FI113816B - Signaaligeneraattori sekä sellaisen käsittävä langaton matkaviestinjärjestelmä - Google Patents

Description

113816

Signaaligeneraattori sekä sellaisen käsittävä langaton matkaviestinjärjestelmä

Keksinnön tausta 5 Keksinnön ala

Esillä oleva keksintö liittyy yleisesti signaali-generaattoriin ja langattomaan (radio) matkaviestinjärjestelmään, johon sisältyy sellainen signaaligeneraattori. Tarkemmin esillä oleva keksintö kohdistuu signaaligene-10 raattoriin, jota käytetään ohjaamaan TDMA-tyyppisiä (Time Division Multiple Access, aikajakoinen monikäyttö) digitaalisia kannettavia puhelimia, synnyttämään signaaleja vakioaikajaksoon asetetuilla ajoituksilla samalla, kun ohjataan helposti joukon signaaleja ajoituksia, ja myös 15 sellaista yleislaatuista generaattoria käyttävään matkaviestin j ärj estelmään.

Läheisen tekniikan kuvaus

Useimmat ohjauslaitteet edellyttävät, että synnytetään signaaleja ajoituksilla, jotka on ennalta asetettu 20 vakioaikajaksoon. Ennalta asetetulla ajoituksella signaa lin synnyttämään kykenevinä laitteina on tyypillisesti . kaksi erityyppistä signaalinkehittämislaitetta, eli toinen ,· vain laitteistoa käyttämällä konstruoitu signaalinkehittä- #· mislaite, ja toinen laitteistoa ja ohjelmistoa käyttämällä . 25 konstruoitu signaalinkehittämislaite. Verrattaessa piirin , , kokoa ja tehonkulutusta on edellinen laitteistolla toteu- · tettu signaaligeneraattori ylivoimainen jälkimmäiseen '· ' laitteistolla/ohjelmistolla toteutettuun signaaligeneraat toriin verrattuna.

30 Kuvio 22 näyttää kaaviomaisesti yhden esimerkin : : tavanomaisesta ainoastaan laitteistosta konstruoidusta ; signaalinkehittämislaitteesta, synnyttämään kaksi signaa- lijoukkoa "E" ja "F" ennalta valituilla ajoituksilla. Tämä tavanomainen laitteistolla toteutettu signaalinkehit- ·' 35 tämislaite on järjestetty ajastimella 21 laskemaan aikaa » » * » 2 113816 vakioaikajakson vasteena ajastimen lisäysignaalille 22, joukosta ajastimen 21 ulostuloarvoa "r" osoittavia bitti-johtoja konstruoidulla signaalijohdolla, ja ensimmäisestä neljänteen koinsidenssinilmaisupiiristä 23 - 26 vertaamaan 5 ajastimen 21 ulostuloarvoa sisäiseen datarekisteriin asetettuun haluttuun synnyttämisajoitukseen synnyttämään koinsidenssinilmaisupulssit s, t, u, v, kun niiden välillä on yhtäpitävyys. Tämä signaalinkehittämislaite sisältää lisäksi ensimmäisen ja toisen ulostuloa säätävän yksikön 10 27 ja 28 muodostamaan signaalit "E" ja "F" ennalta määrä tyillä ajoituksilla käyttämällä ajoituksen muodostamisen aloituksia osoittavia koinsidenssinilmaisupulsseja s, t, jotka syötetään ulos ensimmäisestä ja kolmannesta koinsi-denssinilmaisuyksiköstä 23, 24, ja myös ajoituksen päättä-15 mistä edustavia koinsidenssinilmaisupulsseja u, v, jotka syötetään ulos toisesta ja neljännestä koinsidenssinilmai-suyksiköstä 25, 26.

Pitäisi ymmärtää, että vaikka tämä kuviossa 22 näytetty tavanomainen signaalinkehittämislaite synnyttää kak-20 si signaalia "E" ja "F" ennalta määrätyillä ajoituksilla, näiden koinsidenssinilmaisuyksiköiden ja ulostuloa säätä- . , vien yksiköiden kokonaislukumäärää voidaan edelleen suu- • · .··, rentaa tarkoituksessa, että muodostetaan suuri määrä • · !!! signaaleja ennalta määrätyillä ajoituksilla.

• rt ’ . 25 Seuraavaksi kuvataan nyt tämän tavanomaisen signaa- linkehittämislaitteen toiminnot. Kuvio 23 näyttää tämän • i t :··’ : signaalinkehittämislaitteen ajoituskaavion. Ajastimen 21 « r · ' ulostuloarvon "r" aaltomuoto esitetään niin, että muutos tämän ajastimen 21 ulostuloarvoissa näytetään ordinaatas- j* 30 sa, kun aikaa näytetään abskissassa, ja ajastimen 21 luku- : : arvoa lasketaan ylöspäin, kun aika kuluu. Pitäisi panna . merkille, että koska tämä ylöspäin laskeminen suoritetaan *.,* digitaalisesti, tällä ajastimen ulostulon aaltomuodolla on • » itse asiassa askelmuoto, mutta tämä aaltomuoto näytetään : : : 35 suoran viivan muodossa kuvan esittämistä varten.

t I

> i 3 113816

Koinsidenssinilmaisupiirit ensimmäisestä neljänteen 23-26 synnyttävät koinsidenssinilmaisupulssit s, t, u, v, kun ajastimen 21 ulostuloarvo "r" on yhteensattuva vastaaviin koinsidenssinilmaisupiireihin 23 - 26 asetettujen 5 arvojen kanssa. Ensimmäisestä ja toisesta koinsidenssin-ilmaisupiiristä 23 ja 25 ulossyötetyt koinsidenssinilmaisupulssit s, u syötetään ensimmäiseen ulostuloa säätävään yksikköön 27. Ensimmäinen ulostuloa säätävä yksikkö 27 säätää signaalin "E" nousevaa osuutta perustuen tähän 10 koinsidenssinilmaisupulssiin s, ja säätää myös tämän signaalin "E" laskevaa osuutta perustuen koinsidenssinilmaisupulssiin u niin, että synnytetään signaali "E". Kolmannesta ja neljännestä koinsidenssinilmaisuyksiköstä 24 ja 26 ulos syötetyt koinsidenssinilmaisupulssit t ja v 15 syötetään toiseen ulostuloa säätävään yksikköön 28. Toinen ulostuloa säätävä yksikkö 28 säätää signaalin "F" nousevaa osuutta perustuen koinsidenssinilmaisupulssiin t, ja tämän signaalin "F" laskevaa osuutta perustuen koinsidenssinilmaisupulssiin v.

20 Siinä tapauksessa, että signaalien "E" ja "F" syn- nyttämispaikkoja vaihdellaan, paikkatietoja, joita käyte- . 1. tään ilmaisemaan koinsidenssi ja jotka on talletettu vas- * · .· ·. taavien koinsidenssinilmaisuyksiköiden 23 - 26 sisään jär- • · ! jestettyihin datarekistereihin, muutetaan niin, että • · 25 signaalien synnyttämisajoitukset voidaan asettaa vapaasti.

» - » ·

Kuitenkin tavanomaisilla signaalinkehittämislait- * ·1 teillä on suuri ongelma. Toisin sanoen, kun joukon signaa- v 1 leja synnyttämisajoituksia muutetaan samalla aikamäärällä samaan aikaan, ja myös joukon signaaleita synnyttämisaika-30 jaksoja muutetaan yhtäaikaisesti samalla määrällä, tarvi-: taan välttämättä sellainen säätöoperaatio, että sekä syn- * ‘ . nyttämispaikka että synnyttämisen lopetuspaikka koskien • I · !./ kutakin joukosta signaaleja kirjoitetaan rekistereihin, • · ·;·’ joita käytetään koinsidenssinilmaisuyksiköissä. Tämän tu- * » » : 35 loksena, kun tästä tavanomaisesta signaalinkehittämislait- » • | 4 113816 teestä synnytettyjen signaalien kokonaislukumäärää suurennetaan, tarvittaisiin monimutkaisempia signaalinsäätöope-raatioita.

Keksinnön yhteenveto 5 Esillä oleva keksintö on tehty ratkaisemaan nämä tavanomaisen signaalinkehittämislaitteen ongelmat, ja sen kohteena on sen tähden järjestää sellainen signaalinkehit-tämislaite, joka pystyy tehokkaasti säätämään sekä synnyt-tämisajoituksia että synnyttämisen lopetusajoituksia suu-10 relle määrälle signaaleja.

Esillä olevan keksinnön ensimmäinen signaalinkehit-tämislaite on sellainen signaalinkehittämislaite synnyttämään signaali, jonka synnyttämisen aloitusajoitusta ja synnyttämisen lopetusajoitusta säädetään, joka sisältää: 15 ajastimen synnyttämään ajastimen ulostuloarvo li säämällä tai vähentämällä laskenta-arvoa vasteena kello-signaalille; säätövälineen korjaamaan mainitusta ajastimesta sisään syötetty mainittu ajastimen ulostuloarvo synnyttä-20 mään korjausarvo; koinsidenssinilmaisuvälineen, johon on asetettu . ennalta määrätty asetusarvo, syöttämään ulos koinsidens- • · ,·**. sinilmaisupulssin, kun mainitusta säätövälineestä sisään • · syötetty mainittu korjausarvo on yhteensattuva mainitun 25 asetusarvon kanssa; ja * * » ► * ulostulonsäätövälineen mainitun signaalin synnyttä- * > · · misen aloitusajoituksen ja synnyttämisen lopetusajoituksen v · säätämistä varten vasteena mainitusta koinsidenssinilmai- suvälineestä sisään syötettyyn koinsidenssinilmaisupuls-30 siin.

: : Esillä olevan keksinnön ensimmäisessä signaalinke- . hittämislaitteessa mainittuun säätövälineeseen sisältyy * · · ensimmäinen ja toinen korjausväline ensimmäisen ja toisen * · toisistaan eroavan korjausarvon synnyttämistä varten kor-: : : 35 jäämällä mainitun ajastimen ulostuloarvoa; * » 5 113816 mainittu koinsidenssinilmaisuväline syöttää ulos mainittua ensimmäistä ja toista mainitusta toisesta säätö-välineestä sisään syötettyä korjausarvoa vastaavat koinsi-denssinilmaisupulssit; ja 5 mainittu ulostulonsäätöväline säätää mainitun signaalin synnyttämisen aloitusajoitusta perustuen ensimmäistä korjausarvoa vastaavaan koinsidenssinilmaisupuls-siin, joka syötetään sisään mainitusta koinsidenssinilmai-suvälineestä, ja säätää myös mainitun signaalin synnyttä-10 misen lopetusajoitusta perustuen toista korjausarvoa vastaavaan koinsidenssinilmaisupulssiin, joka syötetään sisään mainitusta koinsidenssinilmaisuvälineestä.

Lisäksi esillä olevan keksinnön ensimmäisessä signaalinkehittämislaitteessa mainittu ensimmäinen kor-15 jausväline sisältää: ensimmäisen rekisterin ensimmäisen ennalta määrätyn muun asetusarvon tallettamista varten; ja ensimmäisen vähentäjän mainitusta ensimmäisestä rekisteristä sisään syötetyn mainitun ensimmäisen ennalta 20 määrätyn muun asetusarvon mainitusta ajastimesta sisään syötetystä mainitusta ajastimen ulostuloarvosta vähentä- ; mistä varten synnyttämään mainittu ensimmäinen korjausar- • > * .· ·. vo; ja • · ( i · mainittu toinen korjausväline sisältää: • « · . 25 toisen rekisterin toisen ennalta määrätyn muun ase- • · . , tusarvon tallettamista varten; ja • t t ··· · toisen vähentäjän mainitusta toisesta rekisteristä

• t I

*·’ ‘ sisään syötetyn mainitun toisen ennalta määrätyn muun ase tusarvon mainitusta ajastimesta sisään syötetystä maini-30 tun ajastimen ulostuloarvosta vähentämistä varten synnyt-

* « I

itt>: tämään mainittu toinen korjausarvo.

