FI113545B

FI113545B - Parannettu nonatseotrooppinen juokseva työväliaine käytettäväksi termodynaamisissa kiertosovellutuksissa

Info

Publication number: FI113545B
Application number: FI943481A
Authority: FI
Inventors: Chu-Jun Gu
Original assignee: Green Engineering Ltd
Priority date: 1992-01-24
Filing date: 1994-07-22
Publication date: 2004-05-14
Also published as: DE69330050D1; JP3638581B2; US5792381A; CN1031514C; JP3580811B2; ATE199930T1; JP2004162023A; JP2003201470A; DK0623162T3; JP2005120383A; EP0623162B1; AU672593B2; FI943481A; TW300916B; CA2128629A1; PT623162E; WO1993015161A1; CA2128629C; ES2157921T3; AU3362193A

Description

113545

Parannettu nonatseotrooppinen juokseva työväliaine käytettäväksi termodynaamisissa kiertosovellutuksissa - Ett förbättrat nonazeotropiskt flytande arbetsmedium för att användas i termodynamiska cirkulationssystem 5

Tekninen kenttä

Esillä oleva keksintö liittyy juokseviin työväliaineisiin käytettäväksi termodynaamisissa kiertojärjestelmissä. 10 Tarkemmin se liittyy nonatseotrooppisiin seoksiin, jotka ovat hyödyllisiä esimerkiksi jäähdytys- ja ilmastoin-tisovellutuksissa, ja joilla on parannetut höyrystyrnishä-viöominaisuudet.

15 Tunnettu tekniikka

Kaupalliset ja teolliset termodynaamisiin kiertojärjestel-miin tarkoitetut juoksevat työväliaineet ovat juoksevia aineita, jotka ovat yleisesti joko puhtaita yhdisteitä, atseotrooppeja tai nonatseotrooppeja (tseotrooppeja).

20

Alalla tunnetaan monia tällaisia seoksia kuten ilmenee esimerkiksi seuraavista viittauksista: • · « · · ‘I Lewis, patentti US-2.641.580, myönnetty 9. kesäkuuta 1953 25 nimityksellä "Azeotropic Refrigerant Composition of 1,1- ·* ·’ di f luoroethane and monochloropentaf luoroethane" .

*,· · Fuderer, patentti US-3.203.194, myönnetty 31. elokuuta 1965 nimityksellä "Compression Process for Refrigeration".

;· 30 ; e. Orfeo et al., patentti US-4.303.536, myönnetty 1. joulu- kuuta 1981 nimityksellä "Nonazeotropic Refrigerant Compo-sition Containing Monochlorodifluoromethane, And Method of :···: Use".

35 113545 2

Nikolsky et ai., patentti US-4.603.002, myönnetty 29. heinäkuuta 1986 nimityksellä "Method and Cooling Agent For Freezing And Storing Products".

Patentti JP-Kokai 52-70466, julkistettu 1977 Daikin Kogyo 5 KK:n nimissä nimityksellä "Low Boiling Point Refrigerant

Compositions".

B.C. Langley, "Refrigeration and Air Conditioning" 2. p., 1982.

10

Patentti FR-2.130.556 (VEB Monsator haushalt grossgerate-kombinat).

Patentti FR-2.177.785 (VEB Monsator haushalt grossgerate- 15 kombinat).

Patentti FR-2.607.144 (Institute Francaise du Petrole).

M.F. Boutzianis, "Chlorofluorocarbons And Their Alternati-20 ves" (Arthur D. Little 1988).

tt><; D.J. Bateman et al., "Refrigerant Blends for the Automoti- • · .. ve Air Conditioning Aftermarket", SAE Technical Paper ’ * Series 900216 (SAE International Congress and Exposition - 25 Detroit, Michigan; helmikuun 26. - maaliskuun 2, 1990).

"ASHRAE Terminology of Heating, Ventilation, Air-condi-· tioning and Refrigeration", 2. p. (American Society of

Heating, Refrigeration, and Air-Conditrioning Engineers •••30 Inc. 1991) .

* * ·

Nonatseotrooppiset jäähdytysaineet (“NARMs") erityisesti ’·’ ‘ ovat mielenkiintoisia, koska termodynaamisen kiertoproses- sin aikana ne absorboivat enemmän lämpöä isentrooppisen :’*,|35 paisunnan (isobaarisen höyrystimen) vaiheessa, vapauttavat 113545 3 enemmän lämpöä isobaarisen tiivistymisen vaiheessa, ja tekevät enemmän työtä paisuntaprosessissa tai tekevät vähemmän työtä tiivistymisvaiheessa kuin joko yksittäiset yhdisteet tai atseotrooppiset juoksevat työväliaineet 5 toisiinsa verrattavissa ulkoisissa olosuhteissa. Toisin sanoen NARMs'lla on suurempi "toiminnan hyötykerroin" (määritellään alla) käänteisessä termodynaamisessa kiertoprosessissa, ja korkeampi työtehokkuus normaalissa termodynaamisessa kiertoprosessissa.

10

Tunnetuilla juoksevilla nonatseotrooppisilla työväliai-neilla on kuitenkin vakavia haittoja johtuen tosiasiasta, että mekaanisissa jäähdytys-, ilmastointi-, lämpöpumppuja kuumanestevoimalaitosjärjestelmissä tällaisen väliai-15 neen höyrystymishävikki ei ole vältettävissä. Tämä johtaa ei vain työväliaineen nestefaasin komponenttien pitoisuuksien muutoksiin vaan myös juoksevan työväliaineen painon tai massan pienentymiseen, mikä puolestaan johtaa toiminnan hyötykertoimen ("COP") pienentymiseen ja kuumaneste-20 voimalaitosjärjestelmien voimankehityksen pienentymiseen.

(Termi "COP", jota tässä on käytetty, on ympäristöstä poistetun nettoenergian (jäähdytysainetapauksessa) tai • · , , nettoenergian annon (lämmitys- tai voimalaitosjärjestelmän ' I tapauksessa) määrän suhde kokonaisenergian ottoon ilmais- ;··; 25 tuna vastaavilla yksiköillä ja arvio-olosuhteissa) . Tämän vuoksi on tarpeellista täydentää työväliaine sen alkupe-räiseen painotasoon.

