSM-radiolähetin-vastaanotin 601 paketti-kytkentäisten radioyhteyksien muodostamiseksi etätukiaseman kanssa. Mainittuun . GSM-radiolähetin-vastaanottimeen on yhdistetty pakettidataosa 602. Lähetetyn ja ·. vastaanotetun datan lähde ja kohde, tilanteen mukaan, on sovelluslohko 603, ja da tan lähettäminen senja GSM-radiolähetm-vastaanottimen välillä tapahtuu RLC-35 datalohkojen kokoajan/purkajan 604 kautta. TBF-ohjain 605 vastaa TBF:ien muo-dostamisesta ja ylläpidosta toisaalta sovelluslohkon ilmaisemien tarpeiden mukai- 14 11 4768 sesti ja toisaalta verkolta vastaanotettujen muodostuspyyntöjen mukaisesti. Keksinnön mukaan TBF-ohjain 605 on jäljestetty siten, että se ensinnäkin laatii viestit, joilla se ilmoittaa verkolle uuden TBF:n (TBF:ien) tarpeesta, ja toiseksi ohjaa toimintaa uuden TBF:n (TBF:ien) muodostamiseksi ja sellaisen TBF:n (TBF:ien) yllä-5 pitämiseksi, jotka ovat samanaikaisia matkaviestimen muiden olemassa olevien TBF.ien kanssa.

Kuviossa 7 on kuvattu kaaviomaisesti tukiasemaa, johon kuuluu joukko lähetinyk-sikköjä (TX) ja vastaanotinyksikköjä (RX) 701, lähetinyksikkö 702 viestintään pa-kettikytkentäisen verkon (GPRS) kanssa ja ristiinkytkentäyksikkö 703 datan kartoi-10 tuksen järjestämiseksi radioyhteyksien ja verkkoyhteyksien välillä. Lisäksi tukiasemassa on TBF-ohjain 704, jonka tehtävänä on muodostaa ja ylläpitää TBF:iä toisaalta verkolta saatujen muodostuspyyntöjen mukaisesti ja toisaalta matkaviestimiltä saatujen muodostuspyyntöjen mukaisesti. Keksinnön mukaisesti TBF-ohjain 704 on järjestetty ensin varaamaan useita TBF:iä yhdelle matkaviestimelle ja laatimaan 15 viestit mainittujen TBF:ien muodostamiseksi. Lisäksi TBF-ohjain tarkkailee, lähettääkö matkaviestin mahdollisesti uusia pyyntöjä uusien TBF.ien muodostamiseksi.

Yleisesti ottaen tiedon prosessointi tietoliikennelaitteessa tapahtuu käyttäen järjestelyä, jossa on mikroprosessorin tai prosessorien edustamaa prosessointikapasiteettia ja muistipiirien edustamaa muistikapasiteettia. Tällaiset järjestelyt ovat sinänsä tun-20 nettoja matkaviestimien kiinteiden verkkoelementtien tekniikasta. Kun tunnetun tekniikan mukainen tietoliikennelaite halutaan muuntaa keksinnön mukaiseksi tie-.':': toliikennelaitteeksi, muistielementteihin on talletettava joukko koneellisesti luettavia käyttöohjeita, jotka neuvovat mikroprosessoria (tai prosessoreja) edellä kuvattujen : , ·. toimenpiteiden suorittamisessa. Mainittujen käyttöohjeiden laatiminen ja niiden tal- ’·' 25 lettaminen muistiin edustaa tunnettua tekniikkaa, jonka hallitseminen, yhdistettynä • · |siihen mitä nyt esillä olevassa patenttihakemuksessa on tuotu esiin, on alan ammattimiehelle täysin selvää.

• ·

Edellä on kuvattu esimerkinomaisesti yhtä keksinnön mukaista ratkaisua. Keksinnön periaatteita voidaan luonnollisesti muunnella oheisissa patenttivaatimuksissa esiin • · 1. 30 tuodun suojapiirin puitteissa, esimerkiksi varioimalla keksinnön käyttösovelluksen ; > yksityiskohtia ja sen sovellusalaa.

• · : ” 1: Vaikka edellä esitetyssä kuvauksessa on käytetty tietyistä viesteistä ja viestintäkäsit- ’. teistä tiettyjä nimityksiä, jotka liittyvät nimenomaisesti tietynlaiseen yksittäisen pa- ;;; kettikytkentäisen tietoliikennejärjestelmän toteutukseen, on todettava että keksintöä ···’ 35 voidaan yleisesti soveltaa kaikkiin sellaisiin tietoliikennejärjestelmiin, joissa data- 15 114768 palveluille osoitetaan niille varattu kanava tai kanavia. Mainittakoon edelleen, että yhtä tai useaa matkaviestimen ja verkon välistä yhteyttä voidaan käyttää datavirran tai virtojen siirtämiseen. Dataa voidaan siirtää esimerkiksi molempiin suuntiin matkaviestimen ja yhden tai useamman tukiaseman välillä.