.·. ; Sen seurauksena keksinnön ensimmäisessä signaalin- • » · kehittämislaitteessa, kun synnytetään joukko signaaleja,

• I

*; vaihdellaan esimerkiksi ensimmäiseen rekisteriin talletet- ·.· * 35 tua ensimmäistä muuta asetusarvoa ja toiseen rekisteriin * · 6 113816 talletettua toista muuta asetusarvoa, ja säätövälineellä suoritettavaa ajastimen ulostuloarvon korjaustapaa muutetaan. Joukon signaaleja synnyttämispaikkoja voidaan muuttaa samanaikaisesti samalla ajalla, ja myös joukon signaa-5 le ja synnyttämisjaksoja voidaan samanaikaisesti muuttaa samalla ajalla.

Esillä olevan keksinnön toiselle signaalinkehittä-mislaitteelle on luonteenomaista, että mainittu korjausväline vastaanottaa sisäänmenoarvona mainitun ensimmäisen 10 korjausvälineen ulostuloarvon.

Sen mukaisesti esillä olevan keksinnön toisessa signaalinkehittämislaitteessa synnytettäessä joukko signaaleja voidaan samanaikaisesti muuttaa ainoastaan joukon signaaleja synnyttämispaikkoja muuttamatta joukon 15 signaaleja synnyttämisjaksoja.

Esillä olevan keksinnön kolmas signaalinkehittämis-laite sisältää lisäksi synkronisoinnin säätövälineen mainitun ajastimen laskenta-arvon palauttamiseksi tarkoituksessa, että mainitun ajastimen laskenta-arvo synkronisoi-20 daan ulkoisen ehdon kanssa.

Sen tuloksena esillä olevan keksinnön kolmannes- : sa signaalinkehittämislaitteessa synnytettäessä joukko signaaleja synkronisoinnin säätöväline palauttaa ajastimen laskenta-arvon sovittamisessa ulkoiseen ehtoon, jotta kor- 25 jätteisiin ajastimen laskenta-arvo niin, että kaikkien . , signaalien synnyttämisajoituksia voidaan samanaikaisesti ';;,* muuttaa.

♦ » ’· * Esillä olevan keksinnön neljäs signaalinkehittämis- laite sisältää joukon mainittuja säätövälineitä ja mainit- 30 tuja koinsidenssinilmaisuvälineitä; ja asetusarvonsyöttö- : rekisterin mainitun ennalta määrätyn asetusarvon syöttämi- : seksi; ja * > · kun mainittu korjausarvo, joka syötetään sisään korjausvälineestä, joka vastaa yhtä mainittujen korjausvä- v · 35 lineiden joukosta, on yhteensattuva mainitusta asetusarvon • · » » 7 113816 syöttörekisteristä sisään syötetyn mainitun asetusarvon kanssa, kukin mainituista koinsidenssinilmaisuvälineistä syöttää ulos koinsidenssinilmaisupulssin.

Sen seurauksena esillä olevan keksinnön neljännessä 5 signaalinkehittämislaitteessa, koska joukon signaaleja synnyttämistä varten oleva joukko koinsidenssinilmaisuvä-lineitä käyttää yhteisesti asetusarvon syöttörekisteriä, eri sekvensseissä synnytetyn joukon signaaleita ajoituksia voidaan muuttaa samanaikaisesti ainoastaan muuttamalla 10 ennalta määrättyä asetusarvoa, joka syötetään asetusarvon syöttörekisteristä asianomaiseen koinsidenssinilmaisuvä-lineeseen.

Esillä olevan keksinnön viides signaalinkehittämis-laite sisältää lisäksi: joukon mainittuja ulostulonsäätö-15 välineitä; loogisen toimintovälineen signaalien, jotka on syötetty useammasta kuin yhdestä mielivaltaisesta ulostu-lovälineestä mainitun joukon ulostulonsäätövälineitä joukosta, loogisen toiminnon suorittamista varten.

Sen mukaisesti esillä olevan keksinnön viidennessä 20 signaalinkehittämislaitteessa joukosta ulostulonsäätöväli neitä ulos syötetyt signaalit esimerkiksi TAI-portitetaan, . tai JA-portitetaan niin, että on mahdollista synnyttää . ·, sellaisia signaaleja, jotka nousevat useita kertoja ennal- t ta valitulla ajoituksella ennalta määrätyn aikajakson ai- * » · 25 kana.

» ·. f *

Esillä olevan keksinnön kuudes signaalinkehittämis-• laite sisältää lisäksi kellosignaalinkehittämisvälineet kellosignaalin synnyttämiseksi; ja kellosignaalilogiikka-operaatiovälineen loogisen operaation suorittamiseksi mai-30 nitusta ulostulonsäätövälineestä ulos syötetyn signaalin ; : ja mainitusta kellosignaalinkehittämisvälineestä ulos syö- . tetyn kellosignaalin välillä.

Sen tuloksena esillä olevan keksinnön kuudennessa t » ';1 signaalinkehittämisvälineessäkellosignaalilogiikkaoperaa- • « » ί 35 tioväline esimerkiksi TAI-portittaa, tai JA-portittaa > t » »

* · I

β 113816 ulostulonsäätövälineestä ulos syötetyn signaalin ja kel-losignaalinkehittämisvälineestä ulos syötetyn kellosignaalin niin, että kellosignaali voidaan syöttää ulos sellaisena aikajaksona, kun ulostulonsäätövälineestä ulos syö-5 tetty signaali tulee korkeaksi tai matalaksi.

Esillä olevan keksinnön seitsemännessä signaalinke-hittämislaitteessa mainittu ulostulonsäätöväline sisältää palautuspulssirekisterin palautuspulssin ulos syöttämiseksi, kun kirjoitetaan ennalta määrätty lukuarvo; 10 aloittaa mainitun signaalin synnyttämisen, kun mai nittu koinsidenssinilmaisupulssi syötetään sisään mainitusta koinsidenssinilmaisuvälineestä; ja suorittaa loppuun mainitun signaalin synnyttämisen, kun mainittu palautuspulssi syötetään ulos mainitusta pa-15 lautuspulssirekisteristä.

Sen seurauksena esillä olevan keksinnön seitsemännessä signaalinkehittämisvälineessä, koska signaalin synnyttäminen aloitetaan vasteena koinsidenssinilmaisuvälineestä saatavaan koinsidenssinilmaisupulssiin ja myös 20 signaalin synnyttäminen lopetetaan vasteena palautuspuls- sirekisteristä saatavaan palautuspulssiin, tätä esillä olevan keksinnön seitsemättä signaalinkehittämislaitet-·, ta voidaan esimerkiksi hyödyntää synnyttämään keskeytys- ; ( signaali jaksollisesti CPU:hun. Tässä tapauksessa CPU esi- 25 merkiksi kirjoittaa "o":n keskeytuspulssirekisteriin, kun keskeytysprosessi on suoritettu loppuun, syöttämällä sillä · tavalla ulos palautuspulssin. Täten lopetetaan keskeytys- ' signaalin synnyttäminen.

Esillä olevan keksinnön langaton matkaviestinlaite 30 on signaalin lähettämistä/vastaanottamista tukiasemajär- : jestelmään/tukiasemajärjestelmästä varten tarkoitettu ; langaton matkaviestinlaite. Tämä langaton matkaviestinlai- • i t !.,* te sisältää: • | • · vastaanottovälineen kantataajuisen signaalin sisäl- V · 35 tävän ja mainitusta tukiasemajärjestelmästä lähetettävän • · • ·

• · I

9 113816 signaalin vastaanottamista varten, kantataajuisen signaalin erottamiseksi vastaanotetusta signaalista; ilmaisuvälineen mainitun erotetun kantataajuisen signaalin ilmaisemista varten muodostamaan mainitun tuki-5 aseman kanssa synkronisoitu datasarja; itsekorjaavan dekoodausvälineen mainitun toistetun datasarjan itsekorjaavaa dekoodausta varten; audiodekoodausvälineen audiodatan dekoodaamista varten, kun mainittu itsekorjaavasti dekoodattu datasarja 10 on sellainen audiodata; D/A-muunnosvälineen mainitun dekoodatun audiodatan audiosignaaliksi D/A-muuntamista varten; kaiutinvälineen mainitun muunnetun audiosignaalin äänenä ulos syöttämistä varten; 15 mikrofonin äänen audiosignaaliksi muuntamista var ten; A/D-muunnosvälineen mainitun muunnetun audiosignaalin audiodataksi A/D-muuntamista varten; audiokoodausvälineen mainitun muunnetun audiodatan 20 koodausta varten; itsekorjaavan koodausvälineen mainitun koodatun . ,·. audiodatan itsekorjaavaa koodaamista varten; • i · t·' _ modulointivälineen mainitun itsekorj aavasti kooda- • · !!! tun audiodatan lähetyskantoaallolla moduloimista varten; * i · ' , 25 lähetysvälineen mainitun moduloidun audiodatan tu- li » « kiasemajärjestelmään lähettämistä varten; i * : signaalinkehittämisvälineen mainitun langattoman *. · matkaviestinlaitteen lähetys/vastaanotto-operaatioon käy tetyn ajoitussignaalin synnyttämistä varten; _ ;· 30 keskusyksikön mainitun langattoman matkaviestin- laitteen lähetys/vastaanotto-toiminnon säätämistä varten; • » * ja • * » muistivälineen mainittuun keskusyksikköön käytettä-

* I

’··*’ vän komentodatan ja säätödatan tallettamista varten; mis- : : : 35 sä: * * 10 113816 mainittu signaalinkehittämisväline on yksi esillä olevan keksinnön ensimmäisestä seitsemänteen signaalinke-hittämisvälineestä.

Piirustusten lyhyt kuvaus 5 Kuvio 1 on lohkokaaviokuva esillä olevan keksinnön ensimmäisen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämis-laitteen järjestelyn kuvaamista varten;

Kuvio 2 on lohkokaaviokuva ensimäisen sovellutus-muodon signaalinkehittämislaitteen sekvessinsäätöyksikös-10 sä käytetyn konkreettisen järjestelyn kuvaamista varten;

Kuvio 3 on ajoituskaavio kuviossa 2 näytetyn sek-venssinsäätöyksikön toiminnan selittämistä varten;

Kuvio 4 on ajoituskaavio ensimmäisen sovellutus-muodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen toiminnan se-15 littämistä varten;

Kuvio 5 on lohkokaaviokuva esillä olevan keksinnön toisen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen järjestelyn esittämistä varten;

Kuvio 6 on ajoituskaavio toisen sovellutusmuodon 20 mukaisen signaalinkehittämislaitteen toiminnan selittämistä varten; • Kuvio 7 on lohkokaaviokuva esillä olevan keksinnön • * · .·*·. kolmannen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämis- « i

I > I

laitteen järjestelyn kuvaamista varten; • ♦ · 25 Kuvio 8 on ajoituskaavio kolmannen sovellutusmuodon « * t ► · . , mukaisen signaalinkehittämislaitteen normaalin toiminnan • * ♦ ·; · kuvaamista varten; * ♦ '* ’ Kuvio 9 on ajoituskaavio sellaisen toiminnan selit tämiseksi, kun kolmannen sovellutusmuodon mukaisen signaa-30 linkehittämislaitteen ajoitusta viivästetään moodissa 1; : Kuvio 10 on ajoituskaavio sellaisen toiminnan se- ,·, ; littämiseksi, kun kolmannen sovellutusmuodon mukaisen » · · signaalinkehittämislaitteen ajoitusta edistetään moodissa 'Τ’ 2; • · · • · 11 113816

Kuvio 11 on ajoituskaavio sellaisen toiminnan selittämiseksi, että kolmannen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen ajoitusta viivästetään moodissa 2; 5 Kuvio 12 on lohkokaaviokuva esillä olevan keksinnön neljännen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen järjestelyn kuvaamista varten;

Kuvio 13 on ajoituskaavio neljännen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen normaalin toimin-10 nan selittämistä varten;

Kuvio 14 on lohkokaaviokuva esillä olevan keksinnön viidennen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen järjestelyn kuvaamista varten;