Mutta koskien perinteisiä NARM'ita täydennetyllä juokse->'30 valla työväliaineella on erilainen koostumus kuin alkupe- räisellä työväliaineella höyrystymishäviöiden jälkeen. Tämä on seurausta tosiasiasta, että järjestelmätiheyden ' muutokset, jotka johtuvat alkuperäisen nonatseotrooppisen • « ··> väliaineen uudelleen syötöstä, joka sekoittuu osittain :'·.·35 laimentuneeseen juoksevaan työväliaineeseen, jonka pitoi- 113545 4 suus oli muuttunut tseotrooppisen höyrystymisen vuoksi, johtaa lopullisen juoksevan työväliaineen erilaiseen pitoisuuteen kuin mikä on alkuperäisellä työväliaineella, mikä johtaa COP:n jatkuvaan pienenemiseen ja voiman tuo-5 tannon tehokkuuden pienenemiseen.

Vastaavasti juoksevan työväliaineen komponenttien osuuksien (pitoisuuksien) muutokset tekevät tehollisen käyttöiän paljon lyhyemmäksi kuin jos sen komponentit olisivat 10 pysyneet muuttumattomina, ja väistämättä koko juokseva väliaine on poistettava ja vaihdettava. Koska perinteisissä NARM:issa on otsonin potentiaalilaimennus ("ODP"), ja koska ne ovat myrkyllisiä, etenkin kun niitä poistetaan tällaisia suuria määriä, perinteisten NARM:ien jatkuva 15 käyttö on aiheuttamassa ja tulee jatkossa aiheuttamaan vahingollisia vaikutuksia otsonitasolle ja ympäristölle. Tällaisten ongelmien ja haittojen välttäminen vaatii suuria investointeja kierrätysjärjestelmiin tai uusien tapojen löytämiseksi perinteisten NARM:ien käsittelyyn, 20 jotka on tällä tavoin poistettava. Kumpikaan lähestymista pa ei ole täysin tyydyttävä teknisestä, taloudellisesta . tai ympäristöllisestä lähtökohdasta.

» ·

Siksi todellakin on olemassa tarve nonatseotooppiseen > i · 25 juoksevaan työväliaineeseen, joka on käyttökelpoinen ter modynaamisissa kiertojärjestelmissä, ja joilla on pidempi hyödyllinen työaika COP:n pienenemisen ollessa vähäinen ja ’ ! tehonkehityksen tehokkuuden pienentyessä vähän toistuvien höyrystymishäviöiden ja korvauskiertoprosessien aikana.

;.30 i • « » , : . Täten esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ; nonatseotrooppinen juokseva työväliaine käytettäväksi i i r ' termodynaamisissa kiertosovelluksissa, jotka väliaineet on * . · parannettu höyrystymishäviötä vastustaviin ominaisuuksiin :35 nähden väliaineen seoksen muutosten COP:n vaikutukseen » » 4 1

I > » I

113545 5 nähden toistuvissa höyrystyshäviö- ja täyttöjaksoissa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada jäähdytys-, ilmastointi-, lämmitys- ja tehon gene-5 rointijärjestelmiä käyttäen lämmintä nestettä ja vastaavia laitteita käyttäen yllä mainittuja parannettuja, nonatseo-trooppisia nestemäisiä työväliaineita.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaan-10 saada termodynaaminen laite, joka toimii termodynaamisena kiertojärjestelmänä käyttäen nonatseotrooppista nestemäistä työväliainetta, jolla on parannettu höyrystyshäviösta-biliteetti.

15 Keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada ilmastoin tilaite, jota käytetään termodynaamisena kiertojärjestelmänä käyttäen nonatseotrooppista nestemäistä työväliainetta, jolla on parannettu höyrystyshäviöstabiliteetti.

20 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaan saada lämmityslaite, joka toimii termodynaamisena kierto-. järjestelmänä käyttäen nonatseotrooppista nestemäistä työväliainetta, jolla on parannettu höyrystyshäviöstabili- • · · ’·'·1 teetti.

25 * · · • ’.· Keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada menetelmä t>';1 lämmön siirtämiseksi termodynaamisen puristus jakson avulla käyttäen yllä mainittua parannettua nonatseotrooppista työväliainetta esillä olevan keksinnön mukaisesti.

30 • · · · Tämä ja keksinnön muut edut ilmenevät viittaamalla oheiseen selostukseen, kuvioihin ja patenttivaatimuksiin.

• · t · 1

Yhteenveto keksinnöstä :35 Tämä aikaansaadaan esillä olevan keksinnön mukaisesti • k · 113545 6 patenttivaatimuksen 1 mukaisella nonatseotrooppisella nestemäisellä työvällaineella termodynaamista kiertojärjestel-mää varten, johon kuuluu yhdisteiden seos, jolloin yksi tai useampi höyrystymishäviö-täyttöjakso, jotka kukin on pie-5 nempi kuin 15 % väliaineen kokonaispainosta ja kumulatiivi sesti aina 50 % väliaineen kokonaispainosta aikaansaa mainitun väliaineen C0P:n pienenemisen alle noin 5 % tai sähkötehon generointikyvyn pienenemisen alle noin 3 %. Työvä-1laineella on koostumus 10 CC12F2 (R12) 0,75 - 0,9 CH3CHF2 (R152a) 0,02 - 0,2 CH(CH3)3 (R600a) 0,0 - 0,11 CF3CH2F (R134a) 0,0 - 0,15, tai 15 CHC1F2 (R22) 0,35 - 0,55 CH3CHF2 (R152a) 0,05 - 0,30 CF3CH2F (R134a) 0,05 - 0,30 C4F8 (RC318) 0,05 - 0,30, tai 20 CHC1F2 (R22) 0,4 - 0,75 CH3CHF2 (R152a) 0,0 - 0,2 CF3CH2F (R134a) 0,0 - 0,25 C3H8 (R290) 0,05 - 0,25, tai 25 CHC1F2 (R22) 0,48 - 0,75 CH3CHF2 (R152a) 0,05 - 0,35 C4F8 (R318) 0,05 - 0,35, tai "·: CHC1F2 (R22) 0,35 - 0,80 .•/.30 CH3CHF2 (R152a) 0,02 - 0,30 *··.* CH3CC1F2 (R142b) 0,01 - 0,25 •I* CH4F8 (R318) 0,03 - 0,55, tai • · t » I*·*.·* CHC1F2 (R22) 0,5 - 0,96 ,:.35 CH3CHCH2 (R1270) 0,005 - 0,1 ···: CH3CHF2 (R152a) 0,01 - 0,25, • · · • i « • · · ja epäpuhtauksien maksimipitoisuus on 10 p-%.

#···,40 Lyhyt kuvioiden selostus

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisiin ku- ·.· · vioihin, joissa: • · kuvio 1 on kaaviomainen esitys jäähdytysyksiköstä, jossa » ♦ !..!.*45 hyödynnetään esillä olevan keksinnön mukaista nonatseo- trooppista nestemäistä työvällainetta, kuvio 2 on kaaviokuva ilmastointilaitteesta, jossa hyödyn- 113545 7 netään kuvion 1 jäähdytysyksikköä.