5 Edellä on esitetty eräitä esimerkkejä TBF-yhteyksien parametreistä. Voidaan kuitenkin soveltaa myös monia muita vaihtoehtoisia tietoliikenneparametrejä, jotka määrittelevät tietyn TBF.n ominaisuuksia tai identiteettiä. Keksinnön mukaisilla samanaikaisilla eri TBF:illä voi olla myös samat tietoliikenneparametrit. Niillä voi olla jopa samat datapuskurit ja tunnisteet. Tässä tapauksessa esimerkiksi yksi LLC-10 kehys voi sisältää tunnisteet, joita SGSN ja matkaviestin vaativat datan tunnistamiseksi. RLC/MAC-tasolla eri TBF:ien data voi näin ollen näyttää "samanlaisilta" paketeilta. 1 ; * t · · 114768 16

Viiteiulkaisuti [1] Digital cellular telecommunications system (Phase 2+); General Packet Radio Service (GPRS); Mobile Station (MS) - Base Station System (BSS) interface; Radio Link Control/ Medium Access Control (RLC/MAC) protocol (GSM 04.60 version 6.1.0); European Telecommunications Standards Institute 1 * * • ·

Claims (21)

1. Menetelmä ainakin yhden datavirran siirtämiseksi muodostamalla ainakin yksi yhteys matkaviestimen ja verkon välille tietoliikennejärjestelmän pakettiradiopalve-lussa (301, 303, 510), joka mainittu ainakin yksi yhteys käsittää tilapäisen lohkovir- 5 ran (TBF) pakettidatakanavalla, tunnettu siitä, että mainitun ainakin yhden datavirran siirtämiseen määrätyssä siirtosuunnassa mainitun ainakin yhden yhteyden aikana (306, 307, 530) osoitetaan ainakin kaksi samanaikaista tilapäistä lohkovirtaa (TBF).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainituilla ainakin kahdella samanaikaisella tilapäisellä lohkovirralla on eri viestintäparametrit. to

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin lähettää erillisen ylössuuntaisen ohjausviestin verkolle käyttämällä olemassa olevan TBF:n radioresursseja korvaamalla olemassa olevan TBF:n lähetysluvan ohjausvies-tillä, ja verkko vastaa matkaviestimelle käyttämällä jonkin toisen TBF:n radioresursseja.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu eril linen ohjausviesti on pakettiresurssien pyyntöviesti (Packet Resource Request message).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin sisällyttää TBF:n muodostuspyynnön viestiin, jonka se lähettää verkolle olemassa 20 olevalla TBF:llä. • 3 1

• · ’ 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin : : : käyttää ylössuuntaista signalointia tai ohjauskanavaa pyytäessään uuden TBF:n * 1 muodostamista.

> · :·. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkko lähet- 25 tää matkaviestimelle erillisen ohjausviestin käyttämällä olemassa olevan TBF:n radioresursseja korvaamalla toisen TBF:n lähetysluvan ohjausviestillä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erillinen oh- • »· . j. jausviesti on paketin alassuuntainen myöntöviesti (Packet Downlink Assignment).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkko sisäl- 30 lyttää TBF:n muodostuspyynnön olemassa olevalla TBFillä lähetettävään viestiin • · 1. lähettäessään mainittua viestiä matkaviestimelle. 1 t 114768 18

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkko käyttää signalointikanavaa tai ohjauskanavaa ilmoittaessaan matkaviestimelle uuden TBF:n muodostamisesta.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviesti-5 mestä lähetetään verkolle viesti/parametri kaikkien matkaviestimen ja verkon välisten TBFiien katkaisemiseksi tietyssä siirtosuunnassa.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestimestä lähetetään verkolle viesti/parametri kaikkien matkaviestimen ja verkon välisten TBF:ien katkaisemiseksi molemmissa siirtosuunnissa.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kullekin sa manaikaisesti matkaviestimen ja verkon välillä olemassa olevalle TBF:lle osoitetaan oma tunniste.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikille samanaikaisesti matkaviestimen ja verkon välillä olemassa oleville TBF:ille osoitetaan 15 yhteinen tunniste.

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun jotakin siirrettävään dataan liittyvää parametriä muutetaan, tieto odotettavissa olevasta muutoksesta lähetetään matkaviestimeltä.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tieto siirre- ; . . 20 tään signalointiviestissä / datan ilmoituksessa. • 17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tieto siirre tään signalointiviestissä, joka lähetetään tarkoitukseen nimenomaisesti osoitettujen ** ' resurssien kautta tai signalointikanavalla.

17 1 1 476?

18. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-14 mukainen menetelmä, tunnet-‘: 25 tu siitä, että tieto siirretään matkaviestimeltä siirrettävään dataan liittyvillä paramet- ’ * reillä yhdessä mainittujen lähetettävien datapakettien kanssa. I i • I # (7

19. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu sii- • » tä, että mainittu pakettiradiopalvelu on GPRS. i » t

« · : 20. Matkaviestinjärjestelmä ainakin yhden datavirran siirtämiseksi luomalla aina- 30 kin yksi yhteys matkaviestimen ja verkon välille matkaviestinjärjestelmän pakettira-diopalvelussa, joka mainittu ainakin yksi yhteys käsittää tilapäisen lohkovirran pa- 114768 19 kettidatakanavalla, tunnettu siitä, että järjestelmässä on välineet (702-704) joiden avulla tiettyä siirtosuuntaa varten voidaan osoittaa ainakin kaksi samanaikaista tilapäistä lohkovirtaa mainitun ainakin yhden datavirran siirtämiseksi mainitun ainakin yhden yhteyden aikana.

21. Matkaviestin, jossa on välineet ainakin yhden datavirran lähettämiseksi/vas- taanottamiseksi matkaviestimen ja verkon välillä tietoliikennejärjestelmän pakettira-diopalvelussa, jossa mainittu ainakin yksi yhteys käsittää tilapäisen lohkovirran pa-kettidatakanavalla, tunnettu siitä, että matkaviestimessä on välineet (603-605) ainakin kahden samanaikaisen tilapäisen lohkovirran muodostamiseksi tietyssä siirto-10 suunnassa.