Kuvio 15 on ajoituskaavio, kun TAI-porttipiiriä 15 käytetään viidennen sovellutusmuodon signaalinkehittämis-laitteessa;

Kuvio 16 on ajoituskaavio, kun JA-porttipiiriä käytetään viidennen sovellutusmuodon signaalinkehittämislait-teessa; 20 Kuvio 17 on lohkokaaviokuva esillä olevan keksinnön kuudennen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämis-. laitteen järjestelyn kuvaamista varten;

• I I

,*··. Kuvio 18 on ajoituskaavio kuudennen sovellutusmuo- • » don mukaisen signaalinkehittämislaitteen toiminnan selit-‘ , 25 tämistä varten;

Kuvio 19 on lohkokaaviokuva esillä olevan keksinnön * · · seitsemännen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittä- v * mislaitteen järjestelyn kuvaamista varten;

Kuvio 20 on lohkokaaviokuva seitsemännen sovellu-i ,· 30 tusmuodon signaalinkehittämislaitteessa käytetyn ulostu- ; lonsäätöyksikön konkreettisen järjestelyn kuvaamista var- • * < . ten; ( t »

Kuvio 21 on ajoituskaavio seitsemännen sovellutus- » » muodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen toiminnan se- : : 35 liitämistä varten; 12 113816

Kuvio 22 on lohkokaaviokuva tavanomaisen signaalin-kehittämislaitteen järjestelyn kuvaamista varten;

Kuvio 23 on ajoituskaavio tavanomaisen signaalinke-hittämislaitteen toiminnan selittämistä varten; 5 Kuvio 24 on lohkokaaviokuva esillä olevan keksinnön mukaisen langattoman matkaviestinjärjestelmän järjestelyn esittämistä varten; ja

Kuvio 25 on ajoituskaavio langattoman matkaviestin-järjestelmän kehysrakenteen ja sovellutusmuodon mukaisessa 10 langattomassa matkaviestinjärjestelmässä käytetyn signaa-linkehittämislaitteen toiminnan selittämistä varten.

Edullisten sovellutusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus (Ensimmäinen sovellutusmuoto) 15 Kuten kuviossa 1 näytetetään, signaalinkehittämis- laite esillä olevan keksinnön ensimmäisen sovellutusmuodon mukaisen neljän signaalijoukon "A", "B", "C", "D", synnyttämistä varten sisältää vertailuaika-ajastimen 1, jonka laskenta-arvoa kasvatetaan vasteena ulkoisesti syötetyil-20 le kellosignaaleille (ajastimenlisäysignaali 2), ja ensimmäisen sekvenssinsäätöyksikön 5 sekä signaalin synnyttämi-. ,·. sen aloituspaikkojen että signaalin synnyttämisen lopetus- • t · ,·’·, paikkojen säätämistä varten kahdelle signaalille "A" ja .'!! "B" samalla, kun kahta signaalisarjaa "A" ja "B" signaa- ‘ . 25 lien "A", "B", "C", "D" joukossa käsitellään yhtenä ryhmä nä (ensimmäisenä sekvenssinä). Tämä signaalinkehittämis-laite sisältää lisäksi toisen sekvenssinsäätöyksikön 8 * signaaalien "C" ja "D" sekä signaalin synnyttämisen aloi tuspaikan että signaalin synnyttämisen lopetuspaikan sa-:* 30 manaikaista säätämistä varten samalla, kun signaaleja "C" ja "D" käsitellään yhtenä ryhmänä (toinen sekvenssi). En-, simmäinen sekvenssinsäätöyksikkö 5 on järjestetty ensim- mäisellä sekvenssin synnyttämisen aloituspaikansäätöyksi-köliä 3 säätämään ajastimen 1 ulostuloarvoa syöttämään : : : 35 ulos korjausarvon "b" niin, että säädetään ensimmäisen i t „ 113816 13 sekvenssin synnyttämisen aloituspaikkaa, ja ensimmäisellä sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksiköllä 4 säätämään ajastimen 1 ulostuloarvoa syöttämään ulos toisen korjausarvon "c" niin, että säädetään ensimmäisen sekvens-5 sin synnyttämisen lopetuspaikkaa. Toiseen sekvenssinsäätö-yksikköön 8 sisältyy toinen sekvenssin synnyttämisen aloi-tuspaikansäätöyksikkö 6 säätämään ajastimen 1 ulostuloarvoa syöttämään ulos vielä yhden korjausarvon "j" tarkoituksessa säätää toisen sekvenssin synnyttämisen aloitus-10 paikkaa, ja toinen sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikkö 7 säätämään ajastimen 1 ulostuloa syöttämään ulos vielä yhden korjausarvon "k" tarkoituksessa säätää toisen sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikkaa.

Signaalinkehittämislaitteessa on ensimmäinen koin-15 sidenssinilmaisuyksikkö 9 signaalin "A" synnyttämisen alkamisen asetuspaikan ja ajastimen 1 korjausarvon "b" vertaamista varten ja koinsidenssinilmaisupulssin "d" synnyttämistä varten, kun molemmat arvot ovat yhteensattuvia toistensa kanssa, toinen koinsidenssinilmaisuyksikkö 11 20 signaalin "A" synnyttämisen lopettamisen asetuspaikan ja korjausarvon "c" vertaamista varten ja koinsidenssinil-. ,·. maisupulssin "f" synnyttämistä varten, kun molemmat arvot ,···. ovat yhteensattuvia toistensa kanssa, ja lisäksi ensim- • « mäinen ulostulonsäätöyksikkö 17 signaalin "A" nousuosuuden . 25 ja sen laskuosuuden säätämistä varten vasteena ensimmäi sestä koinsidenssinilmaisuyksiköstä 9 ulos syötettyyn syn-: nyttämisen aloittamisen koinsidenssinilmaisupulssiin "d" ' ja toisesta koinsidenssinilmaisuyksiköstä 11 ulos syötet tyyn synnyttämisen lopettamisen koinsidenssinilmaisupuls-30 siin "f", synnyttäen täten signaalin "A". Signaalinkehit-tämislaitteeseen kuuluu lisäksi kolmas koinsidenssinilmai-. suyksikkö 10 signaalin "B" synnyttämisen aloituksen ase- *..* tuspaikan ja ajastimen 1 korjausarvon "b" vertaamista var- • · ten ja koinsidenssinilmaisupulssin "e" synnyttämistä var-: 35 ten, kun molemmat arvot ovat yhteensattuvia toistensa • · i4 113816 kanssa, neljäs koinsidenssinilmaisuyksikkö 12 signaalin "B" lopettamisen aloituksen asetuspaikan ja ajastimen 1 korjausarvon "c" vertaamista varten ja koinsidenssinilmai-supulssin "g" synnyttämistä varten, kun molemmat arvot 5 ovat yhteensattuvia toistensa kanssa, toisen ulostulonsää-töyksikön 18 signaalin "B" nousuosuuden ja sen laskuosuuden säätämistä varten vasteena kolmannesta koinsidenssin-ilmaisuyksiköstä 10 ulos syötettyyn synnyttämisen aloittamisen koinsidenssinilmaisupulssiin "e" ja koinsidenssinil-10 maisuyksiköstä 12 ulos syötettyyn synnyttämisen lopettamisen koinsidenssinilmaisupulssiin "g", synnyttäen täten signaalin "B". Signaalinkehittämislaitteeseen kuuluu lisäksi viides koinsidenssinilmaisuyksikkö 13 signaalin "C" synnyttämisen aloituksen asetuspaikan ja ajastimen 1 kor-15 jausarvon "j" vertaamista varten ja koinsidenssinilmaisu-pulssin "1" synnyttämistä varten, kun molemmat arvot ovat yhteensattuvia toistensa kanssa, kuudes koinsidenssinilmaisuyksikkö 15 signaalin "C" synnyttämisen lopettamisen asetuspaikan ja ajastimen 1 korjausarvon "k" vertaamista 20 varten ja koinsidenssinilmaisupulssin "n" synnyttämistä varten, kun molemmat arvot ovat yhteensattuvia toisten-: sa kanssa, ja edelleen kolmas ulostulonsäätöyksikkö 19 .··. signaalin "C" nousuosuuden ja sen laskuosuuden säätämistä varten vasteena viidennestä koinsidenssinilmaisuyksiköstä . 25 13 ulos syötettyyn synnyttämisen aloittamisen koinsidens- . , sinilmaisupulssiin "1" ja kuudennesta koinsidenssinilmai- » * ’ suyksiköstä 15 ulos syötettyyn synnyttämisen lopettamisen ’·' * koinsidenssinilmaisupulssiin "n", synnyttäen täten signaa lin "C". Signaalinkehittämislaitteeseen kuuluu edelleen 30 seitsemäs koinsidenssinilmaisuyksikkö 14 signaalin "D" i < > · synnyttämisen aloituksen asetuspaikan ja ajastimen 1 kor- .·’ : jausarvon "j" vertaamista varten ja koinsidenssinilmaisu- • ’ · pulssin "m" synnyttämistä varten, kun molemmat arvot ovat • * yhteensattuvia toistensa kanssa, kahdeksas koinsidenssin-V : 35 ilmaisuyksikkö 16 signaalin "D" synnyttämisen lopettamisen • · 15 113816 asetuspaikan ja ajastimen 1 korjausarvon "k" vertaamista varten ja koinsidenssinilmaisupulssin "o" synnyttämistä varten, kun molemmat arvot ovat yhteensattuvia toistensa kanssa, ja neljäs ulostulonsäätöyksikkö 20 signaalin "D" 5 nousuosuuden ja sen laskuosuuden säätämistä varten vasteena seitsemännestä koinsidenssinilmaisuyksiköstä 14 ulos syötettyyn synnyttämisen aloittamisen koinsidenssinilmai-supulssiin "m" ja kahdeksannesta koinsidenssinilmaisuyksiköstä 16 ulos syötettyyn synnyttämisen lopettamisen 10 koinsidenssinilmaisupulssiin "o", synnyttäen täten signaalin "D".

Kuten on esitetty kuvion 2 sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikössä 31, kuhunkin ensimäisessä sekvenssinsäätöyksikössä 5 käytettyyn ensimmäiseen sek-15 venssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikköön 3 ja toisessa sekvenssinsäätöyksikössä 8 käytettyyn toiseen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikköön 6 sisältyy rekisteri 30 sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan asettamista varten ja vähentäjän 29 rekisterin 30 ase-20 tusarvon vähentämistä varten ajastimen 1 sisäänmenoarvoa osoittavasta signaalista (ajastimen ulostulosignaali 35).

; Kuten on kuvattu kuvion 2 sekvenssin synnyttämisen lopet- .··. tamispaikan säätöyksikössä 34, kuhunkin ensimäisessä sek- • · venssinsäätöyksikössä 5 käytettyyn ensimmäiseen sekvens- • · · . 25 sin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikköön 4 ja toi- • » . , sessa sekvenssinsäätöyksikössä 8 käytettyyn toiseen sek- t * · ‘ venssin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikköön 7 si- • t « V * sältyy rekisteri 33 sekvenssin synnyttämisen lopetuspai kan asettamista varten ja vähentäjä 32 rekisterin 33 ase-30 tusarvon vähentämistä varten ajastimen ulostulosignaalista 35.