Edullisten suoritusmuotojen selostus

Esillä olevan keksinnön mukainen nestemäinen työväliaine 5 on käyttökelpoinen termodynaamisissa puristus-kondensoin- ti-laajennus-höyrystymiskierroissa, esimerkiksi "lämpö-pumppu" -sovelluksissa, joihin kuuluu jäähdytys, ilmastointi, lämmitys ja sähköinen tehon generointi (lämmin neste) -järjestelmissä, ja joissa ei tarvita olemassa olevien 10 järjestelmien kallista modifikaatiota. Työväliaineeseen kuuluu ainakin kaksi fluorohiiltä, jolloin kokonaisseos on nonatseotrooppinen ja omaa toivottavan toiminnan hyötyker-toimen, joka pidetään 95 %:n sisällä alkuperäisestä arvostaan toistuvien höyrystymishäviö-täyttöjaksojen jälkeen 15 saavuttaen jopa 50 % väliaineen alkuperäisestä painosta, joka ei kestä väliaineen seoksen muutoksia, joka on peräisin tällaisista höyrystyshäviö-täyttöjaksoista, ja häviö kuuman nesteen tehon generointitehokkuudessa, joka ei ylitä noin 3 %.

20

Seuraavassa viitataan kuvioiden kuvion 1 jäähdytysyksik-. köön, jossa nestemäinen työväliaine keksinnön mukaisesti * kiertää nestepiirissä 15 nuolien suunnassa. Nestepiiri 15 I I » kytkee kompressorin 20, lauhduttimen 30, kaasuläpän 40 ja 25 höyrystimen 50 toisiinsa. Lauhdutin 30 on kytketty lämmön- • · · j vaihtajan kautta lämmönpoistoelimeen, esimerkiksi jäähdy- tysvesisyöttöön 60. Höyrystin 50 voi olla sovitettu ohjat-tuun tilaan lämmön poistamiseksi tilasta, tai se voi olla kytketty lämmönvaihtimen kautta matalan lämpötilan neste-.:.30 piiriin 70, joka aikaansaa jäähdytyksen kohdassa, joka sijaitsee erillään höyrystimestä 50.

* Seuraavassa viitataan kuvioiden kuvioon 2, jossa esitetään • · · esillä olevan keksinnön mukainen ilmastointijärjestelmä, .·. :35 johon kuuluu jäähdytysyksikkö 140, joka on kuvion 1 tyyp- • · · 113545 8 piä, sekä nestepiiri 100. Piiriin kuuluu raitisilmaottoja ja kiertoilmaottoja 105 ja 110, jotka sekoitetaan sekoittajassa 120, tuuletin-ja-suodatin 130, jäähdytys-laite 140, joka vastaa kuvion 1 laitetta, kostutin 150, alueläm-5 mittimet 160, jotka on kytketty nestejakajaan 170, 180, joista kukin syöttää alueosastoja 190.

Keksinnön nestemäisen työväliaineen edullisia seoksia esitetään seuraavassa ei-rajoittavien esimerkkien avulla.

10

Esimerkki 1

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan yhdisteestä CHC1F2 ja yhdestä tai useammasta C2HxXy-yhdisteestä, jossa 15 x ja y ovat kokonaislukuja, y on suurempi kuin 1, x + y = 6 ja X on kloriini (Cl) tai fluoriini (F)-radikaali, ja jossa kukin X on sama tai eri.

Esimerkki 2 20 Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan sekoittamalla . yhdistettä CHC1F2 (R22) ja kahta muuta yhdistettä X ja Y, joiden kaava on CnHmClxFy, jossa n on kokonaisluku ja m, x ja y ovat kukin positiivisia kokonaislukuja, mutta m, x ja 25 y eivät ole 0 samanaikaisesti, jolloin kullakin mainituis- : ta kahdesta muusta yhdisteestä X ja Y on normaali kiehu- mispiste yhden seuraavista alueen (A-G) sisällä:

:T: A. -41 °C - -35 °C

B. -35 °C - -20 °C

.:.30 C. -20 °C - 0 °C

!·:·. D. 0 °C - 25 °C

/ E. 25 °C - 35 °C

: F. 55 °C - 90 °C

G. 90 °C - 135 °C

/..:35 113545 9

Riippuen yhdisteiden (R22, X, Y) kiehumispisteistä, yhdisteiden painosuhteet väliaineessa ovat seuraavat: 5

Kaksi yhdistettä Kaksi yhdistettä ei samalla kiehu- samalla kiehu- mispistealuöella mispistaalueella X n kiehumispiste < Y:n kiehumispiste ja ne ovat alueella A a h^>u.au 0.01 < X < 0.53 0.01 < X < 0.58 0.01 < Y < 0.53 0.01 < Y < 0.58 10 X:n kiehumispiste < Y:n kiehumispiste R22>0.46 R22>0.41 ja ne ovat alueella B 0.01 < X < 0.52 0.01 < X < 0.57 0.01 < Y < 0.52 0.01 < Y < 0.57 X:n kiehumispiste < Y;n kiehumispiste R22>0.47 R22>0.42 ja Xon alueella B ja Yön alueella C 0.0K X < 0.51 0.01 < X < 0.56 0.01 < Y < 0.51 0.01 < Y < 0.56 15 X:n kiehumispiste an alueella B tai yli R22>0.50 R22>0.45 Y:n kiehumispiste on alueella D tai yli 0.01 < X < 0.48 0.01 < X < 0.53 0.01 < Y < 0.48 0.01 < Y < 0.53 20 Esimerkki 3

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on . höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan sekoittamalla [ yhdistettä CHC1F2 (R22) ja kolmea muuta yhdistettä X, Y ja '·*·’ Z, joiden kaava on CnHmClxFy, jossa n on kokonaisluku ja x 25 ja y ovat kukin positiivisia kokonaislukuja, mutta m, x ja • y eivät ole 0 samanaikaisesti, jolloin kullakin mainituis-ta neljästä muusta yhdisteestä X, Y ja Z on normaali kiehumispiste yhden seuraavista alueen (A-G) sisällä:

A. -41 °C - -35 °C

30 B. -35 °C - -20 °C

"!·. C. -20 °C - 0 °C

• · ·

D. 0 °C - 25 °C

V : E. 25 °C - 35 °C

F. 55 °C - 90 °C

/. :35 G. 90 °C - 135 °C

* · • · ·

11354E

10 Täten riippuen siitä, onko yhdisteiden (R22, X, Y, Z) kiehumispiste sama tai ei, saadaan kaksi tapausta, jolloin joko ei-kaksi -yhdisteiden (R22, X, Y, Z) kiehumispisteet ole samoja tai ainakin kaksi kiehumispistettä ovat samoja, 5 mutta kokonaisjärjestelmällä ei ole, jolloin väliaineen yhdisteiden suhteet ovat seuraavat:

Kaksi yhdistettä Kaksi yhdistettä ei samalla kiehu- samalla kiehu- mispistealueella mispistealueella X:n kiehumispiste < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p _ in ja ne ovat alueella A R22>0.35 R22>0.32 ±u 0 01 < X < 0.60 0.01 < X < 0.63 0.01 < Y < 0.60 0.01 < Y < 0.63 0.01 < Z < 0.60 0.01 < Z < 0.63 X:n kiehumispiste < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p. R22>0.36 R22>0.33 ja ne ovat alueella B 0.01 < X < 0.59 0.01< X < 0.62 0.01 < Y < 0.59 0.01 < Y < 0.62 15 0.01 < Z < 0.59 0.01 < Z < 0.62 X:n kiehumispiste < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p. R22>0.37 R22>0.34 ja ne ovat alueella B tai ainakin yksi on alueella C 0.01 < X < 0.58 0.01 < X < 0.61 0.01 < Y < 0.58 0.01 < Y < 0.61 0.01 < Z < 0.58 0.01 < Z < 0.61 X:n kiehumispiste < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p. > ^22 > 0.37 20 ja ne ovat alueella B tai yli, Z on alueella D tai yli 0.01 < X < 0.55 0.01 < X < 0.58 0.01 < Y < 0.55 0.01 < Y < 0.58 0.01 < Z < 0.55 0.01 < Z < 0.58 • e

Esimerkki 4 25 Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on • V höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan sekoittamalla

l· yhdistettä CHC1F2 (R22) ja neljää muuta yhdistettä U, X, Y

·*:*: ja Z, joiden kaava on CnHmClxFy, jossa n on kokonaisluku ja m, x ja y ovat kukin positiivisia kokonaislukuja, mutta m, ,:.30 x ja y eivät ole 0 samanaikaisesti, jolloin kullakin mainituista kolmesta muusta yhdisteestä U, X, Y ja Z on » · a normaali kiehumispiste yhden seuraavista alueen (A-G) · sisällä:

A. -41 °C - -35 °C

.·*. :35 B. -35 °C - -20 °C

e ♦ * • ♦ e · · » ♦ 11

11354E

C. -20 °C - 0 °C

D. 0 °C - 25 °C

E. 25 °C - 35 °C

F. 55 °C - 90 °C

5 G. 90 °C - 135 °C

Täten riippuen siitä, onko yhdisteiden (R22, U, X, Y, Z) kiehumispiste sama tai ei, saadaan kaksi tapausta, jolloin joko ei kahden yhdisteiden (R22, U, X, Y, Z) kiehumispis-10 teet ole samoja tai ainakin kaksi kiehumispistettä ovat samoja, mutta kokonaisjärjestelmällä ei ole, jolloin väliaineen yhdisteiden suhteet ovat seuraavat:

Kaksi yhdistettä Kaksi yhdistettä ei samalla kiehu- samalla kiehu- mispistealueella mispistealueella ^ U:n kiehumispiste < X:n kieh.p. R22>0.33 R22>0.3 < Y:n kieh.p. <Z;n kieh.p 0.01 < U < 0.62 0.01 < U < 0.65 ja ne ovat alueella A ().01 < χ < q.62 0.01 < X < 0.65 0.01 < Y < 0.62 0.01 < Y < 0.65 0.01 < Z < 0.62 0.01 < Z < 0.65 R22 >0.34 R22>0.31 2 0 U:n kiehumispiste < X:n kieh.p. < u < 0.61 0.01 < U < 0.64 ΚΧΆΖ?» 0.01 < X < 0.61 0.01 < X c 0.64 0.01 < Y < 0.61 0.01 < Y < 0.64 0.01 < Z < 0.61 0.01 < Z < 0.64 U:n kiehumispiste < X:n kieh.p. R22>0.35 R22>0.32 <Y:nWeh.p.<2nkteh.p_ 0.01 < U < 0.60 0.01 < U < 0.63 ‘ ja ne ovat alueella B talainakin n m <r Y n Rl yksi on alueella C °·01 < X < °·60 °'01 < X < °·63 ,..:25 0.0K Y< 0.60 0.01 < Y < 0.63 ;\\ 0.01 < Z < 0.60 0.01 < Z < 0.53 *;· U:n kiehumispiste <X:n kieh.p. R22>0.38 R22>0.35 *;;; <Y:nkieh.p. <Z:nkieh.p 0.01 < U < 0.57 0.01 < U < 0.60 ; : : ja U, X,Y ovat alueella B tai yli, 0.01 < X < 0.57 0.01 < X < 0.60 * Zon aluee a D tai yli „ w _ __ _ ., w . __ 0.01 < Y < 0.57 0.01 < Y < 0.60 0.01 < Z < 0.57 0.01 < Z < 0.60 .:.30 *«»» * · · i t *

Esimerkki 5 :.· * Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on

• 4 I

höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan sekoittamalla .·, :35 yhdistettä CHC1F2 (R22) ja neljää tai enemmän muuta yhdis- • t • · * · t • » » 12

11354E

tettä Xl, X2, X3,...,Xn, joiden kaava on CnHmClxFy, jossa n on kokonaisluku ja m, x ja y ovat kukin positiivisia kokonaislukuja, mutta m, x ja y eivät ole 0 samanaikaisesti, jolloin kullakin mainituista neljästä tai enemmän 5 muusta yhdisteestä Xl, X2, X3,...,Xn on normaali kiehu mispiste yhden seuraavista alueen (A-G) sisällä:

A. -41 °C - -35 °C

B. -35 °C - -2 0 °C

C. -2 0 °C - 0 °C

10 D. 0 °C - 25 °C

E. 25 °C - 35 °C

F. 55 °C - 90 °C

G. 90 °C - 135 °C

15 Täten riippuen siitä, onko yhdisteiden (R22, Xl, X2, X3,...,Xn) kiehumispiste sama tai ei, saadaan kaksi tapausta, jolloin joko ei kahden yhdisteiden (R22, Xl, X2, X3,...,Xn) kiehumispisteet ole samoja tai ainakin kaksi kiehumispistettä ovat samoja, mutta kokonaisjärjestelmällä 20 ei ole, jolloin väliaineen yhdisteiden suhteet ovat seu- raavat: . Kaksi yhdistettä Kaksi yhdistettä ' *" · ei samalla kiehu- samalla kiehu- . . mispistealueella mispistealueella t i » * * h X1 n kiehumispiste <X2:n kieh.p. R22>0.33 R22>0.30 ..h <X3nkiehp < .<Xn:nkieh.p 0.01 <X1 <(0.67-N x 0.01) 0.01 <X1 <(0.70-N x 0.01) ja ne ovat alueella A 0.01 <X2<I0.67-N x 0.01) 0.01 <X2 < (0.70-N x 0.01) • ·* 0.01 <X3<(0.67-N x 0.01) 0.01 < X3 < (0.70-N x 0.01) . .. 0.01 <Xn<(0.67-N x 0.01) 0.01 <Xn<(0.70-N x 0.01) R22 >0.34 R22>0.31 * xvn kiehumispiste <X2:n kieh.p. 0.01 <X1 <(0.66-N x 0.01) 0.01 <X1 <(0.69-N x 0.01) < X3:n kieh.p. <...< Xn:n kieh.p o.OI <X2<(0.66-N x 0.01) 0.01 <X2<(0.69-N x 0.01) ja ne ovat alueella B 0.01 <X3 < (0.66-N x 0.01) 0.01 <X3 < (0.69-N x 0.01) • j. 0.01 <Xn<(0.66-N x 0.01) 0.01 <Xn< (0.69-N x 0.01) * » * ' X1:n kiehumispiste <X2:n kieh.p. r22>0 35 R22>032 /;: ffSÄasBsr yksi on alueella C 0.01 <X2<(0.65-N x 0.01) 0.01 <X2 < (0.68-N x 0.01) 0.01 <X3<(0-65-N X 0.01) 0.01 <X3 < (0.68-N x 0.01) 0.01 <Xn<(0.65-N x 0.01) 0.01 <Xn< (0.68-N x 0.01) R22 >0.38 R22>0.35 : I X1:n kiehumispiste <X2:nkieh.p. 0.01 <X1 <(0.62-N x 0.01) 0.01 < XI < (0.65-N x 0.01) V·: <X3:nkieh.p. <... <Xn:nkieh.p 0.01 <X2 < (0.62-N x 0.01) 0.01 <X2 <(0.65-N x 0.01) ja X1, X2, X3.....Xi(3<i<n) ovat 0.01 <X3< (0.62-N x 0.01) 0.01 <X3< (0.65-N x 0.01) alueella B tai yli, ja ZX(i+1),..., 0.01 <Xn<(0.62-N xO.01) 0.01 < Xn < (0.65-N xO.01)

Xn ovat alueella D tai yli 113545 13

Esimerkki 6

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan kolmesta kaavan CnHmClxFy mukaisesta yhdisteestä P, X ja Y, jossa n 5 on kokonaisluku ja m, x ja y ovat kukin riippumattomia positiivisia kokonaislukuja, mutta m, x ja y eivät ole 0 samanaikaisesti. P:n kiehumispiste on alhaisin, jolloin kullakin jäljellä olevista yhdisteistä X ja Y on normaali kiehumispiste yhden seuraavista seitsemän alueen (A-G) 10 sisällä:

A. -45 °C - -35 °C

B. -35 °C - -20 °C

C. -20 °C - 0 °C

D. 0 °C - 25 °C

15 E. 25 °C - 35 °C

F. 55 °C - 90 °C

G. 90 °C - 135 °C

Täten, riippuen siitä, onko yhdisteiden (P, X, Y) kiehu-20 mispiste sama tai ei, saadaan kaksi tapausta, jolloin joko ei kahdella mainituista yhdisteistä (P, X, Y) ole sama . kiehumispiste tai ainakin kahdella on sama, mutta koko- t t * « • · , , naisjärjestelmällä ei ole, jolloin yhdisteiden suhteet < · väliaineessa ovat seuraavat: * ... st .·.! 25 i » » ( » . Kaksi yhdistettä Kaksi yhdistettä ^, * ei samalla kiehu- samalla kiehu- ,,, mispistealueella mispistealueella t l * V * X:n kiehumispiste < Y:n kiehumispiste - P<0 40 ia ne ovat alueella A ^<0.^0___ 0.01 <X<0.53 0.01 <X<0.58 .:,30 0.01 <Y<0.53 0.01 < Y < 0.58 • X:nkiehumispiste < Y:n kiehumispiste p<0 46 P<0.40 V : ja ne ovat alueella B 0.01<X<0.52 0.01 <X<0.57 0.01 < Y<0.52 0.01 < Y <0.57

I I

* » I

/·', X:n kiehumispiste < Y:n kiehumispiste P<0.47 n ne ja X on alueella B ja Yön alueella C 0.01<X<0.51 0.01 <X<0.56 t 0.01 < Y<0.51 0.01 < Y <0.56 > i » 3 5 ll· ... p<0 50 P<0.45 . *, ! X:n kiehumispiste on alueella B tai yli ' - 0 01 < X < 0 53

. ! Y:n kiehumispiste on alueella D tai yli 0.01<X<0.48 U.U<X<U.5J

0.01 <Y<0.48 0.01 <Y <0.53 113545 14

Esimerkki 7

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan neljästä kaavan CnHmClxFy mukaisesta yhdisteestä P, X, Y ja Z, jossa 5 n on kokonaisluku ja x ja y ovat kukin riippumattomia positiivisia kokonaislukuja, mutta m, x ja y eivät ole 0 samanaikaisesti. P:n kiehumispiste on alhaisin, jolloin kullakin jäljellä olevista yhdisteistä X, Y ja Z on normaali kiehumispiste yhden seuraavista seitsemän alueen (A-10 G) sisällä:

A. -45 °C - -35 °C

B. -35 °C - -20 °C

C. -2 0 °C - 0 °C

D. 0 °C - 25 °C

15 E. 25 °C - 35 °C

F. 55 °C - 90 °C

G. 90 °C - 135 °C

Täten, riippuen siitä, onko yhdisteiden (P, X, Y, Z) 20 kiehumispiste sama tai ei, saadaan kaksi tapausta, jolloin joko ei kahdella mainituista yhdisteistä (P, X, Y, Z) ole sama kiehumispiste tai ainakin kahdella on sama, mutta * ’ kokonaisjärjestelmällä ei ole, jolloin yhdisteiden suhteet väliaineessa ovat seuraavat: 25 «· · • Kaksi yhdistettä Kaksi yhdistettä . ei samalla kiehu- samalla kiehu- ., ] · ’ mispistealueella mispistealueella