,·[ ; Ensimmäinen sekvenssinsäätöyksikkö 5 ja toinen sek- venssinsäätöyksikkö 8 korjaavat ajastimen 1 arvoa, kuten näytetään kuviossa 3. Yksinkertaista selittämistä varten ·*,·* '· 35 oletetaan, että ajastimen 1 arvo esitetään kolmella bitil- • * 16 113816 lä. Kuviossa 1 näytetty ajastin aloittaa laskentatoiminnan "000":sta, ja sitten lisää laskenta-arvoa "l":llä joka kerta, kun ajastimen lisäyssignaalin yksi kellojakso syötetään. Kun laskenta-arvo saavuttaa "111":n, tämä lasken-5 ta-arvo palaa "000":aan. Toisin sanoen ajastin 1 syöttää ulos sellaisen jaksollisen laskenta-arvon. Olettaen nyt, että kuviossa 2 näytetyssä sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikössä 31 käytetyn rekisterin 30 asetus-arvo on "2", koska vähentäjä 29 vähentää rekisterin 30 10 asetusarvon "2" ajastimen ulostulosignaalista 35 erotusar-von ulos syöttämistä varten, sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikön ulostulosignaali 36 on sellainen signaali viivästettynä kahdella kellojaksolla ajastimen ulostulosignaalista 35. Sen seurauksena ensimmäisen 15 sekvenssinsäätöyksikön 5 ensimmäiseen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikköön 3 kytketyistä ensimmäisestä ja kolmannesta koinsidenssinilmaisuyksiköistä 9 ja 10, ja myös toisen säätöyksikön 8 toiseen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikköön 6 kytketyistä vii-20 dennestä ja seitsemännestä koinsidenssinilmaisuyksiköistä 13 ja 15, synnytetään asianaomaiset koinsidenssinilmaisu-. pulssit d, e, 1, m, jotka kukin on viivästetty 2 kellojak- ,···. solia ajastimen 1 ulostulosignaalin suhteen.

• *

Sen seurauksena sekä ensimmäinen sekvenssin synnyt- » * · 1 2 3 4 5 6 tämisen aloituspaikan säätöyksikkö 3 että toinen sekvens- 2 * t 1 * ♦ 3 sin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikkö 6 voivat vii-västää ja edistää (jouduttaa) ajastimen 1 ulostulosignaa- 4 I · · '·’ * lia vasteellisena rekisterin asetusarvoon. Vastaavasti 5 sekä ensimmäisen sekvenssinsäätöyksikön 5 ensimmäinen sek- 6 venssin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikkö 4 että : : toisen sekvenssinsäätöyksikön 8 toinen sekvenssin synnyt- : tämisen lopetuspaikan säätöyksikkö 7 voivat viivästää ja • * * edistää ajastimen 1 ulostulosignaalia rekisterin (rekiste- » · ’;* rin 33) asetusarvon mukaisesti. Pitäisi panna merkille, V * 35 että kun signaalien "A":sta "D":hen sekvenssin synnyttämi- * * · 17 113816 sen aloituspaikat ja sekvenssin synnyttämisen lopetuspai-kat on ennalta kiinnitetty, kuviossa 2 näytettyjen rekisterien 30 ja 33 sijasta, ensimmäisessä sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikössä 3, toisessa sekvens-5 sin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikössä 6, ensimmäisessä sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikössä 4, ja toisessa sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikössä 7 voidaan käyttää piirejä kiinteän arvon asettamista varten.

10 Seuraavaksi kuvataan nyt esillä olevan keksinnön ensimmäisen sovellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämis-laitteen toimintoja viitaten kuvion 4 ajoituskaavion. Yksinkertaisuuden vuoksi tämä ajoituskaavio esittää ainoastaan toimintoja ensimmäisen sekvenssin signaalin "A" ja 15 signaalin "B" synnyttämiseksi. Ajastimen 1 ulostuloarvo "a" syötetään sisään ensimmäiseen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikköön 3. Ensimmäinen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikkö 3 viivästää tätä ajastimen 1 ulostuloarvoa "a" ajalla "y" korjausarvon "b" 20 ulos syöttämistä varten. Ajastimen 1 ulostuloarvo "a" syötetään myös sisään ensimmäiseen sekvenssin synnyttämisen . lopetuspaikan säätöyksikköön 4. Ensimmäinen sekvenssin • i · .···. synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikkö 4 syöttää ulos • · sellaisen korjausarvon "c", joka saadaan viivästämällä 25 ajastimen 1 ulostuloarvoa "a" ajalla "zz".

* ·

Ensimmäisestä sekvenssin synnyttämisen aloituspa!-'* · kan säätöyksiköstä 3 ulos syötetty korjausarvo "b" syöte- V ’ tään ensimmäiseen koinsidenssinilmaisuyksikköön 9 ja kol manteen koinsidenssinilmaisuyksikköön 10, jotka säätävät 30 signaalien "A" ja "B" synnyttämisen aloituspaikkoja. Kun : tämä korjausarvo "b" on yhteensattuva sisäisesti asetetun • j . signaalin "A" synnyttämisen aloituspaikkadatan kanssa,

* » I

ensimmäinen koinsidenssinilmaisuyksikkö 9 syöttää ulos • · *;* koinsidenssinilmaisupulssin "d" ensimmäiseen ulostulonsää- • · » V · 35 töyksikköön 17. Kun tämä korjausarvo "b" on yhteensattuva • · · * » • · · 18 113816 sisäisesti asetetun signaalin "B" synnyttämisen aloitus-paikkadatan kanssa, kolmas koinsidenssinilmaisuyksikkö 10 syöttää ulos koinsidenssinilmaisupulssin "e" toiseen ulos-tulonsäätöyksikköön 18. Vasteena koinsidenssinilmaisupuls-5 siin "d" ensimmäinen ulostulonsäätöyksikkö 17 säätää signaalin "A" nousevaa osuutta. Vasteena koinsidenssinil-maisupulssiin "e" toinen ulostulonsäätöyksikkö 18 säätää signaalin "B" nousevaa osuutta.

Ensimmäisestä sekvenssin synnyttämisen lopetuspai-10 kan säätöyksiköstä 4 ulos syötetty korjausarvo "c" syötetään toiseen koinsidenssinilmaisuyksikköön 11 ja neljänteen koinsidenssinilmaisuyksikköön 12, jotka säätävät signaalien "A" ja "B" synnyttämisen lopetuspaikkoja. Kun tämä korjausarvo "c" on yhteensattuva sisäisesti asetetun 15 signaalin "A" synnyttämisen lopetuspaikkadatan kanssa, toinen koinsidenssinilmaisuyksikkö 11 syöttää ulos koinsidenssinilmaisupulssin "f" ensimmäiseen ulostulonsäätöyk-sikköön 17. Kun tämä korjausarvo "c" on yhteensattuva sisäisesti asetetun signaalin "B" synnyttämisen lopetuspaik-20 kadatan kanssa, neljäs koinsidenssinilmaisuyksikkö 12 syöttää ulos koinsidenssinilmaisupulssin "g" toiseen ulos-. tulonsäätöyksikköön 18. Vasteena koinsidenssinilmaisupuls- .·*·. siin "f" ensimmäinen ulostulonsäätöyksikkö 17 säätää • « signaalin "A" laskevaa osuutta. Vasteena koinsidenssinil- • » · ] . 25 maisupulssiin "g" toinen ulostulonsäätöyksikkö 18 säätää • · . , signaalin "B" laskevaa osuutta.

• « · · Tällä tavalla signaali "A" ja signaali "B", joiden ’·’ * nousun ajoitusta ja laskun ajoitusta säädetään (nimittäin synnyttämisen aloituspaikkaa ja synnyttämisen lopetuspaik-,„·* 30 kaa säädetään) syötetään ulos ensimmäisestä ulostulonsää- töyksiköstä 17 ja toisesta ulostulonsäätöyksiköstä 18.

• t * .·[ ; Signaalin "A" ja signaalin "B" synnyttämisen aloi- • V » !..* tuspaikkoja ja synnyttämisen lopetuspaikkoja voidaan sää- t · ·.** tää erikseen vaihtelemalla koinsidenssinilmaisupulssien V : 35 "d":stä "g"then synnyttämispaikkojen määrittämiseen käy- • · 19 113816 tettyjä data-asetusarvoja koinsidenssinilmaisuyksiköissä 9:stä 12:sta. Lisäksi signaalin "A" ja signaalin "B" välistä kombinaatiota voidaan säätää sekvenssiyksikössä muuttamalla joko ensimmäisen sekvenssinsäätöyksikön 5 en-5 simmäisessä sekvenssin synnyttämisen paikkaa ohjaavassa yksikössä 3 käytetyn rekisterin 30 asetusarvoa, tai ensimmäisessä sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikkaa ohjaavassa yksikössä 4 käytetyn rekisterin 33 asetusarvoa.

Pitäisi myös panna merkille, että signaalien koko-10 naislukumäärää ja myös sekvenssien kokonaislukumäärää voidaan vapaasti suurentaa/pienentää muuttamalla näiden sek-venssinsäätöyksiköiden, koinsidenssinilmaisuyksiköiden ja ulostolonsäätöyksiköiden kombinaatioita. Erilaisia signaa-linkehittämislaitteita voidaan konstruoida käyttämällä 15 siihen optimipiirejä.

Lisäksi pitäisi panna merkille, että tässä sovellu-tusmuodossa, kuten on näytetty kuvion 4 ajoituskaaviossa, signaalien "A":sta "D":hen nousuosuudet ja laskuosuudet tehdään yhteensattuviksi koinsidenssinilmaisupulssien las-20 kevien osuuksien kanssa. Vaihtoehtoisesti näiden signaalien "A":sta "D":hen nousuosuudet ja laskuosuudet voidaan . uudelleen synkronoida ajastimen lisäyssignaalin 2 kanssa • < * .···. käyttämällä kiikkupiirejä ja vastaavanlaisia.

» · • Vaikka esillä oleva sovellutusmuoto on kuvannut • · t 25 sellaisen ajastintoiminnon (ylös-laskuri), että laskenta-arvoa kasvatetaan vasteena kellosignaalille, vastaava vai-

• I I

; kutus voidaan saavuttaa myös, kun käytetään alas-laskuria • * · V * laskenta-arvon pienentämistä varten vasteena kellosignaa lille.

30 (Toinen sovellutusmuoto) : : Esillä olevan keksinnön toisen sovellutusmuodon .j . mukaisella signaalinkehittämislaitteella on kuviossa 5 ♦ I · esitetyn kaltainen erilainen järjestely kuin esillä ole- • · ·; van keksinnön ensimmäisellä kuviossa 1 näytetyllä signaa- !,·’ ·’ 35 linkehittämislaitteella. Toisin sanoen, ensimmäiseksi, I I « t » » 20 113816 ensimmäiseen sekvenssin säätöyksikköön 5 sisältyy ensimmäinen sekvenssin synnyttämisen leveydensäätöyksikkö 38 ensimmäisen sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikansäätöyk-sikön 4 sijasta. Tämä ensimmäinen sekvenssin synnyttämisen 5 leveydensäätöyksikkö 38 syöttää ulos korjausarvon "cc", joka saadaan korjaamalla edelleen ensimmäisestä sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksiköstä 3 ulos syötettyä korjauarvoa "b", toiseen ja neljänteen koinsidenssin-ilmaisuyksikköön 11 ja 12. Toiseksi, toiseen sekvenssin 10 säätöyksikköön 8 sisältyy toinen sekvenssin synnyttämisen leveydensäätöyksikkö 39 toisen sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikansäätöyksikön 7 sijasta. Tämä toinen sekvenssin synnyttämisen leveydensäätöyksikkö 39 syöttää ulos korjausarvon "kk", joka saadaan korjaamalla edelleen toi-15 sesta sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikös- ta 6 ulos syötettyä korjausarvoa "b", kuudenteen ja kahdeksanteen koinsidenssinilmaisuyksikköön 15 ja 16. Pitäisi panna merkille, että kumpikin ensimmäisestä sekvenssin synnyttämisen leveydensäätöyksiköstä 38 ja toisesta sek-20 venssin synnyttämisen leveydensäätöyksiköstä 39 voidaan toteuttaa vähentäjällä ja rekisterillä kuviossa 2 näytet-; tyä sekvessin synnyttämisen lopetuspaikansäätöyksikköä 34 ,·*·, vastaavalla tavalla.

Seuraavaksi toisen sovellutusmuodon mukaisen ’ , 25 signaalinkehittämislaitteen toimintoja selitetään nyt vii taten kuvion 6 ajoituskaavioon. Tässä ajoituskaaviossa i · kuvataan ainoastaan ensimmäisessä sekvenssissä olevien * signaalien "A" ja "B" synnyttämistoiminnot yksinkertaisen selityksen vuoksi. Ajastimen 1 ulostuloarvo "a" syötetään 30 sisään ensimmäiseen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan ·,/ säätöyksikköön 3. Ensimmäinen sekvenssin synnyttämisen ; aloituspaikan säätöyksikkö 3 syöttää ulos korjausarvon * · » "b", joka saadaan viivästämällä tätä ajastimen 1 ulostulo-arvoa "a" ajalla "y" . Ensimmäistä sovellutusmuotoa vastaa-v : 35 valla tavalla ensimmäinen koinsidenssinilmaisuyksikkö 9 ja t t • » m 21 113816 kolmas koinsidenssinilmaisuyksikkä 10 syöttävät koinsi-denssinilmaisupulssin "d" ja koinsidenssinilmaisupulssin "e" ensimmäiseen ulostulonsäätöyksikköön 17 ja toiseen ulostulonsäätöyksikköön 18. Ensimmäinen ulostulonsäätöyk-5 sikkö 17 ja toinen ulostulonsäätöyksikkö 18 säätävät signaalin "A" nousevaa osuutta ja signaalin "B" nousevaa osuutta vasteena koinsidenssinilmaisupulssiin "d" ja koin-sidenssinilmaisupulssiin "e".

Korjausarvo "b" syötetään myös ensimmäiseen sek-10 venssin synnyttämisen leveydensäätöyksikköön 38. Ensimmäinen sekvenssin synnyttämisen leveydensäätöyksikkö 38 syöttää ulos korjausarvon "cc", joka saadaan viivästämällä tätä korjausarvoa "b" ajalla "zz".

Korjausarvo "cc" syötetään toiseen koinsidenssinil-15 maisuyksikköön 11 ja neljänteen koinsidenssinilmaisuyk-sikköön 12, jotka säätävät signaalien "A" ja "B" synnyttämisen lopetuspaikkoja. Toinen koinsidenssinilmaisuyksikkö 11 syöttää ulos koinsidenssinilmaisupulssin "f" ensimmäiseen ulostulonsäätöyksikköön 17, kun korjausarvo "cc" on 20 yhteensattuva sisäisesti asetetun signaalin "A" synnyttämisen lopetuspaikan kanssa. Neljäs koinsidenssinilmaisu-; yksikkö 12 syöttää ulos koinsidenssinilmaisupulssin "g" .toiseen ulostulonsäätöyksikköön 18, kun tämä korjausarvo *:·, "cc" on yhteensattuva sisäisesti asetetun signaalin "B" ’ . 25 synnyttämisen lopetuspaikkadatan kanssa. Ensimmäinen ulos- , tulonsäätöyksikkö 17 säätää signaalin "A" laskevaa osuutta vasteena koinsidenssinilmaisupulssiin "f", kun taas toinen • * ulostulonsäätöyksikkö 18 säätää signaalin "B" laskevaa osuutta vasteena koinsidenssinilmaisupulssiin "g".

30 Toisen sovellutusmuodon mukaisessa signaalinkehit- !,v tämislaitteessa, koska ensimmäisessä sekvenssin synnyttä- ,·. ; misen aloituspaikansäätöyksikössä 3 käytetyn rekisterin 30 (katso kuviota 2) asetusarvoa muutetaan, signaalin "A" ja *:* signaalin "B" synnyttämisen aloituspaikkoja voidaan muut- ν' : 35 taa samanaikaisesti samalla, kun signaalien "A" ja "B" 22 113816 synnyttämisjaksot (nimittäin signaalien "A" ja "B" puls-sinleveydet) pidetään vakioarvoissa. Myös koska ensimmäisessä sekvenssin synnyttämisen leveydensäätöyksikössä 38 käytetyn rekisterin 33 (katso kuviota 2) asetusarvoa muu-5 tetaan, signaalien "A" ja "B" synnyttämisjaksoja voidaan vaihdella samanaikaisesti samalla, kun signaalien "A" ja "B" synnyttämisen aloituspaikat pidetään vakioina. Lisäksi, koska toisen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan-säätöyksikön 6 rekisterin 30 (katso kuviota 2) asetusarvoa 10 muutetaan, signaalin "C" ja signaalin "D" synnyttämisen aloituspaikkoja voidaan muuttaa samanaikaisesti samalla, kun signaalien "C" ja "D" synnyttämisjaksot pidetään vakioarvoissa. Myös koska toisessa sekvenssin synnyttämisen leveydensäätöyksikössä 39 käytetyn rekisterin 33 (katso 15 kuviota 2) asetusarvoa muutetaan, signaalien "C" ja "D" synnyttämisjaksoja voidaan vaihdella samanaikaisesti samalla, kun signaalien "C" ja ”D" synnyttämisen aloituspaikat pidetään vakioina.

(Kolmas sovellutusmuoto) 20 Esillä olevan keksinnön kolmannen sovellutusmuodon mukaisella signaalinkehittämislaitteella on kuviossa 7 ; '· esitetyn kaltainen erilainen järjestely kuin esillä ole- i V > van keksinnön ensimmäisellä kuviossa 1 näytetyllä signaali·, linkehittämislaitteella. Toisin sanoen, synkronisoinnin- • * · | . 25 säätöyksikkö 40 on sijoitettu ajastimen 1 ja ensimmäisen , , ja toisen sekvenssinsäätöyksikön 5 ja 8 väliin, ja tämä * synkronisoinninsäätöyksikkö 40 aloittaa ajastimen 1 palau- * · ’· ‘ tustoiminnon ja syöttää ulos korjatun laskenta-arvon "aa" niin, että ajastimen 1 laskenta-arvo tehdään yhtävastaa-30 vaksi ulkoisen ehdon kanssa.

.* : Sitten kuvataan kolmannen sovellutusmuodon mukaisen • ♦ * ; signaalinkehittämislaitteen toiminnot viittauksella ku- • » !..* viossa 8, kuviossa 9, kuviossa 10 ja kuviossa 11 näytet- • » tyihin ajoituskaavioihin. Yksinkertaisen selittämisen

t t I

V · 35 vuoksi lopullisen ulostulosignaalin ajoitus esitetään » * > » • i » 23 113816 signaalina "A". Oletetaan, että ensimmäisessä sekvenssin-säätöyksikössä 5 käytetty ensimmäinen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksikkö 3 ja ensimmäinen sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikkö 5 syöttävät 5 ulos synkronisoinninsäätöyksiköstä 40 saatavan korjatun laskenta-arvon "aa" kanssa identtisen arvon korjausarvona "b" ja toisen korjausarvon "c". Oletetaan myös, että ensimmäinen koinsidenssinilmaisuyksikkö 9 ja toinen koinsi-denssinilmaisuyksikkö 11 syöttävät ulos koinsidenssinil-10 maisupulssit "d" ja "f" kiinteällä ajoituksella korjausar-vojen "b" ja "c" suhteen. Sen mukaisesti ensimmäinen ulos-tulonsäätöyksikkö 17 syöttää ulos signaalin "A" kiinteällä ajoituksella korjatun laskenta-arvon "aa" suhteen.

Kuvio 8 esittää signaalin "A" ajoituksen tapauk-15 sessa, että synkronisoinninsäätöyksikössä 40 ei suoriteta mitään erityistä säätöä. Joka kerta, kun ajastimen 1 laskenta-arvolla on vakio ajastimen laskenta-arvo "TC1", synkronisoinninsäätöyksikkö 40 syöttää ulos ajastimen pa-lautussignaalin "tr" ajastimeen 1. Sen seurauksena ajastin 20 toistaa laskentatoiminnon vakiojaksolla "Tl", ja synkronisoinninsäätöyksikkö 40 syöttää ulos suoraan ajastimen 1 . ulostuloarvon korjattuna laskenta-arvona "aa". Siksi signaali "A" synnytetään säilyttämällä aikajakso "Tl".

Seuraavaksi selitetään moodin 1 toiminto, missä 25 moodissa signaalin "A" synnyttämisen ajoitusta viiväste-. , tään ajalla "T2" ulkoisesti syötetyn synkronisoinnin kor- ;; * jausehdon mukaisesti viitaten kuvion 9 ajoituskaavioon.

V * Ensiksi sekä moodi "1" että ajastimen 1 signaalin "A" viivästämiseen käytettyä aikaa "T2" vastaava lasken-30 ta-arvo asetetaan synkronisoinninsäätöyksikköön 40. Tämän : jälkeen ajastin 1 jatkaa laskentatoimintoa, ja kun ajasti- ,·[ ; men 1 ulostuloarvo "a" saavuttaa ensimmäisen ajastimen

* - I

laskenta-arvon "TC1" ajankohtana tlr synkronisoinninsäätö-yksikkö 40 syöttää ulos ajastimen palautussignaalin "tr" * * ♦ v : 35 ajastimeen 1. Kun ajastimen 1, joka palautustoiminnon jäi- t » • · 24 113816 keen aloittaa uudelleen laskentatoiminnon laskenta-arvosta "0", laskenta-arvo on saavuttanut palautusajoituksen "TC2" ajankohtana t2, synkronisoinninsäätöyksikkö 40 jälleen syöttää ulos ajastimen palautussignaalin "tr" ajastimeen 5 1. Ajastimen palautussignaalin "tr" vastaanottamisen jäl keen ajastin 1 palauttaa laskenta-arvon ja käynnistää uudelleen laskentatoimintonsa "0":sta. Tämän jälkeen joka kerta, kun ajastimen 1 laskenta-arvo saavuttaa ajastimen laskenta-arvon "TC1", synkronisoinninsäätöyksikkö 40 syöt-10 tää ulos ajastimen palautussignaalin "tr" ja ajastin 1 jatkaa laskentatoimintoaan aikajaksolla "Tl".

Sen jälkeen, kun ajastimen 1 ulostuloarvo "a" on saavuttanut ajastimen laskenta-arvon "TC1" välittömästi moodin asettamisen jälkeen ja ajastin 1 on sitten palau-15 tettu, niin kauan kunnes ajastimen 1 ulostuloarvo on saavuttanut palautusajoituksen "TC2" ajastimen 1 palautus-toiminnon aloittamiseksi uudelleen (nimittäin aikavälin ajasta tj. aikaan t2), synkronisoinninsäätöyksikkö 40 jatkaa kiinteän arvon "0" ulos syöttämistä (muuten ajastimen las-20 kenta-arvon "TC1") korjattuna laskenta-arvona. Tämän jälkeen tämä synkronisoinninsäätöyksikkö 40 syöttää ulos sa-. man arvon kuin ajastimen 1 ulostuloarvo "a". Koska signaa- * i · , ·. Iin "A" synnyttämisen aloitusajoitus ja synnyttämisen lo- • » petusajoitus mitataan tämän korjatun laskenta-arvon "aa" • · · 25 perusteella, signaalia "A" viivästetään ajalla "T2" yhden * * » * aikajakson aikana moodinasetustoiminnon jälkeen, ja vii- * · • · västetty signaali "A" syötetään ulos.

’·* * Seuraavaksi toiminto (moodi 2) tapauksessa, että signaalin "A" synnyttämisajoitusta edistetään tai joudu-30 tetaan ajalla "T3" ulkoisesti syötetyn synkroni soinnin korjausehdon mukaisesti, kuvataan nyt viittauksella ku-/ . viossa 10 näytettyyn ajoituskaavioon.

!..* Ensin sekä moodi "2", että signaalin "A" synnyttä- • · *; misajoitusta edistämään käytettyä palautusaikaväliä "T4" v : 35 (= Tl - T3) vastaava ajastimen laskenta-arvo (palautus- • · · 25 1138 1 6 ajoitus) "TC4" (= TCI - TC3) asetetaan synkronisoinnin- säätöyksikköön 40. Tänä ajankohtana määritetään, että TC4 > TC6 (TC6 osoittaa signaalin "A" synnyttämisen lope-tuspaikkaa vastaavaa ajastimen laskenta-arvoa.