Mt : : ; X:n kiehumispiste < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p P>035 P>032 ja ne ovat alueella A 0.01<X<0.60 0.01<X<0.63 0.01 <Y<0.60 0.01 < Y <0.63 30 0.01 <Z<0.60 O.OKZcO.63 t « » « · X:n kiehumispiste < Y:n kieh.p. <Z:n kieh.p. P>0.36 P>0.33 ' ja ne ovat alueella B 0.01 <X<0.59 0.01 <X<0.62 .···. 0.01 < Y < 0.59 0.01 < Y< 0.62 : 0.01 <Z<0.59 0.01 <Z<0.62 P> 0.37 P>0.34 • or X:n kiehumispiste < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p. 001<X<058 001<X<061 | ja ne ovat alueella B tai ainakin yksi on alueella C Q01<Y<0 58 0 01 <Y<0 61 .·. · 0.01 <Z<0.58 0.01 <Z<0.61 P> 0.40 P>0.37 X:n kiehumispiste < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p. 0.01<X<0.55 0.01<X<0.58 ja ne ovat alueella B tai yli, Z on alueella D tai yli 0.01<Y<0.55 0.01<Y<0.58 0.01 <Z<0.55 0.01 <Z < 0.58 113545 15

Esimerkki 8

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan kaavan CnHmClxFy mukaisesta yhdisteestä P, U, X, Y ja Z, jossa n on koko-5 naisluku ja m, x ja y ovat kukin riippumattomia positiivi sia kokonaislukuja, mutta m, x ja y eivät ole 0 samanaikaisesti. P:n kiehumispiste on alhaisin, jolloin kullakin jäljellä olevista yhdisteistä U, X, Y ja Z on normaali kiehumispiste yhden seuraavista seitsemän alueen (A-G) 10 sisällä:

A. -45 °C - -35 °C

B. -35 °C - -20 °C

C. -20 °C - 0 °C

D. 0 °C - 25 °C

15 E. 25 °C - 35 °C

F. 55 °C - 90 °C

G. 90 °C - 135 °C

Täten, riippuen siitä, onko yhdisteiden (P, U, X, Y, Z) 20 kiehumispiste sama tai ei, saadaan kaksi tapausta, jolloin joko ei kahdella mainituista yhdisteistä (P, U, X, Y, Z) ole sama kiehumispiste tai ainakin kahdella on sama, mutta ‘ ' kokonaisjärjestelmällä ei ole, jolloin yhdisteiden suhteet väliaineessa ovat seuraavat: 25 I I » 30 • I · * · * • « · 35 t · 16 1 13545

Kaksi yhdistettä Kaksi yhdistettä ei samalta kiehu- samalla kiehu- 5 mispistealueella mispistealueella U:n kiehumispiste < X:n kieh.p. P>0.33 P>0.30 < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p 0.01<U<0.62 0.01<U<0.65 ja ne ovat alueella A 0.01<X<0.62 0.01<X<0.65 0.01 <Y <0.62 0.01 < Y< 0.65 0.01 <Z < 0.62 0.01 <Z<0.65 10 U:n kiehumispiste<X:n kieh.p. P>0.34 <Y:n kieh.p. <Z:n kieh.p 0.01<U<0.61 0.01<U<0.64 ja ne ovat alueella B 0.01<X<0.61 0.01<X<0.64 0.01 <Y <0.61 0.01 < Y <0.64 0.01 <Z<0.61 0.01 <Z<0.64 P>0.35 P>0.32 U:n kiehumispiste <X:n kieh.p. 0 01<U<0 60 0.01 <U<0.63 15 ja ne ovat alueella B Kailainakin 0:01<X<0.60 0.01<X<0.63 yksi on alueella C 0.01<V<0.60 0.01 <Y<0.63 0.01 <Z<0.60 0.01 <Z<0.63 p>0.38 P>0.35 0.01 <U<0.57 0.01 < U <0.60 U:n kiehumispiste<X:n kieh.p. 0.01 <X<0.57 0.01 <X<0.60 < Y:n kieh.p. < Z:n kieh.p 0 01<V<0.57 0.01 <Y<0.60 ja U, X,Y ovat alueella B tai yli, 001<Z<0.57 0.01 <Z<0.60 2 0 Z on alueella D tai yli • · < · * r * · 25

Esimerkki 9 ··· Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan kaavan CnHraClxFy mukaisesta yhdisteestä P, Xl, X2, X3,...,Xn jossa n on .30 kokonaisluku ja m, x ja y ovat kukin riippumattomia posi- tiivisia kokonaislukuja, mutta m, x ja y eivät ole 0 samanaikaisesti. P:n kiehumispiste on alhaisin, jolloin : kullakin jäljellä olevista yhdisteistä Xl, X2, X3,...,Xn on normaali kiehumispiste yhden seuraavista seitsemän .35 alueen (A-G) sisällä: 113545 17

A. -45 °C - -35 °C

B. -35 °C - -20 °C

C. -20 °C - 0 °C

D. 0 °C - 25 °C

5 E. 25 °C - 35 °C

F. 55 °C - 90 °C

G. 90 °C - 135 °C

Täten, riippuen siitä, onko yhdisteiden (P, Xl, X2, 10 X3,...,Xn) kiehumispiste sama tai ei, saadaan kaksi ta pausta, jolloin joko ei kahdella mainituista yhdisteistä (P, Xl, X2, X3,...,Xn) ole sama kiehumispiste tai ainakin kahdella on sama, mutta kokonaisjärjestelmällä ei ole, jolloin yhdisteiden suhteet väliaineessa ovat seuraavat: 15

Kaksi yhdistettä Kaksi yhdistettä ei sarnälla kiehu- samalla kiehu- mispistealueella mispistealueeila P>0.33 P>0.30

Xl:n kiehumispiste < X2:n kieh.p. o.01 <X1 < (0.67-N x 0.01) 0.01 <X1 < (0.70-N x 0.011 < X3:n kieh.p. < ... < Xn:n kieh.p 0.01 <X2 < (0.67-N x 0.01) 0.01 <X2 < (0.70-N x 0.01) ja ne ovat alueella A HOI < X3 < (0.67-N x 0.01) 0.01 <X3 < (0.70-N x 0.01) etoi <Xn<(0.67-N x 0.01) 0.01 <Xn<(0.70-N x 0.01) p>0.34 P>0.31 *; 0.01 <X1 <(0.66-N X 0.01) 0.01 <X1 <(0.69-N X 0.01) ··· X1:n kiehumispiste <X2:n kieh.p. 0.01 < X2 < (0.66-N x 0.01) 0.01 < X2 < (0.69-N x 0.01) <X3:nkieh.p. <...<Xn:n kieh.p q.01 < X3 < (0.66-N x 0.01) 0.01 < X3 < (0.69-N x 0.01) : ja ne ovat alueella B 0.01 < Xn < (0.66-N x 0.01) 0.01 <Xn<(0.69-N x 0.01) ·!· v P>0.35 P>0.32 ·;;; X1:n kiehumispiste <X2:n kieh.p. 0.01 < XI < (0.65-N x 0.01) 0.01 < X1 < (0.68-N x 0.011 ::: < X3:n kieh.p. < ...< Xn:ni kieh.p o. 01 < X2 < (0.65-N x 0.01) 0.01 <X2 < (0.68-N x 0.01) ja ne ovat alueella B ja ainakin o.OI <X3 <(0.65-N x 0.01) 0.01 < X3 < (0.68-N x 0.01) yksi on alueellaC 0.01 <Xn<(0.65-N x 0.01) 0.01 <Xn<(0.68-N x 0.01) P>0.38 P>0.35 ;;; X1:n kiehumispiste <X2:nkieh.p. 0.01 <X1 <(0.62-N x 0.01) 0.01 <X1 < (0.65-N x 0.01) : : : < X3:n kieh.p. <...<Xn:n kieh.p 0.01 <X2 <(0.62-N x 0.01) 0.01 <X2 < (0.65-N x 0.01) ja X1, X2, X3.....Xi(3<i<n) ovat 0.01 < X3 < (0.62-N x 0.01) 0.01 < X3 < (0.65-N x 0.01) ··1.. alueella B tai yli, ja ZX(i+1)..... 0.01 <Xn< (0.62-N x 0.01) 0.01 < Xn< (0.65-N x 0.01) ‘ 1 Xn ovat alueella 0 tai yli • · • · · · 113545 18

Esimerkki 10

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuh-5 teissä: CC12F2 (R12) 0,02 - 0,25 CHCLF2 (R22) 0,5 - 0,7 CC1F2CF3 (R115) 0,1 - 0,45 10 Kun kukin mainituista yhdisteistä esiintyy seuraavassa painosuhteessa, nestemäinen työväliaine omaa parhaan höyrystymishäviöstabiliteetin.

CC12F2 (R12) 0,14 CHC1F2 (R22) 0,59 15 CC1F2CF3 (Rl 15) 0,27

Kun mainitut yhdisteet sisältävät alle 10 % epäpuhtautta, nestemäisen työväliaineen termofyysiset ominaisuudet voidaan jättää huomioimatta.

20

Esimerkki 11

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että ·.·.· siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuh- 25 teissä: CH(CH3)3 (R600a) 0,02 - 0,2 ··· CHC1F2 (R22) 0,5 - 0,7 CH3CHF2 (R152a) 0,1 - 0,45 i;_30 Kun kukin mainituista yhdisteistä esiintyy seuraavassa '!!! painosuhteessa, nestemäinen työväliaine omaa parhaan höyrystymishäviöstabiliteetin.

CH(CH3)3 (R600a) 0,09 CHC1F2 (R22) 0,62 .35 CH3CHF2 (Rl52a) 0,2 113545 19

5 Esimerkki 12

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuhteissa : 10 CH3(CH2)2 CH3 (R600a) 0,02 - 0,2 CHC1F2 (R22) 0,5 - 0,7 CH3CHF2 (Rl52a) 0,1 - 0,45

Kun kukin mainituista yhdisteistä esiintyy seuraavassa 15 painosuhteessa, nestemäinen työväliaine omaa parhaan höyrystymishäviöstabiliteetin.

CH3(CH2)3 (R600) 0,06 CHC1F2 (R22) 0,63 CH3CHF2 (Rl52a) 0,231 20

Kun mainitut yhdisteet sisältävät alle 10 % epäpuhtautta, nestemäisen työväliaineen termofyysiset ominaisuudet ‘ ’ voidaan jättää huomioimatta.

* · · I I « 'i'25 Esimerkki 13 • III ' —·

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on ·· höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että I » * · siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuhteissa : ,.,30 CC12F2 0,75 - 0,9 *::: ch3chf2 (Ri52a) 0,02 - 0,2 ·’ ' CH(CH3)3 (R600a) 0,0 - 0,11 :T: CF3CH2F (R134a) 0,0 - 0,15 CH3CHF2 (R152a) 0,1 - 0,45 :35 113545 20

Kun kukin mainituista yhdisteistä esiintyy seuraavassa painosuhteessa, nestemäinen työväliaine omaa parhaan höyrystymishäviöstabiliteetin.

CC12F2 (Rl 2 ) 0,82 5 CH3CHF2 (R152a) 0,1 CH(CH3)3 (R600a) 0,03 CF3CH2F (Rl34a) 0,05

Kun mainitut yhdisteet sisältävät alle 10 % epäpuhtautta, 10 nestemäisen työväliaineen termofyysiset ominaisuudet voidaan jättää huomioimatta.

Esimerkki 14

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on 15 höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuhteissa : CHC1F2 (R22) 0,35 - 0,55 CH3CHF2 (R152a) 0,05 - 0,30 20 CF3CH2F (R134a) 0,05 - 0,30 C4F8 (RC318) 0,05 - 0,30 ' ’ Kun kukin mainituista yhdisteistä esiintyy seuraavassa ·.·.· painosuhteessa, nestemäinen työväliaine omaa parhaan 'Y25 höyrystymishäviöstabiliteetin.

;·]: CHC1F2 (R22) 0,45 .;· CH3CHF2 (R152a) 0,15 CF3CH2F (R134a) 0,27 C4F8 (RC318) 0,13 .:.30 '!!! Kun mainitut yhdisteet sisältävät alle 10 % epäpuhtautta, * t · *. nestemäisen työväliaineen termofyysiset ominaisuudet : voidaan jättää huomioimatta.

» ψ .35 • · »

11354E

21

Esimerkki 15

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuh-5 teissä: CHC1F2 (R22) 0,4 - 0,75 CH3CHF2 (R152a) 0,0 - 0,2 CF3CH2F (R134a) ja 0,0-0,25 C3H8 (R290) 0,05 - 0,25 10

CHC1F2 (R22) 0,71 15 CH3CH2F (R134a) 0,09 C3H8 (R290) 0,15

Kun mainitut yhdisteet sisältävät alle 10 % epäpuhtautta, nestemäisen työväliaineen termofyysiset ominaisuudet 20 voidaan jättää huomioimatta.

Esimerkki 16 * Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on *,!/ höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että 'ί'25 siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuh- teissä: N. CHC1F2 (R22) 0,48 - 0,75 CH3CHF2 (Rl52a) 0,05 - 0,35 C4F8 (RC318) 0,05 - 0,35 :.30 “‘/, Kun kukin mainituista yhdisteistä esiintyy seuraavassa I I · ’** ‘ painosuhteessa, nestemäinen työväliaine omaa parhaan ; : : höyrystymishäviöstabiliteetin.