5 Kun ajastimen 1 ulostuloarvo "a" saavuttaa ajasti men laskenta-arvon "TC1" ajankohtana tx moodin asetustoi-minnon jälkeen, synkronisoinninsäätöyksikkö 40 palauttaa ajastimen 1, ja sitten, kun ajastimen 1 ulostuloarvo "a" saavuttaa laskenta-arvon "TC4" (eli ajankohtana t2), se 10 palauttaa uudelleen ajastimen 1. Tämän jälkeen synkronisoinninsäätöyksikkö 40 toistaa ajastimen palautustoiminnon aikajaksolla "Tl" normaalitoiminnossa. Tänä aikana synkronisoinninsäätöyksikkö 40 syöttää ulos saman arvon kuin ajastimen 1 ulostuloarvo "a" korjattuna laskenta-arvona 15 "aa".

Tämän tuloksena signaali "A" nostetaan, kun ajasti men 1 ulostuloarvo "a" saavuttaa laskenta-arvon "TC5" (TC5 < TC4) ja samaten signaali "A" lasketaan, kun ajastimen 1 ulostuloarvo "a" saavuttaa laskenta-arvon "TC6" 20 (TC5 < TC6 < TC4) niin, että moodin asetustoiminnon jäl keen toisen ajoituksen kohdalla synnytettyä signaalin "A" ; synnyttämisajoitusta voidaan jouduttaa ajalla "T3", kuten .···. on näytetty kuviossa 10.

• j*t Moodissa "2", myös silloin, kun ensimmäisenä [ . 25 ajoituksena moodin asetustoiminnon jälkeen synnytettyä , , signaalin "A" synnyttämisajoitusta viivästetään ajalla T7 (= Tl - T3), voidaan signaali "A" synnyttää samaan paik-·' kaan, vaikka toisena ajoituksena moodin asetustoiminnon jälkeen synnytettyä signaalin "A" synnyttämisajoitusta on 30 edistetty ajalla "T3". Signaalinkehittämislaitteen toimin- : : toja tänä ajankohtana selitetään nyt käyttämällä kuviossa _·[ ; 11 näytettyä ajoituskaaviota. Olettaen, että ajalla "T7" ensimmäisenä ajoituksena moodin asetustoiminnon jälkeen • t synnytettyä signaalin "A" synnyttämisajoituksen viivästä-v ’· 35 mistä varten olevaksi ajastimen 1 laskenta-arvoksi (nimit- I | | 26 113816 täin palautusajoitukseksi) valitaan "TC7", moodi "2" asetetaan ja myös palautusajoitus "TC7" asetetaan synkroni-soinninsäätöyksikköön 40. Tänä ajankohtana, olettaen nyt, että palautusajoitus "TC7" on pienempi kuin signaalin "A" 5 nostamista osoittava laskenta-arvo "TC5", koska signaalin-kehittämislaite suorittaa saman toiminnon kuin moodin "1" asetustoiminto, kuten on näytetty kuviossa 9, ensimmäisenä ajoituksena moodin asetustoiminnon jälkeen suoritettua signaalin "A" synnyttämisen ajoitusta viivästetään ajalla 10 T7 siitä synnyttämisen ajoituksesta, kun mitään moodia ei ole asetettu. Tämän seurauksena, signaalin "A" synnyttämisen ajoitus, joka muodostetaan ensimmäisena ajoituksena sen jälkeen, kun moodin asetustoimintoa joudutetaan tai edistetään ajalla "T3" sellaisen signaalin "A” suhteen 15 tämän piirustuksen oikealla puolella signaalien "A" joukossa, kun mitään moodia ei ole asetettu, kuten on kuvattu kuviossa 11 katkoviivalla.

Kuten edellä on selitetty, kolmannen sovellutusmuo-don mukaisessa signaalinkehittämislaitteessa, koska synk-20 ronisoinnin säätöyksiköstä 40 ulos syötetty korjattu laskenta-arvo "aa" syötetään ensimmäiseen sekvenssinsäätöyk- ; sikköön 5 ja toiseen sekvenssinsäätöyksikköön 8, kaikkien . signaalien "A", "B", "C", "D" synnyttämisajoituksia voi- daan muuttaa samanaikaisesti.

25 (Neljäs sovellutusmuoto) * 1 1 1 ♦ » » , . Esillä olevan keksinnön neljännen sovellutusmuodon ’ mukaisella signaalinkehittämislaitteella on erilainen jär- * > · '·' ' jestely verrattuna esillä olevan keksinnön ensimmäiseen kuviossa 1 näytettyyn signaalinkehittämislaitteeseen. Toi-30 sin sanoen kaksi sarjaa ensimmäiseen sekvenssin synnyttä-i misen aloituspaikan säätöyksikköön 3 kytkettyjä edellä ku- X ; vattuja koinsidenssinilmaisuyksikköjä, ja myös kaksi sar- jaa toiseen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätö- • » yksikköön 6 kytkettyjä edellä mainittuja koinsidenssinil- 35 maisuyksikköjä käyttää yhteisesti yhtä asetusarvon syöttö- 27 113816 rekisteriä, kun taas kaksi sarjaa ensimmäiseen sekvenssin synnyttämisen lopetuspaikan säätöyksikköön 4 kytkettyjä koinsidenssinilmaisuyksikköjä ja myös kaksi sarjaa näitä toiseen sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyk-5 sikköön 7 kytkettyjä koinsidenssinilmaisuyksikköjä käyttää yhteisesti toista asetusarvon syöttörekisteriä. Kuten kuviossa 12 on esitetty esimerkiksi sekä signaalin "A" synnyttämisen ajoituksen määrittelemistä varten oleva ensimmäinen koinsidenssinilmaisuyksikkö 43 että signaalin "C" 10 synnyttämisen ajoituksen määrittelemistä varten oleva viides koinsidenssinilmaisuyksikkö 44 käyttävät yhteisesti yksittäistä asetusarvonsyöttörekisteria 45. Ensimmäinen koinsidenssinilmaisupiiri 43 koostuu ensimmäisestä komparaattorista 41, joka syöttää ulos koinsidenssinilmaisu-15 pulssin "d", kun ensimmäisestä sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksiköstä 3 saatavaa korjausarvoa "b" verrataan asetusarvonsyöttörekisteristä 45 saatavaan ennalta määrättyyn asetusarvoon "rr", ja molemmat näistä arvoista sitten ovat yhteensattuvia toistensa kanssa. Myös 20 viides koinsidenssinilmaisupiiri 44 koostuu viidennestä komparaattorista 42, joka syöttää ulos koinsidenssinilmai- . supulssin "1", kun toisesta sekvenssin synnyttämisen aloi- < * » .··. tuspaikan säätöyksiköstä 6 saatavaa korjausarvoa "j" ver- • * rataan asetusarvonsyöttörekisteristä 45 saatavaan ennalta *00 ' , 25 määrättyyn asetusarvoon "rr", ja molemmat näistä arvoista * * 1 k 0 sitten ovat yhteensattuvia toistensa kanssa.

• i * •'••1 Nyt kuvataan esillä olevan keksinnön neljännen so- ·.’ · vellutusmuodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen toi minnot viitaten kuvioon 13. Tämän kuvauksen yksinkertais-30 tamiseksi selitetään nyt ainoastaan ensimmäisen sekvens-: : sinsäätöyksikön 5 synnyttämää signaalia "A" ja toisen sek- ·* . venssinsäätöyksikön 8 synnyttämää signaalia "C". Olettaen • * · nyt, että asetusarvonsyöttörekisteriin 45 asetettu ennalta määrätty asetusarvo "rr" vastaa laskenta-arvoa "TC1", kun : ; : 35 ensimmäisestä sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan sää- 28 113816 töyksiköstä 3 saatava korjausarvo "b" on yhteensattuva asetusarvonsyöttörekisterin 45 asetusarvoa "rr" vastaavan laskenta-arvon "TC1" kanssa, koinsidenssinilmaisupulssi "d" syötetään ulos ensimmäisestä koinsidenssinilmaisuyksi-5 köstä 43. Tämän tuloksena signaali "A" nostetaan niin, että synnytetään signaali "A". Myös, kun toisesta sekvenssin synnyttämisen aloituspaikan säätöyksiköstä 6 saatava korjausarvo "j" on yhteensattuva asetusarvonsyöttörekisterin 45 asetusarvoa "rr" vastaavan laskenta-arvon "TC1" 10 kanssa, koinsidenssinilmaisupulssi "1" syötetään ulos viidennestä koinsidenssinilmaisuyksiköstä 44. Tämän tuloksena signaali "C" nostetaan, niin että synnytetään signaali "C". Tänä ajankohtana kestoaika, joka määritellään sillä, että ensimmäisestä sekvenssin synnyttämisen aloitus-15 kohdan säätöyksiköstä 3 saatava korjausarvo "b" alkaa laskenta-arvosta "o" ja sitten saavuttaa laskenta-arvon "TC1", on yhtäsuuri kuin kestoaika, joka määritellään sillä, että toisesta sekvenssin synnyttämisen aloituskohdan säätöyksiköstä 6 saatava korjausarvo "j" alkaa laskenta-20 arvosta "o" ja sitten saavuttaa laskenta-arvon "TCI". Pitäisi panna merkille, että tämän kestoajan oletetaan ole-. van "TI". Olettaen nyt, että asetusarvon syöttörekisterin .···, 45 asetusarvo "rr" muutetaan laskenta-arvosta "TCI" toi- seen laskenta-arvoon "TCI + ATCI", kun korjausarvo "b" on • · · 25 yhteensattuva laskenta-arvon "TCI + ATCI" kanssa, koinsidenssinilmaisupulssi "d" syötetään ulos ensimmäisestä ko-:*: · insidenssinilmaisuyksiköstä 43 ja myös, kun korjausarvo ’ "j" on yhteensattuva laskenta-arvon "TCI + ATCI" kanssa, koinsidenssinilmaisupulssi "1" syötetään ulos viidennestä 30 koinsidenssinilmaisuyksiköstä 44. Tämän tuloksena synnyte-tään sekä signaali "A" että signaali "B", joilla on sel- .* . lainen viiveaika "ΔΤΙ", joka tarvitaan kasvattamaan kor- • ♦ · jausarvoa "b" ja korjausarvoa "j" laskenta-arvolla "ATCI", ;·' verrattuna sellaiseen tapaukseen, että asetusarvonsyöttö- · : 35 rekisterin 45 asetusarvo "rr" asetetaan laskenta-arvoon 29 113816 "TCI". Toisin sanoen signaalin "A" ja signaalin "B" nousu-ajoituksia viivästetään ajalla "ΔΤΙ" ajasta "TI".

Kuten edellä on kuvattu, neljännen sovellutusmuodon signaalinkehittämislaitteen mukaisesti, koska eri sekvens-5 sejä varten olevat koinsidenssinilmaisuyksiköt käyttävät yhteisesti asetusarvonsyöttörekisteriä, signaalien "A", "B" ja signaalien "C", "D", jotka synnytetään eri sekvensseissä, ajoituksia voidaan samanaikaisesti muuttaa.

(Viides sovellutusmuoto) 10 Esillä olevan keksinnön viidennen sovellutusmuodon mukaisella signaalinkehittämislaitteella on kuviosssa 14 esitetyn kaltainen erilainen järjestely kuin esillä olevan keksinnön ensimmäisellä kuviossa 1 näytetyllä signaalinkehittämislaitteella. Toisin sanoen, viidennen sovellu-15 tusmuodon mukaiseen signaalinkehittämislaitteeseen sisäl tyy ensimmäinen logiikkatoimintopiiri 46 loogisen toiminnon suorittamista varten ensimmäisestä ulostulonsäätöyksi-köstä 17 ulos syötetyn signaalin "A" ja kolmannesta ulostulon säätöyksiköstä 19 ulos syötetyn signaalin "C" kesken 20 signaalin "G" synnyttämiseksi, ja toinen logiikkatoimintopiiri 47 loogisen toiminnon suorittamista varten toises-. ta ulostulonsäätöyksiköstä 18 ulos syötetyn signaalin "B" .·>, ja kolmannesta ulostulon säätöyksiköstä 19 ulos syötetyn signaalin "C" kesken signaalin "H" synnyttämiseksi.