» t t.; .35 113545 22 CHC1F2 (R22) 0,70 CH3CHF2 (R152a) 0,18 C4F8 (RC318) 0,12 5 Kun mainitut yhdisteet sisältävät alle 10 % epäpuhtautta, nestemäisen työväliaineen termofyysiset ominaisuudet voidaan jättää huomioimatta.

Esimerkki 17 10 Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuhteissa : CHC1F2 (R22) 0,35 - 0,80 15 CH3CHF2 (Rl52a) 0,02 - 0,30 CF3CC1F2 (Rl42b) 0,01 - 0,25 CH4F8 (RC318) 0,03 - 0,55

Kun kukin mainituista yhdisteistä esiintyy seuraavassa 20 painosuhteessa, nestemäinen työväliaine omaa parhaan höyrystymishäviöstabiliteetin.

CHC1F2 (R22) 0,41 CH3CHF2 (Rl52a) 0,13 ·,!,·' CH3CC1F2 (R142b) 0,12 25 C4F8 (RC318) 0,34 * * · » ·

Esimerkki 18 | .. ......im ...Il — lii* , Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että , 30 siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuh- i 1,’ teissä: CHC1F2 (R22) 0,5 - 0,96 •- Y: CH3CHCH2 (R1270) 0,005 - 0,1 CH3CHF2 (Rl52a) 0,01 - 0,25 ,”.35 - i * * k T · . f k » k k * 113545 23

5 Esimerkki 19

Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jolla on höyrystymishäviöstabiliteetti, muodostetaan siten, että siihen kuuluu seuraavat yhdisteet seuraavissa painosuhteissa : 10 CHC1F2 (R22) 0,89 CH3CHCH2 (R1270) 0,03 CH3CHF2 (R152a) 0,08

Kun mainitut yhdisteet sisältävät alle 10 % epäpuhtautta, 15 nestemäisen työväliaineen termofyysiset ominaisuudet voidaan jättää huomioimatta.

Yllä selostettu nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, laite ja menetelmä ovat esimerkin muotoisia, eivätkä 20 rajoita keksintöä, vaan keksinnön suojan määräävät seuraa vat patenttivaatimukset.

* · » » · · · * · · • 1 1 I · VJ» I 1 « • · · 1 · 1 * 1 · » ♦ · t < t * · * I · t

Claims

24 113 5 4 5

1. Nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine termodynaamista kiertojärjestelmää varten, jossa väliaineessa on yhdisteiden seosta, tunnettu siitä, että kun väliaineelle 5 suoritetaan yksi tai useampi höyrystymishäviö-täyttöjakso: (a) väliaineen paino muuttuu kierrosta kohti vähemmän kuin 15 % väliaineen alkuperäisestä kokonaispainosta, jossa väliaineessa yhdisteet ja niiden painosuhteet ovat seulo raavat: CC12F2 (R12) 0,75 - 0,9 CH3CHF2 (R152a) 0,02 - 0,2 CH(CH3)3 (R600a) 0,0 - 0,11

15 CF3CH2F (R134a) 0,0 - 0,15, tai CHC1F2 (R22) 0,35 - 0,55 CH3CHF2 (R152a) 0,05 - 0,30 CF3CH2F (R134a) 0,05 - 0,30

20 C4F8 (RC318) 0,05 - 0,30, tai CHC1F2 (R22) 0,4 - 0,75 CH3CHF2 (R152a) 0,0 - 0,2 CF3CH2F (R134a) 0,0 - 0,25

25 C3H8 (R290) 0,05 - 0,25, tai • · ;;· CHC1F2 (R22) 0,48 - 0,75 CH3CHF2 (R152a) 0,05 - 0,35 C4F8 (R318) 0,05 - 0,35, tai 30 CHC1F2 (R22) 0,35 - 0,80 CH3CHF2 (R152a) 0,02 - 0,30 CH3CC1F2 (R142b) 0,01 - 0,25 CH4F8 (R318) 0,03 - 0,55, tai 35 ; *.·* CHC1F2 (R22) 0,5 - 0,96 ·:··! CH3CHCH2 (R1270) 0,005 - 0,1 CH3CHF2 (R152a) 0,01 - 0,25, 11354E ja jossa epäpuhtauksien maksimipitoisuus väliaineessa on noin 10 p-%; ja (b) kumulatiivisesti kaikilla kierroksilla väliaineen paino 5 muuttuu vähemmän kuin 50 % alkuperäisestä kokonaispai nosta, minkä seurauksena i) väliaineen toiminnan hyötykerroin pienenee yhteensä enintään noin 5 % tai ii) sähkötehon generointikyky pienenee enintään noin 10 3 %.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jossa yhdisteet ja niiden painosuhteet ovat seuraavat: 15 CC12F2 (R12) 0,82 CH3CHF2 (R152a) 0,1 CH(CH3)3 (R600a) 0,03 CF3CH2F (R134a) 0,05. 20

3. Patenttivaatimuksen l mukainen nonatseotrooppinen nes- temäinen työväliaine, jossa yhdisteet ja niiden painosuh- . . teet ovat seuraavat: * · · • · • ·

25 CHC1F2 (R22) 0,45 ί ·' CH3CHF2 (R152a) 0,15 CF3CH2F (R134a) 0,27 ·’ C4F8 (RC318) 0,13. ':··:30

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nonatseotrooppinen nes- temäinen työväliaine, jossa yhdisteet ja niiden painosuh-teet ovat seuraavat: * · · \··: CHC1F2 (R22) 0,71 ί’·’:35 CH3CHF2 (R152a) 0,05 CF3CH2F (R134a) 0,09 C4H8 (R218) 0,15. 113545

5 CHC1F2 (R22) 0,70 CH3CHF2 (R152a) 0,18 C4F8 (R318) 0,12.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jossa yhdisteet ja niiden painosuhteet ovat seuraavat:

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nonatseotrooppinen nes- 10 temäinen työväliaine, jossa yhdisteet ja niiden painosuh teet ovat seuraavat: CHC1F2 (R22) 0,41 CH3CHF2 (R152a) 0,13

15 CH3CC1F2 (R142b) 0,12 C4F8 (RC318) 0,34.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nonatseotrooppinen nestemäinen työväliaine, jossa yhdisteet ja niiden painosuh- 20 teet ovat seuraavat: CHC1F2 (R22) 0,89 ! CH3CHCH2 (R1270) 0,03 CH3CHF2 (R152a) 0,08 • 25 t t · : .1 ja jossa epäpuhtauksien maksimipitoisuus on noin 10 %. « · · • · · » ♦ · • · · » • ♦ · » · · • » * ♦ · 113545