• · · , 25 Kuvio 15 on tämän sovellutusmuodon mukaisesta * » r « » signaalinkehittämislaitteesta synnytettyjen signaalien *·· : "A", "B", "C", "G", "H" ajoituskaavio, kun ensimmäinen * logiikkatoimintopiiri 46 ja toinen logiikkatoimintopiiri 47 ovat TAI-porttipiirejä. Tässä tapauksessa ensimmäisestä V' 30 logiikkatoimintopiiristä ulos syötetty signaali "G" vastaa sellaista signaalia, joka synnytetään TAI-portittamalla .* . signaali "A" ja signaali "C", kun taas toisesta logiikka- toimintopiiiristä 47 ulos syötetty signaali "H" vastaa ·;*’ signaalia, joka saadaan TAI-portittamalla signaali "B" ja : 35 signaali "C". Tämän tuloksena signaali "G" ja signaali "H" • · · ,n 113816 30 nostetaan ainoastaan kaksi kertaa ennalta määrätyllä ajoituksella signaalin "A" yhden aikajakson aikana.

Pitäisi panna merkille, että kun neljännestä ulos-tulonsäätöyksiköstä 20 ulos syötetty signaali "D" syöte-5 tään myös sisään ensimmäiseen logiikkatoimintopiiriin 46 ja/tai toiseen logiikkatoimintopiiriin 47, on mahdollista saada sellainen signaali, joka nostetaan ainoastaan kolme kertaa ennalta valitulla ajoituksella signaalin "A" yhden aikajakson aikana.

10 Kuviossa 15 näytetyssä esimerkissä signaalit "A":sta "D":hen ovat sellaisia alhaalla aktiivisia signaaleja, jotka menevät matalille tasoille normaalissa tilassa ja nousevat korkeille tasoille ajoituksen synnyttämisen aikana. Vaihtoehtoisesti sellaisessa tapauksessa, että 15 nämä signaalit "A":sta "D":hen ovat alhaalla aktiivisia signaaleja, jotka menevät korkeille tasoille normaalissa tilassa ja menevät matalille tasoille ajoituksen synnyttämisen aikana, sekä ensimmäinen logiikkatoimontopiiri 46 että toinen logiikkatoimintopiiri 47 on konstruoitu JA-20 porttipiireistä, niin että on mahdollista saada kaksi signaalia "G", "H", jotka lasketaan useita kertoja ennalta ; valitulla ajoituksella signaalin "A" yhden aikajakson ai- . · · ·. kana.

• · .•I*. (Kuudes sovellutusmuoto) • · · 1 2 3 4 5 6

Esillä olevan keksinnön kuudennen sovellutusmuodon 2 MM t « · 3 . . mukaisella signaalinkäsittelylaitteella on kuviossa 17 4 > · · ·;; · esitetyn kaltainen erilainen järjestely kuin esillä ole- • · · ’·’ * van keksinnön ensimmäisellä kuviossa 1 näytetyllä signaa 5 linkäsittelylaitteella. Toisin sanoen, tähän signaalinkä- 6 sittelylaitteeseen kuuluu lisäksi kellosignaalinkehittä- : : mispiiri 49 kellosignaalin "CK" synnyttämistä varten, ja ,·] ; kellosignaalinyhdistämispiiri 48, ensimmäisestä ulostulon- • l · säätöyksiköstä 17 ulos syötetyn signaalin "A" yhdistämistä varten kellosignaalinkehittämispiiristä 49 ulos syötetyn ·.· ‘ 35 kellosignaalin "CK" kanssa, signaalin "I" synnyttämiseksi.

31 113816

Kellosignaalinyhdistämislaitteessa 48 on sellainen logiik-katoimintopiiri kuten TAI-piiri ja JA-piiri, ja piiriyk-sikkö signaalin "A" ja kellosignaalin "CK" välisten ajoi-tussiirtymien aiheuttamien kilpatilanteiden tukahduttamis-5 ta varten yhdistettäessä signaalia "A" kellosignaalin "CK" kanssa.

Esimerkiksi, kun signaali "A" on ylhäällä aktiivinen signaali, kellosignaalinyhdistämispiirin 48 logiikka-toimintopiiri on toteutettu JA-porttipiirillä, että niin 10 kuin on kuvattu kuvion 18 ajoituskaaviossa, voidaan synnyttää sellainen signaali "I", jolla on sama aaltomuoto kuin kellosignaalilla "CK" vain signaalin "A" ylhäällä olevan jakson aikana.

(Seitsemäs sovellutusmuoto) 15 Kuten on näytetty kuviossa 19, esillä olevan kek sinnön seitsemännen sovellutusmuodon mukaisella signaalin-kehittämislaitteella on seuraava erilainen piirijärjestely verrattuna kuviossa 1 näytettyyn esillä olevan keksinnön ensimmäisen sovellutusmuodon mukaiseen signaalinkehittä-20 mislaitteeseen. Toisin sanoen, ensimmäinen ulostulonsää-töyksikkö 50 sisältää palautuspulssirekisterin 52 palau- . tuspulssin "KP" ulos syöttämistä varten, kun tähän palau- * » » tuspulssirekisteriin 52 on kirjoitettu ennalta määrätty • · ,>·, lukuarvo, aloittaa signaalin "A" synnyttämisen, kun ensim- • · · 25 mäisestä koinsidenssinilmaisuyksiköstä 9 saatava koinsi- * « · » »

• I

. , denssinilmaisupulssi "d" syötetään siihen, ja päättää •y · signaalin "AA" synnyttämisen, kun palautuspulssi "RP" syö- **’ ‘ tetään ulos palautuspulssirekisteristä 52. Toisin sanoen, kuten on esitetty kuviossa 20, tämän sovellutusmuodon mu- 30 kaisen signaalinkehittämislaitteen ensimmäinen ulostulon- : : säätöyksikkö on konstruoitu palautuspulssirekisteristä 52 f·’ . palautuspulssin "RP" synnyttämistä varten, kun "o" kirjoi- • 1 · tetaan tähän palautuspulssirekisteriin, ja myös koinsi- * » denssinilmaisun nollauspiiristä 51 signaalin "AA" nosta-v · 35 mistä varten, kun koinsidenssinilmaisupulssi "d" syötetään * * * 32 113816 sisään ensimmäisestä koinsidenssinilmaisuyksiköstä 9 ja signaalin "AA" laskemista varten, kun palautuspulssi "RP" syötetään ulos palautuspulssirekisteristä 52.

Seuraavaksi kuvataan nyt seitsemännen sovellutus-5 muodon mukaisen signaalinkehittämislaitteen toimintoa viitaten kuvion 21 ajoituskaavioon. Kun ylhäällä aktiivisen signaalin koinsidenssinilmaisupulssi "d" syötetään sisään ensimmäisestä koinsidenssinilmaisupiiristä 9, ensimmäisen ulostulonsäätöpiirin 50 koinsidenssinilmaisun nollauspiiri 10 51 nostaa signaalin "AA" synkronisesti koinsidenssinilmai- supulssin "d" laskemisen kanssa. Tämän jälkeen, kun "o" kirjoitetaan suoraan palautuspulssirekisteriin 52 keskusyksiköstä (CPU), palautuspulssirekisteri 52 synnyttää alhaalla aktiivisen signaalin palautuspulssin "RP". Palau-15 tuspulssin "RP" vastaanottamisen jälkeen koinsidenssinilmaisun nollauspiiri 51 aiheuttaa signaalin "AA" joutumisen synkronismiin palautuspulssin "RP" laskemisen kanssa. Tämän tuloksena synnytetään ylhäällä aktiivisen signaalin signaali "AA".

20 Tämän tuloksena, koska tämän sovellutusmuodon signaalinkehittämislaitteessa signaalin "AA" nostamista ; voidaan säätää koinsidenssinilmaisupulssilla "d" ja myös signaalin "AA" laskemista voidaan säätää kirjoittamalla ennalta määrätty lukuarvo (esimerkiksi "o") palautuspuls- • · · 25 sirekisteriin 52, tätä signaalinkehittämislaitetta voidaan * · . t käyttää laitteena synnyttämään jaksollisesta keskeytys- *;; · signaali CPUrhun. Käyttämällä sellaista signaalinkehittä- '·' * mislaitetta keskeytyssignaali CPUrhun voidaan synnyttää jaksollisesta vasteena koinsidenssinilmaisupulssille. Li- 30 säksi, kun keskeytysprosessi lopetetaan, CPU kirjoittaa : _ "o":n palautuspulssirekisteriin keskeytyssignaalin synnyt- ,·. ; tämisen saattamiseksi päätökseen niin, että CPU:n keskey- • « * tys voidaan vapauttaa.

• t *” (Langattoman matkaviestinlaitteen sovellutusmuoto) v · 35 Kuvio 24 on lohkokaavio esillä olevan keksinnön :>t : sovellutusmuodon mukaisen langattoman (radio) matkavies- 33 113816 tinlaitteen järjestelyn esittämistä varten. Tämän sovellu-tusmuodon mukainen langaton matkaviestinlaite 60 on sellainen radiomatkaviestinjärjestelmä signaalien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi tukiasemajärjestelmään/tuki-5 asemajärjestelmästä 61, johon sisältyy tukiasema-antenni 62, joihin radiomatkaviestinjärjestelmään kuuluu antenni 63, joka vastaanottaa sähkömagneettisia aaltoja tukiasemajärjestelmästä 61. Radiomatkaviestinlaiteeseen 60 on järjestetty sen vastaanottoyksiköksi vastaanotin 64 signaalin 10 vastaanottamista varten, joka signaali sisältää kantataajuisen signaalin ja joka lähetetään tukiasemajärjestelmästä 61, ja myös kantataajuisen signaalin vastaanotetusta signaalista erottamista varten; ilmaisin 65 erotetun kantataajuisen signaalin ilmaisemiseksi toistamaan datasarja 15 synkronisesti tukiasemajärjestelmän 61 kanssa; ja itsekor-jaavana dekoodausvälineenä toimiva kanavakoodekkiyksikkö 66 itse korjaavan dekoodaustoiminnon suorittamiseksi toistetulle datasarjalle. Radiomatkaviestinjärjestelmään 60 sisältyy lisäksi puhekoodekkiyksikkö 67, joka toimii au-20 diodekoodausvälineenä sellaisen audiodatan dekoodaamisek-si, kun itsekorjaavasti dekoodattu datasarja vastaa audio-. dataa; D/A-muunnin 68 dekoodatun audiodatan digitaali- .* , analogiamuuntamiseksi audiosignaaliksi (äänisignaaliksi); ja kaiutin 69 syöttämään ulos muunnetun audiosignaalin • * * ’ . 25 äänenä. Radiomatkaviestinlaitteeseen 60 on järjestetty . , lähetysyksiköksi, mikrofoni 70 äänen audiosignaaliksi • 1' t · (äänisignaaliksi) muuntamista varten; A/D-muunnin 71 muun- ’·' netun audiosignaalin audiodataksi analogia-digitaalimuun- tamista varten; puhekoodekkiyksikkö 67, joka toimii myös 30 audiokoodausvälineenä muunnetun audiodatan koodaamista .'t varten; ja kanavakoodekkiyksikkö 66, joka toimii myös it- .·, ; sekorjaavana koodausvälineenä koodatun audiodatan itsekor- jaavaa koodausta varten. Tähän radiomatkaviestinlaittee- « · ”* seen 60 kuuluu lisäksi modulaattori 72 itsekorjaavasti V : 35 koodatun audiodatan lähetyskantoaallolla moduloimista var- • · 34 113816 ten; ja lähetin 74 moduloidun audiodatan tukiasemalaittee-seen 61 lähettämistä varten. Lisäksi radiomatkaviestinlai-te 60 on konstruoitu ohjausyksiköstä, signaalinkehittämis-laitteesta 74 ajoitusignaalien synnyttämiseksi, joita 5 signaaleja käytetään radiomatkaviestinlaitteen 60 signaalin lähetys/vastaanotto-toiminnon suorittamiseen; keskusyksiköstä (CPU) 75 radiomatkaviestinlaitteen 60 signaalin lähetys/vastaanotto-toiminnon ohjaamista varten; ja muistista 76 keskusyksikössä 75 käytettävän komentodatan ja 10 ohjausdatan tallettamista varten. Pitäisi panna merkille, että edellä kuvatulla signaalinkehittämislaitteella on 74 samankaltainen järjestely kuin edellä kuvatuilla esillä olevan keksinnön ensimmäisestä seitsemänteen sovellutus-muotojen mukaisilla signaalinkehittämislaitteilla.

15 Kuviossa 25 näytetään esimerkki tukiasemajärjestel män 61 ja radiomatkaviestinlaitteen 60 välille määritellystä kehysrakenteesta, kaksi sarjaa signaalinkehittämis-laitteen 74 synnyttämiä vastaanoton ajoitussignaaleja "RT1", "RT2", ja kaksi sarjaa lähetyksen ajoitussignaaleja 20 "TT1", "TT2". Viitaten nyt kuvioon 25 kuvataan radiomatka-viestinlaitteessa 60 käytetyn signaalinkehittämislaitteen . toimintoja.

Kuviossa 25 näytetyssä kehysrakenteessa yksittäinen • » t· .t TDMA-kehys (Time Division Multiple Access, aikajakoinen • t · 25 monikäyttö) koostuu kahdeksasta aikavälistä "TSO":sta tilt , "TS7":ään. Niiden joukossa aikaväliä "TSO" käytetään ra- * 1 ·· diomatkaviestinlaitteen 60 vastaanottoaikavälinä, kun taas V 1 aikaväliä "TS3" käytetään radiomatkaviestinlaitteen 60 lähetysaikavälinä. Sellaisessa kehysrakenteessa sekä ra->4i’ ‘ 30 diomatkaviestinlaitteen 60 lähetystoiminto että vastaanot- : ; totoiminto suoritetaan aika jakoperiaatteella. Signaalinke- >·>’ . hittämislaite 74 synnyttää vastaanoton ajoitusignaalit

• I

"RT1", "RT2" ajoituksella, joka sijaitsee lähellä vastaan-

• I

*;1 oton aikaväliä, joka syötetään sitten vastaanottimeen 64 * i » : 35 ja demodulaattoriin 65, ja synnyttää myös lähetyksen ajoi- 1 > 1 t

* I I

35 113816 tussignaalit "TT1", "TT2" ajoituksella, joka sijaitsee lähellä lähetyksen aikaväliä, joka syötetään sitten modulaattoriin 72 ja lähettimeen 73. Jopa silloin, kun vas-taanottoaikavälin/lähetysaikavälin ajoituksia vaihdellaan, 5 sekä vastaanoton ajoitussignaalit "RT1", "RT2" ja lähetyksen ajoitussignaalit "TTl", "TT2" voidaan synnyttää sopivilla ajoituksilla toimintojen mukaisesti, joita selitettiin esillä olevan keksinnön ensimmäisestä seitsemänteen sovellutusmuotojen mukaisissa signaalinkehittämislaitteis-10 sa, käyttämällä signaalinkehittämislaitetta 74, jolla on samankaltainen järjestely kuin yhdellä esillä olevan keksinnön ensimmäisestä seitsemänteen signaalinkehittämis-laitteella. Pitäisi ymmärtää, että tätä signaalinkehittämislaitetta 74 ohjataan CPU:11a 75.

• « i < · i i t i « · » t • ♦ · • · ! • t

• I

• I I

* » · • » 1 t »

Claims (9)

1. Signaalinkehittämislaite synnyttämään signaali, 5 jonka synnyttämisen aloitusajoitusta ja synnyttämisen lo-petusajoitusta säädetään, joka sisältää: ajastimen (1) tuottamaan ajastimen ulostuloarvo lisäämällä tai vähentämällä lukuarvoa vasteena kellosignaalille; 10 säätövälineet (5, 8); koinsidenssinilmaisuvälineet (9, 10, 13, 14; 11, 12, 15, 16); ja ulostulonsäätövälineet (17, 20); tunnettu siitä, että 15 mainitut säätövälineet (5, 8) sisältävät ensimmäiset korjausvälineet (3, 6) ja toiset korjausvälineet (4, 5; 38, 39), mainittujen ensimmäisten korjausvälineiden korjatessa mainittua ajastimen ulostuloarvoa ensimmäisen korjausarvon tuottamiseksi, ja mainittujen toisten kor-20 jausarvojen korjatessa mainittua ajastimen ulostuloarvoa tai ensimmäistä korjausarvoa ensimmäisestä korjausarvosta :.j,! poikkeavan toisen korjausarvon tuottamiseksi; • · » : : mainitut koinsidenssinilmaisuvälineet sisältävät I t i ensimmäiset koinsidenssinilmaisuvälineet (9, 10, 13, 14) 25 mainitun ensimmäisen korjausarvon ja ensimmäisen asetusar-: von vertaamiseksi syöttämään ulos ensimmäinen koinsidens- sinilmaisupulssi, kun mainittu ensimmäinen korjausarvo on yhteensattuva mainitun ensimmäisen asetusarvon kanssa, ja toiset koinsidenssinilmaisuvälineet (11, 12, 15, 16) mai- • : 30 nitun toisen korjausarvon ja mainitun toisen asetusarvon vertaamiseksi syöttämään ulos toinen koinsidenssinilmai-supulssi, kun mainittu toinen korjausarvo on yhteensattuva mainitun toisen asetusarvon kanssa; ja mainitut ulostulonsäätövälineet on sovitettu sää-*·’ ’ 35 tämään mainitun signaalin synnyttämisen aloitusajoitusta *...· vasteena mainitulle ensimmäiselle koinsidenssinilmaisu- pulssille, ja säätämään mainitun signaalin lopetusajoitus-ta vasteena mainitulle toiselle koinsidenssinilmaisupuls- 37 113816 sille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen signaalinkehit-tämislaite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset korjausvälineet (3, 6) sisäl- 5 tävät: ensimmäisen rekisterin (30) kolmannen asetusarvon tallettamista varten; ja ensimmäisen vähentäjän (29) mainitun kolmannen asetusarvon vähentämiseksi mainitusta ajastimen ulostulo-10 arvosta synnyttämään mainittu ensimmäinen korjausarvo; ja mainitut toiset korjausvälineet (4, 7) sisältävät: toisen rekisterin (33) neljännen asetusarvon tallettamista varten; ja toisen vähentäjän (32) mainitun neljännen asetus-15 arvon vähentämiseksi mainitusta ajastimen ulostuloarvosta synnyttämään mainittu toinen korjausarvo.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen signaalin-kehittämislaite, tunnettu siitä, että laite sisältää lisäksi synkronisoinnin säätövälineen (40) mainitun ajas-20 timen (1) laskenta-arvon palauttamiseksi tarkoituksessa, että mainitun ajastimen laskenta-arvo synkronisoidaan ul-' koisen ehdon kanssa.

: 4. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mu- 1 » » : ! : kainen signaalinkehittämislaite, tunnettu siitä, että ·:*·· 25 laite sisältää lisäksi: : .·. kellosignaalinkehittämisvälineet (49) kellosignaa- • · · » Iin synnyttämiseksi; ja • · I kellosignaalilogiikkaoperaatiovälineen (48) loogi- . sen operaation suorittamiseksi mainitusta ulostulonsäätö- • * > 30 välineestä (17) ulos syötetyn signaalin ja mainitun muun • · kellosignaalin välillä aikaansaamaan ainakin yhtä synnyt-.•’•.ί tämisen aloitusajasta ja synnyttämisen lopetusajasta oh- • t jaava signaali. » * · * » I t I 38 113816

5. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen signaalinkehittämislaite, tunnettu siitä, että laite sisältää lisäksi toiset ulostulonsäätövälineet (50) mainitun signaalin synnyttämisen aloitusajoituksen säätä- 5 miseksi vasteena mainitulle ensimmäiselle koinsidenssinil-maisupulssille, jolloin mainitut toiset ulostulonsäätövälineet (50) sisältävät palautuspulssirekisterin (52) palautuspulssin ulos syöttämiseksi, kun keskusyksikkö (75) kirjoittaa ennalta 10 määrätyn lukuarvon mainittuun palautuspulssirekisteriin, ja välineet mainitun signaalin synnyttämisen lopetusajoi-tuksen säätämiseksi vasteena mainitulle palautuspulssille.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen signaalinkehittämislaite, tunnettu siitä, että laite sisäl- 15 tää lisäksi kolmannet koinsidenssinilmaisuvälineet (43) mainitun ensimmäisen korjausarvon ja kolmannen asetusarvon vertaamiseksi syöttämään ulos kolmas koinsidenssinilmaisu-pulssi, kun mainittu ensimmäinen korjausarvo on yhteensat-20 tuva mainitun kolmannen asetusarvon kanssa; neljännet koinsidenssinilmaisuvälineet (44) maini-.·.· tun toisen korjausarvon ja neljännen asetusarvon vertaami- >itI seksi syöttämään ulos neljäs koinsidenssinilmaisupulssi, T: kun mainittu toinen korjausarvo on yhteensattuva mainitun ;·*· 25 neljännen asetusarvon kanssa; mainitut ulostulonsäätövälineet käsittävät: < · < » · , ensimmäiset ulostulonsäätövälineet (17) ensimmäi- * · sen signaalin synnyttämisen aloitusajoituksen säätämiseksi , vasteena mainitulle ensimmäiselle koinsidenssinilmaisu- t I t 30 pulssille, ja mainitun ensimmäisen signaalin lopetusajoi-'···* tuksen säätämiseksi vasteena mainitulle toiselle koinsi- denssinilmaisupulssille; ja toiset ulostulonsäätövälineet (19) toisen signaa- • · · Iin synnyttämisen aloitusajoituksen säätämiseksi vasteena * · · ‘ 35 mainitulle kolmannelle koinsidenssinilmaisupulssille, ja ’···* mainitun toisen signaalin lopetusajoituksen säätämiseksi vasteena mainitulle neljännelle koinsidenssinilmaisupulssille 39 1 13816

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen signaalinkehit-tämislaite, tunnettu siitä, että laite sisältää lisäksi : ensimmäiset säätövälineet (5), joihin kuuluu en-5 simmäiset korjausvälineet (3) ja toiset korjausvälineet (6), mainittujen ensimmäisten korjausvälineiden korjatessa mainittua ajastimen ulostuloarvoa ensimmäisen korjausarvon tuottamiseksi, ja mainittujen toisten korjausarvojen korjatessa mainittua ajastimen ulostuloarvoa tai ensimmäistä 10 korjausarvoa ensimmäisestä korjausarvosta poikkeavan toisen korjausarvon tuottamiseksi; toiset säätövälineet (8), joihin kuuluu kolmannet korjausvälineet (4) ja neljännet korjausvälineet (7), mainittujen kolmansien korjausvälineiden korjatessa mainittua 15 ajastimen ulostuloarvoa kolmannen korjausarvon tuottamiseksi, ja mainittujen neljänsien korjausarvojen korjatessa mainittua ajastimen ulostuloarvoa tai kolmatta korjausarvoa kolmannesta korjausarvosta poikkeavan neljännen korjausarvon tuottamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen signaalin- kehittämislaite, tunnettu siitä, että ;.i.: ensimmäisellä asetusarvolla ja kolmannella asetus- • « · arvolla on sama arvo; ja mainittu signaalinkehittämislaite käsittää lisäksi ·;·<· 25 asetusarvon syöttörekisterin (45) mainittujen ensimmäisen .* ja kolmannen asetusarvon syöttämiseksi mainittuihin ensim- < * t I ,mäisiin ja kolmansiin koinsidenssinilmaisuvälineisiin.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen signaa-, linkehittämislaite, tunnettu siitä, että ·;;; 30 toisella asetusarvolla ja neljännellä asetusarvol- la on sama arvo; ja mainittu signaalinkehittämislaite käsittää lisäksi toisen asetusarvon syöttörekisterin (45) mainittujen toisen ja neljännen asetusarvon syöttämiseksi mainittuihin ‘ 35 toisiin ja neljänsiin koinsidenssinilmaisuvälineisiin. 40 113816